Ruukin päiväkodin kuntoarvio ja korjaustarve Siikajoen kunta

Talotutkimus Kairitek Oy Ruukin päiväkodin kuntoarvio ja korjaustarve Siikajoen kunta Talotutkimus Kairitek Oy Kesäkuu 2009

Talotutkimus Kairitek Oy Ruukin päiväkodin kuntoarvio ja korjaustarve Tarkastusselostus 1.6.2009 1. Yleistiedot Tilaaja Kiinteistö Rakennusajankohta Siikajoen kunta, Tekninen toimi, Pekka Heikkinen PL 18, 92401 Ruukki Ruukin päiväkoti Vanhatie 7, 92400 Ruukki 1900-luvun alkupuolella Muutos päiväkodiksi v. 1981 Laajuustiedot 1. ja 2. kerroksen kerrosala on yhteensä noin 350 m² Lapsia on noin 25 ja työntekijöitä päätoimisesti 3. Katselmuksen ajankohta 20.5.2009 Käytetyt asiakirjat Pohjapiirustukset v. 1980 Pohjapiirustukset ja julkisivut, 1.7.1978, Arkkit.tsto Louekari-Viljanen Ruukin pitäjäkirja, toimittanut Lumi Marja Eskola, v. 2003 Tutkimusmenettely Tarkastuksen lähtötietoja ovat tilaajan ja käyttäjien tekemät havainnot. Rakennusasiakirjojen ja piirustusten analysoinnin ja paikanpäällä tehdyn tarkastuksen pohjalta on tehty rakenteiden vaurioriskiarvio. Vaurioriskiarvion perusteella on määritetty riskirakenteet. Kohteessa on lisäksi tehty muut havainnot rakenteiden ja LVIjärjestelmien kunnosta ja mitattu pintakosteudet raportoiduista kohdista. Pintakosteusmittauksessa on käytetty dielektrisyysvakion määrittävää laitetta (Doser ESKO). Laite määrittää keskiarvokosteuden kiviperäisissä materiaaleissa (mittari asennolla B) 2-3 cm:n ja puuperäisissä materiaaleissa (mittari asennolla A) noin 5 cm:n syvyyteen. Tarkastuksen tekijät Kari Päkkilä ja Eeva-Liisa Hekkala Liitteet 1. Pohjapiirustukset v. 1980, 2 s. 2. Pohjapiirustukset v. 1978, 2 s. 3. Julkisivut v. 1978, 2 s. 4. Asemapiirustus v. 1978, 1 s. Valokuvat 4 s. Osoite Puhelin Telekopio email Kauppurienkatu 31 B 040 5220 442 08-8150 440 kari.pakkila@kairitek.com 90100 OULU www.kairitek.com

2 2. Lähtötiedot 2.1 Yleistä Rakennus on rakennettu 1900-luvun alussa Suomen Sysiliikkeen isännöitsijän asunnoksi ja yhtiön konttoriksi. Sittemmin talo on ollut mm. kunnan vuokra-asuntona. Ennen kuin rakennus korjattiin päiväkodiksi, se oli vuosikymmenet kunnanlääkärin asunto- ja vastaanottotalona. Alun perin rakennus oli veistoksin koristeltu tuon ajan Ruukin hienoin talo. Pihamaakin oli poikkeuksellisen kaunis. Pihan täyttivät monenlaiset koristepuut ja pensaat. Puistokäytävät muodostivat yhtiön alkukirjaimet AFK (Aktiebolaget Finska Kolaffären). Talossa on kaksi kerrosta ja osakellari. Keittiön ja ruokailutilan alla kellarissa on mm. entinen kattilahuone, talouskellari ja huone, jossa on leivinuuni. Toisessa päädyssä aikaisemmin ollut portaikko yläkertaan on purettu ja uusi porras on rakennettu päädyn laajennusosaan. 2.2 Käyttäjien havainnot Talo on toiminut hyvin päiväkotina ja on viihtyisä. Henkilökunnalla on joitakin toimivuuteen liittyviä parannusehdotuksia peruskorjauksen yhteydessä toteutettavaksi. Käyttäjät ovat todenneet joissakin tiloissa hajuhaittoja. Vuodelta 2007 olevan terveystarkastajan pöytäkirjan mukaan henkilökunnalla ja lapsilla ei ole ollut poikkeavaa tai runsasta sairastavuutta. 2.3 Rakenteiden vaurioriskiarvio Alapohja on kellaria lukuun ottamatta ns. ryömintätilainen rossipohja. Alapohjan vanhat orgaaniset eristeet ja ryömintätilan huono tuulettuvuus ovat ongelmallisia. Vanhat kellarikerrokset ovat ongelmallisia rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden osalta. Maakosteus aiheuttaa rakenteiden kostumista. 3. Mikrobitutkimustulokset Vuonna 2007 ympäristöterveydenhuolto on tehnyt sisäilman mikrobitutkimukset viidessä huonetilassa; askarteluhuone, esikoululuokka, päivähoitotoimisto, kotileikkihuone ja nukkumahuone. Homemikrobipitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Bakteeripitoisuus on vaihdellut välillä 1150 cfu/m³ - 1830 cfu/m³. Terveystarkastajan pöytäkirjan mukaan esille ei tullut mikrobien aiheuttamaa terveyshaittaa.

