UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös Kaupunginhallitus 30.3.2015 Tarkastuslautakunta 11.5.2015 Kaupunginvaltuusto 15.6.2015
Sisällysluettelo I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO... 2 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio... 2 2.2. Kaupunginvaltuusto... 3 2.3. Kaupunginhallitus... 4 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 6 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 3.2 Kuntatalous vuosina 2015... 6 4. KAUPUNGIN TALOUS... 10 4.1 Talousjohtajan katsaus... 10 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 15 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 15 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 16 4.5 Ympäristötekijät... 17 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS... 17 6. HENKILÖSTÖ... 22 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 26 8. INVESTOINTIMENOT... 30 9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 31 10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 34 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 34 10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 36 10.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 38 11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 40 12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT... 46 13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 47 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne... 47 13.2 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 48 13.3 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet... 49 13.4 Konsernitavoitteet... 50 13.5 Muutokset konsernissa... 52 13.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 52 13.7 Konsernin tilinpäätöslaskelmat... 55 13.7.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 55 13.7.2 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 56 13.7.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 57 14. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 59 II TOTEUTUMISVERTAILUT... 60 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 60 1.1 Hallinto- ja kehittämiskeskus... 60 1.2 Sosiaali- ja terveyskeskus... 111 1.3 Sivistyspalvelukeskus... 137 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 167 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 170 3.1 Investoinnit palvelukeskuksittain... 170 3.2 Investoinnit hankkeittain, kaupunki... 171 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 184 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 184 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 185 4.3 Sitovuustason ylitykset ja alitukset... 189
III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 192 1. TULOSLASKELMAT... 192 1.1 Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 192 1.2 Konsernituloslaskelma... 193 2. RAHOITUSLASKELMAT... 194 2.1 Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 194 2.2 Konsernirahoituslaskelma... 195 3. TASE... 196 3.1 Tase, kaupunki ja liikelaitokset... 196 3.2. Konsernitase... 198 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 200 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 200 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 201 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 201 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 206 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 206 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 210 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 215 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 216 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (erillinen kirja) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1
I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS (0,5 milj. euroa). Kaupungin palkkamenot laskivat 1,4 %:lla ja henkilöstömenot 0,5 %:lla, 205.000 eurolla. Henkilöstömenoja pienensivät lomautukset ja henkilöstöresurssien vähennykset. Poistoerokirjausten ja varausten ja rahastojen käytön jälkeen tilikauden alijäämä on noin 160.000 euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä on noin 0,5 miljoonaa euroa. Aivan keskeinen mahdollisuus kehittää kaupungin elinvoimaisuutta tässä tilanteessa olisi saada tänne uusia asukkaita. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan niitä automaattisesti tuo. Erittäin myönteisenä kehitysaskeleena voimme pitää sitä, että kaupunkiin on tulossa lisää omistus- sekä vuokraasuntojen tarjontaa. Ensinnäkin haluan kiittää kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä panoksestanne Uudenkaupungin hyväksi vuoden osalta. Viime vuonna väkiluku kasvoi Uudessakaupungissa peräti noin sadan henkilön verran. Tämä on paitsi myönteinen myös suuruudeltaan merkittävä käänne väkilukuumme suhteutettuna. Lisäksi työttömyysprosentti on Uudessakaupungissa laskenut keskimääräisesti 10,2 %:iin. Työllisten määrä on täällä kuitenkin laskussa, koska väkeä siirtyy runsaasti eläkkeelle. Tämä kehitys on omiaan laskemaan kaupungin saamia verotuloja. Uudenkaupungin ikärakenne heikkenee poikkeuksellisen nopeasti, joten mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on kasvanut voimakkaammin kuin muualla. Talouden osalta tilanteemme oli viime vuoteen lähdettäessä tukala ja kestävyysvajeemme huolestuttava. Saimme kuitenkin talouteemme muutosta parempaan suuntaan: Vuosikatteemme, eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä, kattoi 120 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden nousi 380 euroon. Kaupungin vuosikate oli 3,7 miljoonaa euroa positiivinen eli 5 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Parannus johtui siitä, että menot pysyivät ennallaan ja tulot, eli verot ja valtionosuudet, kasvoivat 5,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 5,9 miljoonaa ja tilikauden tulos -0,5 miljoonaa euroa. Yhteisöverot kasvoivat noin miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat säästöt olivat henkilöstökuluissa (1,9 milj. euroa) ja ylitykset palvelujen ostoissa Etenkin autotehtaan ja toki myös muiden teollisuusyritystemme menestyksen myötä Uudenkaupungin Sataman toimintaedellytykset ovat hyvät. Uudenkaupungin meriväylän ruoppaustyöt saatiin valmiiksi ja laivaväylä on syvennetty 10,0 metristä 12,5 metrin kulkusyvyyteen. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on jälleen ilmoittanut merkittävistä kehitysinvestoinneista. Suurena pettymyksenä on todettava, ettei soijajalostamolle ole tähän mennessä löytynyt uutta omistajaa. Samoin on huomioitava, että palvelusektorin yritykset ovat monin paikoin vaikeuksissa. Teollisuutemme menestys ei ole vaikuttanut esimerkiksi kaupan alan yritysten toimintaedellytyksiin samassa suhteessa kuin aiemmin olemme tottuneet. Kuluttajien ostokäyttäytyminen elää nyt omaa muutosvaihettaan, joka omalta osaltaan asettaa vähittäiskaupan ja samalla kaupunkikeskustan kivijalkaliikkeet uuteen tilanteeseen. Yhä useampi kuluttaja tekee kasvavan osan ostoksistaan internetissä, minkä seurauksena huolestuttavia merkkejä kaupunkikeskustan autioitumisesta on näkyvissä myös Uudessakaupungissa. Tuo muutos ihmisten ostokäyttäytymisessä on maailmanlaajuinen, mutta sen vaikutukset vaihtelevat eri kaupungeissa ja kansantalouksissa varsin paljon. Tässä tilanteessa meidän on tärkeää pitää mielessämme, että kaupunki ja sen henkilöstö eivät ole pelkästään organisaatio, joka järjestää palveluita. Me olemme laaja yhteisö, joka yhdessä yritysten, yhdistysten, asukkaiden ja järjestöjen kanssa vaikuttaa toinen toisiinsa - yhteisen hyvän ja hyvinvoinnin eteen! Atso Vainio Kaupunginjohtaja 1
2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2
2.2. Kaupunginvaltuusto 3
2.3. Kaupunginhallitus 4
Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset 27.1. 7 Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 Uudenkaupungin kaupungin strategia 3.3. 25 Uudenkaupungin hallintosääntö 3.3. 29 Lausuntopyyntö selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 3.3. 30 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista 14.4. 40 ja 26.5. 56 Toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt 26.5. 65 Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös 26.5. 69 Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 26.5. 58 Palvelusetelijärjestelmän uudistaminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa 13.10. 92 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 3.11. 103 Uudenkaupungin kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 9.12. 115 Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen toiminta Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Suomen kunnilta pyydettiin lausuntoja mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategialuonnoksesta ja Varsinais-Suomen liikennestrategiasta 2035. Kaupunginhallitus käynnisti keväällä kaupunginvaltuuston 4.11.2013 tekemän päätöksen mukaisesti kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset sekä Laitilan että Pyhärannan kanssa. Kaupunginhallitus valitsi syksyllä kaupungille teknisen johtajan. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2017 raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli talousarvioehdotuksen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallituksen Kunnan Taitoa Oy:ltä ja Kuntien Tiera Oy:ltä tilaama esiselvitys valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon ERPtoimintamallin käyttöönotosta valmistui, ja se esiteltiin hallitukselle. Selvitys oli jatkoa Kunnan Taitoa Oy:n vuonna 2012 tekemälle talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvitykselle. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin uuden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Vuoden aikana selvitettiin Uudenkaupungin kaupungin irtautumista Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä, ja kaupunki etsi uutta yhteistyökumppania, mutta kaupunki päätti jatkaa kuntayhtymän osakkaana. Kaupunginhallitus käynnisti Uudenkaupungin kaupungin elinkeino-ohjelman laadinnan, mutta sen hyväksyminen siirtyi vuodelle 2015. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa käynnistää yhteistyöneuvottelut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi. Kaupunginhallitus jatkoi vuonna aktiivisesti kaupungin talouden kuntoon saattamista. Kaupunginhallitus perusti työryhmän valmistelemaan pysyviä säästöjä ja palvelujen uusia tuottamistapoja. Henkilöstömenojen karsinnan lisäksi etsittiin vaihtoehtoisia tapoja, kuten tulojen lisääminen ja ostopalvelujen vähentäminen, parantaa taloutta ja pienentää kaupungin nettokustannuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt toukokuussa. Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnot valtionosuusuudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Lisäksi Varsinais- 5
3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Vuosi oli Suomelle taloudellisesti raskas. Työttömyys kasvoi, bruttokansantuote ei päässyt kasvu-uralle ja valtio ja kunnat jatkoivat velkaantumistaan. Vuodesta 2015 odotetaan hieman kulunutta vuotta parempaa. Maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan vuonna 2015 ja erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian talouksien ennakoidaan vahvistuvan. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat kuitenkin teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Euroalueen taantuma on päättymässä, ja talous on kääntymässä hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, viennin matala taso ja Saksan talouden hiipuminen sekä yksityisen sektori velkaantuminen. Tämä rajoittaa sekä yksityisen kulutuksen että investointien kasvua. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna. Vuonna 2015 bkt:n ennustetaan lisääntyvän noin prosentilla ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaisi yli 3 %. Yksityisten investointien lasku on pysähtymässä vuonna 2015, ja vuonna 2016 ne kääntyvät kasvuun. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 %, ja kasvu on laajapohjaista. Kasvuvauhti on hidasta, koska talouden kasvupotentiaali on alhainen: työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Kasvavat eläkemenot heikentävät työeläkelaitosten ylijäämää. Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousi edelleen vuonna, mutta sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun vuonna 2016. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna 2015. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastui 1,1 prosenttiin vuonna, ja se jää 0,8 prosenttiin vuonna 2015. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Korkotaso pysyi vuonna historiallisen matalalla tasolla, ja talouden heikko kehitys on siirtänyt korkojen nousupaineita eteenpäin. Korkotason ennakoidaan pysyvän parina seuraavana vuotena likimain nykytasolla. Matala korkotaso pitää kaupungin korkomenot pieninä. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Tilastokeskuksen lukujen mukainen työttömyysaste nousi 8,6 %:iin vuonna. Vuonna 2015 työttömyysasteen arvioidaan olevan n. 8,8 %. Rakenteellisen työttömyyden taso on noussut huolestuvan korkeaksi ja edes talouden kasvu ei auta sitä poistamaan. 3.2 Kuntatalous vuosina 2015 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan prosentin verran vuonna. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät arviolta nekin noin prosentilla. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan hieman tätä enemmän eli 1,4. Vuonna 2015 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee vain prosentin verran. Palvelujen ostot ovat edelleen kasvussa. Suomen inflaatio oli viime vuonna noin 1,0 %. Vuonna 2015 inflaation ennustetaan laskevan jo alle 1,0 %:n. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vain 2,5 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat 6,9 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, mutta yhteisöverotilitykset nousivat yli kymmenyksellä, 11,3 %. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 21,16 mrd. euroa. Varovaisen arvion mukaan kunnallisveron tuotto nousee vuonna 2015 vain 1,5 %. Kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla ja kiinteistöveron kasvavan 6,5 %. Kuntien verotulojen kasvu on vuonna 2015 jäämässä alle kahteen prosenttiin. Vaikka käyttötalousmenot kasvoivat ja tulot ja valtionosuudet laskivat, Tilastokeskuksen keräämien 6
tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat vain 0,14 mrd. euroa vuodesta 2013. Vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja. Lisäksi korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. kasvusta että kuntien sopeuttamistoimista. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuitenkin yli 130 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tulos tulee heikkenemään vuonna 2015, koska kuntien menot kasvavat tuloja enemmän. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa lähes 17,20 mrd. euroa. Se on 1,7 miljardia euroa, yli 10 %, enemmän kuin vuonna 2013. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa (28 kuntaa vuonna 2013). Vuosi oli kunnissa vaikea, mutta kuitenkin ennakoitua parempi. Se johtuu sekä verotulojen 7
8
Keskeiset ennusteluvut 9
4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Asukasluku oli pitkästä aikaa nousussa ja työttömyys oli laskussa. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2015. Kaupungin talous vuonna Kaupungin verotulot nousivat 3,2 miljoonaa euroa, 5,7 %, vuonna. Uudenkaupungin kasvu oli poikkeuksellisen hyvä, koska koko maassa verotulot kasvoivat vain 2,5 %. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna yli miljoonalla eurolla kasvaneet yhteisöverot laskevat jo vuonna 2015 miljoonalla eurolla. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet nousivat yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Talousjohtaja Anne Takala Kuntien talous Vuosi oli Suomelle taloudellisesti erittäin raskas. Työttömyys jatkoi kasvuaan, bruttokansantuote ei päässyt kasvu-uralle ja valtion ja kuntien velkaantuminen jatkui. Vuonna 2015 talouteen odotetaan pieniä valonpilkahduksia, koska euro on heikentynyt ja öljyn hinta laskenut ja maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat kuitenkin edelleen teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vuonna vain 2,5 %, kun kasvu edellisenä vuonna oli lähes 7 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, mutta yhteisöverotilitykset nousivat yli kymmenyksellä, 11,3 %. Kunnille tilitettiin verotuloja yhteensä 21,16 mrd. euroa. Kuntien käyttötalousmenot nousivat ja valtionosuudet laskivat, mutta Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat vain 0,14 mrd. euroa vuodesta 2013. Vuosikate ei aivan riittänyt kattamaan poistoja. Lisäksi korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien taloutta jo vuosia, ja leikkaukset jatkuvat vuonna 2015. Uudenkaupungin osalta leikkaukset olivat 3,2 miljoonaa euroa vuonna ja 4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vuonna leikkauksen suuruus vastasi jo tuloveroprosentin1,3 prosenttiyksikön korotuksen tuottoa. Tulevaisuutta ajatellen Uudessakaupungissa oli vuonna positiivista virettä ja toimeliaisuutta. Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden tulojen ja menojen erotus eli toimintakate oli 78,5 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa. Se oli 1,5 miljoonaa euroa alkuperäistä ja 1,8 miljoonaa euroa tarkistettua talousarviota parempi. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 380,80 euroa/asukas. Vuosikate kattoi 120 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 137 % investointien omahankintamenoista. Jotta talous olisi tasapainossa, vuosikatteen tulee kattaa vähintään poistot. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Lainojen vuotuiset korkokustannukset (sis. korot ja korkosuojaus) olivat noin 2 %. Arvopaperien myynnistä kirjattiin tuloslaskelmaan noin 280.000 euron myyntivoitto. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 98,2 % ja toimintakulujen samoin 98,2 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 1.400.000 eurolla. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 84,9 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2013 tasolla, ja ne alittivat talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 120,5 miljoonaa euroa. Kaupungin kustannuksia verrataan vuosittain muiden kuntien kustannuksiin. Eri tarkastelujen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon - ja siellä erityisesti erikoissairaanhoidon - tarvevakioidut kustannukset ovat korkeat. Tämä kehitys jatkui vuonna. THL:n selvityksen mukaan vuonna 2012 Uudenkaupungin terveyden- ja van- 10
