Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS
|
|
- Anna Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neurologian kurssi Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS
2 Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla?
3 Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni Lihasheikkous Kyllä Kyllä Atrofia Ei Kyllä Faskikulaa5ot Ei Kyllä Refleksit Kiihtyneet, Babinski posi5ivinen Vaimentuneet, Babinski nega5ivinen Koholla (spas5siteed) VelEo Lihasjänteys (tonus) TULES = tuki- ja liikuntaelin sairaus TULES Paikallinen kipu ja palpaatioaristus Nivelen liikelaajuus
4 LueEele neurologiset tasot ja neurologisen statuksen osat
5 Neurologiset tasot ja statuksen osa- alueet Neurologiset tasot Psyyke Isot aivot (hemisfäärit) Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Selkäydin Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Neurologinen status Muisti ja tiedonkäsittely Aivohermot Motoriikka Koordinaatio Sensoriikka Refleksit Autonominen hermosto Oireiston neurologinen taso paikallistetaan statuksen avulla
6
7 Mikä ilmiö, missä ongelma? Isovarvas menee ekstensioon (= dorsifleksioon) Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas
8 Mikä on spas5sitee5n ja rigiditee5n ero?
9 Po5las on atak5nen? Missä vika? Potilaan oikean yläraaja on epätarkka sorminenänpääkokeessa
10 Missä ongelma? Oikea hemisfääri? Vasen hemisfääri? Potilas pyrkii katsomaan suoraan eteenpäin
11 Mitä muita statuslöydöksiä oletat löytyvän?
12 Vaurio on kuvan osoi;amalla alueella Mitä oireita potilaalla on? Miten tutkisit?
13
14 Vaurio on kuvan osoi;amalla alueella Mitä oireita potilaalla on? Miten tutkisit?
15
16 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Ris5tsevät motoriset ja sensoriset oireet Spas5nen hemipareesi (toispuolihalvaus) tai tetrapareesi (neliraajahalvaus) Kaksoiskuvat Dyskonjugoidut silmien liikkeet
17
18 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaEaa esiintyä sekä ylemmän eeä alemman motoneuronin vaurion merkkejä
19 Tuntoraja Mamillataso Th 5 Napakymppi Th 10
20 Minkä aivohermon leesio?
21
22
23 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Kasvojen tuntohäiriö Nielemisvaikeus Puheen puuromaisuus (dysartria) Kiertohuimaus (ver5go) SaaEaa esiintyä sekä ylemmän eeä alemman motoneuronin vaurion merkkejä Hikoiluhäiriö kasvojen alueella
24 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises5 silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouea voi esiintyä Joskus tau5 vie po5laan respiraaeorihoitoon Ei tuntohäiriötä
25
26 Myasthenia Gravis Asetyylikoliinireseptorivasta-aineet MUSK-vasta-aineet (muscle-specific receptor tyrosine kinase)
27 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas RajoiEunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudaeavat 5eEyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu
28
29
30 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Ataksia Inten5ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin5 Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä
31 Viivakävely ei onnistu - missä ongelma?
32 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas NäkökenEäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotoorinen hitaus
33
34 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Muis5häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suorieaa mielekkäitä, aiemmin osaeuja liikesarjoja) Visuospa5aalinen häiriö (visuaalinen 5lasuhteiden hahmoeamisen häiriö) InaEen5o (huomioeajäeämisoireyhtymä)
35 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis5n häiriö Hallusinaa5ot (ais5harhat) Liikeautoma5smit YläraajavoiEoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäeömyys tunnistaa esineitä tuntoais5n avulla)
36
37
38 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Näkökenttäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea-asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus
39 Näkökenttäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea-asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus
40 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeD Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puueuminen) Korea (tanssitau5)
41 Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puueuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa5ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella
42 Minkä perifeerisen hermon pareesi?
43
44
45
46 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä
47 Lihastau5epäily - oireet Kivuton etenevä lihasheikkous Fyysinen suorituskyky heikkenee Lihakset surkastuvat (atrofioituvat) Joskus: halvauskohtaukset (perinnölliset ionikanavataudit), muutos virtsan värissä (myoglobinuria)
48 Lihastau5epäily - status Neurologinen status Inspek5o: lihasten koko ja muoto Proksimaaliset lihakset (reidet, har5aseutu) Pohkeet (pseudohypertrofia) Lihasten palpaa5o
49
50 Lapaluiden siirotus (lapaluun alanurkka tai koko lapaluu nousee ylös törröttämään)
51 Lihastau5epäily - perustutkimukset Krea5inikinaasi (CK) Kilpirauhaskokeet (T4v, TSH) Elektrolyy5t (K, Na) Ca- ioni Glukoosi Sta5inien käyeö
52 Lihastau5epäily - jatkotutkimukset ENMG Lihasbiopsia Perusvärjäykset (tulehdukselliset lihassairaudet, mitokondriotaudit, Duchennen ja Beckerin lihasdystrofia) Lisäimmunovärjäykset, immunobloeaukset (Lihastau5keskus, Tampere, TAYS) Lihasten MK (magneedtutkimus)
53 Minkä tason leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa
54
55 N = normaali, ++ = kiihtynyt Bab + = Babinskin merkki Missä leesio? Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas N N + + Bab + N N N N Bab +
56 Missä leesio? N = normaali, ++ = kiihtynyt Bab + = Babinskin merkki Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas + N+ + N N + + N Bab + N + + N N N N + + N Bab +
57 Missä leesio? N = normaali, ++ = kiihtynyt Bab + = Babinskin merkki Psyyke Oikea isoaivohemisfääri Vasen isoaivohemisfääri Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksusalue Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas N N N N Bab - N Bab +
58
Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela
Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue)
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotMentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus
Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotNeurologinen! status!
Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat
LisätiedotMikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala
Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti
LisätiedotNeurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013
Neurologinen status Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologiset tasot Neurologinen status 5 minuuttia FAST-neurostatus Face Arm Speech Test Sanokaa nimenne Kädet ylös" Irvistäkää. 5-minuutin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa myasthenia graviksen taudinkuvan Tietää myasteniapotilaan lääkehoitoon liittyvät varotoimet Tietää rabdomyolyysin tärkeimmät syyt, komplikaatiot ja hoitoperiaatteet
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotTasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016
Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.
LisätiedotNeurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela
Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa
LisätiedotNeurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA
RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella
LisätiedotKyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka
Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotPARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA
PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat
LisätiedotMITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?
MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotNEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1
NEUROLOGIA 31089 OPPIMISTAVOITTEET 1 Lääketieteen lisensiaatti * osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti * osaa soveltaa neurologisen
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotNeuro- o'almologiaa. Mikko Kallela
Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen
Lisätiedotb) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet
Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä
Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tietää aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät Osaa toteuttaa aivoverenkiertohäiriöiden sekundaariprevention Tunnistaa TIA:n, iskeemisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon ja SAV:n
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotLIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET
LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotWeeFIM mittarin vammaryhmät
WeeFIM mittarin vammaryhmät Vammaryhmä: Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1* Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1.1* Aivojen verenkiertohäiriö 1.11 Vasemmanpuoleinen halvaus
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotHuimaus käytännön lääkärin kannalta
TEEMA: ÄKILLINEN NEUROLOGINEN OIRE Mikko Kallela ja Erna Kentala 400 Huimauksesta kärsii kolmasosa väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Osa aiheuttajista on viattomia, osa henkeä uhkaavia, osa paranee
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotSynnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotAjokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Keskeiset ajankohtaiset asiat Ajokorttidirektiivit 2006/126/EY ja sen muuttamisesta annettu
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motorisen ja sensorisen dysfasian/afasian ja toiminnanohjauksen häiriön Tuntee muistisairauksia ennakoivat oireet ja osaa erottaa ne tavanomaisista ikämuutoksista
LisätiedotAVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia
AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset
LisätiedotPäänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR
Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotLihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?
tieteessä Manu Jokela LL, erikoistuva lääkäri TYKS, neurotoimialue mejoke@utu.fi Bjarne Udd professori Tampereen yliopisto, lihastautien tutkimuskeskus TAYS, neurologian klinikka Vaasan keskussairaala
LisätiedotMultiMotion. Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä fleksiolle ja ekstensiolle
MultiMotion Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä fleksiolle ja ekstensiolle MM_Folder_Uppdat_2018.indd 1 2018-02-19 11:35:30 Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä, joka takaa nopean, tehokkaan ja
LisätiedotSerratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta
Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen
LisätiedotNeuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.
Katsausartikkeli Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
Lisätiedot22.5.2015. Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15
Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15 1 Selkäkivun esiintyminen lisääntyy lapsilla ja nuorilla iän myötä 9 v. 33% kokenut viimeisen vuoden aikana Taitekohta 13-14 v nopean kasvun
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotOsaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri
Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila
LisätiedotMilloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?
Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotTerveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011
NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotMS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof
MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet
LisätiedotVoiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?
Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? VKK:n miniseminaari 19.1.2016 Maija Haanpää, dosentti, neurologi, Etera ja HYKS Taina Lahti, kliininen asiantuntija YAMK, HYKS Havaintoja Parasta hoitoa on se, joka
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotLataa Afasia. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Afasia Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Afasia Lataa ISBN: 9789524954402 Sivumäärä: 420 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.51 Mb Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotBotulismin diagnostiikka ja hoito. Seppo Kaakkola
Näin hoidan Seppo Kaakkola Botulismi on hengenvaarallinen ruokamyrkytys, jonka aiheuttaa maaperän Clostridium botulinum -bakteerin tuottama hermomyrkky botuliini eli botulinumtoksiini. Tämä toksiini estää
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotSISÄLLYS. I Normaali hermosto. II Potilaan neurologinen. Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Kliininen neuroanatomia. 12
6 SISÄLLYS Lukijalle... 5 I Normaali hermosto Kliininen neuroanatomia. 12 Aivokuori... 13 Tyvitumakkeet... 17 Väliaivot... 21 Pikkuaivot... 30 Aivorunko... 32 Aivokalvot... 39 Aivokammiot ja likvorikierto...
LisätiedotGLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS
GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20
LisätiedotSeksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016
Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016 Miksi ottaa seksuaalisuus puheeksi Seksuaalinen hyvinvointi on osa
LisätiedotFyysinen käyttäjä motoriset toiminnot
Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 1 IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Fyysinen käyttäjä motoriset toiminnot Luennon tavoitteet Peruskäsitys motorisista toiminnoista Miten
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotOPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN
OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Kalle Niskanen Ville Pöllänen 2015 Sisältö ESIPUHE... 3 1 ANATOMIA... 4 1.1 Ääreishermoston anatomia... 5 1.2 Nervus femoraliksen anatomia... 6 1.2.1
LisätiedotMonialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
Lisätiedot