SUHDANNEKATSAUS 2/2004

Transkriptio

1 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ Ennuste

2 SUHDANNEKATSAUS 2/ (3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT Suunnittelu- ja konsulttialan yritysten henkilöstön määrä kasvaa tasaisesti 4 5 prosentin vuosivauhtia, mutta henkeä kohden lasketut tilauskanta ja tuottavuus ovat heikentyneet. Alan yleiset markkinanäkymät ovat SKOLin kevään jälkeen huonontuneet. Loppusyksystä 12 prosenttia jäsenyrityksistä arvioi kotimarkkinoiden heikkenevän, kasvuun uskovia on vain vähän enemmän, 21 prosenttia jäsenistä. Markkinanäkymien saldoluku on siis yhdeksän prosenttia, vuosi sitten se oli 22 prosenttia. Vientimarkkinoiden suhteen ollaan optimistisempia, kolmannes yrityksistä näkee viennin kehittyvän myönteisesti ja loputkin pysyvän nykytasolla. Markkinanäkymät vaihtelevat kuitenkin selvästi sektoreittain. Talorakentajien näkymät ovat muuttuneet aikaisempaa myönteisemmiksi 16 prosentin saldoluvulla, keväällä näkymät olivat nollassa. Teollisuussektorin kotimaan saldoluku on 13 prosenttia, keväällä se oli 57 prosenttia. Infra-alalla arvioidaan kotimarkkinoiden heikkenevän saldoluvulla 8 prosenttia, kun keväällä uskottiin vielä lievään kasvuun. Vientinäkymät ovat säilyneet edelleen varsin hyvinä, teollisuussektorilla saldoluku on 42 prosenttia, talonrakentamisessa 25 ja infra-alalla 17. Jäsenyritysten kokonaistilauskanta on pysytellyt käytännössä samalla tasolla jo viisi vuotta. Kotimainen tilauskanta on ollut pitkällä aikavälillä loivassa kasvussa ja vientitilauskanta loivassa laskussa. Kesän aikana sekä kotimainen että vientitilauskanta kasvoivat hieman infra- ja talosektoreilla ja laskivat jonkin verran teollisuussuunnittelussa. SKOLin jäsenyritysten henkilömäärä on kasvanut vuoden aikana noin neljä prosenttia kuten ennustettiinkin. Henkilömäärän kasvu kohdistui pääasiassa teollisuussuunnitteluun ja infrasektorille. Seuraavalla puolivuotiskaudella henkilöstön odotetaan kasvavan noin kolme prosenttia ja kasvu kohdistuu tasaisesti kaikille sektoreille. SKOLin koko jäsenkunnan henkilöstö on tällä hetkellä noin 1.8 henkeä ja ensi vuoden alussa yli 11.. Rekrytointiongelmia on ollut pääasiassa infra- ja talosektorien asiantuntijoiden löytymisessä. SKOLin jäsenyritysten laskutettavuusasteen ja tuottavuuden paranemisodotukset eivät ole toteutuneet, keskimääräinen laskutettavuusaste on edelleen 76 prosenttia. Laskutettavuuden ennustetaan kuitenkin paranevan 78 prosenttiin talvikauden aikana.