Ruukin päiväkoti 3 4. Rakennustekniikan kuntoarvio 4.1 Piha-alue ja sade/sulamisvesien ohjaus Rakennus sijaitsee tasaisella piha-alueella. Pihan puolella maa viettää osin taloa kohti. Syöksytorvien alla on betoniset loiskekivet ja yhden syöksytorven alla on rännikaivo. Salaojituksesta ei ole tietoa. Maanpinnan muotoilu viettämään rakennuksesta poispäin. Syöksytorvista alas tulevien vesien ohjaus hallitusti kauemmas rakennuksesta. 4.2 Kellarin seinät ja lattia Keittiön ja ruokailutilan alla on osakellarikerros. Siellä on entinen kattilahuone ja lähinnä varastotilaa. Kellarissa on myös leivinuuni. Kellarin alapohja on maanvarainen betonilattia. Lattia lienee lämmöneristämätön. Kellarin seinät ovat betonimuureja. Seinien sisäpinnassa on muuraus. Ulkopuolisesta kosteuseristyksestä ei ole tietoa. Seinän paksuudeksi mitattiin noin 47 cm. Kellariin johtaa portaikko kylmältä kuistilta. Talon päädyssä on luukku, josta polttoaine on tuotu kellariin. Nykyisen kaltaisessa käytössä rakenteet toimivat. Jos kellarin kosteusteknistä toimivuutta halutaan parantaa, se edellyttää vähintään perusmuurin vesieristämisen ja salaojittamisen sekä lattian lämmöneristämisen. Patolevyn asentaminen kellarin seiniin. Samalla salaojan rakentamien. 4.3 Perustukset, ryömintätila ja alapohja Perustus on lohkarekiviperustus. Kellarin kohdalla näkyvä sokkeli on betonia. Kellarin kohdalla näkyvän sokkelin korkeus on noin 55 cm ja nukkumahuoneen kohdalla noin 45 cm. Toisella seinustalla näkyvän sokkelin korkeus on noin 30 35 cm. Ryömintätilaa tarkastettiin tuuletusaukoista. Maassa on roskia ja orgaanista ainesta. Kellarista on luukku ryömintätilaan. Sen kohdalta arvioituna ryömintätilan korkeus on noin 50 cm. Ryömintätilaan on neljä noin 20 cm x 20 cm kokoista tuuletusaukkoa. Ryömintätilan tuuletusaukkojen pinta-ala on noin neljäs osa nykyisestä vaatimuksesta. Lisäksi osakellari rajoittaa tuulettumista. Alapohja on ns. ryömintätilainen rossipohja. Lämmöneristeenä on kutterinpurua ja hiiltynyttä puuta. Korkeus lattian pinnasta rossilaudan pintaan on noin 30 cm. Muovimaton alla on lastulevy ja puulattia. Lattia on noin 1,1 m 1,35 cm maanpintaa ylempänä.

4 Päätyyn tehdyn laajennusosan alapohja on alapuolelta lämmöneristetty maanvarainen betonilattia. Ryömintätilan puhdistus ja syventäminen. Ryömintätilan maapohjan lämmöneristäminen. Ryömintätilan tuuletuksen lisääminen. Lattiapinnoitteiden ja rossialapohjan lämmöneristeiden purkaminen. Jäävien puurakenteiden puhdistus ja desinfiointi. Alapohjan lämmöneristeiden uusiminen. 4.4 Ulkoseinät Ulkoseinät ovat hirsiseiniä. Hirren paksuus on noin 14 15 cm. Alkuperäisen seinärakenteen kokonaispaksuudeksi mitattiin noin 23 cm. Mm. keittiön ja toimistohuoneiden kohdalla seiniin on lisätty sisäpuolelle mineraalivillaa 50 mm. Toisessa kerroksessa päädyssä olevan päivähoitotoimiston päätyseinään on lisätty sisäpuolelle mineraalivillaa 50 mm. Kylmää ullakkoa vasten olevaa seinää on lisäeristetty asentamalla ullakon puolelle 50 mm mineraalivillaa. Ulkoverhouksena on vaakalautaverhous. Mitatussa kohdassa etäisyys laudan pinnasta hirteen oli noin 8 cm. Verhouksen takana on ilmarako. Ulkoverhous on maalattu pari kertaa päiväkotikäytön aikana. Parvekkeen kohdalla verhouksena on erilainen panelointi. Seinäpinnoitteiden ja lämmöneristeiden purkaminen. Ulkoseinien lisäeristäminen ja pinnoitteiden uusiminen. Ulkoverhouksen huoltomaalaus. 4.5 Ikkunat ja ovet Ikkunat lienevät 1950-1960-luvulta olevia kaksilasisia puupuitteisia ikkunoita. Niihin on myöhemmin lisätty kolmas lasi. Maali hilseilee puitteista. Ikkunat ovat käyttäjien mukaan hatarat. Ikkunat on asennettu lähelle ulkoseinän ulkopintaa. Pääsisäänkäyntien ulko-ovet on uusittu. Ulko-ovelle johtaa puurakenteinen pyörätuoliluiska. Kellariin johtavalla kuistilla ulko-oven kynnyspelti puuttuu. Parvekkeelle johtavat ovet ovat hatarat. Ikkunoiden uusiminen. Parvekkeelle ja kylmälle ullakolle johtavien ovien uusiminen. 4.6 Vesikatto ja yläpohja Vesikatto on harjakatto. Katteena on noin 10 vuotta sitten uusittu profiilipeltikate ilman aluskatetta. Vesikourut ja syöksytorvet on uusittu. Aikaisemmin katteena on ollut tiilikate.

Ruukin päiväkoti 5 4.7 Parveke Toisen kerroksen yläpohjan lämmöneristeenä on sammalta ja purua. Lämmöneristävyys ei vastaa nykyvaatimuksia. Kylmän ullakon kohdalla ensimmäisen kerroksen yläpohjan lämmöneristeenä on puuhiili ja tuhka. Eristekerroksen paksuus on noin 40 cm. Kylmällä ullakolla on tiivis permantolaudoitus. Katteen lävistävät 15-reikäinen piippu, huippuimuri ja viemärin tuuletusputki. Katolla on lumiesteet. Piippu rapautuu. Siinä ei ole sadehattua. Yläpohjan vanhan lämmöneristeen purkaminen. Yläpohjan lämmöneristeiden uusiminen. Piipun yläosan uusiminen ja sadehatun asentaminen. Vesikatteen läpivientien tarkastus ja tiivistäminen. Rakennuksessa on kapea parveke. Vesieristeen uusimiseen on varauduttava, parvekkeen lattian ja kaiteiden kunnostaminen. 4.8 Välipohjat Kellarin vastainen välipohja on betonirakenteen päälle koolattu rakenne. Kellarin kohdalla ensimmäisen kerroksen lattia koetaan kylmäksi. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohja on puurakenteinen. Eristeenä on orgaaninen aines. Välipohjan paksuudeksi mitattiin noin 96 cm. Alakerran katoissa lienee alaslaskua noin 30 cm. WC- ja pesutiloissa on betonilattia. Keittiöpäädyn eteisessä toiseen kerrokseen johtavan portaan edustalla osa lattiasta on betonia. Välipohjien vanhojen äänen/lämmöneristeiden poistaminen. Lämmöneristeen ja lattiapinnoitteen asentaminen. 4.9 Tilat ja sisäpinnat Sisäpintoja on uusittu vuoden 1980 korjausten yhteydessä. Seinät on levytetty. Osin seinissä on puolipaneeli ja tapetti. Katoissa on panelointia ja levytystä. Seinät on maalattu uudestaan myöhemmin. Keittiön muovimatto on uusittu. Nykyinen huonekorkeus on noin 2,5 m. Nukkumahuoneen katossa yläpuolella olevan pesuhuoneen kohdalla on veden aiheuttamia jälkiä. Ne ovat tulleet ilmeisesti viime kesänä. Tilassa on aikaisemmin leikitty vesileikkejä. Nyt lattia oli kuiva, 0,7 1,0, mittarin asennolla B3.

