Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jaksokirja - oppimistavoi/eet"

Outi Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet) Tunnistaa Parkinsonin taudin, essentiaalisen vapinan, neuroleptien aiheuttamat liikehäiriöt Erottaa kliinisen tutkimuksen perusteella ylemmän ja alemman motoneuronin häiriön Erottaa sentraalisen ja perifeerisen kasvohermohalvauksen Tunnistaa tavallisimmat silmien liikehäiriöt ja pupillamotoriikan häiriöt Tietää Parkinsonin taudin ja essentiaalisen vapinan hoidon periaatteet Tietää spastisuuden ja rigiditeetin hoitoperiaatteet Tietää tavallisimpien dystonioiden kliiniset piirteet Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

2 Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponen8t ja tyypit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaa8o, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

3 Motoriikan säätelyn nyrkkisääntöjä Liikkeiden voima pyramidirata (tyyppioire spas8nen hemipareesi (ylempi motoneuroni) tai vel/ohalvaus (alempi motoneuroni) Liikkeiden tarkkuus pikkuaivot (tyyppioire liikkeiden hapuilu ataksia) Liikkeiden automa8ikka tyvitumakkeet (tyyppioire parkinsonismi liikkeiden hitaus (bradykinesia), rigiditeef (kohonnut lihasjänteys) ja suojarefleksien puute (tasapaino- ongelmat)

4 Pyramidiradan tutkiminen Kävely kertoo lähes kaiken! Hemipleginen kävely Parkinsonistinen kävely Ataktinen kävely pikkuaivot - selkäydin Neuropaattinen kävely - peroneuspareesi

5 Kävelyn inspek5o Potilaan kävellessä huomioidaan tasapaino, askelpituus, myötäliikkeet ja liikehäiriöt (vapina, dystonia, korea) - Aikaa säästyy, jos samassa yhteydessä testataan viiva- ( = "tandem-kävely"), varpailla ja kantapäillä kävely Normaali kävely on symmetristä, tasamittaista ja automaattisten myötäliikkeiden tasapainottamaa

6 Hemiplegiapotilas (vaurio ylemmässä motoneuronissa pyramidiradassa) kiertää halvaantuneen, jäykän ja ojennetun alaraajansa eteenpäin askeltaessaan. "Steppage gait" (vaurio alemmassa motoneuronissa, peroneushermossa) tarkoittaa kävelyä, jossa jalka on nostettava korkealle, jotta varpaat eivät töksähdä maahan ja aiheuta kompastumista (jalkaterän dorsifleksiovoima on huono tai puuttuu). Jalka "läpsähtää" korkealta maahan, mutta samalla kompastuminen estyy.

7 Pyramidiradan tutkiminen Kävely, istuutuminen, tuolilta nousu, tutkimuspöydälle siirtyminen Lihasvoimatestit Lihastonus (spastisiteetti), refleksit, Babinskin heijaste Pyramidiratavaurion oireet: hemipareesi, parapareesi, tetrapareesi, monopareesi

8 Pyramidiratavaurio: halvaus, spastisiteetti, kiihtyneet refleksit, Babinskin merkki

9 Jännevenytysheijasteet - refleksit Ylemmän motoneuronin vaurio - Kiihtyneet refleksit - Tonus koholla - Babinskin merkki Alemman motoneuronin vaurio - Refleksit vaimentuneet - Tonus veltohko - Ei Babinskin merkkiä

10 Biceps C5 Brachioradialis C6 Triceps C7 Sormifleksio C8 C5 C6 C7 Sormifleksio C8 C5 C6 C7 Patella L5 Patella L5 Akilles S1 L5 L5 Babinskin merkki Babinskin merkki Vatsaheijasteet Huomioi aina: puoliero, klonus, Babinskin merkki, koholla oleva tonus (spastisiteetti) S1 S1

11 Tyvitumakkeiden tutkiminen Kävely: askelpituus, myötäliikkeet, vapina, kääntyminen Seisomatasapaino (mukaan lukien tasapainon horjutuskoe) Diadokokineesi, sorminäppäryys, jalkakoputus Kirjoitusnäyte, Arkhimedeen spiraali Lihastonus Parkinsonismioireet - vapina (etenkin lepovapina), rigiditeetti, bradykinesia, suojarefleksien puute Ongelmat liikkeiden automatiikassa aiheuttavat liikehäiriötä (mukaan lukien parkinsonismin)

12 Pikkuaivojen tutkiminen Kävely, viivakävely l Rombergin testi l SNK = sormi-nenänpää-koe (SNK) l Kantapää-polvi-koe (KPK) l Diadokokineesi (kädet, jalat) l Silmien liikkeet, nystagmus l Ataksia liikkeiden hapuilu = pikkuaivovaurion tyyppioire

