I i ic il L. kasvaa ajassa. kaksi vaihtoehtoa:

Transkriptio

1 1 \, k' r tapahtumstamme löytyy selvä esmerkk tästä lmöstä. Lepomot josta hedän tomeentulonsa on rppuvanen. Ylmmllä tasolla «\\\ tämä merkts demokratan hävämstä ja päätöksenteon keskttymstä harvohn valtakeskuksn erlleen valtosta ja kansan V. enemmstöstä, mnkä seurauksena ol er yksköden ja er alue den välsen demokratan katoamnen. Markknoden luonne muuttu täysn. Akasemmn penten markknoden akana osassa markknota markknat säätelvät yrtysten tomntaa ja hnnottelua. Nllä aluella ja yhtesössä, mssä e varsnasta klpalua ollut olemassa, ol kummnkn hmsten ja tuotannon suhde nn lähenen, että elettn vahdannassa sosaalsen kontrolln alasuudessa. Markknoden koon kasvaessa on yrtysten koko kasvanut ja nden lukumäärä harventunut nn, ette klpalua markknolla esnny. Samalla yrtysten päätöksen- lopettvat avan kun yhtesestä käskystä rekälevän ja ranskanlevän tuotantonsa, kun nden hnnankorotusvaatmuksn e suostuttu. Markknat evät ss enää ohjaa yrtysten tomntaa ja markknohn ssältyneen tedotusjärjestelmän on muut tedotusjärjestelmät korvanneet. Täten on jouduttu sellaseen tlanteeseen, että markk nota käytetään hyväks vallassa oleven päämäären toteuttamsessa. Tässä melessä markknat ovat luonteeltaan avan samanlaset nn suunntelmatalouden massa kun kaptalstsssa massakn. Anoa ero on se, että suunntelmatalouden massa markknota ja hnnottelua säädellään ylhäältäpän yhtesest asetettujen tavotteden mukasest. Suunnttelu tapahtuu ylhäältäpän, kun taasen kaptalstsssa massa suunnttelu tapahtuu ssältäpän -l t l u teko ja yrtysten tuotantotomnta on erytynyt nn kauaks hmsstä että entnen hmsen ja työn välnen lähesyys, joka on ptänyt yllä sosaalsta kontrolla, on kadonnut kokonaan. Seu- rauksena on että yrtykset käyttävät markknota hyväkseen päämäärensä toteuttamseen esm. hnnottamalla tuotteet nn kun haluavat. «4 yrtyksstä käsn. Yrtykset käyttävät markknota hyväkseen ja s c l L ylhäältäpä n tulevan säätelyn puute aheuttaa sen, että yrtysten välnen klpaleva etujen tavottelu lmenee kaptalstsssa yhteskunnssa jatkuvna nflaatona, jolla velä on tapumusta kasvaa ajassa. Tämän kehtyksen kumoamseks on peraatteessa olemassa van Nlläkn alolla, mssä peraatteessa vos klpalua esntyä, kaks vahtoehtoa: l;. ' fl.! ovat nykyakaset tedonvältysjärjestelmät muuttaneet yrtysten käyttäytymstä kokonaan. Rado- lehdstö ja muut julkset tedotusvälneet sekä er alojen ltot ja yhdstykset ovat yhtenästäneet erllsten yrtysten käyttäytymstä'nn, että ala kokonasuudessaan käyttäytyy yhtenäsest, kään kun yrtykset olsvatkn tseasassa van yks yrtys. Vme akassta - Palaamnen mennesyyteen luomalla klpaluolosuhteet. E:smerkknä tästä vodaan manta USA, jonka tätä asaa koskeva lansäädäntö on peräsn 1800-luvulta ja jossa lakn perustuen yrtyksä pyrtään plkkomaan sllon kun syntyy yksnvaltaa jollekn alalle. Kartelllansäädäntö, klpalun edstämnen yms. lansäädäntö kuuluu kakk tämän vahtoehdon prn. 1 ^ «V, ' J

