VIERUMÄEN RISTEYSSILLAN ASEMAKAAVAMUUTOS Suunnittelualue Vastaa 30.9.2013 päivättyä kaavaehdotuskarttaa Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y- 2045140-7 Sammatintie 6 8 D 33, 00550 Helsinki, tel. 045-110 9193 email: nisu.anni@saunalahti.fi
1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kaupunki: Kaupunginosat: Korttelit /Tilat: Vierumäen risteyssillan asemakaavamuutos Laitilan kaupunki 419 Laitila, 402 Hartikkala, 428 Pappila Asemakaavan muutos koskee kortteleita 441, 442, 5002, 5026 ja 5027, yleisen tien aluetta, virkistysaluetta, erityisalueita, maa- ja metsätalousaluetta sekä katualueita. Kaavan laadituttaja : Laitilan kaupunki Keskuskatu 30, PL 25, 23801 Laitila puh. 02-8501 6309, fax 02 856 790 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, 00550 Helsinki tel. 045-110 9193 email: nisu.anni@saunalahti.fi Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin 3.2.2012 VT 8 parantamiseen liittyvien asemakaavamuutosten vireille tulo kuulutettiin 28.12.2009 Hyväksymispäivämäärät: Laitilan kaupunginhallitus Laitilan kaupunginvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.3.1 Osalliset... 14 4.3.2 Vireille tulo... 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 17 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus... 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 23 5.1 Kaavan rakenne... 23 5.1.1 Mitoitus... 23 5.3 Aluevaraukset... 24 5.3.1 Korttelialueet... 24 5.3.2 Muut alueet... 26 5.4 Kaavan vaikutukset... 28 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 28 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 28 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 28 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 29 5.7 Nimistö... 31 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 31 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 31 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 31 6.3 Toteutuksen seuranta... 31 LIITTEET 1. Otteet a. ja b. voimassa olevasta asemakaavasta Keskusta 2. alueella. 2. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Kalliomäen alueella 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Garpintien alueella. 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Tilastolomake 6. Kaavaehdotuskartta valtatien 8 tiesuunnitelman kanssa 1:2500(A3) 7. Rakentamistapaohje 1
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen aloitettiin tammikuussa 2012 Laitilan kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 30.1.2012 ja se on päivitetty viimeksi 16.9.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole käyty. Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutettiin 3.2.2012, aineisto oli nähtävillä Laitilan kaupungin teknisellä osastolla 03.02. 17.02.2012. Nähtävillä oloaikana jätettiin kaksi huomautusta. Kaavamuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.4. 9.5.2012. Lausunnon antoivat Laitilan Puhelin OSK, Laitilan kaupunki/rakennus- ja ympäristölautakunta ja Uudenkaupungin ympäristöterveyshuolto. Varsinais-Suomen Liitto, ELY-keskus ja Turun museokeskus eivät antaneet lausuntoja. Valtatiehen liittyvistä asemakavamuutoksista suhteessa kaupungin keskustan kehittämiseen järjestettiin viranomaisten työneuvottelut 16.5.2012, 19.6.2012, 18.10.2012 ja 6.3.2013. Valtatiehen liittyvät asemakaavan muutoshankkeet on pysäytetty toistaiseksi. Vierumäen risteyksen asemakaavan muutosehdotusta on jatkotyöstetty korttelin 5026 osalta, alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys, johon pohjautuen korttelialueita ja virkistysalueita on suunniteltu uudelleen. Alueelle on suunnitteilla 8-tien yrityspuisto. Kaava-alueeseen liitettiin kortteli 5002 ja Ilomäen risteyssillan aluetta, jotta yrityspuiston liittyminen Laserkeskuksen ja aikuiskoulutuskeskuksen alueeseen voidaan tutkia tarkemmin. Kortteli 5002 ja Ilomäen risteysillan alue ovat kuuluneet aiemmin Valtatien 8 parantamiseen liittyvään asemakaavan muutosehdotukseen (ehdotus oli nähtävillä 10.4. 9.5.2012). Korjatut kaavaehdotusasiakirjat asetetaan uudelleen nähtäville. Vierumäen risteyssillan asemakaavamuutoksen muuttunut rajaus: Ensimmäisen ehdotusvaiheen rajaus (harmaa alue), uusi rajaus merkitty pisteviivalla. Kuva 1. Suunnittelualueen liittyminen muihin valtatietä 8 koskeviin asemakaavan muutosalueisiin. 2(31)
2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella tarkistetaan yleisen tien alueiden (LT) sekä katualueiden laajuus valtatien tiesuunnitelman perusteella. Melusuojausmerkintöjen tarkistus perustuu v. 2012 laadittuun meluselvitykseen (Varsinais-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit Oy). Kaavamuutos on viety ETRS-GK22- koordinaattijärjestelmän pohjakartalle. Muita keskeisiä muutoksia ovat: - voimassa olevan asemakaavan korttelin 5026 alue on suunniteltu uudelleen; huonosti rakentamiseen soveltuva maa-alue on osoitettu virkistysalueeksi, johon on tavoitteena rakentaa hulevesien viivästyslampi (VL-hu), uudisrakentaminen on osoitettu Garpintien ja Peltolanrinne -kadun varteen (KTY-2). Yrityspuiston alue liittyy uuden katuyhteyden (Lasertie) avulla Laserkeskuksen ja aikuiskoulutuskeskuksen alueeseen (KTY-1 ja YO). - Garpintie on yksi Laitilan keskustaajaman pääkokoojakaduista, se on suunniteltu myös erikoiskuljetusreitiksi (ylikorkeat kuljetukset). Suunnittelualueen kohdalla ei Garpintielle ole muodostettu tonttiliittymiä, vaan liikenne ohjataan liityntäkatujen kautta (Winnovantie, Yrityspolku, Lasertie). - Valtatien pohjoispuolelle on muodostettu uusi katuyhteys valtatien viereen (Metsämäentie). Valtatien tiesuunnitelman mukaisesti katujen ja yksityisteiden tasoliittymät poistetaan. - Tehokkuuslukua on nostettu Garpintien varren kaikissa kortteleissa. - korttelin 442 TY tonttia on laajennettu (katualueen ja LT-alueen rajaus muutettu). - korttelin 441 tonttien 10 ja 11 tehokkuuslukua on nostettu. - Maanpäällisten ja maanalaisten johtojen aluevarauksia on tarkistettu; sähköverkon ilmajohdot on purettu yrityspuiston alueelta. - TY-3 - tonteille on sallittu pääkäyttötarkoituksen liittyviä myymälätiloja 30% rakennetusta kerrosalasta ja KTY-2 -alueille 20% -50% rakennusoikeudesta. - liittymäkieltoja on lisätty Ilomäentielle ja Peltolanrinne-kadulle. - Kaavaehdotuskartan kortteleille 5002, 5026-5030 on laadittu rakentamistapaohje (Liitteenä). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tullaan toteuttamaan maanomistajan tarpeiden mukaisesti sen jälkeen kun kaava on tullut lain voimaiseksi. Meluesteiden rakennus sisältyy valtatien eritasoristeysten toteuttamisaikatauluun. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueeseen kuuluu Vierumäen risteyssillan alue, osa Ilomäen risteyssillan alueesta sekä valtatiehen rajautuvia alueita valtatien molemmin puolin. Suunnittelualue rajautuu etelässä Garpintiehen, idässä Vierumäenrinne katuun ja asemakaavoittamattomaan alueeseen. Lännessä suunnittelualue rajautuu Kreulantiehen ja pohjoisessa Valksillantiehen ja Vuohenmaantiehen. Valtatien 8 pohjoispuoleinen alue on pääluonteeltaan asuinaluetta, valtatien eteläpuolella on vanha maatilan talouskeskus ja pienteollisuutta. Peltolanrinne katua ei ole rakennettu ja korttelin 5026 alue on kokonaan rakentamatta. Korttelissa 5002 toimivat Laserkeskus Oy ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti keskustaajamassa. 3(31)
3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. (Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1992; 1992). Alueelle ei ole laadittu luontoselvitystä. Kuva 3. Voimassa olevan asemakaavan korttelin 5026 alueen metsä on raivattu, Lohiojan ympäristö kasvaa männikköä. Kuva 4. Valtatien alitse etelään päin virtaa Lohioja, joka laskee edelleen Sirppujokeen. Maaperäkartan (GTK) mukaan valtatien 8 pohjoispuoleinen alue on hietamaata, moreenia ja kalliota. Valtatien eteläpuolella Vierumäentien ympäristössä on moreenia ja kalliota, mutta korttelin 5026 alue on savikkoa ja turvetta ja korttelin 5002 alue on savikkoa ja hiesua. Kuva 5. Ote maaperäkartasta /GTK. Voimassa olevan asemakaavan korttelin 5026 alueelle on laadittu geotekninen rakennettavuusselvitys Geo-Master Oy:n toimesta (Geotekninen rakennettavuusselvitys, Geo-Master Oy, 28.2.2013). Seuraavassa otteita selvityksestä: Pohjasuhteet, yrityspuiston läntinen osa: - ylimpänä maakerrosrakenteena on turvekerros. - Turvekerroksen paksuus on suurimmillaan 2,6 m, tiheydeksi arvioidaan 15 kn/m³ - Kuormitettaessa turvekerros on erittäin voimakkaasti kokoonpuristuvaa. - turvekerroksen alapuolella on lihava savi, jonka paksuus vaihtelee 0,8 m 4,2 m. - Lihavan saven ylimpien sedimenttien vesipitoisuus on 80 90%. - Lihava savi on kuormitettaessa voimakkaasti kokoonpuristuvaa. - lihavan saven alapuolella on hiekkakerrostumia ja soramoreenikerrostumia. Pohjasuhteet, yrityspuiston läntinen osa: - ylimpänä maakerrosrakenteena on kuivakuorisavi / lihava savi. - Savikerrostuman paksuus on suurimmillaan 2,2 m - Lihavan saven ylimpien sedimenttien vesipitoisuus on 40 60%. - Lihava savi on kuormitettaessa voimakkaasti kokoonpuristuvaa. - lihavan saven alapuolella on hiekka- ja moreenikerrostumia. 4(31)
Kuva 6. Ote geoteknisestä selvityksestä / Geo-Master Oy. RASKAIDEN RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN PERUSTAMINEN/ Geo-Master Oy: YRITYSPUISTON LÄNTISELLÄ OSALLA Raskaat rakennukset ja rakenteet tulee perustaa tukipaaluilla kantavan pohjakerrostuman varaan ja lattiarakenteet tulee mitoittaa kantavina laattoina. YRITYSPUISTON ITÄISELLÄ OSALLA Raskaat rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa vaihtoehtoisesti: a) Lyhyillä tukipaaluilla kantavan pohjakerrostuman varaan ja lattiarakenteet tulee mitoittaa kantavina laattoina. b) Tiivistettyjen täyttöjen välityksellä kantavan pohjakerrostuman (hiekkakerrostumien ja soramoreenikerrostumien) varaan. Tällöin lattiarakenteet voidaan rakentaa tiivistettyjen täyttöjen välityksellä kantavan pohjakerrostuman varaan (edellytetään laajoja massanvaihtoja). Turvekerrosten varaan ei saa perustaa myöskään pihojen tai liikenteeseen käytettävien alueiden rakenteita eikä putkijohtoja. Tarkemmat rakenneleikkaukset on esitetty selvityksen piirroksessa no.geo 133787.50. Kevyiden rakennelmien perustaminen ks. selvitys. 5(31)
Vesiolosuhteet alueella: Laitila kuuluu Sirppujoen vesistöalueeseen. Laitilan ja Kalannin alueella virtaava Sirppujoki purkautuu Uudenkaupungin rannikkoalueella Velhonveden Ruotsinveden makeanveden altaaseen. Joen yläjuoksu on haarautunut pieniksi sivu-uomiksi. Yläjuoksulla on lukuisia pieniä, matalia järviä. Joen valuma-alueen keskivaiheilla on suuria peltoalueita ja Laitilan keskustaajama. Sirppujoen vesistöalueen järvistä suurimpia ovat Lukujärvi, Pitkäjärvi ja Särkijärvi. Sirppujoen vesistö on vanhaa merenpohjaa; joen uoma on entinen merenlahti. Joen valuma-alueella on runsaasti happamia sulfaattimaita, joten vesi on ylivirtaamakausina hyvin hapanta (ph 5,0). Sirppujoen veden laadulla on merkitystä Velhonveden - Ruotsinveden makeanveden altaalle, joka on Uudenkaupungin ja sen teollisuuden tärkeä raakavesilähde. (Kahdeksan kunnan maisema-selvitys / Arkk.tsto Mars 2003). Suunnittelueen sijainti Kuva 7. Sirppujoen vesistöalue (punainen rajaus) ja sen jakautuminen pienempiin valumaalueisiin. Purkupaikat merkitty mustilla kolmioilla. (www.lounaispaikka.fi ) Kuva 8. Suunnittelualue on osavaluma-alueen laidassa, hulevedet laskevat Lohiojaa pitkin Sirppujokeen. Laitilan harjulla on useita pohjavesialueita, kuvassa tumman siniset alueet ovat lähimpien pohjavesialueiden reunoja. ( Karttaote: www.lounaispaikka.fi) Kuva 9. Suunnittelualueen poikki laskevassa ojauomassa virtaa valtatien pohjoispuolisen asuinalueen pintavesiä. Oja laskee edelleen Lohiojaan. Lohioja toimii tämän valumaalueen pohjoislaidan päälaskuojana. Vedet laskevat edelleen Sirppujokeen. (karttaote: Maanmittauslaitos ). 6(31)