3 SUHDANNEKATSAUS 2/ (3) Teollisuussuunnittelun näkymät heikentyneet hieman Teollisuussuunnitteluyritykset saivat uusia tilauksia kotimaasta kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisellä puolivuotisjaksolla, vientitilauksia saatiin puolestaan miltei 2 prosenttia enemmän. Seurauksena oli tilauskannan väheneminen kuudella prosentilla sekä kotimaassa että viennissä. Teollisuussektorin tilauskanta on tällä hetkellä noin 33 5 euroa henkeä kohden, mikä vastaa runsaan viiden kuukauden laskutusta. Tilauskannasta miltei tasan puolet kohdistuu kotimaisiin ja puolet ulkomaisiin hankkeisiin. Teollisuussektorin alkuvuoden positiiviset kotimarkkinanäkymät heikkenivät kesän aikana olennaisesti. Kotimarkkinoiden kasvuun uskoo nyt 28 prosenttia yrityksistä ja heikkenemiseen 14 prosenttia, yli puolet yrityksistä arvio markkinoiden säilyvän nykytasolla. Vientimarkkinanäkymät ovat säilyneet edelleen myönteisinä, 42 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kasvuun ja loputkin viennin säilymiseen nykytasolla. Teollisuussektorin henkilöstö on kasvanut tasaisesti koko vuoden ajan viiden prosentin vuosivauhdilla. Seuraavalla jaksolla henkilöstön ennustetaan kasvavan kolmella prosentilla. Teollisuussektorin lomautukset ovat vähentyneet ja viimeisetkin parikymmentä lomautettua pystyttäneen työllistämään talven aikana. Laskutettavuusaste on hieman parantunut 78 prosenttiin ja sen arvioidaan nousevan miltei 8 prosenttiin seuraavalla jaksolla. Infrasektorilla henkilöstön kasvu kuusi prosenttia vuodessa Talonrakennussektori uskoo loivaan kasvuun Infra-alan henkilöstö kasvoi miltei neljä prosenttia seurantajaksolla ja kuusi prosenttia vuoden aikana. Kasvun ennustetaan jatkuvan 2,6 prosentin tasolla talvella. Infrasektorin laskutettavuusaste on kuitenkin edelleen heikentynyt ja oli nyt 7,4 prosenttia. Laskutettavuus paranee ennusteen mukaan yli 72 prosenttiin. Markkinanäkymät ovat muuttuneet aikaisempaa synkemmiksi, yrityksistä 11 prosenttia arvioi kotimarkkinoiden heikkenevän ja 3,5 prosenttia paranevan, saldoluku noin -8 prosenttia. Vientiodotusten suhteen ollaan lievästi positiivisia, kuudesosa yrityksistä näkee markkinakehityksen viennissä myönteisenä ja loputkin uskovat nykytason säilyvän. Yhdyskuntasektorin tilauskanta kasvoi hieman sekä kotimaassa että viennissä. Kokonaistilauskannan kasvu oli kaksi prosenttia. Infrasektorin tilauskanta on runsaat 3 euroa henkeä kohden, josta vientitilauskantaa 22 prosenttia. Tilauskanta vastaa lähes viiden kuukauden työmäärää. Talonrakennusalan suunnittelijoiden kokonaistilauskanta kasvoi kymmenen prosenttia. Kotimainen tilauskanta kasvoi miltei kahdeksan prosenttia ja vientitilauskanta neljänneksen. Vientitilauskannan kasvu johtui erityisesti arkkitehtien vientimenestyksestä. Talosektorin tilauskanta on miltei 32 6 euroa henkeä kohden, mikä vastaa puolen vuoden työmäärää. Talosektorin markkinanäkymät ovat kehittyneet myönteisesti, kotimarkkinoiden kasvuun uskoo neljännes yrityksistä ja heikkenemiseen vajaa kymmenen prosenttia. Viennissä kasvua odottaa 26 prosenttia yrityksistä ja loput arvioivat viennin säilyvän nykytasolla.

4 SUHDANNEKATSAUS 2/ (3) Talonrakennusalan suunnitteluhenkilöstön määrä on pysynyt tasaisena ja samana jo yli kolme vuotta. Henkilöstön uskotaan kasvavan kaikilla rakentamisen lohkoilla: rakennesuunnittelussa kaksi prosenttia, talotekniikassa kolme prosenttia ja arkkitehtuurissa neljä prosenttia. Talosektorin laskutettavuusaste on ollut hienoisessa laskussa, viime jaksolla keskimäärin 79 prosenttia, johon odotetaan miltei kahden prosentin kasvua seuraavalla jaksolla. Korjausrakentamisen suunnittelun määrä on pysynyt pari vuotta käytännössä ennallaan, korjausrakentamista suunnitellaan kuitenkin edelleen kaksinkertainen määrä vuoteen 2 verrattuna. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on yli 3 prosenttia kotimaisista töistä, talotekniikkapuolella yli 4 prosenttia. Rakennesuunnittelijat saivat kotimaasta hieman aikaisempaa vähemmän uusia töitä, minkä johdosta tilauskanta väheni yli 15 prosenttia. Vientitöitä saatiin aikaisempaan tahtiin. Markkinanäkymien suhteen miltei 9 prosenttia arvioi tilanteen säilyvän nykyisellään, kymmenen prosenttia arvioi markkinoiden paranevan. Rakennesuunnittelijoiden tilauskanta on tällä hetkellä vain 22 4 euroa henkilöltä, mikä vastaa vain neljän kuukauden työkantaa. Rakennesuunnittelijat arvioivat kuitenkin henkilöstönsä kasvavan pari prosenttia seuraavalla jaksolla. Myös laskutettavuusasteen arvioidaan hieman paranevan. Talotekniikkatoimistojen saamat kotimaiset tilaukset ja tilauskanta kasvoivat noin seitsemän prosenttia, vientitilauksia saatiin aikaisempaan tapaan. Kotimarkkinanäkymien suhteen talotekniikkatoimistot ovat hyvin myönteisiä, runsas kolmannes uskoo markkinoiden paranevan ja loputkin nykytason säilyvän. Myös vientinäkymät ovat optimistiset, 4 prosenttia talotekniikkayrityksistä uskoo viennin myönteiseen kehitykseen, pessimistejä ei ole. Talotekniikkatoimistojen henkilöstö on säilynyt jo kolme vuotta ennallaan, talven aikana henkilöstön arvioidaan kasvavan kolmen prosentin verran. Tilauskanta on hieman parantunut 26 euroon henkeä kohden ja se vastaa noin viiden kuukauden työmäärää. Laskutettavuusaste on pysynyt ja näyttää edelleenkin pysyvän noin 8 prosentissa. SKOLin jäsenenä olevat arkkitehtitoimistot ovat saaneet runsaasti uusia hankkeita sekä kotimaasta että erityisesti viennistä. kaksinkertaistui puolen vuoden takaisesta ja vientitilauksia on nyt miltei kolmannes tilauskannasta. Tilauskanta on tällä hetkellä keskimäärin miltei kymmenen kuukauden pituinen. Seuraava suhdannekatsaus ilmestyy huhtikuun 25 lopussa. Timo Myllys PS Suhdannekatsauksen taulukko-osia ei ole tarkoitettu julkisuuteen, alaa koskevia graafisia esityksiä sen sijaan voi käyttää vapaasti.