2 - Kehtyksen salltaan jatkua sellasenaan. Keskttymnen saa jatkua ja tuotanto järkperästyä. Taloudellnen valta murretaan taloudellsen ja demokraattsen suunnttelun avulla. Kannanotot taloudellsen demokratan ja demokraattsen suunnttelun puolesta ovat selväst löydettävssä sekä puolueen että SAK:n ohjelmsta. 1 Rppumatta tämän hetksstä realteetesta ja nden suomsta mahdollsuukssta, ovat ongelmat ja mahdollset tomntavahtoehdot oltava selvllä: - Omstuksen luonteen muuttamnen ja/ta omstuksen srtämnen yhteskunnan ta työlästen haltuun. Omstuksen luonteen muuttamsta vodaan luonnehta kaptalsmn kovertamseks. Rajottamalla pääomanomstajen päätöksentekovaltaa jatkuvast, vodaan omstuksesta lopuks tehdä pelkästään muodollsuus. Päätöksenteon keskttämsen ja päätöksenteon hajauttamsen välnen suhde. Mnkä asoden kohdalla kesktetään päätöksentekoa ja mnkä asoden kohdalla hajotetaan päätöksentekoa sekä kunka kesktettyä suunnttelu on. Kesktystä vastustetaan yleensä sllä, että se kuulemma jäykstää tomnnan tehden yhteskunnan byrokraattseks. Esm. kansantalouden koko vakuttaa shen, kunka jäykkää takka joustavaa tomnnasta tulee. Penkokosessa kansantaloudessa kesktys vo pänvaston johtaa suurempaan joustavuuteen. Päätöksenteon lka hajauttamnen vo myös muodostua demokratan varsnaseks esteeks.

3 5. /!! - Välllsen demokratan ja välttömän demokratan välnen suhde. Tämä lttyy osttan edellseen kesktettyyn päätöksentekoon ja hajapäätöksenteon välseen suhteeseen. Sellä mssä päätöksenteko on hajautettu kaksta almalle asteelle on päätöksenteko välttömän demokratan alasta. Kakssa F 1h' '. ' 1 ' f mussa astessa joudutaan väksnkn tommaan välllsen demokratan, edusmesten, avulla. - Tomntastratega: lähdetäänkö lkkeelle yrtysdemokratasta ja edetään stä demokraattseen suunntteluun va -demokraattsesta suunnttelusta edeten stä yrtysdemokrataan. Jugoslavan esmerkk nykysellään anakn osottaa sen, että kun lähdetään yrtysdemokratasta lkkeelle, jollon päätöksenteko 1. 1 ; on hajautettu mahdollsmman alas ja suurn osa asosta päätetään välttömän demokratan alasuudessa, demokrata muodostuu demokratan jarruks. Er tomntayksköden ssänen demokrata on toteutettu hyvn tomvaks. Yksköden välnen demokrata puuttuu» kutenkn kokonaan. Vomakkaat yksköt menestyvät hyvn ja nssä työskentelevät työntekjät menestyvät hyvn, mutta hekot yksköt ja nssä työskentelevät työntekjät menestyvät huonost. Tästä syystä on huomattava tuloeroja ja epätasa-arvoa er hmsten välllä koko yhteskunnan puttessa. 4 4 Loppujen lopuks demokratan toteuttamsessa koko yhteskunnan 'r puttessa ovat keskesmmässä asemassa nvestonnt ja hnnottelu. Molemmat ovat sellasa tomntoja, jotka on kesktettävä välllsen demokratan ja demokraattsen suunnttelun alasuuteen 'l