14 Tunnistaa poikkeavan lihastonuksen

15 Koholla oleva lihasjänteys (= tonus) Spas8siteeF Kor8kospinaaliradan vauriosta aiheutunut lihasjänteyden kasvu, joka ilmenee mm. vastuksena jäsentä passiivises8 taivute/aessa (erityises8 liikkeen alussa) sekä heijasteiden vilkastumisena ( velocity dependent resistance to passive movement ) RigiditeeF Kor8kospinaaliradan ulkopuolisten (tyvitumakkeiden) liikehermoratojen häiriöstä aiheutunut lihasjänteyden kasvu, joka ilmenee mm. vastuksena jäsentä taivute/aessa ja johon ei liity heijasteiden vilkastuneisuu/a ( lead pipe rigidity )

16 Ero/aa kliinisen tutkimuksen perusteella ylemmän ja alemman motoneuronin häiriön

17 Ylempi vai alempi motoneuroni (vai TULES ongelma)? Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni Lihasheikkous Kyllä Kyllä Atroﬁa Ei Kyllä Faskikulaa8ot Ei Kyllä Reﬂeksit Kiihtyneet, Babinski posi8ivinen Vaimentuneet, Babinski nega8ivinen Koholla (spas8siteef) Vel/o Lihasjänteys (tonus) TULES = tuki- ja liikuntaelin sairaus TULES Paikallinen kipu ja palpaatioaristus

18 Ero/aa sentraalisen ja perifeerisen kasvohermohalvauksen

19 Perifeerinen kasvohermohalvaus Perifeerisessä halvauksessa kasvolihaksissa on heikkou/a vaurion puolella sekä ylä- (otsa, silmän sulkijalihas) e/ä alahaaran (suupielen seutu) alueella. Myös makean ais8minen voi heiketä ja äänet kuulua tavallista kovempina (m. stapediuksen halvaus).

20 Sentraalinen kasvohermohalvaus Sentraalisessa pareesissa vauriosta nähden vastakkainen otsalihas supistuu ja silmän saa sulje/ua vaikkakin suupieli roikkuu. Makuais8ssa ei todeta poikkeavaa. Jos kasvohermon aivorunkotumake vaurioituu, statuslöydös on sama kuin perifeerisessä pareesissa vaikkakin vaurio on sentraalises8 keskushermostossa.

22 Tunnistaa tavallisimmat silmien liikehäiriöt ja pupillamotoriikan häiriöt

23 Silmien liikehäiriöt III, IV ja VI aivohermo, n. oculomotorius, troclearis ja abducens, ovat silmien liikehermot. Ne tutkitaan yhdessä. Samalla testataan keskushermoston silmien liikkeistä vastaavia keskuksia ja myös aivorungon toimintaa. Vaurio orbitassa voi niinikään aiheu/aa rajoi/uneet silmien liikkeet.

24 Silmien liikehäiriöt

25 Pupillamotoriikan häiriöt III aivohermon (okulomotoriuksen) pareesi Laaja ja valojäykkä mustuainen! Tilaa vievä prosessi aivoissa? Hematooma, herniaatiosyndrooma? III aivohermoa komprimoiva prosessi esim. aneurysma?

26 Poikkeavat mustuaiset kertovat paljon myrkytyksistä Sympatomimeetit, kokaiini Trisykliset masennuslääkkeet - tai vaikea anoksinen aivovaurio aivokuolema Pons Heroiini, morfiini - tai leesio ponsissa ( pinpoint pupils )

27 Okulomotoriuspareesi ja Hornerin syndrooma Okulomotoriuspareesissa mustuainen on laajentunut ja valojäykkä. Löydös korostuu valossa (jolloin terveen puolen mustuainen pienenee). Hornerin syndroomassa mustuainen on pieni. Löydös korostuu pimeässä (jolloin terveen puolen mustuainen laajenee). Ptoosi+mioosi mioosi korostuu pimeässä

28 Spas8siteeF ja rigiditeef Spas8siteeF Kor8kospinaaliradan vauriosta aiheutunut lihasjänteyden kasvu, joka ilmenee mm. vastuksena jäsentä passiivises8 taivute/aessa (erityises8 liikkeen alussa) sekä heijasteiden vilkastumisena ( velocity dependent resistance to passive movement ) RigiditeeF Kor8kospinaaliradan ulkopuolisten (tyvitumakkeiden) liikehermoratojen häiriöstä aiheutunut lihasjänteyden kasvu, joka ilmenee mm. vastuksena jäsentä taivute/aessa ja johon ei liity heijasteiden vilkastuneisuu/a ( lead pipe rigidity )

Samankaltaiset tiedostot

Neurologinen! status!

Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat