Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Samankaltaiset tiedostot
Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Neurologinen! status!

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus Ravintola Palace

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Niska-hartiaseudun tutkiminen

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia


HIV ja hepatiitit HIV

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

WeeFIM mittarin vammaryhmät

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille


Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kuume tuntemattomasta syystä

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT

11. Elimistö puolustautuu

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

NEUROPATIOIDEN ETIOLOGIA KARTOITTAVA RETROSPEKTIIVINEN TUTKIMUS TAYS:N NEUROLOGIAN POLIKLINIKASSA VUOSINA

Suolioireisen laboratoriotutkimukset

PVK 30 vuotta Miksi yleiset vahingot toistuvat voidaanko vahingoista oppia?

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Reumapotilaan hematologiaa

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Maresan Työterveyden hinnasto 2018

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno

Transkriptio:

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella Tietää polyneuropatian tavallisimmat etiologiset tekijät Osaa epäillä polyradikuliittia kliinisen kuvan perusteella Tietää polyradikuliitin hoitoperiaatteet Tuntee ALS:n (motoneuronitaudin) kliinisen kuvan Tietää ALS:n taudinkulun ja hoidon erityispiirteet Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina- oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät

Conus medullaris Cauda equina

Hermojuurioireet (1) Diskusprolapsista on yleisin syy hermojuurikompressioon lannerangan alueella Kova alaraajaan säteilevä äkisc alkava radikulaarinen kipu on tyypillinen johto- oire Yskiminen pahentaa kipua (yskiminen nostaa aivoselkäydinnesteen paine/a ja korostaa juurikompressiota)

Hermojuurioireet (2) Todetaan lihasheikkous, tuntohäiriö, refleksipuutos ja muutoksia rakon ja suolen toiminnassa vaihtelevasc sen mukaan mikä on kompression vaikeusaste ja mikä hermojuuri on joutunut puristuksiin

Hermojuurioireet (3) lihasheikkous L2- hermojuuri: lonkan fleksio ja reiden addukco L3- juuri: polven fleksio L4- juuri: polven ekstensio, jalkaterän dorsifleksio L5- juuri: jalkaterän ja varpaiden dorsifleksio S1,2 juuri: Jalkaterän ja varpaiden plantaarifleksio

Hermojuurioireet (4) - tuntohäiriöt S2,3,4,5- hermojuuret: ratsupaikka L2- juuri: reiden yläosa L3- juuri: reiden etu- lateraaliosa L4- juuri: pohkeen etu- mediaaliosa L5- juuri: pohkeen lateraaliosa, jalkaterän dorsaaliosa S1,2 juuri: Jalkaterän ja - pohjan lateraaliosa

Hermojuurioireet (5) - refleksit S2,3,4,5- hermojuuret: Bulbocavernosus- refleksi vaimea tai puu/uu L4- juuri: patella vaimea tai puu/uu S1- juuri: akilles vaimea tai puu/uu

Hermojuurioireet(6) rakko ja suoli S2,3,4,5- hermojuuret: virtsarakon ja peräsuolen sulkijalihasten halvaus.

Hermojuurioireet (7) erotusdiagnoscikka DegeneraCivisten muutosten ja discusprolapsin lisäksi hermojuurivaurion lannerangan alueella voivat aiheu/aa mm. kasvaimet, tulehdus (esim. vyöruusu, borrelioosi), polyradikuliiv ja diabetes.

Osaa diagnoscsoida cauda equinan oireyhtymän

Cauda equina

Cauda equina oireyhtymä (1) Cauda equina- syndroomasta puhutaan silloin, kun välilevytyrä (tai muu syy) aiheu/aa spinaalikavassa usean lumbaali- ja sakraalijuuren äkillisen kompression ja toimintahäiriön

Cauda equina oireyhtymä (2) Oireyhtymän johto- oireet ovat virtsarakon ja suolen toimintahäiriö, impotenssi ja tuntohäiriö ratsupaikka- alueella. Muihin oireisiin kuuluvat selkä ja alaraajakipu (säteilykipu), tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa. Oireet voivat olla tois- tai molemminpuolisia.

Cauda equina syndrooma (3) Oireyhtymän tyypilliset aiheu/ajat ovat iso sentraalinen välilevytyrä L4/L5 tai L5/S1 välissä, mu/a myös trauma, kasvain (tai muu Claa vievä prosessi, esim. fasevnivelkysta), infekco (esim. tuberkuloosi), tai iatrogeeninen syy (manipulaacohoito, spinaalianestesia, postoperacivinen hematooma) ovat mahdollisia.

Cauda equina syndrooma (4) Jatkotutkimuksena MRI (magneevkuvaus, magnecc resonance imaging) on tärkein. Myös TT (Cetokonetomografia) ja lumbaalinen myelografia voivat tulla kyseeseen. Hoito on kirurginen dekompressio. Hoidolla on kiire. InkonCnenssin kehi/yminen laskee ennuste/a.

