- 6 - nhn välttämättömyyshyödykkean, joden hnnanmuodostukseen säännöstely e ulotu. Tällä tavalla tomkunta ptää mahdollsena, että hntatasossa, jos stä mtatacm tukkuhntandeksllä, vo joltakn kohdn tapahtua vähtellen alenemsa, jotka luovat '»tlaa" myöhemmn välttämättömks osottautuvlle hnm nkorotukslle. Mtä nmenomaan palkkapoltkkaan tuleo, ols onnetonta, jos lnnanrauhnn päättyessä suortettasn ylenen palkankorotus. Tämä aheuttas anakn maataloudessa västämättömäst uusa hntavaatmuksa ja yleensäkn markknolla hntoja nousun o^-otuksa, jotka vakavast vähentäsvät nden tomenpteden vakutusta markknohn, jota edellä on suosteltu. Sen vuoks ols tomkunnan melestä hnta- ja palkkarntamalla velä akaansaatava anakn kolmen kuukauden odo tusaka. Tämän kuluessa vodaan ehkä jo suunnlleen nähdä, mlle tasolle hnnat nykysen palkkatason puttessa ovat stablsotavssa. Tomkunnassa on estetty myös kästys, että tämän lnnarauhan jälkesen odotusajan tuls olla 6 kuukautta, jonka kuluessa tavotteeks ols asetettava vähntään 5 alennus tukkuhntatasossa, sekä että' jos kehtys tähän suuntaan e mene tarpeeks nopeast, deflatorsten tomenpteden jyrkkyyttä myöhemmn velä lsättäsn. Palkkojen sdonnasuutta nykyseen elnkustcmnusndekaln e tomkunnan melestä voda sälyttää ennallaan menemättä laajaan jakelusäännöstelyyn' ja tekemättä koko ndeksä teo-' reettseks laskutomtukseks, joka e kuvasta todellsa elnkustannuksa, kuten jo on suuressa määrn tapahtunut. Jos ^ * palkkapoltkkaa kutenkn, nn kun on lmestä, halutaan jatkaa ndeksn pohjalla, on tomkunnan melestä välttämätöntä laata tätä varten qma ndeks, joka joko kuvaa nykystä laajemmn kansan kegkmäärästä kulutusta takka rajottuu anoastaan ns. välttämättömyysbudjettn ja joka e - myöskään veropoltkassa sdo käsä nltä tomenpteltä,' jotka nmenomaan tähtäävät nflaaton vastustamseen. Palkkojen kytkentä tällaseen ndeksn on guortettava nn, et-' tä tasapanolla on edellytyksä sälyä. l l - ' \ '.( Jl M
s. Ptkn tg.htsmen tasapanopoltlkan tavotteen asettelu. Tomkunta on kästtänyt tehtäväkseen lähnnä tutka, mllanen tavote tällä hetkellä ols vakauttamspoltkassa omaksuttava ja esttää nden kenojen suuntavvat, jolla asetettu tavote votasn saavuttaa. Nästä sekosta on tomkunta esttänyt kästyksensä edellä lausuntonsa ja osassa«seuraavassa tomkunta tyytyy esttämään anoastaan erältä peraatteta stä, mtä ols otettava huomoon pyrttäessä jatkuvast ylläptämään taloudellsta tasapanoa. l Jl u Enemmttä perustelutta vodaan tavotteena ptää taloudellsta tasapanoa mahdollsmman korkealla kansantulon ^ tuotannon.a työllsyyden asteella. Lähnnä kokemusperäsest vodaan määrtellä, mkä tällanen aste medän olossamme on. On L^cstä, että mekäläslle olosuhtelle vomakkaat kausvahtelut aheuttavat sen, että ympärvuotsta täystyöllsyyttä e ana voda ylläptää. E myöskään voda vaata sellasta työllsyysastetta5 että kaklla alolla samanakasesta ols täystyöllsyyso sllä se lmesest ehkäss luonnollsta ptkänajan muuttumsta talouselämän rakenteessa esm. markknoden ja kysynnän muutoksa vastaavaks. Kokemus osottaa, että pyrkmys ehdottomaan täystyöllsyyteen käytännössä säännönmukasest aheuttaa yltyöllsyyttä ja nflaatota ja että päämäärä sen vuoks täytyy asettaa jonlcn verran alemmaks. Kun edellä on puhuttu tasapanosta, on nän tehty tetäen, että absoluuttsta tasapanoa ta]oudcllscssa suhteessa e koskaan voda saavuttaa ja että tasapanopoltlkan käytännössä täytyy tähdätä shen, että helahdukset tämän teoreettsen tasapanopsteen molemmn puoln muodostuvat mahdolllr'mman vähäsks. On selvää, että jos nflaato onnstutaan murtamaan ja käännetään suunta deflatorseks, kehtys e pysähdy ns. tasapanoasteelle, vaan jatkuu stä velä deflaatoon pän. Toku^nan mcoestä on pyrttävä shen, että rahanarvo el anoastaan vakaannu, vaan heman paraneekn, mutta tosaalta on tetyst varauduttava sellasn tomenptesn, jolla vodaan ehkästä tätä deflaatota kehttymästä vakavaks pulaks. 'A t
r 2 e TalouOellGon t a s r p a non vaa r a t ek.j g t, Osttan vovat taloudellsen tasapanon järkytykset tulla jär jestelmsn ulkopuolelta", muden olossaane l^.hnnä ulkomassta suhdantesta. Talouspoltkan on luonnollsest pyrttsvö tällasten järkytysten, sekt: lan ekspansvsten ettg lan kontraktvsten, elmnomseen. On kutenkn lmestä, että kun ulkomaankaupalla on nn suur merktys talouselämässä kun mellä, sen elmnomsessa e täysn onnstuta. Sen vuoks on näden helahdusten vakutusta pyrttävä, mkäl mahdollsta, kompensomaan supstamalla takka laajentamalla kotmaan markknota. Oman erkosen ongelmansa muodostaa lähtulevasuudessa metallteollsuuden markknontkysvmvs. jonka kärjstymnen e rpu nnkään paljon ylesstä suhdantesta kun sotakorvausten loppumsesta vuoden kuluttua. Tomkunta e ole vakuuttunut stä, että tähän kysymykseen velä ols knntetty rttäväst huomota. Ols pyrttävä " määrttelemään, mtä kotmasa nvestonttarpeta vapautuva konepajakapasteett vos tyydyttää ja olsko syytä juur tämän taka srtää tuonnemmaks erätä nvestonteja; john nyt vaadtaan tlasuutta Olollemme on tj^-ypllstä, että myös tonen tärkeä suhdannetekjä, nmttän nvestonnt, olennasest rppuu ventmarkknan kehtyksestä«osttan tämä johtuu ventmahdollsuuksn lttyvästä odotuksesta, osttan taas nden vakutuksesta tulon muodostukseen. nvestontvolyymn tasottamnen on tomkunnan melestä tärkempä ptkän tähtämen tasapanopoltkan tehtävä. Suomessa e kutenkaan velä ole sjotusobjekben puutetta, mnkä johdosta sellasella poltkalla, joka pyrk ylläptämään verraten korkeata nvestonta, myös ns. pulavuosna 5 ptäs olla menestymsen mahdollsuuksa. On kutenkn korostettava, että tämän akaansaamseks on yhtä tärkeätä hlltä nvestonthalua noususuhdanteen akana, kuten jo edellä on estetty. Edellämanttujen taloudellsten tekjöden ohella on velä luonnollsest olemassa se vaara, että talouspolttset ratkasut lähnnä ryhmäntressen panostuksesta takka järjestelmän kankeudesta johtuen edelleenkn muodostuvat tasapanoa järkyttävks. Vrn. palkkarjestelms e varmast - rakentaessaan kansanta t l, L,' ä