6 Kellari Leikkihuoneen katto on uusittu vesivaurion vuoksi. Yläkerran aulatilassa katon rajassa on vähäisiä kosteuden aiheuttamia jälkiä WC- ja pesutilojen lattioissa on laatoitusta ja muovimattoa. Yläkerran suihkuhuoneen seinät on laatoitettu. Keittiön lattiassa on muovimatto. Siivouskomero on portaiden alla. Se on kylmä talvella. Patteria ei ole. Vanhoilla kuisteilla pinnoitteet ovat vanhat. Kuistilla oleva komero on talvella kylmä. Rakennuksen keskellä olevat portaat ovat epäkäytännölliset. Rakenteiden ja LVIS-järjestelmien korjaamisen ja tilamuutosten aiheuttama huonetilojen pinnoitteiden uusiminen. Tilat ovat varastotiloja. Pinnat ovat maalattuja kivirakenteisia pintoja. Polttoainevaraston huonekorkeus on noin 2,1 m. Käytävän lattia on noin 1,15 m maanpintaa alempana. Entisen kattilahuoneen lattia on noin 50 cm käytävän lattiaa alempana ja noin 42 cm polttoainevaraston lattiaa alempana ja Kellarista on luukku ryömintätilaan. Jätevedet ovat tulvineet useamman kerran kellariin. Kellarin alapohjan uusiminen lämmöneristetyksi. Kellarin pintojen uusiminen. 5. LVIS-järjestelmät 5.1 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Lämmönvaihdin on kellarissa. Se on vuodelta 1998. Sen tehot ovat 100 kw ja 60 kw. Vanha öljykattila on kellarissa paikallaan. Kattilahuoneesta asbestieristeet on purettu. Lämmönlähteinä ovat vesikiertoiset patterit. Suuri osa pattereista on vanhoja. Niissä on uusitut termostaattiset patteriventtiilit. Lämmitysputket on asennettu pääosin pintaan. Lämpöjohdot jäivät ennalleen vuoden 1980 korjauksessa. Lämmitysjärjestelmän uusimista ja korjausta.

Ruukin päiväkoti 7 5.2 Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vuoden 1980 korjauksessa vanhoja vesi- ja viemärijohtoja on jäänyt käyttöön. Uusia johtoja on lisätty. Uusitut käyttövesiputket ovat pintaan asennettuja kupariputkia. Viemäriputket ovat pääosin valurautaputkia. Hajuhaittojen selvityksen yhteydessä on todettu avoimeksi jääneitä käytöstä poistettuja viemäriputkia. Lasten keittiön komerossa on havaittu viemärin hajua. Kattilahuoneen lattiassa olevassa kaivossa on uppopumppu. Leivinuunihuoneen lattiassa on lattiakaivo. Jätevedet ovat tulvineet aikaisemmin kellariin. Syynä on ollut pihalla olevan saostuskaivon rakenne. Se on korjattu noin kaksi vuotta sitten. Viemäri- ja vesiputkien uusiminen. 5.3 Ilmanvaihto Ilmanvaihto on koneellinen poistoilmanvaihto. Ikkunoiden yläpuolella oleviin tuuletusluukkuihin on asennettu tuloilmaventtiilit. Käytävä- ja huonetilojen välissä on siirtoilmaventtiileitä. Kellarista on ilmanvaihtoventtiileitä piippuun. Ilmanvaihdon uusiminen lämmön talteenotolla varustetuksi koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi. 5.4 Sähköjärjestelmät Alakerran sähköasennuksia on uusittu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1980. Kellarin ja toisen kerroksen sähköasennukset ovat vanhoja. Sähköasennusten uusimista ja lisäämistä. 6. Yhteenveto ja korjaustarve Rakennus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Se on muutettu päiväkodiksi 1980-luvun alussa. Rakennus on kaksikerroksinen hirsirakennus ja siinä on betonirakenteinen osakellari. Alapohja on ns. ryömintätilainen rossipohja. Ala- ja yläpohjan sekä välipohjien lämmöneristeet ovat alkuperäisiä. Viemärit ovat osin vanhoja valurautaputkia. Käyttövesiputkia on uusittu 1980-luvun alussa. Osa sähköasennuksista on alkuperäisiä.

8 Vanhat lämmöneristeet on uusittava. Seinien lämmöneristävyyttä on parannettava. LVISjärjestelmiä joudutaan uusimaan. Mahdolliset tilajärjestelyt aiheuttavat rakennusteknisiä ja LVIS-järjestelmien muutostöitä. Ulkopuoliset korjaustyöt Maanpinnan muotoilu viettämään rakennuksesta poispäin. Syöksytorvista alas tulevien vesien ohjaus hallitusti kauemmas rakennuksesta. Patolevyn asentaminen kellarin seiniin. Samalla salaojan rakentamien. Alapohjan korjaaminen Ryömintätilan puhdistus ja syventäminen. Ryömintätilan maapohjan lämmöneristäminen. Ryömintätilan tuuletuksen lisääminen. Lattiapinnoitteiden ja rossialapohjan lämmöneristeiden purkaminen. Jäävien puurakenteiden puhdistus ja desinfiointi. Alapohjan lämmöneristeiden uusiminen. Muut rakennustekniset korjaustyöt Seinäpinnoitteiden ja lämmöneristeiden purkaminen. Ulkoseinien lisäeristäminen ja pinnoitteiden uusiminen. Ulkoverhouksen huoltomaalaus. Ikkunoiden uusiminen. Parvekkeelle ja kylmälle ullakolle johtavien ovien uusiminen. Yläpohjan vanhan lämmöneristeen purkaminen. Yläpohjan lämmöneristeiden uusiminen. Piipun yläosan uusiminen ja sadehatun asentaminen. Vesikaton läpivientien tarkastus ja tiivistäminen. Parvekkeen vesieristeen uusimiseen on varauduttava, lattian ja kaiteiden kunnostaminen. Välipohjien vanhojen äänen/lämmöneristeiden purkaminen. Lämmöneristeiden ja lattiapinnoitteen asentaminen. Rakenteiden ja LVIS-järjestelmien korjaamisen ja tilamuutosten aiheuttama pinnoitteiden uusiminen. Kellarin alapohjan uusiminen lämmöneristetyksi. Kellarin pintojen uusiminen. LVIS-järjestelmien korjaustyöt Lämmitysjärjestelmän uusimista ja korjausta. Viemäri- ja vesiputkien uusiminen. Ilmanvaihdon uusiminen lämmön talteenotolla varustetuksi koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi. Sähköasennusten uusimista ja lisäämistä. Talotutkimus Kairitek Oy Oulussa 1.6.2009 Dipl.ins. Kari Päkkilä

Ruukin päiväkoti, Vanhatie 7 Valokuvaliite 1 1.6.2009 Kairitek Oy

Ruukin päiväkoti, Vanhatie 7 Valokuvaliite 2 1.6.2009 Kairitek Oy

Ruukin päiväkoti, Vanhatie 7 Valokuvaliite 3 1.6.2009 Kairitek Oy

Ruukin päiväkoti, Vanhatie 7 Valokuvaliite 4 1.6.2009 Kairitek Oy