5 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ SKOLIN JÄSENYRITYSTEN TILAUSKANTA M Kotimaan tilauskanta

6 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ SKOL-JÄSENYRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT, KOTIMAA 1 % 9 % 11 % 9 % 29 % 8 % 4 % 5 % 4 % 1 % Heikkenevät 21 % 16 % 17 % 21 % 35 % 33 % 3 % 13 % 11 % 12 % 19 % 2 % 26 % 4 % 7 % 6 % 5 % 4 % 53 % 56 % 41 % Ennallaan 58 % 59 % 76 % 73 % 57 % 69 % 91 % 59 % 73 % 72 % 77 % 85 % 73 % 58 % 56 % 78 % 72 % 67 % 3 % 2 % 1 % % 6 % Paranevat 39 % 38 % 37 % 3 % 33 % 33 % 29 % 2 % 19 % 23 % 21 % 7 % 11 % 7 % 11 % 6 % 8 % 2 % 2 % 3 % 8 % 2 % Kevät - Syksy - Kevät -95 Syksy -95 Kevät -96 Syksy -96 Kevät -97 Syksy -97 Kevät -98 Syksy -98 Kevät - Syksy - Kevät - Syksy - Kevät -1 Syksy -1 Kevät -2 Syksy -2 Kevät -3 Syksy -3 Kevät -4 Syksy -4

7 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ SKOL-JÄSENYRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT, VIENTI 1 % 6 % 6 % 8 % 15 % 15 % 11 % 5 % 6 % 9 % 8 % 2 % 4 % 2 % 3 % 2 % Heikkenevät 1 % 8 % 8 % 16 % 22 % 23 % 7 % 6 % 5 % 4 % 48 % 55 % 64 % 59 % 64 % 73 % 67 % 68 % 69 % Ennallaan 73 % 67 % 83 % 74 % 84 % 88 % 75 % 69 % 75 % 62 % 71 % 86 % 63 % 3 % 2 % 1 % % 39 % 46 % 33 % 16 % 1 % 22 % Paranevat 22 % 3 % 27 % 16 % 13 % 14 % 16 % 15 % 12 % 6 % 31 % 9 % 17 % 3 % 36 % 31 % Kevät - Syksy - Kevät -95 Syksy -95 Kevät -96 Syksy -96 Kevät -97 Syksy -97 Kevät -98 Syksy -98 Kevät - Syksy - Kevät - Syksy - Kevät -1 Syksy -1 Kevät -2 Syksy -2 Kevät -3 Syksy -3 Kevät -4 Syksy -4

8 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ LASKUTETTAVUUSASTE % 75 % 7 % 65 % /97 2/97 1/98 2/98 1/ 2/ 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 Ennuste

9 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ SKOL-JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖKEHITYS (indeksi/vastanneet yritykset 15 = 1) ennuste Kevät -93 Syksy -93 Kevät - Syksy - Kevät -95 Syksy -95 Kevät -96 Syksy -96 Kevät -97 Syksy -97 Kevät -98 Syksy -98 Kevät - Syksy - Kevät - Syksy - Kevät -1 Syksy -1 Kevät -2 Syksy -2 Kevät -3 Syksy -3 Kevät -4 Syksy -4 Kevät -5

10 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ KOKONAISTILAUSKANTA JA VIENTITILAUSKANTA M (vain vastanneet) TEOLLISUUSSUUNNITTELU YHDYSKUNTASUUNNITTELU TALONRAKENNUSSUUNNITTELU

11 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ VASTANNEIDEN YRITYSTEN KOKONAISTILAUSKANTA JA VIENTITILAUSKANTA M RAKENNESUUNNITTELU TALOTEKNIIKKA ARKKITEHTUURI

12 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ KORJAUSRAKENTAMINEN JA KOTIMAAN TILAUSKANTA M (vain vastanneet) KOKO TALONRAKENNUSALA RAKENNESUUNNITTELU ARKKITEHTUURI TALOTEKNIIKKA Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

13 SKOL-SUHDANNEKATSAUS 2/ KORJAUSRAKENTAMISEN OSUUS KOTIMAAN TILAUSKANNASTA % KOKO TALONRAKENNUSALA % ARKKITEHTUURI /95 9/95 5/96 4/97 4/98 4/ 4/ 4/1 4/ /3 4/4 1/95 9/95 5/96 4/97 4/98 4/ 4/ 4/1 4/2 4/3 4/4 % RAKENNESUUNNITTELU % TALOTEKNIIKKA /95 9/95 5/96 4/97 4/98 4/ 4/ 4/1 4/2 4/3 4/4 1/95 9/95 5/96 4/97 4/98 4/ 4/ 4/1 4/2 4/3 4/4