4 6. 7. T nvestonten ohjaamnen vo peraatteessa tapahtua monella tavalla nvestontpäätösten ohjaus. Pääoma on ykstysten hallussa ja nvestonten rahotus tapahtuu ykstysten tomesta samon kun pääoman kasautumnen tapahtuu ykstysten tomesta, mutta nvestonten toteuttamseen vaadtaan lupa. Luvan kautta nvestonnt ovat kytketyt demokraattseen suunntteluun. Kansallstamnen tarkottaa maassa tomvan ulkomasen pääoman saattamsta kansallsen pääoman haltuun. Välttämättä tähän e ssälly valtollstamsta. Valtollstamnen tarkottaa puolestaan ykstysen pääoman srtämstä valton haltuun. Sosalsont puolestaan ssältää valtollstamsen lsäks päätöksenteon demokratsotumsen. r f- T- ' u 'n' - nvestonten ohjaus rahotuksen kautta. Kokonaan yrtysten ssäsen rahotuksen avulla suortettavat nvestonnt jäsvät tässä tapauksessa ohjauksen ulkopuolelle. Yhteskuntamme kakk suuret nvestonnt vaatvat enemmän ta vähemmän ulkosta rahotusta. Yrtykset evät tse pysty rahottamaan ntä kokonaan ja nähn rahotusjärjestelyhn vodaan kytkeä ohjaus ja suunnttelu. Valtollstamsta on perusteltu lähnnä vdestä er näkökulmasta : - Moraalnen: Esmerkkenä vodaan manta vaatmuksa tupakkateollsuuden ja panmoden srtämsestä valton haltuun. Ajatuskulkuna on lähnnä se, että nämä ovat sen tyyppsä teollsuuksa, jolla löyhennetään hmsten moraala saattaen hetä paheden valtaan ja että valton ptäs estää tämä tällanen. k ;! M' : r f. - Pääomen kasautumsen srtämnen yhteskunnan haltuun. Peraatteessa tämä vodaan toteuttaa yhdstämällä pääoman keräämnen rahastohn ja verotus sopvast. Rahastonta mellä jo osttan tapahtuu työeläkerahastojen muodossa. Läns- Saksassa on toteutettu ja Tanskaan on suunnteltu työntekjöden pääomarahastoj a. - Sosaalnen: Ajatuskulku on tseasassa lähsukulanen edellselle. Lähtökohtana on, että hmsten hädällä e sas kenotella, kään kun kaptalsmn olemukseen e kuulus hädällä kenottelemnen. 60-luvun valtollstamskeskustelu on käyty lähnnä lähten tästä näkökulmasta ja sen perusteella on vaadttu lääketeollsuuden ja apteekken valtollstamsta. Yhteskunnan omstuksen luonteen muuttamseen lttyy tavallaan myös julksen yrtystomnnan edstämnen ja lsäämnen. Tällön yhteskunnan luonne muuttuu vavhkaa, kun pääosa yrtystomnnan päätöksstä julksen yrtystomnnan osuuden kasvun mukana srtyy julksen vallan käsn. - Valton rooln ja päätöksenteon lsäämnen. Lähtökohtana on, että nykysen talouselämän ollessa nn keskttynyttä kun se on, on yhteskuntaamme muodostunut päätöksentekokeskuksa, jotka ovat ykstysen pääoman hallnnassa. Valton nykyset kenot ja välneet evät ole sellasa, että se pystys toteuttamaan haluamaansa poltkkaa. Stä varten ptäs keskeset päätöksentekokeskukset saattaa valton haltuun. Tästä ajatuksenjuoksusta

5 8. läht mm. lkkeelle so-brtanassa Labourn vmesen kokouksen valtollstamskeskustelu ja shen lttyvät estykset. - Nykysen järjestelmän tomvuuden parantamseks järjestelmää ptäs tukea ja vahvstaa. Stä varten ptäs keskeset perusrakennealat, josta koko muu ykstynen talouselämä on rppuvanen, srtää yhteskunnan haltuun. Samalla levtetään ykstysen pääoman mahdollsa ssäsä rstrtoja. Tämän tyyppstä valtollstamsta on toteutettu monssa massa. Esmerkkenä vodaan manta kuljetukseen lttyvän tomnnan ertysest rautateden tedonvältyksen, energatuotannon, kavosteollsuuden ja jodenkn muden perusraaka-aneden saannn varmstamseen lttyven alojen valtollstamsen. - Taloudellsen kehtyksen turvaamnen: Yhteskunnan tetyssä vahessa jotkut talouselämän alat kasvavat sellaseen vaheeseen, jossa ykstynen omstusokeus muodostuu jarruks kehtykselle ja luo konflkteja yhteskunnan ssään. Tämän seurauksena on taloudellnen kehtys ja kasvu uhkaa pysähtyä. Esmerkknä tällasesta mahdollsesta alasta Suomessa vodaan esttää puuhun perustuva teollsuus ertysest paper- ja selluloosateollsuus. Puuraaka-anevarat ovat rajallset ja tällä hetkellä on teollsuuden kasvu saavuttanut rajansa snä suhteessa. Teollsuus e n enää pysty rakentamaan uusa tomntaykskköjä, koska puu raakaaneena e rtä. Paper- ja selluloosateollsuutta ptäs kutenkn jatkuvast kehttää ja nykyakastaa ja tämä edellyttäs vanhojen penten yksköden tlalle uusen modernen suurten yksköden rakentamsta. Teollsuuden omstuksen ollessa hajaantunut usesn käsn omstusokeus on jarruna kehtykselle.