hustenhuollon tarvevakioidut menojen indeksi oli 112. Euroina tämä tarkoittaa noin 5 miljoonan euron ns. ylikäyttöä. Kunnan talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit, Kaupungin vuosikate riitti vuonna poistoihin ja poistojen määrä riitti kattamaan investoinnit, joten tällä tavalla tarkasteltuna kaupungin talous oli tasapainossa vuonna. Investoinnit Kaupungin investointitaso oli matala vuonna. Kokonaisinvestoinnit laskivat 0,9 miljoonalla eurolla vuodesta, ja kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä vain 5,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,2 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus bruttoinvestoinneista oli 4,1 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit pysyivät ennallaan, mutta liikelaitosten investoinnit laskivat miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupunki ei tehnyt isoja yksittäisiä investointeja, mutta pieniä hankkeita oli paljon. Euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen (245.000 euroa), Autonrakentajantie (165.000 euroa), Merilinnun yrityshallin vesikatto (168.000 euroa) ja Hakametsän koulun pihan kunnostus (nettomenot 117.000 euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa, 43 % budjetoidusta, ja Vakka-Suomen vuoden 0,5 miljoona euroa, 62 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Veden merkittävimmät investoinnit olivat Hiun alueen vesi- ja viemäriverkoston laajennus (266.000 euroa) ja keskusta-alueen vesiverkoston saneeraus (109.000 euroa). Vakka-Suomen Veden merkittävin investointi oli Niiniojan pumppaamo-betorantie -välin parantaminen (225.000 euroa). Henkilöstömuutokset ja henkilöstömenot Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli 823. Se väheni 15 henkilöllä vuodesta 2013. Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli, määräaikaiset mukaan lukien, 1059 henkilöä eli saman verran kuin vuonna 2013. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä väheni 14:llä, Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä ei muuttunut. Palvelukeskuksissa ei tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia vuonna, mutta osin vielä 2104 puolella jatkuneet lomautukset ja henkilöstön määrän pieneneminen laskivat henkilöstömenoja edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 5,6 %, sosiaali- ja terveyskeskuksen 0,8 % ja sivistyspalvelukeskuksen 0,2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot laskivat yhteensä 1,3 % ja henkilöstömenot 0,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Rahoitus Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 32,1 miljoonaa euroa eli 2.062 euroa asukasta kohden. Liikelaitosten lainaosuus oli tästä 7,7 miljoonaa, 24 %. Lainamäärä laski 1,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2013. Kaupunki ja Uudenkaupungin Vesi ottivat yhteensä 5,5 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista luottoa. Koska lyhyet korot olivat erittäin alhaalla, toimintaa rahoitettiin edelleen myös edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski alle prosenttiin, mutta korkosuojauskustannukset nostivat kokonaiskorkokustannukset pariin prosenttiin p/a. Kaupungin lainasalkku analysoitiin keväällä ja silloin harkittiin myös uusien korkosuojausten tekemistä, mutta niitä ei tässä tilanteessa katsottu tarpeelliseksi. Kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) laskivat 1,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2013, ja ne olivat 8,6 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Uudenkaupungin omavaraisuusaste oli 62,6 %. Aste pysyi melkein ennallaan. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Lopuksi Kaupungin henkilöstö ja yksiköt tekivät vuoden aikana kiitettävää työtä, ja ne osoittivat vahvaa sitoutumista työhönsä. Yksiköt eivät ylittäneet budjettejaan, ja ne löysivät vuoden mittaan uusia säästöjä ja uusia tapoja toimia. Koska sekä verotulot että valtionosuudet nousivat ja kaupungin tiukka menokuri piti, kaupungin toiminnallinen tulos oli positiivinen. Ilman kertaluonteista satunnaiskulua kaupungin tilikausi olisi ollut 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäisen talousarvion 2 miljoonan euron alijäämä kutistui 160.000 euroon ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Toiminnan kehittämistä ja rationalisointia sekä tehtävien priorisointia on välttämätöntä jatkaa. Kaikkia nykymuotoisia palveluita ei voida nykyisillä resursseilla enää tarjota, vaan sekä työntekijöillä että luottamushenkilöillä pitää olla valmiutta luopua vanhasta ja keskittyä olennaiseen. Vain tällä tapaa Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 - strategian tavoitteet - terve talous ja hyvinvoivat asukkaat - toteutuvat. 11
Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli vuonna noin 120 % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti oli 136,6. Näillä tunnusluvuilla arvioituna kaupungin talous oli tasapainossa vuonna. 1,4 miljoonan euron satunnaiset kulut painoivat kuitenkin Uudenkaupungin tilikauden tuloksen negatiiviseksi, ja tilikausi oli 160.000 euroa alijäämäinen. Kertynyt alijäämä esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 497.000 euroa ylijäämää. 12
Verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, ja niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas ovat jo pitkään jääneet alle vertailuryhmien tason. Siihen ovat vaikuttaneet lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän jatkuva väheneminen. Vuonna 2013 Uudenkaupungin verotettavat tulot nousivat kuitenkin 3,0 % eli samaa vauhtia kuin koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa (10.000-20.000 asukkaan kunnat 3,4 %, koko maa 3,1 %, Varsinais-Suomi 2,3 %). Uudenkaupungin kokonaisverotulot olivat pitkään yli maan keskiarvon. Vaikka kaupunki on viimeisen 10 vuoden aikana useaan otteeseen korottanut sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroja, kaupungin verotulot ovat koko maata pienemmät. Kaupungin verotulot nousivat 5,7 %, 3,2 miljoonaa euroa, vuonna. Kasvu oli poikkeuksellisen hyvä, koska koko maassa verotulot kasvoivat vain 2,5 %. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuonna yli miljoonalla eurolla kasvaneet yhteisöverot laskevat jo vuonna 2015 miljoonalla eurolla. 13
Yhteisöveron tuotto oli yli 4 miljoonaa euroa ja kunnan tuloveron tuotto yli 51,2 miljoonaa euroa. Työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille, minkä tasoisia palveluja kaupunkilaiset saavat. Autotehtaan ja muiden teollisuusyritysten uudet työpaikat paransivat työllisyyttä vuonna, ja toivottavasti ne auttavat kääntämään palkansaajien määrän ja verotulot vakaaseen kasvuun. Prosentin kasvu verotuloissa lisää aina verotuloja 0,5 miljoonalla eurolla. Yhteensä 40 415 41 301 44 968 48 427 48 607 53 091 54 096 54 036 56 322 59 508 Muutos ed. vuoteen 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 4,2 5,7 14
4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin talous vahvistui vuonna ja toiminnallinen tulos oli positiivinen. Kaupungin verotulot olivat yhteensä 59,5 miljoonaa ja valtionosuudet 24,7 miljoonaa euroa. Verotulot nousivat 3,2 miljoonalla (5,7 %) ja valtionosuudet parilla miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat siis yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla, 6,5 %. Kaupungin vuosikate oli 3,7 miljoonaa euroa positiivinen. Se parani 5,2 miljoonalla vuodesta 2013. Parannus johtui siitä, että menot pysyivät ennallaan ja tulot eli verot ja valtionosuudet kasvoivat. Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli 5,9 miljoonaa ja tilikauden tulos -0,4 miljoonaa. Tilikausi oli 160.000 euroa alijäämäinen. Ilman 1,4 miljoonan euron satunnaista menoa, kaupungin talous olisi ollut ylijäämäinen. Kaupunginhallitus jatkoi kaupungin talouden kuntoon saattamista. Henkilöstömenojen karsinnan lisäksi etsittiin vaihtoehtoisia tapoja, kuten tulojen lisääminen ja ostopalvelujen vähentäminen, parantaa taloutta ja pienentää kaupungin nettokustannuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset ja säästöt toukokuussa. Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupungin vuonna 2013 päättämät henkilöstöä koskevat lomautukset jaksottuivat sosiaali- ja terveyskeskuksessa, sivistyspalvelukeskuksessa ja ruokapalvelussa vuosille 2013-. Kaupungin henkilöstömäärä laski, koska virkoja ja tehtäviä jätettiin täyttämättä ja järjesteltiin uudelleen ja kuusi henkilöä irtisanottiin. Suomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi hallitus valmisteli valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alussa, mutta uuden kuntalain lopullinen hyväksyminen siirtyi vuodelle 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu jatkui vuonna, mutta päätökset siitä siirtyivät vuodelle 2015. Vuosia jatkunut epätietoisuus kuntien roolista ja tehtävistä jatkossa ja kesken olevat uudistushankkeet ovat jo pitkään työllistäneet kuntia kohtuuttomasti ja haitanneet niiden toimintaa ja kehittämistä. Uudenkaupungin kaupunki teki kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset Laitilan kaupungin ja Pyhärannan kunnan kanssa. Selvitykset valmistuivat loppuvuodesta, mutta Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto käsitteli ne helmikuussa 2015. Laitilan kaupunki ja Pyhärannan kunta eivät olleet halukkaita jatkamaan selvitystä yhdistymissopimusluonnokseen saakka. Uudellakaupungilla on kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Vakka-Suomen Vesi liikelaitos. Liikelaitokset eivät vuonna ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi ja sen kannattavuus oli hyvä. Vaikka Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto laski edellisestä vuodesta ja myös liikelaitoksen ylijäämä ja kannattavuus laskivat, sen kannattavuus oli edelleen hyvä. Liikelaitoksen lainakanta laski. Häpönniemen puhdistamon toiminta ei kaikilta osin täyttänyt ympäristöluvan vaatimuksia. Vuosi oli Uudenkaupungin Satama Oy:n toinen toimintavuosi. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön vuosi oli menestyksekäs: liikevaihto ja liikennemäärät kasvoivat. Myös yhtiön kannattavuus oli erittäin hyvä. Uudenkaupungin Investoinnit laskivat 1,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2013. Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa (6,2 milj. euroa v. 2013). Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uudenkaupungin taloutta on saneerattu voimakkaasti vuosina 2013-, ja säästötoimenpiteet jatkuvat vuonna 2015. Kaupungin henkilöstökustannukset laskivat vuonna ja kehitys on suunnitelmakaudella maltillista. Vuoden tilinpäätös on niukasti alijäämäinen, mutta tulos on kuitenkin 2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Kaupungin strategisena tavoitteena on, että kaupungin vuosikate kattaa poistot vuonna 2016. Siihen voidaan päästä pitämällä kaupungin kustannukset kurissa. Omien toimintojensa kustannuksiin kaupunki voi vaikuttaa omilla päätöksillään, mutta uhkana ovat ostopalvelujen käytön kasvu ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu. Kaupungin menot eivät saisi juurikaan kasvaa vuosina 2015-2017. 15
Verotulojen kasvun arvioidaan olevan lähivuosina koko maassa heikkoa, mutta Uudessakaupungissa työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja verotulojen kehitys näyttäisi olevan muuta maata parempaa. Vaikka kaupungin asukasmäärä kasvoi vuonna, työvoiman määrä laski ja lähivuosina työvoiman määrä pienenee kiihtyvällä vauhdilla. Uhkana on myös, että uudet työpaikat eivät tuokaan mukanaan uusia asukkaita, jolloin työpaikkojen verotulovaikutus jää pieneksi. Tulossa olevat suuret investoinnit, kuten Viikaisten koulukiinteistön ja uimahallin korjaus sekä Vakka-Suomen Veden investoinnit, kasvattavat kaupungin velkamäärää. Tällä hetkellä korkotaso on matala, mutta korkotason nousu lisäisi kaupungin lainanhoitokustannuksia ja heikentäisi vuosikatetta. Prosenttiyksikön koronnousu kasvattaa korkokuluja 300.000 eurolla. Kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään riitä investointeihin, mutta omarahoitusosuus kasvaa viime vuosien tasosta. Vaikka vuoden 2015 alussa voimaan tullut valtionosuusuudistus ei vähennä kaupungin valtionosuuksia, valtionosuudet pienenevät valtionosuusleikkausten takia euromääräisesti vuonna 2015. Kaupunki ei pysty omilla toimillaan vaikuttamaan valtionosuuksiin. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja dokumentointi saatiin vuonna ajan tasalle, mutta uusien käytäntöjen jalkauttaminen vie aikaa. 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puuttuminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyys nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kaupungin kokonaismenoja. Taloussuhdanteet vaikuttavat kaupungin verotuloihin, ja heikko talouskehitys leikkaa verotuloja, jotka ovat kaupungin merkittävin tulolähde. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja 480.000 eurolla. Kaupungin verotulot voivat tällöin helposti jäädä 1-2 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi, ja tätä aukkoa on vaikea kattaa säästöillä. Vaikka valtionosuusuudistus ei pienentänyt Uudenkaupungin valtionosuuksia, valtionosuusleikkaukset pienentävät niitä edelleen. Uusien palvelusuositusten ja normien säätäminen nostaa kuntien kustannuksia. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan säädettäviin uusiin velvoitteisiin. Suurin toiminnallinen epävarmuus liittyy tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siihen, miten palvelut jatkossa järjestetään ja miten kustannukset jaetaan. Uusi toimintamalli ja uudet kustannusten jakoperusteet voivat vaikuttaa kaupungin kustannuksiin ja toimintaan erittäin paljon, koska sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat 60 % kaupungin kokonaismenoista. Kaupungin ja liikelaitosten lainasalkku oli vuoden lopussa yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Tästä 7 miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja. Pitkäaikaisista lainoista (25 miljoonaa euroa) oli vaihtuvakorkoisia lainoja 10,4 miljoonaa ja kiinteäkorkoisia 9,6 miljoonaa euroa. Vaihtuvakorkoisista lainoista oli suojattu johdannaissopimuksilla 2,5 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi kaupungilla oli kokonaislainamäärään kohdistetut 10 miljoonan euron korkosuojaukset. Pitkäaikaisista lainoista 12,5 miljoonaa euroa oli siis korkosuojattu. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 5.000.000 euroa, ja kuntatodistusluottoja vähennettiin vastaavalla määrällä vuodesta 2013. Kaupungin lainakannasta tehtiin vuonna lainasalkkuanalyysi, joka antoi ulkopuolisen näkemys esimerkiksi siitä, kuinka suuri osuus lainoista kannattaisi suojata. Kaupunki on varautunut riskeihin julkisyhteisövakuutuksella, joka sisältää mm. omaisuuden ja toiminnan turvat sekä näihin liitetyn lisäturvan. Tällaisia kustannuksia voivat olla mm. muutto-, tiedotus-, kuljetus- ja vuokrakustannukset esimerkiksi vanhainkodin tuhouduttua. Toiminnan turva sisältää julkisyhteisön vastuuturvan (toiselle aiheutettu henkilö-, esine- tai taloudellinen vahinko) ja julkisyhteisön hallinnon vastuuturvan (virassa tai toimessa teolla tai laiminlyönnillä aiheutettu taloudellinen vahinko). 16
4.5 Ympäristötekijät Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen jäteveden puhdistustulokset eivät kaikilta osin täytä voimassa olevan ympäristöluvan vaatimuksia, ja liikelaitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistuskapasiteetin nostamiseksi ja mahdollisesti kuormituksen vähentämiseksi. Tehostamisen esisuunnitteluhanke on aloitettu loppuvuodesta. Uudessa jätevesiluvassa päästövaatimuksia kiristettiin ja määrättiin, että Häpönniemen puhdistamon purkuputkea tulee jatkaa noin 10 km avomeren suuntaan. Kaupunki on valittanut päätöksestä, mutta mikäli päätös jää sellaisenaan voimaan, liikelaitos joutuu lähimmän 2-6 vuoden aikana investoimaan jopa 10 miljoonaa euroa purkuputkeen ja jätevedenpuhdistamoon. Uudenkaupungin kaatopaikka myytiin vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oy:lle. Kaupan yhteydessä kaupungille jäi vastuu vanhasta kaatopaikasta, mutta uuden myydyn alueen osalta vastuut siirtyivät ostajalle (piilevät ennen kauppaa syntyneet velvoitteet ovat edelleen kaupungilla). Kaatopaikka-alueet ovat ympäristöriskialueita. 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku 31.12 muutos kum. muutos 1990 272 143-130 18432 0 0 1991 229 152-109 18393-39 -39 1992 238 195-166 18255-138 -177 1993 230 165-315 18009-246 -423 1994 201 144-196 17872-137 -560 1995 180 181-275 17590-282 -842 1996 182 151 9 17631 41-801 1997 176 174-82 17552-79 -880 1998 175 144-108 17479-73 -953 1999 185 161-295 17216-263 -1216 2000 175 182-188 17019-197 -1413 2001 147 157-163 16851-168 -1581 2002 134 145-142 16696-155 -1736 2003 153 166-281 16405-291 -2027 2004 175 158-163 16260-145 -2172 2005 148 146-65 16198-62 -2234 2006 148 160-127 16059-139 -2373 2007 133 154-109 15926-133 -2506 2008 141 177-4 15886-40 -2546 2009 130 153 10 15873-13 -2559 2010 160 159-41 15833-40 -2599 2011 148 173-123 15685-148 -2747 2012 139 162-163 15499-186 -2933 2013 142 150-16 15475-24 -2957 *) 140 189 152 15578 103-2854 *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku laski vuodesta 1991 vuoteen 2013 saakka yhteensä 2957 hengellä. Tällä ajanjaksolla asukasluku nousi vain yhtenä vuotena, vuonna 1996. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Samalla ajanjaksolla vastaavan kokoisten kuntien asukasmäärä on pysynyt ennallaan tai jopa noussut. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020-strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku vähenee ennusteita hitaammin (ennuste n. 1000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä). Vuonna sekä Uudenkaupungin asukasluvun kehitys että muuttoliike olivat positiivisia. Kaupungin väestön määrä kasvoi 103 hengellä. Kaupunkiin muutti 152 henkeä enemmän kuin täältä lähti, mutta kaupungin huoltosuhde heikkeni, koska väestö ikääntyy ja kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 49:llä. Jos elinkeinoelämässä oleva positiivinen vire jatkuu, Uudenkaupungin asettama strateginen asukaslukutavoite toteutuu. 17
Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on jo pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2013 vain 6,5 %, kun se oli vastaavan kokoissa kunnissa 8,0 % ja koko maassa 7,8 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus koko väestöstä olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi 280 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo 25 % (23,7 % v. 2012). Osuus on 5,6 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on poikkeuksellisen rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000- luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä kasvoi vasta vuonna. 19
Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti 1989-1993 noin 5.300:aan. Menetys oli 4.000 työpaikkaa, yli 40 %. Vuoteen 2000 mennessä työpaikkojen määrä oli noussut yli 2000:lla noin 7.400 työpaikkaan. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on välillä noussut ja välillä laskenut. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategiassa työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä ja työllisyysasteen olevan 42 % koko väestöstä. Vaikka asukasmäärä kasvoi, kehitys ei vuonna ollut strategian mukainen. Vuonna toimipaikkojen nettolisäys oli 29. Työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja noin 7162. Työllisten määrä oli 7501 vuonna 2000 ja 6326 vuonna. Vuodesta 2013 työvoiman ja työllisten määrä laski lähes 200. Viimeisin virallinen tilasto vuodelta 2012 Toimiala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2002->2012 Maa- ja metsätalous 393 380 377 373 347 361 352 326 319 312 294-99 Mineraalien kaivu 8 8 12 2 0 4 6 6 7 9 9 1 Teollisuus 2686 2094 1945 2251 2351 2162 2151 2046 1966 2240 1933-753 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 34 31 30 24 24 34 36 28 38 35 39 5 Rakentaminen 465 457 452 489 435 472 477 437 477 464 475 10 Kauppa, majoitustoiminta ym. 647 645 679 709 688 675 705 689 974 962 886 239 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 359 382 384 393 367 391 367 356 81 101 148-211 Rahoitustoiminta ym. 539 528 541 580 559 600 613 584 650 690 680 141 Yhteiskunnalliset palvelut 1828 1815 1816 1805 1834 1809 1836 1744 1796 1799 1822-6 Toimiala tuntematon 121 90 86 59 59 55 49 49 69 77 57-64 Yhteensä 7080 6430 6322 6685 6664 6563 6592 6265 6377 6689 6343-737 20
Uudenkaupungin työttömyysaste oli 10,2 % vuonna (11,4 % v. 2013), kun se Varsinais- Suomessa oli 12,5 % ja koko maassa 12,4 %. Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste nousi vuoden aikana yli prosenttiyksiköllä. Uudenkaupungin suunta oli toinen: työttömyysaste parani vuoden aikana ja se oli jo parempi kuin koko maassa tai Varsinais-Suomessa. 19
6. HENKILÖSTÖ. Palvelussuhde 31.12. 2012 2013 Muutos % ed. Palvelukeskuksittain Yhteensä Yhteensä Yhteensä vuodelta Kaupunki yhteensä 1086 1058 1059 0,1 Vakinaiset 868 838 823-1,8 Määräaikaiset 218 220 236 7,3 - josta työllistetyt 26 14 19 35,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus 211 173 163-5,8 Vakinaiset 174 154 140-9,1 Määräaikaiset 37 19 23 21,1 - josta työllistetyt 14 3 9 200,0 Sosiaali- ja terveyskeskus 631 520 541 4,0 Vakinaiset 507 385 384-0,3 Määräaikaiset 124 135 157 16,3 - josta työllistetyt 5 2 5 150,0 Sivistyspalvelukeskus 224 349 339-2,9 Vakinaiset 168 284 284 0,0 Määräaikaiset 56 65 55-15,4 - josta työllistetyt 7 9 5-44,4 Liikelaitokset 20 16 16 0,0 Vakinaiset 19 15 15 0,0 Määräaikaiset 1 1 1 0,0 - josta työllistetyt 0 0 0 Vuoden 2013 alusta 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen kun maaseutuhallinto siirtyi seudullisesti Vehmaan kunnan hoidettavaksi. Sataman yhtiöittämisen kautta 3 henkilöä siirtyi kaupungin palveluksesta Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Palvelukeskusten välisenä organisaatiomuutoksena henkilöstömäärissä näkyy varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistyspalvelukeskukseen v. 2013. Vuonna yt-neuvottelujen päätyttyä irtisanottiin kuusi henkilöä. 22
Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä (koko henkilöstö) Sairauslomat Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv 61-90 pv 91-180 pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus 373 1 023 566 617 624 212 3 415 Sosiaali- ja terveyskeskus 1 315 2 924 1 727 714 968 194 7 842 Sivistyspalvelukeskus 787 1 407 682 199 147 261 3 483 Liikelaitokset 24 13 12 66 0 0 115 YHTEENSÄ 2 499 5 367 2 987 1 596 1 739 667 14 855 Työtapaturmapoissaolot Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv 61-90 pv 91-180 pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus 0 8 0 0 0 0 8 Sosiaali- ja terveyskeskus 3 56 0 0 0 590 649 Sivistyspalvelukeskus 2 35 34 0 0 0 71 Liikelaitokset 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 5 99 34 0 0 590 728 Sairauslomia kertyi 14 kalenteripäivää / työntekijä. Vuonna 2013 vastaava luku oli 16,4. 23
PALKAT Kunta-alan palkkasumma ja ansiotaso nousivat arviolta vain runsaan prosentin vuonna. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot laskivat 1,3 % ja henkilöstömenot 0,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Palvelukeskuksissa ei tapahtunut isoja organisaatiomuutoksia vuonna, mutta osin vielä 2104 puolella jatkuneet lomautukset ja henkilöstön määrän pieneneminen laskivat henkilöstömenoja edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 5,6 %, sosiaali- ja terveyskeskuksen 0,8 % ja sivistyspalvelukeskuksen 0,2 %. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot 2013- palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet 2013 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 5503 5827-325 -5,6 Sosiaali- ja terveyskeskus 17713 17852-138 -0,8 Sivistyspalvelukeskus 11257 11275-18 -0,2 Kaupunki yhteensä 34473 34954-481 -1,4 Liikelaitokset 653 626 26 4,2 Kaikki yhteensä 35126 35581-455 -1,3 Henkilöstömenot 1000 euroa Toimielimet 2 013 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 7935 8230-295 -3,6 Sosiaali- ja terveyskeskus 22681 22817-136 -0,6 Sivistyspalvelukeskus 14529 14303 226 1,6 Kaupunki yhteensä 45144 45349-205 -0,5 Liikelaitokset 849 811 38 4,7 Kaikki yhteensä 45993 46160-167 -0,4 24
25
7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat 146.000 eurolla, 0,2 %, edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 7,8 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat alle prosentin. Käyttötalous palvelukeskuksittain 2013- Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin, 1000 euroa 2013 2013 2013 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -24627-25037 19876 19883-4751 -5154-7,8 Sosiaali- ja terveyskeskus -70357-70460 15151 15621-55206 -54839 0,7 Sivistyspalvelukeskus -26879-26708 1959 1999-24920 -24709 0,9 Kaupunki yhteensä -121863-122205 36986 37503-84877 -84702 0,2 Liikelaitokset -5085-5264 6535 6394 1451 1130 28,4 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -126948-127469 43522 43897-83426 -83572-0,2 Vuonna ei tapahtunut suuria organisatorisia muutoksia. 26
Käyttötalous palvelukeskuksittain 2013- Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2013 2013 2013 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -21103-21751 19876 19883-1228 -1868-34,3 Sosiaali- ja terveyskeskus -70087-70185 15151 15621-54936 -54564 0,7 Sivistyspalvelukeskus -26699-26561 1959 1999-24740 -24562 0,7 Kaupunki yhteensä -117889-118497 36986 37503-80903 -80994-0,1 Liikelaitokset -4115-4327 6535 6394 2421 2068 17,1 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -122004-122823 43522 43897-78483 -78927-0,6 27
Käyttötalous palvelukeskuksittain 2013- Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2013 2013 2013 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -18929-19566 5839 6073-13090 -13492-3,0 Sosiaali- ja terveyskeskus -65264-65596 13766 14385-51498 -51211 0,6 Sivistyspalvelukeskus -18242-18254 1927 1964-16316 -16291 0,2 Kaupunki yhteensä -102435-103416 21532 22422-80903 -80994-0,1 Liikelaitokset -4115-4327 6535 6394 2421 2068 17,1 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -106550-107743 28067 28816-78483 -78927-0,6 28
Toimintakulut ja toimintatuotot 2013- Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa 2013 Muutos Henkilöstökulut -45 144-45 349-205 Palvelujen ostot -60 052-60 345-293 Aineet, tarvikkeet, tavarat -5 795-5 994-199 Avustukset -5 139-4 935 204 Vuokrat -1 572-1 587-15 Muut toimintakulut -187-287 -100 Yhteensä -117 889-118 497-608 Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa 2013 Muutos Myyntituotot 11 043 11 514-471 Maksutuotot 13 383 13 297 86 Tuet ja avustukset 1 252 1 508-256 Vuokratuotot 9 659 9 390 269 Muut toimintatuotot 1 327 1 440-113 Valmistus oman käyttöön 322 354-32 Yhteensä 36 986 37 503-517 29
8. INVESTOINTIMENOT Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa Kaupungin osuus tästä oli 4,1 miljoonaa euroa. Investointimenot olivat yli 0,9 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Kaupungin investoinnit pysyivät ennallaan ja liikelaitosten laskivat miljoonalla eurolla. Kaupungilla ei ollut isoja investointeja vuonna. Euromääräisesti isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen (245.000 euroa), Autonrakentajantie (165.000 euroa), Merilinnun yrityshallin vesikatto (168.000 euroa) ja Hakametsän koulun pihan kunnostus (nettomenot 117.000 euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen investoinnit olivat noin 0,7 miljoonaa euroa, 43 % budjetoidusta, ja Vakka-Suomen vuoden 0,5 miljoona euroa, 62 % suunnitellusta. Uudenkaupungin Veden merkittävimmät investoinnit olivat Hiun alueen vesi- ja viemäriverkoston laajennus (266.000 euroa) ja keskusta-alueen vesiverkoston saneeraus (109.000 euroa). Vakka-Suomen Veden merkittävin investointi oli Niiniojan pumppaamo-betorantie -välin parantaminen (225.000 euroa). Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Muutos 1000 2013 2013 2013 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -3 414-3 545 1 011 3-2 403-3 542-32,2 Sosiaali- ja terveyskeskus -251-195 -251-195 28,7 Sivistyspalvelukeskus -479-284 40-439 -284 54,6 Kaupunki yhteensä -4 144-4 024 1 051 3-3 093-4 021-23,1 Liikelaitokset -1 183-2 184 91 257-1 092-1 927-43,3 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -5 327-6 208 1 142 260-4 185-5 948-29,6 30
9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että niitä seurataan ja hallitaan kokonaisvaltaisesti osana päivittäistä kaupunkikonsernin toimintojen johtamista. Kuntalaissa olevat uudet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon säädökset astuivat voimaan vuonna. Kaupungin hallintosääntö ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus on uusittu vastaamaan niitä. Yleistä Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada toimivalle johdolle varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Valvonnalla varmistetaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Riskienhallinnan toimenpitein varmistetaan muuan muassa, että merkittävät riskit ovat tiedossa ja riittävät suunnitelmat ja menetelmät mahdollisten vahinkojen hoitamiseksi ovat olemassa. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta ja toteutumisesta vuonna. Selvitysten pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten kaupungin ja liikelaitoksen johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä riskien arviointi ja niiden seuranta toteutuvat kaupungin ja liikelaitosten päivittäisessä toiminnassa. Huomioita sisäisestä valvonnasta Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan 1.5.. Hallintosääntö sisältää kuntalain mukaiset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje hyväksyttiin syksyllä. Kaupunki pyysi hallintosäännöstä BDO Oy:n lausunnon, ja kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje laadittiin BDO Oy:n johdolla. Sen valmistelun aikana kuultiin palvelukeskusten edustajia. Luottamushenkilöille ja palvelukeskusten edustajille järjestettiin syksyllä 2104 koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kaupungin toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot eivät aina osin toteudu kaupungin ja liikelaitosten käytännön toiminnassa. Organisaatiorakennetta ei kaikilta osin pidetä toimivana ja tarkoituksenmukaisena ja siihen kaivataan selkeyttä. Tehtävien ja vastuiden jakoa tulisi edelleen parantaa. Vastaajien mielestä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutuksessa ja ohjeistuksessa on edelleen puutteita ja sitä pitää merkittävästi tarkentaa. Henkilöstön osalta nousee säännöllisesti esille se, että henkilöstön suoriutumista ei arvioida riittävän systemaattisesti. Kaupungille kaivataan selkeää henkilöstön palkitsemisjärjestelmää. Kaupungin toivotaan järjestävän lisää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty kohtuullisesti, mutta silloin kun suunnitelmia laaditaan tai tavoitteita asetetaan, ei riittävän hyvin arvioida tai määritellä toiminnan vastaavuutta tarpeisiin tai mitä toimenpiteitä ja resursseja tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään. Lisäksi taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteissa ei riittävästi oteta huomioon tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmia ja poikkeamiin ei reagoida riittävästi. Lähes koko organisaation mielestä erityisesti henkilöstön 31