- 3 - loudellsest vs^rtlle pohjalle - osottaudu kestävks, slls nor-.:naalolossa palkkataso tosasallsest vo nousta lman nflatorsa vakutuksa tuotannon keskmösrsstö nousua vastaavassa suhteessa, kun taas esm«ulkomaankaupan hntasuhteen jyrkäst huonontuessa reaalsa kokonaspalkkatuloja e ksytännössö voda sälyttök ennallaan ndeksklausulesta huolmatta. Ols pyrttävä shen, että tällaset ratkasut nojautusvat perusteellsn selvtyksn tlanteesta ja kehtyksestä tuotannon ja kysynnän puolelta yleensä ja ertysest nllä alolla, jota ko. ratkasut koskevat# B 3» Organsatorsa kysymyksä, Erään lmesest käyttökelposen perustan sellaslle ratkasulle, john edellä vtattn, muodostavat ns. kansanbud.ettlaskelmat. Tällaselta pohjalta vodaan esm. valton tulo- ja menoarvon ajankohtanen tehtävä, rahapoltkan suunta, palkkapoltkka, kauppapoltkka jne. määrtellä paljon tarkotuksenmukasemmn kun tähän mennessä on tapahtunut. Kansanbudjetssä on tärkeä merktys myös shen ssältyvllä osabud.letellä, jotka koskevat esm, työvoman kysyntää ja tarjontaa, voma- ja polttoanetlannetta, maksutasetta jne. Koska tomkunta e ole katsonut- tehtävnsä kuuluvan täsmäll-seh* ehdbtuksen laatmsta kansahbudjetstä suosttelee se ' ' '. ',. f. että asetettasn komtea tutkmaaöv nu^ tavon kansanbudjett Suomen olossa bs laadttava, jotta se mahdollsmman hyvn palvels talouspoltkkaa,,sekö'tekemään tästä ehdotuksensa. ' n * Kansanbud jet n käyttämnen todennäkö-sest helpottas sellasenaan talouspolttsten tomenpteden ko-ordnomsta kullonkn omaksuttavan tavotteen.saavuttamseks,, mutta lmankn kansanbudjetta ja myös sen ohella-on valton hallnnossa.pyrttävä korjaamaan-ayaä vne akonakn usen räkeäst esntyneet-ko-prdnaatton puutteet "ja anakn välttämään suorastaan, rstr^^a tomenptetä..,tom-:) kunnan melestä on välttämätöntä, että jo-valtoneuvpston; jäsenten tehtäven jaossa,talouspolttsten tomenpteden ko-ordnontl ja ylenen suunnttelu otetaan huomoon nn, että joku mnster todella vastaa tästä tehtävästä. On,mahdollsta, että kokonasorgansaatossakn tarvtaan tätä varten uusa elmä. Vtattakoon tässä yhteydessä 0 : m. n a te-' H (J f n 'm ' ll(, t
--- f - 4 - fcäyjl-x, ps, :^:.> 'lojc ^slle;: toq-.:; ^Um^ff^ äaqtelt^.:^^^-mh^a u shen, että se mahdollsuus, joka on olemassa kansantaloudellsen neuvottelukunnan saamseks, on useta vuosa jltetty kkytt^mtlttö samanakasest kun on perustettu tlapöss elmä rajotetun, mutta kutenkn suunnlleen samanlasn tehtävn. '' ' { V \. ', '". - 'V -V - j.-/u.... «'''- M' r Y'-;. -.^v. ;'. :... / :-t -'v t j ' '-5'./r^. : r-f; 'f-v,.,p:';v?.f,..'jf.v. n m m : ^^>k' ^'^,. " - S l ^- : ^ ^^^ 'U. x?l ^ J. ^ v.t [ j- : O/ r-c r o Tavallaan organsaato-ongelmaks kteytyy myös kysymys hyödyllsen klpalun edstämsestä:.. Hnnanmuodostusmekansm, jolle tomkunnan melestä, ols pyrttävä jälleen jättämään enemmän tehtävä kysynnän rajottamsessa ja tuotannon ohjauksessa, on vaurotunut myös sen vuoks, että klpalu monella alalla on varsn rajotettua ta olematonta. Pelkät lansäädännöllset tomenpteet, jota ns.kartellkomtea lenee pohtnut, evät tomkunnan melestä ole rttävä, vaan kauppa-, tull-, vero- ym.poltkassa ols jatkuvast ja järjestelmällsest pdettävä slmällä tätä näkökohtaa ja luotava edellytyksä klpalulle, jota penet kotmaset markknamme ja pyrkmys tehokkasn yrtyssuuruuksn luonnostaan usen rajottavat. f Lf. m ' ' 'l ^ r ' l f '" f t f * l M r ". Ä Vo!,,4.... J.., ««* < t*«j... J» - 'n L :'v "f f*» t J..,..<.U C. ;. r ; r >.'n f.s.. > j.. fr 't*! J - f.?,)r >* " C ',. r '- V., :. ' ' " r,. \ > ' n V ' ' ' < ' -j k».! '.... t' tl;'.. '.k.' -.. -.-'. ' :. -.... ; r. r.. f" J... '. ^ V j": s ' '! ' < -
Erävä melpde. ( Allekrjottanut talouspolttsen suunntteluneuvoston asantuntja jaoston varajäsen, joka e ole vonut yhtyä jaoalon enemmstön kantaan skäl kun ee on päättänyt suostella ndeksehdon ylestämstä luotonannossa, saa täten kunnottaen erävänä melpteenään esntuoda seuraavaa. - ndeksehdon ylestämnen luotonannossa merktss yhteskunnassamme jo varsn laajalla alalla valltsevan ndeksäjattelun laajentamsta, kun sen sjaan allekrjottaneen kästyksen mukaan ndeksäjattelusta mkäl mahdollsta ols koetettava päästä rt, koska se on omaan ylläptämään nflaatomelexas ja nflaaton psykoloogsa khokketa. ndeksehto on allekrjottaneen kästyksen mukaan luonnoton ja epäterve keno, jolla tosn ehkä votasn ehkästä erältä nflaaton seurauksa, kuten esm. epätervettä nvestonta, mutta jonka avulla e päästä käsks nykysen nflaaton todellsn syhn,.tf, f ä» U ; f": '-^ ' 5 H ' Anoa todennäkönen etu, mkä ndeksehdon käytäntöönottamsella luotonannossa votasn saavuttaa, ols mahdollsuus alentaa korkokantaa nllä luotonalolla, jolla ehto otettasn käytäntöön. f r Kun kysymys ndeksehdon käytäntöönottamsesta non vaoal stten ol ajankohtanen, anto Suomen Pankn talousteteellnen tutkmuslatos asasta lausunnon rahalatosten neuvottelukunnalle. Tästä lausunnosta käy lm, että ndeksehdon käytäntööaottamseen ja ylestämseen lttyy varsn huomattava teknllsä vakeuksa, jotka puolestaan aheuttasvat tuntuva kustannuksa. Allekrjottanut yhtyy nhn näkökohtn, jotka nässä kohdn mantussa lausunnossa on esntuotu. Nnkään olen stä meltä, että se leäkustannusrsk, mnkä ndeksehto vo aheuttaa taloudellslle yrtykslle, vo määrätyssä olossa vakuttaa hntoja korottavast ja tuotantoa ehkäseväst, mkä puolestaan vakuttas nflatooraest.. '
V 2. Lsäks on syytä ottaa huomoon, että ndeksehdon käytäntöönottamnen vo tuoda mukanaan ennakolta arvaamattoma seutaaksa, jotka ehkä vosvat vakuttaa evan pänvastaseen suontaan kun mtä on tovottu. Nykysen nflaaton pääasallsena syynä on kästyksen mukaan polttsten tekjöden vakutus valtotalouteen ja palkkakehtykseen, mnkä vuoks nflaatota e voda estää rahapolttsn tomenpten, kuten korkokannan muuttamsen ta ndeksehdon soveltamsen avulla nn kauan kun polttsen elämän ja puo«luepoltkan alalla e haluta ottaa huomoon taloudellsa real teetteja. yllämantusta systä allekrjottanut e katso vovansa suostella ndeksehdon ylestämstä, Helsngssä elokuun 0 pävänä 95. Yrjö Pelman H * ' " J u f;, f ^; \ >f J «' r] l f- K] '''' \ *., f ; t '
