Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Transkriptio

1 Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

2 Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen tasodiagnostiikan periaatteita Osaa suorittaa neurologisten oireiden alustavan erotusdiagnostiikan Osaa arvioida neurologisten oireiden ja sairauksien tutkimuksen ja hoidon kiireellisyyden Tuntee toimialueellaan sovitut neurologiset hoitoketjut Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-, toiminta- ja ajokykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen selviytymiseen Tietää neurologisten tilojen kuntoutuksen periaatteet On perehtynyt neurologisiin sairauksiin liittyviin eettisiin kysymyksiin ja soveltamisohjeisiin Tietää neurologisten sairauksien tutkimuksissa, hoidossa ja kuntoutuksessa noudatettavat yleiset etuus- ja korvausperusteet Tietää hoidon kannalta keskeiset neurobiologiset ja patofysiologiset tekijät Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

3 Mihin kysymyksiin po<las haluaa lääkärin aina vastaavan? 1. Miksi minulle kävi näin - mistä sairauteni johtuu? 2. Voitko au;aa minua - miten sairau;ani voi hoitaa? 3. Miten minun käy - mikä on sairauteni ennuste? Pyri aina vastaamaan näihin kysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla

4 Opetustavoite: kandidaag osaa o;aa neurologisen po<laan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaises<

5 Tiedä aina mitä (rakennetta) tutkit ja minkä takia Kohdista anamneesi ja status oleelliseen

6

7 Tietyt neurologiset johto-oireet auttavat paikallistamaan neurologisen ongelman keskushermostoon tai aivohermoihin ja asettamaan työdiagnoosin vaurion tai toimintahäiriön sijainnista. Neurologisella statustutkimuksella testataan työdiagnoosin paikkansapitävyyttä.

8 Tietyt neurologiset johto-oireet auttavat paikallistamaan neurologisen ongelman ääreishermostoon ja asettamaan työdiagnoosin vaurion tai toimintahäiriön sijainnista. Neurologisella statustutkimuksella testataan työdiagnoosin paikkansapitävyyttä.

9 Osaa soveltaa neurologisen tasodiagnos<ikan periaa;eita

10 Neurologinen tasodiagnos5ikka - anamneesi Neurologiset tasot Psyyke Isot aivot (hemisfäärit) Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Selkäydin Hermojuuri Pleksusalue (hartia- tai lantiopunos) Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Neurologinen anamneesi Johto-oire potilaan pääongelma Aiempi sairaushistoria Tämänhetkinen lääkitys Elintavat, sukutausta Oireiston kuvaus Oireiston alku Provosoivat ja lievittävät tekijät Muut tärkeät yksityiskohdat Neurologisen anamneesin perusteella päätetään mille neurologiselle tasolle oireisto todennäköisimmin sopii tämän auttaa fokusoimaan statustutkimuksen oleelliseen

11 Neurologiset tasot Neurologinen tasodiagnos5ikka - status Psyyke Isot aivot (hemisfäärit) Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Selkäydin Hermojuuri Pleksusalue (hartia- tai lantiopunos) Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Neurologinen status Tiedonkäsittely (kognitio) Aivohermot Motoriikka Koordinaatio Sensoriikka Refleksit Autonominen hermosto Neurologisen statuksen perusteella paikallistetaan oireiston neurologinen taso

12 Tasodiagnos<ikka ja liitännäisoireet Tie;yyn pääoireeseen (johto- oireeseen) lii;yy usein liitännäisoireita, jotka paikallistavat po<laan ongelman Seuraavassa on esite;y motoriseen oireeseen lii;yviä paikantamista helpo;avia liitännäisoireita Neurologinen oire + liitännäisoire + kohdenne;u statustutkimus = paikannus = tasodiagnos<ikan ydin

13

14 Ylemmän motoneuronin vaurion merkit... - Lihasheikkous - Spastisiteetti (jäykkähalvaus) - Vilkkaat refleksit - Babinskin merkki Afasia, neglect Kaksoiskuvat Tuntoraja Liitännäisoireiden avulla päätellään vauriotaso... paikantavat vaurion pyramidiradan varrelle

15 Hemisfääritason vaurion tasodiagnos<ikkaa Mitkä ovat tyypilliset johto- oireet ja liitännäisoireet kun: Aivovaurio on oikeassa isoaivohemisfäärissä? Aivovaurio on vasemmassa isoaivohemisfäärissä?

16

17

18 Osaa suori;aa neurologisten oireiden alustavan erotusdiagnos<ikan

19

20 Osaa arvioida neurologisten oireiden ja sairauksien tutkimuksen ja hoidon kiireellisyyden

21 Milloin neurologilla on todella kiire? Aivoherniaatio Koholla oleva aivopaine Antikoaguloidun potilaan tajuttomuus Meningiitti, meningoenkefaliitti Status epilepticus + Aivoverenkiertohäiriö Kun oireiden alusta < tuntia

22 Välitöntä hoitoa vaa<via neurologisia ongelmia (1) Aivoverenkiertohäiriöepäily Liuotushoitoon pyritään aina mahdollisimman nopeas< (n. 4.5 tunnin jälkeen riskit alkavat voi;aa hyödyn) Suonen sisäiset toimenpiteet (trombektomia) tulee kyseeseen ainakin 6 tun<in as< Pitki;ynyt epilep<nen kohtaus 5 min kestänyt jatkuva kouristelu ennustaa status epilep<cuksen kehi;ymistä Äkillinen epäselvä taju;omuus Vaa<i aina välitöntä hoitoa

23 Välitöntä hoitoa vaa<via neurologisia ongelmia (1) BakteerimeningiiGepäily Päänsärky, kuume, sekavuus, niskajäykkyys Neurologinen oire johon lii;yy hengitysvaikeus Mukaan lukien polyradikuliig ja Myyastenia Gravis Parapareesi (molempien alaraajojen halvaus) Hoitotoimenpiteisiin (mukaan lukien neurokirurgia) on ryhdy;ävä viipymä;ä. Kun täydellinen rakkopareesi ja paraplegia on kestänyt yli tun<a ennuste huononee hyvin nopeas<

24 Tyypillisiä kiiree;ömän hoidon aiheita neurologiassa (1) Neurologinen kipu (R52) Ais<muksia koskevat (sensorinen) häiriö (R20) Päänsärky (R51.80) (kommeng: jos ei todeta ns. vaaran merkkejä) Aivoperäinen kohtausoire (R56.8) (KommenG: jos status seurannan jälkeen on täysin normaali) Liikehäiriö (R25-6) Viite: sosiaali- ja terveysministeriö 2005

25 Tyypillisiä kiiree;ömän hoidon aiheita neurologiassa (2) Lihasheikkous tai halvaus (esim. G51, G81-83, H49, R29.8) (kommeng: osa halvauksista, mm. aivoverenkiertohäiriöepäily, kuuluu kiireellisen hoidon piiriin) Muis<häiriö tai muu kogni<ivinen häiriö (R41) (yli työikäiset myös geriatrian erikoisalalla tai yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa) Keskushermostoperäinen huimaus ja tasapainohäiriö (R42) (kommeng: takaverenkierron aivoverenkiertohäiriöepäily kuuluu kiireellisen hoidon piiriin) Viite: sosiaali- ja terveysministeriö 2005

26 Tuntee toimialueellaan sovitut neurologiset hoitoketjut

27 Alueellinen hoitoketju Alueellisten hoitoketjujen tehtävänä on edistää hoidon sujuvuu;a ja tehokkuu;a silloin, kun po<las tarvitsee <etyn sairauden tai oireen hoidossa sekä perusterveydenhuollon e;ä erikoissairaanhoidon palveluja.

28 Hoitoketju hoitoverkko Potilas Erikoislääkäri Internet Yleislääkäri Omaiset, vertaistuki Erikoislääkäri

29 Esimerkki Aivokasvainpo<laan neuro- onkologinen hoitoketju HUS- alueella

30 Aivokasvainpo<laan neuro- onkologinen hoitoketju HUS- alueella Työryhmä: Oyl Hanna Mäenpää, Yl Tiina Sairanen, El Merja Kallio, Yl Elena Haapaniemi, Yl Minna Riekkinen, Yl Ville Pursiainen, Yl Reina Roivainen, Yl Susanna Melkas ja el Leena Ollila

31 Esimerkki Päänsärkypo<laan hoidonporrastus Suomen terveydenhoitojärjestelmässä

32

33 Päänsäryn kiireellisyysarvio Tietyt sekundaariset päänsäryt vaa<vat välitöntä hoitoa Päänsäryn vaaran- ja hyvänlaatuisuuden merkit au;avat pää;ämään päänsärkytutkimusten kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan (päivystyspoliklinikka, yleislääkäri, erikoislääkäri)

34 Päivystävän lääkärin tehtävä on selvittää onko päänsärylle olemassa spesifi perussyynmukainen hoito SAV MENINGIITTI Kaula- tai aivoverisuonen dissekoituma Ohimovaltimotulehdus (temporaaliarteriitti) Akuutti aivohaveri Aivotulehdus (enkefaliitti) Verenpainekriisi (hypertensiivinen enkefalopatia) Kallosisäinen tilaa vievä prosessi Kasvain (tuumori) Aivopaise (abskessi) Verenpurkauma (hematooma) Parameningeaalinen infektio Kallonsisäinen sinustromboosi Silmänpainetauti (glaukooma) Aivojen valekasvain (pseudotumor cerebri) Häkämyrkytys Edlow JA, Caplan LR. Avoiding Pitfalls in the Diagnosis of Subarachnoid Hemorrhage. New England Journal of Medicine 2000; 342: 29-36

35

36

37 Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa

38 Perusterveydenhuolto ja kuntoutus Neurologinen kuntoutus perustuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseen yhteistyöhän ja yhteisymmärryksessä sovi;uihin pelisääntöihin Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tehtävät jaetaan tarkoituksenmukaises< käyte;ävissä olevan osaamisen ja resurssien perusteella

39 Kokonaisnäkymä iskemisen aivoinfark<n hoitoketjuun

40