Osaa epäillä polyneuropacaa kliinisen kuvan perusteella

Tyypilliset ja tärkeät polyneuropacat Distaalinen symmetrinen polyneuropaca Sukka- hansikas- neuropaca Kivulias pienten säikeiden polyneuropaca Sensorinen periferinen ataksia suuren säikeiden polyneuropaca (vaikea asento- ja värinätunnon häiriö)

Tyypillinen sensorinen polyneuropatia Distaalinen, symmetrinen, sensorinen > motorinen Etiologia: 1/3 diabetes 1/3 alkoholi 1/3 idiopaattinen Sensorinen, distaalinen, symmetrinen, length-dependent, sukka-hansikas Tyypillinen tapaus > 50 vuotias, symmetrinen, hitaasti etenevä PVK, glu, HbA1c, glukoosirasitus, asat, alat, afos, gt, B12-vit, proteiinien elektroforeesi +immunofiksaatio Tarvittaessa: ENMG, krea, La, tuma-va, Rf, HIV, HBV+ HCV- serologia, E-vit

Motorinen symmetrinen polyneuropatia Proksimaalinen ja distaalinen, symmetrinen, motorinen >> sensorinen Etiologia: Likvor, ENMG Lihasvoimat häviävät symmetrisesti jaloista, reisistä, käsistä, olkavarsista, hengityslihaksista Polyradikulitti (AIDP) Krooninen muoto: CIDP Miller-Fisherin aivohermovariantti Proksimaalinen ja distaalinen, symmetrinen, jonkinverran sensorinen, nouseva halvaus

Mononeuritis multiplex Distaalinen, epäsymmetrinen, motorinen ja sensorinen Etiologia: esim. radialis-, ulnaris-, medianuspareesi Vaskuliitti HNPP Infektio: lepra, borrelia, HIV, Hepatiitti Sarkoidoosi esim. L5- tai S1- radikulopatia esim. peroneus-pareesi Hermokompressio (mukaan lukien välilevytyrä) Mononeuritis multiplex Hereditary Neuropathy with Liability to Pressure Palsies

Polyneuropatia vaaran merkit Hyvin nopeasti etenevä (viikoissa) Vahva asentotunnon häiriö ( sensorinen ataksia ) Motorinen >> sensorinen Multifokaalinen Proksimaalinen ja distaalinen ( diffuusi ) Epäsymmetrinen Vaatii spesifiä hoitoa - esim. maligniteetti, immunologisella mekanismilla syntyvä polyneuropatia

Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

Perinnölliset polyneuropatiat - sukutausta - status - sukulaisten status

Tuntee polyneuropacan tavallisimmat ecologiset tekijät

PolyneuropaCa Aiheuttajat 1/3 diabetes 1/3 alkoholi 1/3 tuntematon

Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

Osaa epäillä polyradikuliiva kliinisen kuvan perusteella

Polyradikuliitin kliininen kuva Motorinen velttohalvaus Alaraajat Yläraajat Aivohermot Hengityslihakset Arefleksia Autonomisen hermoston oireet Sensoriset oireet Kipu Nouseva velttohalvaus

Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (1) Keskeiset kriteerit Etenevä motorinen heikkous > 1 raajassa Vaikeusaste hyvin vaihteleva Arefleksia Distaalisten heijasteiden (akilles) puuttuminen (arefleksia) ja biceps- ja patella heijasteiden vaimeus (hyporefleksia) National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (2) DIAGNOOSIA VAHVASTI TUKEVAT PIIRTEET Eteneminen (progressio) ad 4 viikkoa 50% 2 vk, 80% 3 vk, 90% 4 vk Oireiston suhteellinen symmetrisyys Lievät tunto-oireet ja löydökset Toipuminen 2-4 viikon kuluttua progression loppumisesta Voi alkaa kuukausienkin kuluttua National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (3) Diagnoosia vahvasti tukevat piirteet Aivohermoaffisio Fakilaisheikkous 50% Usein bilateraalinen Kieli, nielu, silmien liikuttajat 5% alkaa silmänliikuttajalihaksista Autonomisen hermoston toimintahäiriö Ei kuumetta hermo-oireiston alkaessa National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliittiepäilyä tukevat Likvorin proteiini koholla 1. viikon jälkeen Likvorin valkosolut normaalit ENMG: hermojen johtonopeus alentunut demyelinisaatioon sopien National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

Polyradikuliittia edeltävät oireet(1-3 viikkoa) Virusinfektio Influenssaa, EBV, CMV, HAV, HBV, HIV Bakteeri-infektio Kampylo, mykoplasma, Borrelia, Salmonella, Listeria, Shigella Rokotus Influenssa, tetanus Systeemisairaus Sarkoidoosi SLE Lymfooma Leukemia Sidekudossairaus Muita Leikkaus, trauma, lääkkeet

Polyradikuliittiin ei sovi Merkittävä asymmetria Pysyvät rakon-, suolen toimintahäiriöt Rakon-, suolen toimintahäiriöt alusta lähtien Likvorissa > 50 valkosolua / mm 3 Likvorissa polymorfonukleaarisia valkosoluja Selvä, terävä tuntoraja

Polyradikuliitin patofysiologiaa Autoimmunisairaus Infektio Kampylo, CMV, EBV, HIV Rokotus (-77 swine flu vaccine ) Molecular mimicry Mikrobirakenteet, gangliosidit Soluvälitteinen tuho T-ymfosyytit, makrofagit Vasta-ainevälitteinen tuho

Osaa yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät

Kaularangan rappeutumisen aiheu/amat neurologiset oireet