TALOTSPC LUTTNEN SUUNNTTELUN7UVOSTO 7.8.95 LUOTTACTCST^LLN^ Ehdotus r: ' M TASAPANO-OHJLMA lsf f -'r l Kokouksessaan 5.6.95 Talouspolttnen suunntteluneuvosto hyväksy työvalokunnan laatman selostuksen shenastsesta tomnnasta sekä vahvst neuvoston työohjelman. Ohjelman mukasest työvalokunta on pyytänyt ja saanut tärkemmlt?. talouspolttslta järjestöltä ja etupren edustajlta kat. saukset nhn kysymyksn, jotka ols otettava huomoon haettaessa neuvoston tehtävälle lnnarauhan akana ratkasua. Sanotut katsaukset, josta yhteenveto on ohesena (lte ), on erkseen jaettu neuvoston jäsenlle. Työohjelman mukaan jä kysymys koko kansantalouden puttessa tapahtuvan sjotustomnnan laajuudesta ja suuntautumsesta sekä tasapanon saavuttamsesta säästämstomnnan ja nvestonttarpeden tyydyttämseks laadttaven ohjelmen välllä työvalokunnan tutkttavaks. Tästä kysymyksestä on laadttu ohenen musto ''Er kenosta nvestonten supstamseks" (lte 2). Valtontalouden tasapanottamsta ja valton menojen supstamsta tutkmaan suunntteluneuvosto asett jaoston, jonka tähänastsesta tomnnasta ja ehdotukssta on annettu ohenen selonteko (lte 3). Ntä tomenotetä, john suhdanteden muuttumnen saattaa antaa ahetta työllsyyskysymyksen hodon kannalta, selvttämään asett suunntteluneuvosto jaoston, jonka metntö on ohesena (lte 4)«Todettuaan, että ptkän tähtämen ohjelman laatmnen edellyttää myös kansantalouden ssästen syy-yhteyksen ja er taloudellsten suureden vuorovakutusten selvttämstä kokonasuutta slmälläptäen, suunntteluneuvosto asett nätä peraatekysymyksä selvttämään asantunt jatomkunnan, Jonka metntö on ohesena (lte 5). Kuten suunntteluneuvoston ensmmäsessä kokouksessa lmotettn, ol työvalokunta Jo 7,5.95 asettanut ertysen asantuntjatomkunnan selvttämään maatalouden kustannuskysymystä ja tekemään ehdotuksensa maatalouden hnta- ja tukjärjestelmäks. Tomkunta on saanut tehtävänsä suortetuks ja Jättänyt metntönsä (lte 6), Työvalokunta kutsu Ruotssta kaks maatalousasantuntjaa antamaan lausuntonsa Ruotsssa käytännössä olevasta maatalouden hntajärjestelmästä ja n f. L "t t * -V; ' '. 4 4\ s TT ;
. 2. stä saadusta kokeraukssta sekö suostuksensa stä» mten maamme maatalouden kustannus- ja hntakysymykset ols ratkastava. Pyj^ottylnä asantuntjona ovat Ruotsn valton maatalouslftutakunnaa (Statens jordbruksnämnd) tomstopäsllkkö Lars Jureen sekä agr.ls. Sven Holm- Ström Ruotsn maataloustuottajajärjestöjen tutkmuslatoksesta suortt^neet edellä mantun tehtävn ja jättäneet työvalokunnalle suostuksensa (ltteet 7 ja 8). Työvalokunnan tomesta on tutkttu yuja- ja matotaloustuotteden hntasubventokysymystä ja hankttu nästä oheset asantuntjaselvtykset (ltteet 9, 0. ja 2). vlahdollsuuksa fyysllsten henklöden verorastuksen alentamseks lnnarauhasopmuksen edellyttämällä tevalla on työvalokunnan tomesta tutkttu (lte 3). Asasta on jo tehty estys valtoneuvostolle. Työvalokunta on laadtuttanut selvtykset klpaluperaatteen huomoonottamsesta maahan tuonnssa sekä mahdollsuukssta ns vapaalsta järjestelnän käytäntöönottamseen tuontsäännöstelyssä (ltteet 4 ja 5) ja tehnyt näden perusteella estykset kauppa- ja teollsuusmnsterölle, Suhdannepdätyskysymyksestä ens vuotta slmälläptäen sek^ pyöreän puutavaran säännöstelystä on suortettu tutkmukset (ltteet 6 ja 7). Työvalokunta on hankknut alustavan selvtyksen elnkustannusndekslaskelmasta (lte 8) sekä pyytänyt Sosaalmnsterön sosaalsta tutkmustomstoa ryhtymään ertysn tomenptesn, jotta uuden elnkustannustutkmuksen tulokset votasn jo lnnarauhan akana ottaa huomoon palkkojen ndekssdonnasuutta harkttaessa. Tutkmukset valmstuvat elokuun looulla. Koska nykysen huoneenvuokrasäännöstelylan vomassaoloaka päättyy kuluvan vuoden lopussa, työvalokunta on hankknut kanslaneuvos Gunnar 'lodeenlta selvtyksen asuntojen vuokratasosta ja asuntokntestöjen kustannukssta vmesten laskelmen mukaan (lte 9). Ulkoasanmnsterön kauppapolttnen osasto on pyynnöstä antanut lausunnon ylellsyystavaroden maahan tuonnsta (lte 20)» Työvalokunnan asettama tomkunta on antanut metntönsä stä, mten kuluttajan ja er järjestöjen avulla votasn nykystä enemmän tehostaa hntavalvontaa (lte 2). Nykytlanteen arvont vakauttamsen kannalta Arvosteltaessa taloudellsta tlannetta maassamme on todettava, % f l l '. :> n ' r tj' \ f
- 3. että huolmatta alueluovutukssta ja nstä johtuvsta asutus- ym» rastukssta sekä sotakorvausvelvotukssta ol jo vuonna 948 saavutettu, jopa jonkn verran yltettykn sodan edellnen taso. Mantun vuoden jälkpuolskolla ol jo havattavssa vakaanturasta, jota kest vuoden 950 alkupuoleen ast«teollsuudessa työskenteleven mesten tuntansot olvat vuoden 949 vmesellä neljänneksellä saavuttaneet ndeksluvun 99 (939» 00). nasten vastaavan luvun ollessa 427. Maataloudessa työskenteleven tuntansot olvat nousseet arvolta n, 0 % enemmän. Joulukuussa 949 ol elnkustannusndeks 826, oltuaan vuotta akasemmn 798» Nykytlanteen arvostelemseks antavat äskettän käytäntöön otetut huoltotaselaskelmat sopvan lähtökohdan. Vuosen 949 ja 950 huoltotasect olvat seuraavat: Huoltotase 949 950 mrd, mk mrd, mk Tarjonta Bruttokansantuote markknahntaan 426,3 523,9 Tavaroden ja palvelusten tuont 75,4 00.6 Käytettävssä yhteensä 50,7 624,5 L! < Kysyntä Tavaroden ja palvelusten vent 79,5 96,4 Kotmanen bruttonvestont 23,7 55,8 Kulutus 285,8 362,5 Tulonsrto ulkomalle 2,7 Käyttö yhteensä 50,7 624,5 Reaalsen kansantuotteen nousu ol vuonna 949 vuoteen 948 verrattuna n, 3 Kun yllä olevassa asetelmassa mantut markkamääräset luvut muunnetaan reaalsks käyttämällä apuna er hntandeksejä, vodaan todeta, että vuonna 950 reaalsen kansantulon nousu, erästä tuotannon pysähdyksstä huolmatta, ol lahduttavan suur el n. 6 Kulutuksen kasvu ol lähes 7 fo ja kotmasten nvestonten lsäys heman yl 7 Sen sjaan tulonsrrot ulkomalle, jotka kästtävät sotakorvaukset, supstuvat reaalsest hyvn huomattavast, Joka on tehnyt mahdollseks kulutuksen ja nvestonten lsäyksen reaalsen kansantuotteen lsäystä vomakkaammn. Edelleen vodaan todeta, että vme vuoden sjotustomnnan osuus bruttokansantuotteesta jatkuvast on pysynyt huomattavan korkeana, ollen suunnlleen saman suurunen kun vuonna 949 el n, 30 Kun lasketaan koko bruttokansantuotteelle ndeks, joka l-!.
J - 4 - masee hntojen kesktnäärälstä muutosta verrattuna vuoteen 936, saadaan vuonna 949 ndeksluvuks 057 (vuoden 948 vastaava luku ol 050) Ja vuonna 950 hntandeks ol 226. Vodaan täten todeta, että huoltotasa on t-^sapanottunut pääasassa hntojen nousun johdosta. Volyymn nousu ol 6 % ja hntojen nousu 6 fo. Nän laskettu huoltotase e kutenkaan lmase stä tlannetta, joka vallts vuoden vahteessa 950-5. Vuoden 950 päättyessä olvat hnnat jatkuvassa nousuvaheessa. Tämä sekka jo sellasenaan osottaa» että sllon vallts huomattava tasapanon puute, joka edelleen vakutt lnnarauhan alkaessa. Lnnarauhan päättyessä valltsevaa tasapanotlannetta vodaan kuvata seuraavast. Edellä olevan asetelman tarjontapuolella olevn lukuhn vakuttavana tekjänä on ens sjassa manttava se kotmasen tuotannon lsäys, jok-: vmeks käytettävssä oleven tetojen mukaan vme vuoden keskarvoon verrattuna vodaan arvoda n. 0 ^:ks. Tuonnn lsäys vodaan parantuneen ulkomaankaupan vahtosuhteen ansosta arvoda samon n. 0 Tämän mukasest vodaan laskea, että verrattuna vme vuoden keskarvoon nyt käytettävssä oleven hyödykkeden määrä on n. 0fo suuremp. Mkäl vent e lsäänny vomakkaammn kun tuont, nn nvestontehn ja kulutukseen jäävän hyödykemäärän kasvu saattaa olla jopa edellä manttua 0 o suuremp, koska vastkkeettomat suortukset ulkomalle evät lsäänny. Palkkatlastojen mukaan olvat teollsuuden mestyöntekjän tuntansot vuoden 95^ vmesellä neljänneksellä n. 40 % korkeammat kun vuoden 949 vastaavalla neljänneksellä. Tällä hetkellä arvodaan teollsuuden koko tuntansotason nousun samaan ajankohtaan verrattuna olevan n. 50-55 Maataloudessa ja erällä mulla alolla palkkataso on noussut heman enem^nän kun teollsuudessa. Vodaan arvoda, että palkosta muodostuvat tulot kokonasuudessaan ovat nousseet yhtä paljon kun teollsuudessa. Kun kuluvan vuoden alkupuolen keskmääräsen palkkatason tosaalta on laskettu nousseen vuoden 950 keskmääräsestä palkkatasosta n, 30 saadaan tulokseks, että palkkojen kokonassumma tällä hetkellä on, työllsyyden lsäys huomoon ottaen, anakn 35 % korkeamp kun keskmäärn vuonna 950. Palkkatulot muodostvat vuonna 950 n. 60,5 $ kokonastulosta, ykstysten elnkenonharjotta jän tulot, jotka muodostuvat pääasallsest maanvljeljän lasketusta oman työn arvosta, 25 korko- ja vuokratulot 6,4 ^ sekä yhtöden votot, välttömät verot mukaan luettuna 8,0 '^lo. Arvoden, että myös muden tuloryhmen tulotaso on noussut suhteellsest yhtä paljon kun palkkatulot, vodaan edellä sanotun pen /. l ' \. ^ t t: m h; 'f
;. 5, - 5. rusteella lesken, e.tfa kysyntäpuolen kokonasluvut tällä hetkellä ovat anakn 35 korkeammat kun keskmäärn vuonna 950, Huofnoon ottaen edellä mantut tuotannon ja tuonnn lsäystä koskevat luvut vodaan todeta, että kysynnän kasvu on ollut n. 20-25 % suuremp kun tavaran tarjonnassa tapahtuneet reaalset muutokset. Tukkuhnnat olvat vrallsen tukkhntandeksn mukaan nousseet kesäkuuhun 95 mennessä pstelukuun 820 (935 = 00). vuoden 950 keskarvon ollessa 265, joten nousu on ss 44 Tarkasteltavana olevan kysymyksen kannalta on kutenkn melenkntosta todeta, että kulutustavaran tukkuhnnat ovat nousseet huomattavast vähemmän el pstelukuun 488. Verrattuna vuoden 95^ keskarvoon, joka ol 257, nousu on 8 fo. Tuotantohyödykkeden vastaava nousuprosentt on 59 Elnkustannusndeksä laskettaessa huomoonotettujen tavaran ja palvelusten hntojen keskmääränen nousu vuoden 950 keskarvosta on n, 7 fo. ^dellä^suortettu tarkastelu^osottaa,_että tällä hetkellä^velä valltsee n._3-8joj_n_suurunen_jänm kohdstuvana hnnannousupanee^ kulutustavaramarkk.nolla vodaan täten akaanpaada anoastaan_vähentämällä kysyntää_ta_lsäämällä delleen_kulut us tavaroden fnäärää_3-8_j j_lla_ta_sallma en nousta. T^llQ hetkellä kulutustavaran varastotlanne on jälleen parantunut, otä vodaan ptää merkknä stä, että tasapano on vähtellen palautumassa, mutta kutenkn on mustettava, että tämä tasapanottumnen on tapahtunut pääasallsest pokkeuksellsten ventsuhdanteden valltessa, jotka vovat mllon tahansa muuttua. Vme vuoden loppupuolella syntynyt ylkysyntä joht shen, että kuluttajat lsäsvät oma varastojaan huomattavassa mttakaavassa. Edellä mantussa kansantulolaskelmssa e tällasa varastojen muutoksa ole votu ottaa huomoon. Tarkastelu osottaa myös, että tuotantohyödykketä ja nvestonttavarota valmstaven tuottajen hyväks on tapahtunut määrättyä tulonsrtymstä. Näden tavaroden huomattavaa hnnannousua arvosteltaessa on kutenkn myös otettava huomoon lkevahtoveron nousu vme vuoden vahteessa. Nn kään on ulkomasten tuonttavaroden hnnannousu vakuttanut suurest juur tuotantohyödykkeden hntandeksn.?:dellä oleva kokonassuuressa tehty tarkastelu e luonnollsestkaan vo antaa täydellstä kuvaa talouselämämme tämänhetksestä tlanteesta. Stä varten ols välttämätöntä tarkastella vmeakasta kehtystä e anoastaan aluettan, vaan myös elnkenoaluettan ja er talouspolttsa sektoreta slmälläptäen. Suunntteluneuvoston jaosto, jen ja tomkunten metnnöstä ja selostukssta käyvät nämä sekat suu- >!; L n a :! : ''f a : ^ 'j
l - 6 - ; Y rn prten selvlle. Vakauttamsen kannalta ertysen tärkenä tekjönä manttakoon tässä yhteydessä kutenkn ne t-^sapanottoruuden lmöt, jotka sätelevät talouselämäämme nykysstä pokkeuksellsen edullssta ventsuhdantesta. Nähn kuuluu yltyöllsyys metsätaloudessa, pyöreän puutavaran laks pasunut vent, ventteollsuuden suhdannevotot, metsänomstajän jyrkäst kasvaneet tulot, maksutaseen edullsuudesta aheutunut ehkä tlapäseks osottautuva tuonnn vomakas kasvu ja edelleen metsäteollsuuden raaka-anevarastojen kehtys, joka taas puolestaan vo vakuttaa kauas tulevasuuteen. Myös kuljetuspulmat ja nhn lttyvä ens talven polttoanekysymys kytkey^ tyvät tähän vmeakaseen ventsuhdantcden kehtykseen. Lähemp tarkastelu nykysestä kulutusmarkknatlanteesta osottas myös erätä huomon arvosa lmötä. Keltämättä esm. von hnnan vmeakaset alennukset ovat ratkasevast muuttaneet ravntorasvat lannetta maassamme. Se nflaatomelala, joka on aheutunut tapahtunesta hntojen korotukssta ja tulotason noususta on myös johtanut eräsn seurannaslmöhn, josta ertysest manttakoon rahamarkknoden kreys, joka taas tosaalta on venyt nykyseen lan korkeaan korkokantaan. Skäl kun vakaantumseen päästään, tulevat myös sellaset kysymykset kun vanhojen talojen vuokratason korottamnen västämättä etualalle. Tähän taas lttyy lähesest asuntotuotannon ohjaamnen ja nvkysen Arava-lansäädännön tarkstamnen. Kulutustavaramarkknoden hntakysymyksn lttyy lähesest vmeks kuluneen vuoden akana maassamme uudelleen käytäntöön otettu hntasubventojärjestolmä. Kun erkostomenpteden avulla (lkevahtoveron korotus, kahvn hntajärjestelyt, osakeyhtöveron ja suuremptulosten fyysllsten henklöden tuloverotus ym. valton tulojen korotus) on pystytty estämään se nflatornen vakutus, mkä hntasubventosta ols saattanut aheutua, evät sanotut subventot ole anakaan tostaseks suuremmassa määrn järkyttäneet valtontalouden tasapanoa. Tosaalta on myös nähtävssä, että jos fyysllsten henklöden tuloveroa alennetaan ja jos tuonnn, tuotannon sekä kaupan edellä kuvatusta systä lsääntynyt lkevahto jälleen alkas taantua, valton tulot evät enää rttäs pettämään kakka nykysä menoja. Hntasubventoden postamnen on tämän johdosta sekä valtontalouden tasapanottamsen että kulutustavaramarkknoden tasapanoa slmälläptäen tarpeellsta. L ; t 5 l,» < '.f \ ' f
^ 7 ^ Tllannearvloann perusteella tehtävät yleset.lohtopäätökset dellsessp luvussa suortettu tlante n arvont osottaa, ettn kakk lnnarauhasopmukseen ssältyvät kohdat lähesest lttyvät tosnsa ja että ntä on tarkasteltava sanotun arvonnn mukasta taustaa vastaan, Jos todella halutaan Däästä rahanarvon vakautumseen, e voda erottaa ptkän tähtämen ohjf;lmaan ssällytettävä tomntasuunntelma nstä kysymyksstä, Jotka on ratkastava lnnarauhan päättymseen mennessä. Pänvaston nstä on muodostettava kokonasuus sten, että nyt tehtävät kakk erllsratkasut tulevat sopusontuun ptkän tähtämen tavotteden kanssa. Peraatekysymyksä kästelleen asntuntjatomkunnan näkemyksä vakauttamsongelmen ratkasemseks on pdettävä suurn prten okena. Kakken_^tomenpteden tulee tähdätä shenj. että saavutetaan taloudellnen tasapano m.ahdollsmman_korkeall^ ^^^-^^öus^yden asteellaj»^ Talouspolttset ratkasut on_ana j[ohdonmukases^t rakemettavajerusteell tuotannon a ulkomaankaupan_aloy muut oks st «a, n oas ta an skäl_kun kakk_etu rt_tj^ytyvät näden_reaalsten muutosten perusteella tapahtuvn ratkasuhnz^^ä^l tuksa_takka ems^^^tl^e^ö^^s^ä^lsl 2.öännöstelj;^yn outumsta_suunntelmausest_ johtaa talouselämän_kulkua vakaantumseen_ja parantaa ^elntasoa. Mellä^suortetun tlannctarkastelun_mukasest ol.s tasapanon Bkaansaamseks_kulutust^ vähennettävän kaa ostokykyä, katettava stä lsääntyneellä kulutustavaran tarjonnalla ta annettava ^ntojen_nousta tasapn^non_saavuttamsen_edellj;^ttäm^^ tasolle. Ostokyvyn vähentämnen edellyttäs välllsen ta välttömän verotuksen lsäämstä takka esm. pakkolanan ottamsta. Lyhyellä tähtämellä ovat mahdollsuudet kulutustavaran tarjonnan lsäämseen olemassa nykysten korkeden ventsuhdanteden valltessa. Mutta tuontmme tämänhetksen korkean tason huomoonottaen vos lsätuont muodostua lyhytakaseks Ja aheuttaa varsn pan vakavan takaskun, jollon sanottu tomenpde osottautus lyhytnäköseks. Harktussa rajossa vodaan kutenkn tuonnn edelleen lsäämstä ptää perusteltuna. Ptkällä tähtämellä ajatellen vodaan arvoda mahdollsuutemme kulutustavaran tarjonnan lsäämseen, kansantaloutemme tähänastsen kehtyksen perusteella arvostellen, n. 3-4 ^:ks vuodessa. Tätä määrää vodaan lsätä anoastaan, jos nvestonteja supstetaan ja "t t. L.
\». s e,. l s tuotantohyödykceden Ja nvenslontltavaran tuonta ja tuotantoa vfthenneträn kulutustavaran hyväks. Lallmalla hntojen nousun tapahtua votasn nnkään päästä tasapanoon» outta ottaen huomoon myöskn mölalatckjät» tähän on tuskn mahdollsuuksa muulta osn,kun mkä vastaa.hntasubventoden postamsesta aheutuvaa kuluttajahntojen nousua. On nmttän mustettava» että nästä subventosta johtuvat rastukset jo nytkn ovat kuluttajen kannettavana valton joutuessa heltä kokoamaan ntä varten tarvttavat verot, ^dotukset tomenpteks, josta ols ennen lnnarauhan päättymstä sovttava * S j otus t o m nnan su p st am nen Nykyset kotmaset bruttonvestonnt muodostavat n. 30 fo käytettävssä olevasta bruttokansantulosta. Tavotteeks ols asetettava, että sks kunnes vakaantumm-.n on saatu akaan» ols sanottuja nvestonteja supstettava n. /7:a vuoteen 950 verrattuna. Sanotun suurunen supstus, joka kuluvan vuoden sjotustomntaan verrattuna vastaa n. 5 fo arvodusta bruttokansantulosta ja n. 7 ^ kulutuksen määrästä, johtas vähtellen suunnlleen vastaavan suuruseen kulutustavaran lsätarjontaan. Supstuksen tuls vakuttaa täydellä teholla sekä kulutustavaran tuontn että tuotantomahdollsuuksn jo ens vuoden kevääseen mennessä» jollon votasn odottaa rahamarkknoden nykysestä hatallsesta kreydestä päästävän. Tällön myös kävs mahdollseks alentaa nykystä luonnottoman korkeata korkokantaa, mkä tomendde osaltaan alentas mm, asuntotuotannon kustannuksa ja yleensäkn merktss kevennystä kustannustekjöhn. Nnkään tämä tomenpde postas ne nflatorset vakutukset, jota korkealla yltyöllsyysasteella on todettu olevan, Ehdotukset: a) Valtoneuvoston ols asetettava nvestontneuvosto tehtävänään ottaa selvlle kakk velä keskeneräset nvestonnt, laata ohjelma er alojen ja alueden sjotustomntaa varten edellä manttu supstamstavote huomoon ottaen sekä valtoneuvoston ta suunntteluneuvoston vahvstettua ohjelman antaa tomeenpanevlle vranomaslle ykstyskohtaset ohjeet ynnä seurata stä, että manttuja ohjeta käytännössä noudatetaan, b) Lsensstomkunnaj.rakennussäännöstelyvranomaste.hntasäännös telyvranomasten sekä Suomen Pankn ohjeden mukasest uotto- ) -t ; tl ;' '' ' Lf 4 «H, n M r.'c
latosten tuls noudattaa VLrA^aasr^ tr^nt-tuja nvestolntlonjolman edellyttäcnä supstatnsohjeta. o) Nykynen rakennuslupasäännöstelyjgrjobtglmä o.n nlotottovg^ kookeftaan rakentaosta kokonasuudessaan. ) Valton orna ja sen avustama nvestonttomnta ols rajotettava nvestontohjelman puttesne e) Valtoneuvoston ols asetettava komtea tutkmaan ertynen pv^oo. tontveron käytäntöönottamsmahdollsuuksa maassamme». f-, 2. Kohonneden venttulojen nflatorsen vakutuksen leventämn.e_n Varusteluaallost'^ johtunut korkeasuhdanne ventmarkknolla on ^flaatotekjä, jota e voda lnnarauhan akasssa ratkasussa s«vluttaa. Kasvaneden venttulojen nflatorsen vakutuksen estämseks OT: nykystä suhdannepdätysjärjestelmää, joka perustuu valtovallan ja Äctsäteollsuuden keskeseen vapaaehtoseen sopmukseen, täydellstettävä. Pdätykset on ulotettava koskemaan myös sahateollsuuden tuotteta ja nyöreätä puutavaraa. Arvolaskelmen mukaan nouss, skäl kun lenthntataso sälyy nykysellään, suhdannepdätysten kokonasmäärä 3-6 mrd. markkaan vuodessa. hdotukset: a) Kauppa- ja teollsuusmnsterön ols vpymättä alotettava neuvottelut metsäteollsuuden kanssa suhdannepdätysten kantamsesta V. 952. Lähtökohdaks ols otettava vuoden 95 2. neljänneksen hntataso. Perushntatasoa vastasvat peruspdätykset, jotka olsvat nykysen suurusa el keskmäärn n. 0 $ sanotusta perushntatasos- ta. Jos hntataso nousee, kohoavat pdätykset sten» että jokaselta fo'n venthntatason nousulta pdätykset nousevat 20 ^:lla. Hntatason laskessa taas perustason alapuolelle 5 ^:lla alensvat pdätykset puolella, ja 0 fon lasku aheuttas nden posjäämsen kokonaan, ) Suhdannepdätyksnä kertyvstä verosta puolet ols tuloutettava valtolle ja muu osa srrettävä hnnantasausrahastoon. ) Halltuksen ols tehtävä estys laks ventmaksujen kantamsesta '). vuonna 952 sahaam-ttomsta havutukesta, paperpuusta, kavospölkystä sekä sahatusta ja höylätystä mänty- ja kuuspuutavarasta (Luonnos lakfstykseks ltteenä) Ventmaksusta kertyvät varat ols käytettävä metsän tuoton kohottamseen ja metsäteollsuuden edstämseen stä mukaa kun sanottuja varoja, muut samoja tarkotuksa edstävät määrärahat huomoon ottaen, katsotaan aheellseks ottaa käytettäväks tulo- ja menoarvdssa.,s ^Í.! 'fl K' f ' mx'í]!í;
r H -. 9. [3, Monnn.ja vennn ohjaatnnen Suunntteluneuvosto on tehnyt estykset hntaklpaluperaatteen huonoonottafsesta sekä vapaalstaohjelman keytäntöönottamsesta maahantuonnssa. Lsäks ols sjotustavaroden tuonta supstettava nvesjtontohjel:nan edellyttämällä tavalla. Ehdotukset: 9) Joukkokulutusta palveleven välttämättömyystarvkkeden tuonta ols järjestelmällsest ryhdyttävä lsäämään. Hntaklpalun luomseks sekä säännöstelystä vapautumsta slmälläptäen ols lsäks tuontpoltkassa pyrttävä akaansaamaan lsättyä kulutustavaran tarjontaa nllä alolla» jolla tämä on mahdollsta lman kohtuuttoma valuuttauhrauksa. b) Slmälläptäen epävakaata maalmanmarkkna- ja -polttsta tlannetta ols nykysstä edullssta ventsuhdantesta aheutuvaa maksutaseen yljäämää mahdollsuuksen rajossa käytettävä ns» välttämättömyystarvkkeden varmuusvarastojen hankkmseen, c) Pyöreän puutavaran vent ols otettava valton valvontaan, jotta kauppasopmusneuvottelussa myös nätä tavarota votasn tarjota muuten vakeast hankttaven tuonttavaroden vastkkeeks. Tätä varten ols valtoneuvoston asetettava ls ensstomkunnan alaseks ertynen eln, jonka lausunnon psrusteella lsensst ols myönnettävät Hntasubventoden postamnen Nykysn käytännössä olevat hntasubventot rasttavat valtontaloutta yhtef^nse. n. 2 mrd. markalla vuodessa. Subventot kohdstuvat seuraavn tarvkkesn: kulutusmato, kerma, mejer- ja kotvo» juusto sekä vlja. Näden hntasubventoden postamnen teks mahdollseks mm. toteuttaa jäljempänä estetyt veroalennukset ja hntajärjestelyt. t : l... r 5!!! '^ya ' t. n \ ] < >, t,: f T r n L : t < n f. f " l < Ehdotukset: a) Madon ja matotaloustuotteden hntasubventot postetaan talousneuvos Ptkäsen puheenjohdolla tomneen, ns. matokomtean ehdotusten mukasest.0,95 luken. Madon kuluttajahnta nouss tämän johdosta n. :75-2;- ltralta, mejervon hnta 40-50 markkaa klolta sekä Emmenthal-juuston hnta 80-85 markkaa klolta, b) Päätettyj en rukn ja vehnän tuottajahntojen 4 markan korotuksen johdosta määrätään myllyjen rus- ja vehnäseoksen hnta.0.95 luken n. 3 markkaa klolta nykystä korkeammaks.
- 0. c) Tulllflyllyjen aseman helpottaraseks ols ryhdyttövä Johtaja Vasaran puheenjohdolla tomneen tomkunnan ehdottamn tomenptesn, d) Levc% ja vljatuotteden hntojen korotus tomeenpannaan,0, 95 luken sten» että vljasgoksen nousseesta hnnasta aheutuva jauhojen hnnannousu sekä todstettavat lepomokustannusten nousut otetaan hntaa vahvstettaessa huomoon, Edellä ehdotettujen tomennteden johdosta valton hntasubvento- menot vähensvät matotaloustuotteden osalta n, 0 mrd, ja vljan osalta n, mrd, markalla el yhteensä mrd, markalla vuodessa. Uuden elnkustannusndeksn laskemnen Palkkojen sdonnasuutta nykyseen elnkustannusndeksn e, kuten peraatekysymyksä kästtelevä asantuntjatomkunta on todennut, voda sälyttää ennallaan menemättä laajaan jakelusäännöstelyyn ja tekemättä koko ndeksä teoreettsest laskutomtukseks, joka e kuvasta todellsa elnkustannuksa, kuten jo on suuressa määrn tapahtunut. Kun palkkapoltkkaa lmesest on kutenkn jatkettava ndekssdonnasuuden pohjalla, on välttämätöntä laata uus ndeks. Sen tuls nykystä paremmn vastata todellsa kulutusolojamme. Palkkojen kytkentä tähän ndeksn on suortettava sten, että tasaoanolla on edellytyksä sälyä. U Ehdotukset: a) Suortetun kulutustutkmuksen perusteella ols vahvstettava uu- den elnkustannusndeksn rakenne. Sanotussa ndeksssä el ols otettava huomoon välttömä veroja ekä lapslsä, b) Uuden elnkustannusndeksn bassajankohdaks ols otettava lokakuu 95, joka merkttäsn = 00, c) Palkkojen ndekstarkstukset ols suortettava, jos nän laskettu ndeks tamm-, huht-, henä- ta lokakuulta osottaa 5 tm ta stä suurempa muutoksa bassajankohtaan verrattuna. ) Valtoneuvoston päätös työpalkkojen säännöstelystä on uusttava sten, että nykysen elnkustannusndekssdonnasuuden sjaan otetaan käytäntöön yllä estetty järjestelmä, mtään ylesä palkankorotuksa snä yhteydessä suorttamatta. ;^ 6, Hntapolttset tomenpteet Edellsssä kohdssa ehdotettujen tomenpteden johdosta on odotettavssa hntapaneen keventymstä, koska nden ansosta vähtel- - >
t -. 3.pr saatasn tasapano palautumaan kysynnän ja tarjcmnan vkhllä. Stä vodaan odottaa olevan seurauksena myös, että nykynen vakautte- (spoltkan kannalta epäterve järjestelmä, jonka mukaan kustannusten nousun johdosta joudutaan hntoja automaattsest tarkstamaan, saadaan postetuks. Hntasäännöstelystä vodaan tällön vähtellen luopua, joskn nykystä hntasäännöstelyä velä lnnarauhan päätyttyäkn on pakko edelleen jatkaa. Huomoonottaen nr. vakavat seuraukset, jota maataloustuotteden hntojen nostamnen nykyseltä tasoltaan tos mukanaan, e ole mahdollsuuksa ryhtyä korottamaan maataloustuotteden hntoja, huolmatta nstä ehdotukssta, jota professor Phkalan johdolla tomnut asantunt jatomkunta on tehnyt ja jota vodaan, kuten ruotsalaset maatalousasantuntjat ovat esntuoneet, myös rttävn perusten arvostella nmenomaan vakauttamsta slmälläptäen, H -f ' M." s Fhdotukset: 9) Nykynen hntasäännöstelypäätös pdetään vomassa nn kauan, kunnes kulutustarvkkeden rttävä tarjonta on akaansaatu, jollon vodaan hntasäännöstelystä luopua, b) Maataloustuotteden tuottajahnnat samon kun maataloustuottajl le nykysn maksettavat tukpalkkot pysytetään ennallaan«c) Hntojen valvonnan tehostamseks ryhdytään nhn tomenptesn, jota johtaja Laakson puheenjohdolla tomnut tomkunta on suostellut, d) Hnnanalennusten mahdollstamseks ta hnnankorotusten ehkäsemseks ols edelleen käytettävä hnnantasauksa snä määrn kun suhdannepdätyksstä ja musta hnnantasausrahaston tulosta on varoja saatavssa. Nän ols tehtävä varsnkn sellasssa tapauksssa, jossa raaka-aneden hnta maalmanmarkknolla on jo alemp kun sen raaka-aneen, mtä parhallaan tuotannossa käy. tctään ja mnkä hnta on hnnanvahvstusanomuksen perusteena, e) Ns, hyväntekeväsyyskahvn hnta alennetaan.000 markalla klolta., r 7, Maataloustuotannon kannattavuuden turvaamnen Maatalouden hnta- ja kustannuskysymyksä tutkmaan asetettu asantuntjatomkunta on perusteellsest syventynyt erlasn mahdollsn maatalouden tukjärjestelmn ja nssä noudatettavn hntojen määräämsperustesn. Tomkunta on katsonut, että Ruotsssa käytännössä oleva ns, kokonaslaskelma parhaten soveltunee Suomenkn : ; f tl
kj r -? - olossa hlnn^nmä^r^ätnsen perustaks. Tomkunta e ole k:ut,<^nk.qan tov sonut vovansa esttää voesteltyä ehdotusta tällasen j&rjestalaän cäytäntöönot taosekst Nykynen olotla, joka on johtanut shen, että maatalouden hntakysymyksä on jouduttu enemmän ta vähemmän pntapuols'.en selvtysten ja kullonkn valltseven vomasuhteden perusteella ratkasemaan, on omansa ylläptämään epävarmuuden tunnetta maataloustuottajssa sekä myös aheuttamaan vakeast selvtettävä rstrtoja, jotka vovat jopa vaarantaa vakauttamspyrkmyksä. Sen johdosta ols luotava järjestelmä, jon'r:a perusteella maatalouden hntakysymykset ens satokauden ja stä seuraaven lähmmän kahden satokauden akana votasn ratkasta, Maatalousasantuntjatomkunnan ja ruotsalasten maatalousasantuntjoden lausuntojen perusteella vodaan todeta, että maataloutemme kustnnnus- ja kannattavuuskysymyksä valaseva tlastoanesto e tostamseks ole tyydyttävä. Tosaalta sanotusta lausunnosta myöskn selväst käy lm, ette maatalouden hntakysymys ole ratkastavssa suorttamalla van krjanptovljelmen tlnptojen perusteella tuotantokustannuslaskelma. Tosn puutteellsna selvtyksnä nämä laskelmat osottavat kutenkn, mnkälasks tuotteden hntojen välset suhteet ols järjestettävä, varsnkn jos ntä täydennetään sellaslla ekonometrsllä tutkmukslla, jota professor Phkalan asantuntjatomkunnan tomesta on suortettu» Tavotteeks tuls asettaa, että määrätyn välajon saadaan sellasa tyyppvljelmälaskelma, josta käy selvlle maan er osssa, erlasssa olosuhtessa ja erlasella tuotantoteholla ja -suunnalla tomven maat^lousykskköjen todelll.ncn kannattavuus määrättyjen hntojen valltessa. Tällasa laskelma el voda monesta syystä suorttaa juoksevast, vaan ols tyydyttävä esm. shen, että joka vdes vuos nden avulla votasn tarkstaa noudatettua hnta- ja tukjärjestelmää sen tuotantopolttsten seuraamusten kannalta. Yakauttamsohjelmassa ols lähdettävä stä, että maatalouden.hntakysymykseen lttyvät peraatteellset ratkasut saadaan tehdyks lähmpää kolmea vuotta slmälläptäen. Kun kysymys e ole tämän ptemmästä ajanjaksosta, ovat maataloudessa mahdollsest tapahtuvat rakennemuutokset po, akana sks vähäsä, että hntalaskelmat vodaan tehdä edellyttäm.ällä, että volyym- ja määrätekjät pysyvät muuttumattomna. Nästä edellytyksstä seuraa myös, että maatalouden hntakysymyksen ratkasut vodaan perustaa parteettlaskelmn, jotka osottavat tosaalta maatalouden tuoton ja sen tulon kehtystä erlasten hntojen ja tu- ' ; ^ f tf f pc, ' f, L{ :> J~ > :
m - - ctomenpteden valltessa ja tosa'^ltq kustannusten kehtystä«tällön vodaan joko kustannuksn ssällyttää ayös maanvljeljän otnan työn korvaus takka jättä se shen loppusuureeseen, jonka vahtelua tavalla ta tosella halutaan ouuttaa yhdenmukasest ouden väestöpren tulossa tapahtuven muutosten kanssa. Maatalouden kannattavuuden turvaacnsjärjestelmän perustana ols pdettävä edellä mantulla tavalla laskettavaa maanvljeljän maataloudestaan saamaa tuloa«tämä vastaa parhaten myös muden veestöryhmen, ertysest palkansaajen, tulokästettä. Sanotun tulon tuls muuttua samassa suhteessa kun muun väestön ylenen tulotaso. Maanvljeljän tulo nettää hrnen oman työnsä arvon»maanvljelykseen knntetyn oman pääomen koron, maanvljelyksestä sekä maanvljeljän lasketusta tulosta maksettavat välttömät kunnalls- ja valton verot sekä maatalouden yrttäjävotot. Tämä tulokäste vastaa samalla stä maatalouden tuottoa, josta on vähennetty maksetut palkat, käyttötarvkkesta sekä konestojen jo kntestöjen korjaukssta ja ylläpdosta suortetut kustannukset, völkapääoman korko sekä koneden ja kntestöjen postot. Ehdotukset: a) Halltuksen ols tehtävä estys laks maataloustuotannon kannattavuuden turvaamsesta, jonka mukaan alkaen satovuodesta 952-53 kolmeks satovuodeks tärkemmlle lepävljalajelle ja mulle matotaloustuottelle pats juustolle määrtellään satovuosttan hnnat ja nän määrtellyn hntatason perusteella maataloudelle annettava tuk. Määrteltäven hntojen ja annettavan tuen määräämstä varten otetaan perustaks maanvljeljän maatlataloudestaan saama tulo laskettuna lokakuussa 95 valltseven olosuhteden mukasest. Mkäl muun väestön ylesessä tulotasossa sanotun ajankohdan jälkeen tapahtuu muutoksa, on hnnat ja maataloudella annettava tuk vastaavast tarkstettava vuosttan maalskuun pävään mennessä (Luonnos lakestykseks on ltteenä). b) Muden pats a)kohdassa mantussa lassa tarkotettujen tuotteden hntojen tuls saada määräyty vapaast. c) Maatalousasantuntjatomkunnan tekemät ehdotukset maatalouden hnta- ja kustannuskysymysten selvtys- ja tutkmustyön parantamseks ja nopeuttamseks ols toteutettava. J: U ' f t n 8. Fy^ysllsten henklöden tuloveron alentamnen Sen johdosta, ette suunntteluneuvoston valtoneuvostolle tekemä estys fyysllsten henklöden tuloveron alentamsesta ole velä johta
a T. 4. nut tulokseen, ols veroalennus nyt toteutettav':\... pelotukset; a) Halltuksen ols tehtävä estys lanmuutokseks, jonka mukan fyysllsten henklöden verotaakkaa levcnnetcän,0,95 luken sten, että palkka- ja nhn verrattavsta tulosta saadaan vähentää loppuvuodelta 0 $ ennen nykysen ennakkoveroastekon soveltaosta, b) Halltuksen ols tehtävä estys lanmuutokseks, jonka mukaan kuluvan vuoden lopullsessa verotuksessa nykynen 0 palkkatulojen vähennys korotetaan 5 ^:ks. c) Halltuksen ols tehtävä estys lanmuutokseks, jonka mukaan vuoden 952 alusta luken tomeenpannaan verokomtean ehdottama veroastekon alentamnen n, 30 jolla, 9. Huoneenvuokren järjestely Vomassa olevan vuokrasäännöstelylan mukaan huoneenvuokra on syyskuun pävästä S5 luken korotettava nn, että vanhojen talojen vuokrandeks nousee lukuun 350. Saatujen selvtysten mukaan vuokrakustannusten ndeks kuluvan vuoden elokuulta noussee non pstelukuun 400» Nän ollen on vuokra -vomassa olevan lan mukaan pakko velä kerran kuluvnn vuoden akana tarkstaa. Kun mantun vuokrasäännöstelylan vo-- massaoloaka päättyy kuluvan vuoden lopussa, cls uutta lakestystä ryhdyttävä vpymättä valmstamaan. Fhdotus: Halltuksen ols tehtävä estys uudeks laks vuokrasäännöstelystä, jonka mukaan huoneenvuokrat tarkstetaan, van kerran vuodessa lokakuun pävästä luken shen mennessä valmstuneen 'mokrakustannusaneston perusteella. '.! L H. - ] L f t '" ' ', h p: Muut vakauttamseen ja ptkän tähtämen ohjelmaan lttyvät kysymykset Edellä estetyssä tasapano-ohjelmassa on kästelty ne kysymykset, jotka-vakautumsen akaansaamseks on välttämätöntä ratkasta ennen lnnarauhan päättymstä. Nämä tomenpteet muodostavat kokonasuuden ja ntä harkttaessa on myös pdetty slmällä ns. ptkän tähtämen ohjelmaa, jonka suunnan suhteen useat nstä jo ssältävät määrätyn kannanoton. Ptkän tähtämen ohjelmaan kuuluu kutenkn velä mutakn kysymyksä, john suunntteluneuvosto e ole vonut määrtellä kantaansa ennenkun on saatu ratkastuks, mnkä ssällön tasapano-ohjelma tulee lnnarauhan akana lopullsest saamaan.
% 3 p U m 3 l, l.h-r "-. 5 - ^dell?. tehdyt ratkasuehdotulcset tältäövät tasapanon akaansaamseen kulutustevaramarkknolla ja sen P.vulla hntojen vakautumseen. Ohjelmassa e ole kästelty ntä tomenptetä, jolla votasn va?kuttaa sunstavast tavaran kysyntään sten, että anakn osa nykysestä ylkysynnästä vähennettäsn rahapolttsn konone Luonnollsest on myös valtontaloudellsn tomenpten lähnnä budjettpoltkan avulla tuettava tasapano-ohjelmaa. Tässä melessä ols valton budjett sekä valton tulo- ja menotalous saatettava yljäämäseks anakn sks akaa, kunnes selväst on saavutettu tasapanottumnen. Tähän budjettpolttseen suuntaan lttyvänä ols otettava vakavast harkttavaks valtonlanaoperaatohn ryhtymnen. Myös Suomen Pankn raha- ja luottopoltkka ols sopeutett^^va palvelemaan yllä manttua tavotetta Näden kysymysten perusteellnen tutkmnen ja tomenpteden lähemp suunnttelu ols kutenkn jätettävä lnnarauhan jälkeseen akaan. Se sjotustomnnan ohjaus ja sjotusvolyymn supstamnen, joka edellä estetyssä ohjelmassa muodostaa erään sen keskesmmstä kohdsta, edellyttää laajakantosta selvtystyötä ja kannanottoa shen, mllä tavalla maamme elnkenotomnta ols suunnattava ja tuotantoa kohotettava, Suunntteluneuvosto on ottanut tehtäväkseen laata kolmen vuoden sjotussuunntelman valton omaa ja sen avusta, maa nvestonta varten. Tämän ohjelman vahvstamnen tulee samalla merktsemään kannanottoa shen, mhn suuntaan maamme tuotantoelämää lähvuosna ols kehtettävä samon kun mssä määrn on mahdollsta toteuttaa ntä snänsä tarpeellsa sosaalsa uudstuksa, joden tomeendanolle nykynen valtontalouden rastettu tla e ole suonut mahdollsuuksa. Työllsyyspoltkan hoto lttyy lähesest tasaoano-ohjelm'^an ja koko vakauttamsdoltkkaan, mutta sekn on luonteeltaan lähnnä Dtkän tähtämen kysymys, jonka suhteen noudatettavat peraatteet ja lähemmät suuntavvat vodaan määrtellä vasta sen jälkeen» kun sjotustomnnan ohjauksessa noudatettavat peraatteet ovat tulleet vahvstetuks. Tämän kysymyksen valmstelun tuls sen vuoks tapahtua samanakasest nvestontohjelman laatmsen kanssa, Sen jälkeen» kun tasapano-ohjelma on lopullsest vahvstettu, on suunntteluneuvosto valms jatkamaan työtään edellä hahmoteltujen rahapolttsten tomenptetten, työllsyyspoltkan vastasten suun tavvojen määrttelemsen sekä ptemmän ajan nvestontsuunntelmer valmstelemseks, t- - c o Tmn Kesärannassa 5,8.95 ' h-' - '. t t f VV. \ ' f! ' l M:, L M T (. ^
/ A^-^ ' A n t k a n e n Cn kentea okeaan osunut, että jjl^ ^ puolueneuvo stosaa on annettu tlasuua myös SAK:n tabolta lausua ntä kästyksä, jotka sllä rnta''.al]a nyt elävät kjrfyrnyk sessä olevaan ratkasuun ja shen lttyvn nähden. ykstyskohtn /.aklc olemme selvllä stä, että SAK vapaaehtosest ja johdonmukasena akasenmalljs kn poltkalleen ja akaseramlle kannanotolleen suostu lnnarauhasoprnukseen. SATT olkn työväestön puolelta anoa sen allekrjottajsta, «f*! jl y : fj?! l F [k lyömarkknajäxjestöj en katsottn KU juur lnnarauhasoptnuksessa edus
- 4 - H A tavan keskesntä osmutta ja stä johtuu, että myöskn työmarkknajärjestöjen osalle sllon mentn lanegtta^^aan suurn osa nstä pulmakysymyksstä, jotka stten lnnarauhasopmuksen k puttessa joutuvat selvtettäves, x^o, varsnasest tämä selvtys ja suunntelmen tekohan on stten tapahtunut, nnkun.. LT. «hasopmukseen tseensä.,. puolueshteer esttel, myös monen muden pren mukana ollessa ja snänsä tämä järjestely ltty eräänä osana lnnarau- JO akasemmn ol SAKtn taholta tettyä tavotetta ajatellen suostuttu vesttämään vomassa olevan elnkustannusndeksn tuloksa mm. sten, että ns. verondeksstä johtuva pstetä e ollut otettu julkastavaan ndekssarjaan, kun jo akasem^nn ol tedossa, että kysymys vakauttamsesta saattaa L J taas kerran shen lttyvnej ykstyskohtneen tulla kokonasuudessaan eslle. Nän ollen SAK e anakaan palkannauttjota edustavana järjestönä halunnut olla khdyttämässä ndekskerros-: ten lukua, vaan halus käänkun jättää osan nstä saatavsta. john se työehtosopmusten a ndeksmääräysten mukaan ol okeutettu, odottamaan myöhempää ratkasua. Tällasa ndekspstetä ol sllon varastossa 24. * Lnnarauha sopmus tehtn ajankohtansa, jollon palkkoja ols vomassa oleven määräysten mukaan ptänyt korottaa taas kerran 5 )ä;lla. Tämä 5 korotus ols vastannut ndekspstelukua 03. Kaklta taholta snä yhteydessä, jollon lnnarauhasopmuksesta tul keskustelua, pyrttn osottamaan, että jos tämä 5 %tx\ korotus palkossa pannaan tomeen, nn sllon mahdollsuudet sellasen lähtökohdan akaansaamseks, jonka pohjalta taloudellsta vakauttamsta votasn harkta, muuttuvat kestä-*^ f»^ r
- 5 - aättö^nks - pyrttn esttä^nään, että SAK pdättys sllä hetkellä vaatmasta rayöatn tätä erääntynyttä 5 >n palkankorotusta palkannauttjolle. Monen tuurnskeluj en jälkeen SAJ^n edustajat tähän loppujen lopuks suostuvatkn, kutenkn nn, että tetty varaus lnnarauhasopmukseen jo tässä yhteydessä ltty, Elnkustannusndeks lnnarauhasopmuksen hetkellä ol 032, josta ols ollut automaattsena seurauksena tuo 5 ;S:n palkkojen korotus. Lähtökohdaks jo lnnarauhasopmukseen määrteltn elnkustannusndeksluku 03, joka merkts sr tä, että sllä hetkellä ss elnkustannusndeksluvun 03 valltessa e ollut velä sopmuksen mukasa edellytyksä tämän 5 fon palkankorotuksen saamseen, jollon pulmakysymys stä, ^ L{ t! mllon tänä 5 / maksetaan, jä stten tavallaan lnnarauhasopmuksen prn 032 ndekspsteen varaan. «Lnnarauhasopmuksen syntymsen hetellä tedettn, että on erttän vakeaa selvttää palkannauttjolle, että nde ; jo lnnarauhaan lähdettäessä, lman että on mtään varmuutta ole:assa stä, mnkälasa tuloksa tästä yrtyksestä tulee, on uhrattava mä"rätty osa palkostaan tgmän yrtyksen hyväks. < lman että multa ndekryhmltä vaadttn sllon velä mtään, Tämän johdosta melalakysymyksen hotamseks tul lnnarauhasopmukseen määräys, jossa sovttn stä, että alennus tuloveron ennakkopdätyksessä pannaan kresest tomeen, jolla tavalla stten votasn kompensoda palkansaajlle e menetys stä, että he evät saaneet akanaan tuota 5 %n palkankorotusta. Lnnarauhasopmushan ssältää palkannauttjan kannalta :] muutanäa merkttävän ajatukaea. Se ssältää aen ajatuksen, että r^