3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Valtatien pohjoispuolella on rakeisuudeltaan harvaa omakotiasutusta, seassa on jonkin verran maatilan talouskeskuksia ja pienteollisuutta. Ilomäentie liittyy tasoliittymänä valtatiehen. Valtatien eteläpuolella vanhan Turuntien (nykyinen Vierumäentie) ympäristössä on omakotiasutusta ja pieniä maatilan talouskeskuksia, Vierumäentiellä on tasoliittymä valtatiehen. Garpintien varren toimitilakortteli 5026 on rakentamatta, samoin myös osa korttelista 5002. Garpintie on kaupungin katu- ja liikenneväylien toiminnallisessa hierarkialuokituksessa pääkokoojakatu ja Ilomäentie on kokoojakatu. Korttelin 5002 rakennukset avautuvat / toimivat valtatien suuntaan (etupihat ovat valtatien puolella), myös kulkuyhteys on tällä hetkellä aivan valtatien vierestä, Kreulantieltä. Kaupunkikuva/Taajamakuva/Maisemakuva Valtatien pohjoispuoleinen alue on rakeisuudeltaan harvaa, rakennettu ympäristö vuorottelee viljelymaiseman kanssa. Alueella on ollut myös kasvihuoneviljelyä. Garpintien varrella on eri kokoisia teollisuuskiinteistöjä, korttelin 5026 alue on rakentamaton, alueen puusto on kaadettu hiljattain. Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kalliomäen asuinalueella ja suunnittelualueen eteläpuoleisella Karvinmäen asuinalueella on omakotiasutusta. Teollisuuskiinteistöt painottuvat Garpintien varteen ja korttelissa 5002 on koulutus- ja teollisuustoimintaa. Suunnittelualueella ei ole palveluja. Virkistys Korttelin 5026 ja 5002 välissä virtaa Lohioja. Lohiojan varsi on asemakaavoitettu virkistysalueeksi. Valtatien lähialueet ovat melualuetta. Liikenne Valtatien 8 parantamissuunnitelmien mukaan VT 8 viedään syvennykseen ja liittymät taajaman kohdalla toteutetaan eritasoristeyksinä. Ilomäentien ja Vierumäentien tasoliittymät poistuvat, Ilomäentie liitetään alikulun kautta Peltolanrinne-katuun ja edelleen Garpintiehen. Eritasoristeysten rakentamisen jälkeen ei suunnittelualueen kohdalta ole enää pääsyä valtatielle. Liikennemäärän on ennustettu kasvavan valtatiellä: v. 2008: 8100 ajon /vrk v. 2015: 10900 ajon/vrk v. 2030: 11900 ajon/vrk Kuva 10. Ote tiesuunnitelmasta Vierumäen risteyssillan kohdalta (Varsinais-Suomen ELYkeskus, A-insinöörit Oy). ( Huom. Garpintie ylhäällä, Ilomäentie alhaalla). 7(31)
Kuva 11. Ote tiesuunnitelmasta Ilomäen risteyssillan kohdalta (Varsinais-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit Oy). ( Huom. Garpintie ylhäällä, Ilomäentie alhaalla). KEVYEN LIIKENTEEN REITISTÖ: Valtatien risteyssillat tullaan varustamaan kevyenliikenteenväylällä. Nykytilanteessa Garpintie on varustettu ajoradasta erillään olevalla kevyenliikenteenväylällä. Kevyenliikenteenväylä puuttuu Ilomäentieltä ja Ilomäenkujalta ja osittain Kreulantieltä. JOUKKOLIIKENNE: Valtatien parantamissuunnitelma sisältää linja-autopysäkit valtatielle Vierumäen ja Ilomäen risteyssiltojen luokse. 8(31)
Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennuskanta Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä eikä alueita. ( Museovirasto 2009). Ilomäentie ja Vierumäentie ovat osa vanhaa Laitila Turku maantietä. Laitilan isojakokartassa v. 1824 tämän suunnittelualueen kohdalle on merkitty yksi maatilan talouskeskus sijoittuen suurin piirtein korttelin 5027 tontin 3 kohdalle, muutoin vanhan Turuntien varsi (suunnittelualueen kohdalla) oli viljeltyä peltoa. 1960- luvulla asutus tihentyi ja se painottui vanhan Turuntien varteen. Alueen rakennuksista ei ole rakennusinventointitietoja (Lähde: Lounaispaikka). Kuva 12. Kuvassa ote v. 1968 topografiakartasta. Muinaismuistot Alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. (Lähde: Laitilan Keskustan ja sen ympäristön Osayleiskaava ja Lounaispaikka). Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Hulevesiviemäriverkosto ei ulotu alueelle. Sähköverkoston ilmajohdot on purettu korttelista 5026 (Verkkoyhtiö Vakka-Suomen Voima Oy). Kuva 13. Alueen sähköverkko, kuva: Vakka-Suomen Voima Oy. 9(31)
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu: Valtatien 8 lähialueet ovat ajoneuvoliikenteen melualuetta. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot, jossa A-painotetut keskiäänitasot (L Aeq ) saavat olla enintään: Ulkona: Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Sisällä: 55 db 45-50 db 1) 2) 45 db 40 db 3) 4) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - Valtatien 8 tiesuunnitelman yhteydessä on laadittu meluselvitys ( Valtatie 8 Turku Pori, yhteysvälin parantaminen Laitilan keskustan kohdalla,meluselvitys Varsinais-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit, 30.4.2012), jonka mukaan: Nykytilanne v. 2011, päiväaikainen melutaso (klo 7-22): Kuva 14. Ote meluselvityksestä / A-insinöörit oy. Melutaso ja melualueet nykytilanteessa v. 2011, liikennemäärä valtatiellä KVL 6700, nopeusrajoitus vaihtelee. 10(31)
Ennustetilanne v. 2030, eritasoristeykset rakennettu ja meluaidat rakennettu, päiväaikainen melutaso (klo 7-22): Kuva 15. Ote meluselvityksestä / A-insinöörit oy. Melutaso ja melualueet eritasoristeysten rakentamisen jälkeen, meluesteet rakennettu. Liikennemäärä valtatiellä 11900 (v. 2030), nopeusrajoitus 80 km/h. 3.1.4 Maanomistus Yhteenveto: Meluselvityksen perusteella valtatien lähialueiden asuinkiinteistöt voidaan suojata meluestein siten, että päiväaikainen melutaso (ulkotiloissa) on 55 dba 60 dba. Nykyisessä tilanteessa useita asuinkiinteistöjä sijaitsee melualueella valtatien molemmin puolin (kuva 14.). Voimassa olevan asemakaavan korttelin 5026 kohdalle, valtatien eteläpuolelle ei ole suunniteltu melun torjuntaa ja liikennemelu leviää aina Garpintielle saakka (kuva 15.). Suunnittelualueesta tilat RN:o 428-2-93, 419-6-79 ja 402-1-75 ovat kaupungin omistuksessa, muut maa-alueet kuuluvat yksityisille tai yrityksille. Valtatien 8 (Turuntie) alue kuuluu valtion omistukseen. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 13.11.2008 valtioneuvoston antamalla päätöksellä tarkistettujen ja 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat erityisesti tavoitteet eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja elinympäristön laadusta sekä tavoitteet toimivista yhteysverkostoista. Alueiden käytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaava Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2010 ehdotuksen Vakka- Suomen seutukuntien maakuntakaavaksi. Kaava korvaa alueelle vahvistetun seutukaavan. Maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Aluetta koskevat seuraavat maakuntakaavan merkinnät ja määräykset: 11(31)
Taajamatoimintojen alue (A) (kuvassa ruskea alue) Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Työpaikka-alue / -kohde (TP) ( Garpintien varressa). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Suunnittelumääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Vesihuoltolinja valtatien 8 yhteydessä Turun suunnasta. Kuva 16. Ote maakuntakaavasta. Valtatie 8 on varustettu valtatie / valtakunnallisesti merkittävä runkotie merkinnällä (vt/r). Suunnittelumääräys: Muulla maankäytöllä ei saa haitata runkotien palvelutasoa. Valtatielle 8 on osoitettu Laitilan keskustan kohdalle kaksi uutta eritasoliittymää. Yleiskaava Laitilan Keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava on kaupunginhallituksen päätöksen 17.8.2009 174 mukaisesti kuulutettu 4.11.2009 voimaan tulleeksi. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat yleiskaavan määräykset: Kuva 17. Ote yleiskaavasta. P: PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue varataan pääasiassa hallinnolle ja yksityisille palveluille kuten vähittäiskaupalle sekä muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. AO: ERILLISPIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan pääasiassa erillispientaloille ja kytketyille pientaloille. Alueelle saa sijoittaa myös asumiseen liittyviä työtiloja sekä palvelutiloja. TP: TYÖPAIKKA-ALUE. Alue on tarkoitettu monipuolisille, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille palvelu- ja työpaikkatoiminnoille. PY: JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue varataan pääasiassa kunnan, valtion ja muiden julkisten yhteisöjen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa vähäisessä määrin myös muita työpaikkatoimintoja ja asumista. 12(31)
ET: YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Valtatien 8 ympäristö on melualuetta. UUSI ERITASORISTEYS ILMAN LIITTYMÄÄ.(Peltolanrinne Ilomäentie JA Kreulantie - Ilomäenkuja). UUSI YHDYSTIE /KOKOOJAKATU /YLEISEN TIEN KAISTA /RAMPPI.(Peltolanrinne) Kevyen liikenteen väylät Garpintien, Peltolanrinteen, Ilomäentien ja Ilomäenkujan yhteydessä. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kalliomäen asemakaava ja asemakaavan muutos (KV 9.6.2003 44), Keskusta 2. alueen asemakaavan muutos ja laajennus (KV 20.12.2004 68) sekä Garpintien asemakaava ja asemakaavan muutos (KV 8.9.2008). Liitteenä otteet mittakaavassa 1:2000. Valtatien 8 eteläpuolella Keskusta 2. alueen asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa aluetta koskevat seuraavat määräykset: KTY: Toimitilarakennusten korttelialue. (kerrosluku I, tehokkuusluku e=0,20). YO: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. VL-1: Lähivirkistysalue, metsä. EN: Energiahuollon alue. TY: Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. ( Kerrosluku I, tehokkuusluku e=0,25, alueelle on sallittu rakentaa myymätiloja 20 % kerrosalasta (m 20%).). AL: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue ( kerrosluku Iu½, e=0,25). Liikennealueen alittava kevyen liikenteen katuyhteys ( a ) Peltolanrinne kadulta Ilomäentielle. Liikennealueen ylittävä kevyen liikenteen katuyhteys ( y ) Peltolanrinne kadulta Ilomäentielle. AL-alueelle on osoitettu rakenteellinen ääneneritysvaatimus 33 db ja AL- tontin kohdalla olevalle yleisen tien alueelle on osoitettu melun torjuntavaatimus siten, että korttelialueelle kantautuva melutaso saa olla korkeintaan 70dB. Autopaikoitusnormi on asetettu AL-alueelle: AL -korttelialueilla on varattava 1 autopaikka / 70 k-m2. Kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. Garpintien asemakaava ja asemakaavan muutos koskee osaa Garpintien katualueesta ja Vierumäentiestä. Kaava rajautuu Vierumäenrinteen eteläreunaan. Kalliomäen alueen asemakaavassa (valtatien 8 pohjoispuolella) aluetta koskevat seuraavat määräykset: AP: Asuinpientalojen korttelialue. (Kerrosluku Iu½, e=0,25 ). AO: Erillispientalojen korttelialue. ( Kerrosluku vaihtelee välillä I - Iu½, ja tehokkuusluku vaihtelee välillä e=0,15-0,25). TY: Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. ( Kerrosluku I, e=0,35 ). M : Maa- ja metsätalousalue. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Valtatien viereeen on osoitettu varastorakennusten rakennusalaa rakenteellinen ääneneristysvaatimus on osoitettu korttelin 441 tonteille 8, 10 ja 11, siten, että päivä- ja yöajan melutasojen ohjearvot eivät ylity rakennuksen sisäosissa. ajoyhteys (ajo) Kööpelivuorentieltä valtatien 8 vieressä asemakaava-alueen ulkopuolelle. Rakennusjärjestys Laitilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 01.08.2009. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa eikä suojelupäätöksiä. Pohjakartta Suunnittelualueelle on laadittu numeerinen asemakaavan pohjakartta v. 2002. Pohjakartta on täydennetty ja muutettu ETRS-G22-koordinaattijärjestelmään v. 2012. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu päivitetylle pohjakartalle. 13(31)
Alueelle laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto Arvokkaat maisema-alueet; Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1992, Ympäristöministeriö. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009. Kahdeksan kunnan maisema-selvitys / Arkk.tsto Mars 2003. Turun museokeskuksen rakennusinventointitiedot. VT 8:n parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, Tiehallinto/Turun tiepiiri 1996. VT 8:n parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, liikenteellinen selvitys, Tiehallinto 2009. Laitilan eritasoliittymäjärjestelyjen ympäristö- ja meluselvitys, Tiehallinto 2005. Valtatie 8 Turku Pori, yhteysvälin parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, Tiesuunnitelma, ympäristösuunnitelma ja meluselvitys; Varsinais-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit, 2011-2012. Riitta Tornivaara-Ruikka; Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa, Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2006. Kaava-alueelle laaditut selvitykset: Geotekninen rakennettavuusselvitys, Geo-Master Oy, 28.2.2013. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarpeellisuus tuli ajankohtaiseksi Valtatien 8 parantamissuunnitelmien tarkennuttua tiesuunnitelmalla 2011-2012. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutostyö on käynnistetty Valtatien 8 tiesuunnitelman valmistumisvaiheessa. Valtatien ja kantatien muutoksien rakentaminen edellyttää liikennesuunnitelmien huomioon ottamista asemakaavassa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 1. Osallisia ovat alueen ja vaikutusalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 2. Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Turun museokeskus; rakennushistorian osasto, arkeologian osasto. Laitilan kaupunki: Tekninen lautakunta, Rakennus- ja ympäristölautakunta Uusikaupunki/ympäristöterveydenhuolto 3. Yritykset/ Yhdistykset/ Seurat: Vakka-Suomen Voima Oy Laitilan Puhelin Oy Laitilan Lämpö Oy Laitilan kaupunki, vesihuoltolaitos 4.3.2 Vireille tulo Vierumäen risteyksen asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin 3.2.2012. Kortteli 5002 on kuulunut ehdotusvaiheessa olevaan Valtatien 8 parantamiseen liittyviin asemakaavamuutoksiin, jonka vireille tulo kuulutettiin 28.12.2009. 14(31)
Vireilletulo: 28.12.2009 Vireilletulo: 3.2.2012 Kuva 18. Kaavamuutosten vireilletulo. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 28.12.2009 Kuulutus Valtatien 8 parantamiseen liittyvien asemakaavamuutosten vireille tulosta ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja nähtäville asettamisesta. 24.8.2010-6.9.2010 Valtatien 8 parantamiseen liittyvät asemakaavamuutokset, kaavaluonnos nähtävillä. Huomautuksia jätettiin 2kpl, ne eivät koskeneet korttelin 5002 aluetta. 3.2.2012 Kuulutus Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. 3.2. 17.2.2012 Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä kaupungin teknisellä osastolla viraston aukioloaikoina. Huomautuksia jätettiin 2 kpl. 10.4. 9.5.2012. Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutos ja Valtatien 8 parantamiseen liittyvät asemakaavamuutokset, ehdotusvaiheen nähtävillä olo. Vierumäen risteyssillan asemakaavaluonnoksesta jätettiin kaksi huomautusta: Huomautus 1.: Huomautettiin kiinteistön RN:o 6:86 kohdalla katualueen rajasta; Katualaueen rajan voi viedä suorana, asuinrakennusta ei tarvitse säästää. Uudelle kadulle ehdotettiin nimiä: Kööpelivuorenkatu, Kööpelitie tai katu, Raittilantie, -katu tai rinne. Vastine: Kyseinen muutos katualueen rajaan on tehty, lisäksi on poistettu rakenteellinen ääneneritysvaatimus, koska tontin melutaso saadaan alennettua meluestein 55 db:iin. Huomautus 2.: 15(31)
4.3.4 Viranomaisyhteistyö Vastine: Kaava-alueelle tullaan laatimaan hulevesisuunnitelma, jonka mukaan sulamis- ja valumavedet johdetaan. Lohiojan sivuhaaran vienti valtatien alitse tulee ottaa huomioon valtatien rakennussuunnitelmassa (Valtatien 8 rakennussuunnitelmia ei ole vielä käynnistetty, vastuutahona on Varsinais-Suomen ELY-keskus). I KAAVAEHDOTUSVAIHE (nähtävilläolo: 10.4. 9.5.2012) muistutuksia ei jätetty ehdotusvaiheessa. Ajankohta Suunnitteluvaihe -- MRL:n 66 :n ja MRA 26 :n mukainen kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 28.12.2009 Kuulutus Valtatien 8 parantamiseen liittyvien asemakaavamuutosten vireille tulosta ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja nähtäville asettamisesta. 24.8. - 6.9.2010 Valtatien 8 parantamiseen liittyvät asemakaavamuutokset, kaavaluonnos nähtävillä. 31.8.2010 Viranomaisten työneuvottelu koskien Valtatien 8 parantamiseen liittyvää asemakaavan muutosta. 3.2.2012 Kuulutus Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. 3.2. 17.2.2012 Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutoksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä kaupungin teknisellä osastolla viraston aukioloaikoina. 10.4. 9.5.2012. Vierumäen risteyssillan asemakaavan muutos ja Valtatien 8 parantamiseen liittyvät asemakaavamuutokset, ehdotusvaiheen nähtävillä olo. Lausuntokierros; Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen Liitto ja Turun museokeskus eivät antaneet lausuntoja, sovittiin työneuvottelun järkjestämisestä. Lausunnon antoivat Uudenkaupungin ympäristöterveyshuolto, Laitilan kaupunki/rakennusja ympäristölautakunta, ja tekninen lautakunta sekä Laitilan puhelin OSK. 16.5.2012 Viranomaisten työneuvottelu Laitilassa koskien Laitilan keskustan kehittämistä suhteessa valtatien 8 parantamiseen. Läsnä edustajat Varsinais-Suomen Liitosta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Laitilan kaupungista sekä kaavan laatija 19.6.2012 Viranomaisten työneuvottelu Laitilassa koskien Laitilan keskustan kehittämistä suhteessa valtatien 8 parantamiseen. Läsnä edustajat Varsinais-Suomen Liitosta, Laitilan kaupungista sekä kaavan laatija Viranomaisten työneuvottelu koskien Laitilan keskustan kehittämistä suhteessa 18.10.2012 valtatien 8 parantamiseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Liikenne- ja Infrastr.vastuualue. Läsnä edustajat Varsinais-Suomen Liitosta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Laitilan kaupungista sekä kaavan laatija.(muistio). 6.3.2013 Viranomaisten työneuvottelu Laitilassa koskien Laitilan keskustan kehittämistä suhteessa valtatien 8 parantamiseen. Läsnä edustajat Varsinais-Suomen Liitosta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Laitilan kaupungilta sekä kaavan laatija. Vierumäen risteyssillan asemakaavamuutosalueeseen liitettiin kortteli 5002 ymäristöineen, ehdotusvaiheen uudelleen nähtävilläolo. Lausuntokierros. 16(31)
I KAAVAEHDOTUSVAIHE (nähtävillä10.4. 9.5.2012) Lausunnot: 1) Laitilan kaupunki, tekninen lautakunta: Ei huomautettavaa kaavaehdotuksista. 2) Laitilan kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta: Ei huomautettavaa kaavaehdotuksista. 3) Laitilan Puhelin Osk: Ei huomautettavaa kaavaehdotuksista. 4) Uudenkaupungin kaupunki/ympäristöterveydenhuolto Lausunto: 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet Suunnittelussa tulee vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää maankäyttö- ja rakennuslain 5 mukaisten alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden toteutumista alueella. Maakuntakaava Valtatien 8 parantaminen ja eritasoristeykset on osoitettu maakuntakaavassa. Garpintien varren alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Yleiskaava Yleiskaavassa on merkitty valtatien ja kantatien melualueiden laajuus, mutta ei meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatarpeiden tarkentaminen on yksi asemakaavamuutoksen päätavoitteista. Ilomäentien varren alueet on osoitettu AO-alueiksi, valtatien eteläpuolella valtatien lähialueet ovat työpaikkavaltaisia (TP) ja palvelun ja hallinnon alueita (P). 17(31)
Asemakaava valtatien muutossuunnitelman huomiointi yleisen tien alueen laajuudessa sekä katualuevarauksissa. Kevyen liikenteen reitistön yhtenäisyyden varmistaminen. melusuojausmerkintöjen tarkistus muut korttelikohtaiset tarkistukset asemakaavassa. Luontoselvitys, luonnonympäristö Luontoselvitystä ei ole laadittu alueelle. Suunnittelualue on valuma-alueen laidassa, valuma-alueen vedet purkautuvat Sirppujokeen.Asemakaavan muutosluonnoksesta huomautettiin, että sulamis- ja valumisvedet tulee huomioida kaavamuutoksessa; vedet virtaavat Valksillantieltä valtatien alitse Lohiojan sivuhaaraan. Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennuskanta, muinaisjäännökset Ilomäentie Vierumäentie ovat osa vanhaa Turun maantietä, jonka varressa on vanhaa rakennuskantaa. Suunnittelualueen kohdalla on muutamia jälleenrakennuskaudella rakennettuja pihapiirejä. Alueelle ei ole laadittu rakennusselvitystä. Rakennettavuusselvitys (Geo-Master Oy) Voimassa olevan asemakaavan korttelin 5026 länsiosa on turvealuetta. Turvetta ei voi jättää vähäisissäkään määrin rakentamisen alle. Selvitysalueen itäosa on rakentamiseen paremmin soveltuvaa aluetta. Neuvottelujen yhteydessä ja selvitykseen perustuen rajattiin rakentamiseen suositeltava alue Peltolanrinteen ja Garpintien puoleiseen alueen osaan (ks. kuva no. 26 sivulla 24 ). Valtatien tiesuunnitelma Valmistuneiden tiesuunnitelmien perusteella laaditaan muutokset yleisen tien aluevarauksiin ja katualueisiin. Melun torjuntamääräykset pohjautuvat tiesuunnitelman yhteydessä laadittuun meluselvitykseen (30.4.2012, ELY-keskus, A-ins.). Vierumäen risteyksen alikulku ja Ilomäen risteyssilta on suunniteltu ajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. Kaukoliikenteen bussipysäkit sijoitetaan risteyssiltojen molemmin puolin. Alueelle on suunniteltu meluesteet, joiden korkeus on 3,0 m 4,0 m. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden kuvaus 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Kuva 19. Kaavaluonnos (nähtävillä 3.2. 17.2.2012). Nähtävillä oloajan jälkeen tehtyjen muutosten kohdat merkitty sinisellä. 18(31)
Kuva 20. Ote kaavaehdotuksesta ( nähtävillä 10.4. 9.5.2012), joka on viety uudelle pohjakartalle. Nähtävilläoloajan jälkeen tehdyt keskeiset muutokset kaavakarttaaan: - suunnittelualuetta laajennettu valtatien eteläpuolella Kreulantiehen ja Ilomäen risteyssillan alueelle saakka. - kortteli 5026 (Yrityspuisto) on suunniteltu valmistuneen geoteknisen rakennettavuusselvityksen perusteella kokonaan uudelleen, Lohiojan varren virkistysalueen laajuutta on muutettu. - Garpintien katualuetta levennetty. - sähköverkon johtokatuvarauksia muutettu. - Muodostettu kaksi uutta katua lisää, liittymäkiellot lisätty Garpintielle. - kaavasuunnitelma on viety uudelle ETRS-G22-koordinaattijärjestelmässä olevalle pohjakartalle. 19(31)
Yrityspuiston alustavat luonnokset, kolme vaihtoehtoa: Pohjatutkimuksen perusteella hahmoteltu, suositeltava rakentamisraja (musta katkoviiva). Kuva 21. VAIHTOEHTO 1. Yrityspuiston uudisrakentaminen pysyy suositeltavalla rakentamisalueella, turvealueelle rakennetaan hulevesien viivästysallas. Kuva 22. VAIHTOEHTO 2. Yrityspuiston uudisrakentaminen ulottuu suositeltavan rakentamisrajan ulkopuolelle, hulevesialtaasta suunnitellaan pienempi. 20(31)
Kuva 23. VAIHTOEHTO 3. Suositeltavaa rakentamisrajaa ei ole noudatettu, vaan kaikki turve poistetaan alueelta ja rakentaminen on maksimaalista, hulevesiallasta ei rakenneta. Paikoitus Uudisrakennus Puuistutus. Kuva 24. Suunnittelua päätettiin jatkaa vaihtoehdon 1. pohjalta. Kuvassa luonnosta on hieman kehitelty yrityspuiston osalta. 21(31)
Koulutus ja majoitustoiminta Myymälä, palvelutilat Luonnoksen ajoneuvoliittymät keltaisella. Teollisuus, raskasta liikennettä synnyttävä toiminta Toimistotilat Näyttelytilat Tuotekehittely, pienteollisuus Tauko-, oleskelu-, neuvottelutilat Kuva 25. Yrityspuiston ja korttelin 5002 uudisrakennusten tilojen sijoitteluperiaate. Muutokset tämän jälkeen: - ajoneuvoliittymiä karsittu Garpintiellä, muodostetaan vain yksi uusi liittymä Garpintielle, - Yrityspuiston sisäkatu suunnitellaan ajoneuvoliikenteelle koko matkaltaan (Winnovantie Peltolanrinne. 22(31)
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella tarkennetaan yleisen tien alueen sekä katualueiden laajuutta v. 2012 valmistuneen valtatien tiesuunnitelman mukaisesti, myös melun torjuntaa koskevat kaavamääräykset on tarkistettu tiesuunnitelman yhteydessä laaditun meluselvityksen perusteella. Tiesuunnitelmasta poiketen on hulevesipuiston kohdalle osoitettu matala melueste. Toimitila-, opetus- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuustoiminta on sijoitettu pääkokoojakadun Garpintien ja valtatien väliselle alueelle. Lasertie on muodostettu yrityskeskittymän sisäiseksi katuyhteydeksi. Yrityspuiston alueella on rakentamiseen huonosti soveltuvaa maa-aluetta, tälle alueelle on kaavaehdotukseen muodostettu hulevesipuisto. Asemakaavaehdotukseen on laadittu yleismääräyksiä hulevesisuunnitelman laatimisesta, pohjatutkimusten teosta ja turveaineksen poistamisesta rakentamisen alta. Asemakaava ei ole tiukasti rakentamistapaa ohjaava. Kaavan tavoitteita täydentämään on laadittu rakentamistapaohje, joka koskee kortteleita 5002 ja 5026-5030. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutoksen kokonaispinta-ala on 28,1649 ha. - Asumiseen (AO, AL) varattuja korttelialueita: 5,45 ha (19,4 % kaavamuutoslaueen pinta-alasta), rakennusoikeutta 12 667 k-m². - Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) muodostetaan 3, 4996 ha ( 12,4 %) ja rakennusoikeutta 17 498 k-m². - Toimitilarakennusten korttelialueita ( KTY-1) yht. 3,3307 ha, rakennusoikeutta yht. 16 654 k- m². - Toimitilarakennusten korttelialueita ( KTY-2) yht. 3,3544 ha, rakennusoikeutta yht. 26 835 k- m². (KTY-aluetta yht. 23,7 % kaavamuutosalueen pinta-alasta). - Teollisuusrakennusten korttelialueita (TY-3) yht. 1,8 041 ha ( 6,4%), rakennusoikeutta muodostetaan yht. 5629 k-m². - Virkistysaluetta muodostetaan 3,1765 ha (11,3% kaavamuutoslaueesta). - Erityisaluetta: 0,0100 ha. - Maa- ja metsätalousaluetta muodostetaan 0,0829 ha. - Liikenne- ja katualueiksi (LT, katu- ja kevyenliikenteen kadut) varattuja alueita yht. 7,4567 ha, eli 26,5 % kaavamuutosalueesta. Tarkemmat mitoitustiedot ovat liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Valtatien parantamisen seurauksena ajoneuvoliikenteen melutaso nousee. Meluesteillä melutaso saadaan alennettua ja valtatien rakennusvaiheen jälkeen lähikiinteistöjen tilanne melutason suhteen paranee nykyisestä. Valtatien eteläpuolelle ei tiesuunnitelman yhteydessä ole suunniteltu meluntorjuntatoimenpiteitä, melu leviää jopa Garpintien eteläpuolelle saakka. Yrityspuiston alueen ja valtatien väliin on suunniteltu hulevesipuisto ja valtatielle on lisätty matalahko melueste, jotta valtatien liikenteen melua saadaan alennettua, mutta meluesteellä ei suljeta näkymiä yrityspuistoon. Korttelin 5026 ruudisrakennukset tulevat myös estämään melun leviämistä Garpintien suuntaan. Tiesuunnitelmaan liittyy ympäristösuunnitelma sekä meluesteiden tarkempi sunnittelu. Tässä asemakaavan muutoksessa ei tiemaiseman muotoutumiseen kohdisteta mitään erityisiä määäryksiä. Risteyssiltojen rakentaminen tulee yhdistämään valtatien etelä- ja pohjoispuoleiset alueet nykyistä paremmin toisiinsa. Toisaalta valtatielle pääsy hankaloituu. Hulevesien johtaminen ja käsittely tullaan suunnittelemaan erillisessä hulevesisuunnitelmassa. Kortteleiden rakentamisessa tulee noudattaa hulevesisuunnitelmaa. Uudisrakentaminen osalla alueesta vaatii vielä tarkemman pohjatutkimuksen. 23(31)
5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Yleismääräykset: - Tonttijako on ohjeellinen. - Kaava - alueelle on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. periaatteena on, että asuintonttien hulevedet imeytetään paikan päällä. TY-3-, KTY-1-, KTY-2- ja YO-alueilla puhtaat kattovedet johdetaan hulevesien viivästyslampeen (VLhu) ja saastuneet hulevedet (liikenteeseen käytettävät pinnat) johdetaan suodatusalueiden kautta lampeen. Hulevesisuunnitelmaa noudatetaan tonttien rakentamisessa. - Korttelit 5026, 5028 ja 5029, korttelin 5002 tontti 4, niihin liittyvät kadut ja kunnallistekniikan rakentaminen : Kaikessa rakentamisessa huomioidaan, että turvekerrosta ei jätetä rakenteiden alle, eikä putkijohtoja perusteta turvekerrosten varaan. Turvekerrosten jättäminen rakenteiden alle on perustuttava erillisselvitykseen. - Korttelit 5026-5029 ja korttelin 5002 tontti 4: Tonteille laaditaan pohjatutkimus ennen rakentamista. - Kortteleihin 5002, 5026-5030 liittyy rakentamistapaohje. - Korttelit 441, 442 ja 5027 : Rakennusten kattomuoto on harjakatto ja suositeltava julkisivumateriaali on puu. Rakennusten tulee muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopia ympäristöön. - Autopaikat järjestetään tonttikohtaisesti. Lasertie suositellaan varustettavaksi pitkittäisillä kadunvarsipaikoilla huomioon ottaen rekkaliikenteen paikoitusmahdollisuus. Autopaikkamitoitus: AL-, AP- ja AO-korttelialueilla 2 AP asuntoa kohden. TY-3 : 1AP rakennettua 150 k-m² kohden. KTY-1: 1AP rakennettua 200 k-m² kohden. KTY-2: 1AP rakennettua 300 k-m² kohden. Geotekninen selvitys ulottui voimassa olevan kaavan VL-1 alueeseen asti Turvealue geoteknisen selvityksen mukaan. Kuva 26. Kaavaehdotuksen korttelialueiden sijoitus suhteessa geoteknisessä rakennettavuusselvityksessä määriteltyihin osa-alueisiin. 24(31)
Kuva 27. Havainnekuva yrityspuiston, Win-Novan ja Laserkeskuksen alueen rakentamisesta. Asuinrakennusten korttelialueet (AO): Erillispientalojen korttelialue. (AP): Asuinpientalojen korttelialue. (AL): Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. - Rakennusalat on eritelty asuin- ja talousrakennuksille valtatien viereisillä tonteilla. Tavoitteena on, että piha-aluetta suojataan talousrakennuksilla. - kerrosluku vaihtelee I - Iu½, tehokkuusluku 0,20 0,25. - AL-alueella asuinrakennusten seinien tulee eristää ääntä 25 db. Yleiset rakennukset (YO): Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. ks. edellä yleismääräykset kerrosluku on II, tehokkuusluku e=0,50 Liikerakennusten korttelialueet (KTY-1 ): Toimitilarakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa toimistorakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. ks. edellä yleismääräykset kerrosluku on II tehokkuusluku e=0,50 (KTY-2 ): Toimitilarakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa toimistorakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Tontin rakennusoikeudesta saa käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja näyttelytiloja varten enintään 20% ja korttelin 5028 tontilla 2 enintään 50%. Ulkovarastointia ei sallita. ks. edellä yleismääräykset Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 60%. kerrosluku II ja III siten, että III-kerrosta on sallittu korttelien 5028-5029 Lasertien puoleisella tontin osalla. tehokkuusluku: e=0,80 25(31)
Teollisuusrakennusten korttelialueet (TY-3): Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 30% käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- ja siihen verrattavia tiloja varten. Mahdolliset ulkovarastointialueet tulee aidata kadun suuntaan. Yleismääärykset: - Korttelit 5026-5029 ja korttelin 5002 tontti 4: Tonteille laaditaan pohjatutkimus ennen rakentamista. - Kortteleihin 5002, 5026-5030 liittyy rakentamistapaohje. - Korttelit 441, 442 ja 5027 : Rakennusten kattomuoto on harjakatto ja suositeltava julkisivumateriaali on puu. Rakennusten tulee muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopia ympäristöön. - TY-3 : 1AP rakennettua 150 k-m² kohden. - Kaava - alueelle on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma. 5.3.2 Muut alueet (M): Maa- ja metsätalousalue. (EN): Energiahuollon alue. (VL): Lähivirkistysalue. (VL-hu): Hulevesipuisto. - alueelle laaditaan erikseen hulevesisuunnitelma. Tekninen huolto/energiahuolto: Johtokadut kunnallisteknisen verkon laajentamisessa huomioidaan, että tehtyyn geotekniseen selvitykseen (Geo- Master oy 2013) perustuen putkijohtoja ei saa perustaa turvekerrosten varaan. Suunnittelualueen rakennettu rakennuskanta on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Nykyisille johdoille on kaavaan osoitettu n. 4 m 6 m leveät johtokatualueet. Alueen sähköverkko on rakennettu maakaapeleina, ilmojohdot on purettu. Nykysisille maakaapeleille on osoitettu johtokatuvaraukset. Hulevedet käsitellään ja johdetaan alueelle laadittavan hulevesisuunnitelman mukaan. Suunnitelmassa huomioidaan valtatien kuivatusjärjestelmä. Kuva 28. Muuttuneille korttelialueille suunniteltu sähköverkon maakaapeliyhteys (tumman sininen viiva), jolle kaavaehdotukseen on osoitettu 2m levyinen aluevaraus korttelialueiden pohjoislaitaan. 26(31)
Kulkuyhteydet : Valtatien 8 tarvitsemat aluevaraukset on kaavakartassa merkitty yleisen tien alueina (LT). Suunnittelualueen kohdalta ei ole valtatien parantamisen jälkeen pääsyä valtatielle. Peltolanrinne tulee yhdistymään Ilomäentiehen ja Kreulantie Ilomäenkujaan. Ilomäentien ja Peltolanrinne-kadun laitaan on lisätty liittymäkieltoja, tavoite on, että kokoojakatujen tonttiliittymiä vähennetään. Asuintonttien liittymät pyritään ensisijaisesti järjestämään asuntokadun puolelta. Kaavaehdotus sisältää kolme uutta katuyhteyttä ; Lasertie, Yrityspolku ja Metsämäentie. Kevyen liikenteen yhteydet: Bussipysäkki Kävelyreitistöä, suunnitellaan jatkosuunnittelun yhteydessä Kevyen liikenteen väylä Kuva 29. Tavoitteellinen kevyenliikenteenverkosto kaavamuutosalueella ja bussipysäkkien sijainti. Garpintien varrella kevyenliikenteenreitti on rakennettu, eritasoristeysten kevyenliikenteenväylät kuuluvat valtatie 8:n tiesuunnitelmaan. (Huom. piirroksessa on käytetty keskeneräistä kaavaehdotuskarttaa). 27(31)
5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos noudattaa maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteita. Yrityspuiston kohdalla yleiskaavan rajauksia on tarkennettu valmistuneen geoteknisen rakennettavuusselvityksen perusteella; pinta-alallisesti korttelialueita supistetaan ja puistoaluetta laajennetaan, mutta rakennusoikeutta korttelialueilla nostetaan. Hulevesipuisto sijoittuu yleiskaavan viheralueverkoston osaksi (koostuu virkistys- ja maa- ja metsätalousalueista) ja uudisrakentaminen osoitetaan Garpintien ja Peltolanrinne-kadun varteen. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jo valtatien 8 parantamisen kaava-alueen kohdalla, tällä asemakaavan muutoksella ainoastaan tarkistetaan valtatien LT-alueen laajuus ja tiesuunnitelmasta johtuvat katualueiden muutokset. Valtatien melun torjuntamääräykset perustuvat tiesuunnitelmaan ja sen yhteydessä valmistuneeseen meluselvitykseen. Suunnittelualueen kohdalla melutaso saadaan meluestein alennettua ohjearvojen tasolle asuintonttien ja opetustoimintaa palvelevien kortteleiden kohdalla. Koska yrityspuiston asemakaavaa on jouduttu maaperäolosuhteiden takia muuttaamaan olennaisesti ja virkistysalue (VL-hu) sijoittuu valtatien viereen, on puiston kohdalle osoitettu rakennettavaksi matala melueste, joko torjuu lähinnä valtatien liikenteen rengasmelun, mutta meluesteen yli avautuu kuitenkin näkymiä yrityspuistoon. Uudisrakentaminen tulee aikanaan muodostamaan osaltaan melusuojan etenkin valtatien etelän puoleiselle alueelle (Karvinmäen asuinalue). Liikenteelliset vaikutukset Nykyiset tasoliittymät valtatielle poistuvat. Valtatielle tulee jatkossa pääsemään vain eritasoristeysten kautta, tämän alueen lähin liittymä tulee olemaan kantatien ja valtatien eritasoristeyksessä. Garpintie (pääkokoojakatu) yhdistyy Ilomäentiehen (kokoojakatu) kahden risteyssillan kautta, liikennemäärät katuverkostotasolla tulevat yleisesti kasvamaan, mikä synnyttää painetta kevyenliikenteenverkoston kehittämiselle. Peltolanrinne katua on kaavaehdotukseen levennetty, jotta kadun leveys mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue on jo aiemmin asemakaavoitettua aluetta. Asemakaavan muutostyön yhteydessä ei ole laadittu luontoselvitystä. Suurin muutos alueella tulee olemaan yrityspuiston rakentaminen, koska maa-alue nykytilanteessa on peltoa ja soista metsää. Kaavamuutosehdotuksen mukaan alueelle suunnitellaan hulevesipuisto ja korttelialueita supistetaan voimassa olevan asemakaavan tilanteesta. Puistoalue laajenee noin 1,9 ha, Lohiojan uomaa on tarkoitus linjata uudelleen valtatien luona. Valtatien 8 rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön ja luontoon arvioidaan tiesuunnitelmien yhteydessä. Sulamis- ja valumavesien sekä hulevesien virtaukset ja hallinta suunnitellaan (kaavaehdotuksen yleismääräyksen mukaisesti) erikseen laadittavan hulevesisuunnitelman yhteydessä. 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset melu: Meluntorjuntatoimenpiteillä valtatien lähikiinteistöjen melutaso alenee, mikä merkitsee parannusta nykytilanteeseen nähden. valtatielle pääsy hankaloituu, valtatielle tullaan pääsemään vain eritasoristeysten kautta, lähin eritasoristeys tulee olemaan keskustassa valtatien ja kantatien risteyksessä. toisaalta liikenneturvallisuus kohenee valtatiellä, kun tasoliittymät poistuvat. Liikennemäärät katuverkostotasolla tulevat nousemaan, mikä aiheuttaa paineita kevyenliikenteenverkoston kehittämiselle. Meluesteiden tarkempi suunnittelu tulee tapahtumaan tiesuunnittelun yhteydessä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Valtatien liikenteen melutaso tulee nousemaan valtatien parantamisen myötä. Nykytilanteessa valtatien lähikorttelit altistuvat liikenteen melulle. Lähikortteleiden tilanne melun suhteen korjaantuu nykyisestä, koska meluesteillä melutaso saadaan alennettua ohjearvojen mukaiseksi. Uudisrakennukset mm. korttelissa 5026 tulevat osaltaan toimimaan melusuojana. Valtatie meluesteineen tulee muodostamaan alueella aikaisempaa merkittävämmän estevaikutuksen. Kaava-alueelle tullaan laatimaan hulevesien hallintasuunnitelma, jossa tullaan tarkemmin suunnittelemaan laajoilla 28(31)