IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP"

Esa Mäki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

2 Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti. Otettu eturauhaskoepalat. 2

3 Histologinen löydös 3

4 Histologinen löydös 4

5 Histologinen löydös 5

6 Histologinen löydös 6

7 Histologinen löydös laaja alainen tulehdusmuutos nekroosia, tulehdussolumassaa runsaasti eosinofiilejä Lausunto: epäspesifinen prostatiitti, johon liittyy myös absessimaista aktiivia tulehdusta. Mitään maligniin viittaavaa ei näy. 7

Lausunto: epäspesifinen prostatiitti, johon liittyy myös

8 Jatko Virtsavaivat jatkuneet, prostatapesä höttöinen, tuumorimainen. Tehty parin viikon kuluttua höyläys, jossa edelleen graavin prostatiitin löydökset. Antibioottihoidoilla ei vaikutusta oireisiin Aloitettu kortisonihoito, jolla oireet helpottaneet nopeasti Tutkittu sisätautipuolella laajasti, ei viitteitä autoimmuunitautietiologiasta, ANCA ja ANA vasta aineet normaalit, samoin immunoglobuliinit, myeloperoksidaasi ja proteinaasi 3 vasta aineet. Tubi viljelyt negatiiviset. Kuvantamistutkimuksissa ei mitään poikkeavaa. 8

Antibioottihoidoilla ei vaikutusta oireisiin Aloitettu kortisonihoito, jolla oireet helpottaneet nopeasti Tutkittu

9 Jatko Kortisonihoitoa lopetettaessa oireet palanneet nopeasti, kestokatetri Puolen vuoden kuluttua biopsiat otettu tuumorimaisesta prostaattisesta uretrasta, löydöksenä lähinnä granulaatiokudosta, ei spesifiä Pyydetty konsultaationa katsomaan näytteet uudelleen. 9

tuumorimaisesta prostaattisesta uretrasta, löydöksenä lähinnä

10 Konsultaatiopyyntö biopsioista ja pohdinta abskessimaisten nekrotisoituneiden alueiden ympärillä hieman epiteloidisoluvallia ja yksittäinen jättisolu eosinofiilit sekä aktiivin tulehduksen alueella että stroomassa ei vaskuliittimuutoksia tehty Ziehl Nielsen ja PAS värjäykset, negatiiviset pidetään epäspesifinä granulomatoottisena prostatiittina, jonka etiologia jää epäselväksi. Pohditaan onko kyseessä eosinofiilinen vai noneosinofiilinen tyyppi. Prostate, NOS:Inflammation, necrotizing granulomatous, NOS (see text) 10

ja PAS värjäykset, negatiiviset pidetään epäspesifinä granulomatoottisena prostatiittina, jonka etiologia jää epäselväksi.

11 Eturauhasen tulehdussairaudet Kliininen prostatiitti eli eturauhastulehdus on yleinen urologinen ongelma, jolle tyypillistä ovat mm. epämiellyttävät kipuoireet perineumin alueella ja polttava kipu virtsatessa. Eturauhasen tulehdussairaudet voidaan jakaa alaryhmiin monella tavalla. NIH:n luokittelussa eturauhastulehdus jaetaan neljään tyyppiin: Tyyppi 1 Akuutti bakteeritulehdus, tyyppi 2 Krooninen bakteeritulehdus, tyyppi 3 Krooninen eturauhastulehdus krooninen lantion kiputila, tyyppi 4 Oireeton inflammatorinen eturauhastulehdus. Näistä yleisin on tyyppi 3, kun taas bakteerien aiheuttamat tulehdukset ovat harvinaisia. 11

NIH:n luokittelussa eturauhastulehdus jaetaan neljään tyyppiin: Tyyppi 1 Akuutti bakteeritulehdus, tyyppi 2 Krooninen bakteeritulehdus, tyyppi 3 Krooninen

12 Eturauhastulehdus The NIH prostatitis classification. Summarized from Habermacher et al. (2006). NIH classification Characteristics Prevalence Category I Category II Category III Category IV Acute infection of the prostate Chronic infection of the prostate Chronic non bacterial prostatitis/pelvic pain syndrome A. Inflammatory B. Non inflammatory Asymptomatic inflammatory prostatitis 2 5% of cases 2 5% of cases 90 95% of cases unknown 12

of the prostate Chronic infection of the prostate Chronic non bacterial prostatitis/pelvic pain syndrome A.

13 Tyyppi 1 Akuutti eturauhasen bakteeritulehdus Akuutti eturauhasen tulehdus ilmenee usein akuutin virtsatietulehduksen oirein. Näihin kuuluvat tihentynyt virtsaamistarve ja kipu virtsatessa. Osalla potilaista on yleistaudin oireita käsittäen mm. kuumetta ja lihassärkyjä. Virtsassa voi olla bakteereita ja leukosyyttejä. Aiheuttajana ovat uropatogeenit, erityisesti E. coli. Akuutti eturauhasen tulehdus voi liittyä myös urosepsikseen. Eturauhasen liikakasvu tai muu virtsankulun häiriö voi altistaa akuutille eturauhasen tulehdukselle. Eturauhanen on palpaatioarka. Histopatologisia näytteitä ei akuutista eturauhasen bakteeritulehduksesta normaalisti oteta, vaan diagnoosi tehdään kliinisen löydöksen ja viljelytutkimusten perusteella. Histopatologisina löydöksinä voi olla lisääntyneen tulehdussolukon ohella abskesseja ja nekrooseja. Parantuessaan tulehdus voi jättää jäljelle fibroosia. 13

Akuutti eturauhasen tulehdus voi liittyä myös urosepsikseen. Eturauhasen liikakasvu tai muu virtsankulun häiriö voi altistaa akuutille eturauhasen tulehdukselle. Eturauhanen on palpaatioarka.

14 Tyyppi 2 Krooninen eturauhasen bakteeritulehdus Potilaat, joilla on krooninen bakterielli eturauhasen tulehdus, sairastuvat toistuviin saman mikrobin aiheuttamiin virtsatieinfektioihin. Tavallisesti aiheuttajana on E. coli, mutta myös jokin muu gram negatiivinen bakteeri tai enterokokki voi olla taustalla. Krooninen bakterielli eturauhasen tulehdus kehittyy akuuttia tulehdusta hitaammin eikä siinä esiinny septisiä oireita. Oireisten bakteriuria vaiheiden välillä voidaan viljelyin osoittaa eturauhasen olevan toistuvien tulehdusten infektiofokuksena. 14

coli, mutta myös jokin muu gram negatiivinen bakteeri tai enterokokki voi olla taustalla.

15 Tuberkuloosi Tuberkuloosi on harvinainen eturauhasen tulehduksen spesifi aiheuttaja. Useimmiten tulehdus leviää hematogeenisesti keuhkoista. Sen histopatologia käsittää nekrotisoivan, granulomatoottisen tulehduksen. 15

Useimmiten tulehdus leviää hematogeenisesti keuhkoista.

16 Tyyppi 3 Krooninen eturauhastulehdus krooninen lantion kiputila Oireyhtymän etiologiasta ja patofysiologisista mekanismeista tiedetään toistaiseksi vielä kovin vähän Oireyhtymässä on kaksi alatyyppiä: tulehduksellinen ja eitulehduksellinen Kroonisessa eturauhastulehduksessa on tärkeää poissulkea eturauhassyövän mahdollisuus, vaikka potilaat ovatkin tyypillisesti alle 50 vuotiaita. 16

alatyyppiä: tulehduksellinen ja eitulehduksellinen Kroonisessa eturauhastulehduksessa on tärkeää

17 Granulomatoottinen eturauhastulehdus Eturauhasen epäspesifinen granulomatoottinen tulehdus voi kliinisesti herättää maligniteettiepäilyn, sillä eturauhanen on usein syöpämäisen kova konsistenssiltaan. Epäspesifiseen granulomatoottiseen tulehdukseen voi liittyä eosinofiilejä ja yleistynyttä eosinofiliaa, tällöin kyseessä on eosinofiilinen tyyppi (allerginen prostatiitti). Joissakin tapauksissa kyseessä on systeeminen vaskuliitti, esim. Churg Straussin oireyhtymä. Epäspesifinen granulomatoottinen tulehdusreaktio voi liittyä myös esimerkiksi eturauhashöyläyksen jälkitilaan. 17

Epäspesifiseen granulomatoottiseen tulehdukseen voi liittyä eosinofiilejä ja yleistynyttä eosinofiliaa, tällöin kyseessä on eosinofiilinen

18 Tyyppi 4 Oireeton inflammatorinen eturauhastulehdus Oireeton inflammatorinen eturauhastulehdus diagnosoidaan usein muiden tutkimusten yhteydessä. Histopatologiset tulehdusmuutokset sijoittuvat usein eturauhasen perifeeriseen vyöhykkeeseen kuten karsinooma ja PIN muutoskin. Proliferatiivinen inflammatorinen atrofia (PIA) voisi edustaa epiteelin siirtymävaihetta regeneraatiosta PIN muutokseen. 18

Histopatologiset tulehdusmuutokset sijoittuvat usein eturauhasen perifeeriseen vyöhykkeeseen kuten

Samankaltaiset tiedostot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,