6 Vaarana on mm. että teollsuus teknseltä tasoltaan ja klpalukyvyltään taantuu. Pääoman, päätöksenteon, keskttymsen korken aste kaptalsmssa on pääoman kansanvälstymnen. Tästä on jo selvät esmerkt olemassa monkansallsssa yrtyksssä, joden valta on jatkuvast kasvanut ja jotka levttävät lonkeroltaan maasta toseen. Jossakn tulevasuuden ennustessa on sanottu, että tulevasuudessa, vuoden kuluttua, koko kaptalstsessa maalmassa on van par sataa monkansallsta yrtystä, jotka halltsevat valtaosan koko tuotannosta ja joden käsn on sdottu valtaosa koko päätöksenteosta. Tätä varten ols jo ajossa otettava kantaa ulkomasen pääoman tulosta Suomeen ja suomalasten yrtysten menosta ulkomalle. Aommeko sopeutua pääoman kansanvälstymseen ja pyrkä luomaan t 11 ylkansallsa elmä, jotka olsvat vastavomna nälle monkansallslle yrtykslle valvoen ja säätäen nden tomntaa. Vastaavast ammattyhdstyslkkeen ols kansanvälstettävä tomntansa monkansallsten yrtysten vastavomaks. Tämän tyyppsä ajatuksa on kehtelty EEC:n prssä erttänkn tvst vme akona. Vahtoehtona on pyrkmys sälyttää kansallnen päätöksentekovalta rajottamalla ulkomasen pääoman tuloa melle ja suomalasten yrtysten menoa ulkomalle. Tätä votasn täydentää kansanvälsellä yhtestyöllä SEV-maden esmerkn mukasest.

7 Luettelo_keskustelun_a_tYÖn al^ testa_2 otka_lttyvät_^taloudellse 1) Ylesten edellytysten luomnen: - Omasuussuojapykälän, Suomen halltusmuodon 6 :n, muuttamnen. - Krjanptolan uudstamnen. nen, kansanterveyslan ja lmasen saraanhodon toteuttamnen. - Uudelleen- jatko- ja täydennyskoulutuksen toteuttamnen. - Varottava taloudellsten tetojen (palkat, omasuus) yhdstämstä ntmteettkästteen kanssa ja nden ssällyt' tämstä ntmteettsuojan alasuuteen. Krjanptolaka ptäs kehttää sten, että kakk tulot tulsvat esn. Postot ja varastovaraukset ols krjat- 3) Yrtystason demokrataa: «tava selväst esn, nn että yrtyksen kakk tulot ol- - Työympärstöä koskevan valvonnan ja päätöksenteon demokra- svat näkyvssä. Täydellsten konserntaseden luomnen. tsomnen. Ertysest annettava työntekjöden edusta- Yrtykslle velvollsuus julkasta luettelot omstussuh- jlle okeus vaarallseks katsottavan työn keskeyttäm- testa. Luettelot yrtysten lahjotukssta. Johtajen palk- seks. Uusen koneden, latteden, työtlojen yms. etu- kojen krjaamnen näkyväst esn. käteen hyväksymnen työntekjöden tomesta. Tlastojen kehttämnen, ertysest nn, että tlastosta - Työnantajan täytäntöönpanovallan rajottamnen työntek- selväs pääomatulojen määrät ja pääomalkkeet. Jo Paason jölle keskesssä kysymyksssä. halltuksen akana Tlastokeskukselle tehtäväks annettujen - Ammattyhdstysten aseman turvaamnen ja tomntamahdoll- tulonjakotlastojen toteuttamnen. Keskttymstä ja talou- suuksen lsäämnen yrtyksssä. dellsta valtaa kuvaaven jatkuven tlastojen luomnen. - Henklökuntaa edustaven luottamushenklöden aseman ja tomntamahdollsuuksen parantamnen. 2) Edellytysten rakentamnen ykslölle, ykslön vapauttamnen: - Tehokkaan työntekjän taloudellsen ja sosaalsen aseman - Ykslön okeus työhön ja sen turvaamnen. turvaavan ykslöllsen ja kollektvsen rtsanomssuojan - Ykslön okeus terveyteen, ertysest terveeseen työympär. stöön - Kollektvsen kulutuksen lsäämnen ja sen osana erty- akaansaam nen. - Nopean ja okeudenmukasen valtusmenettelyn akaansaamnen yrtyksessä.! H sest lmaskulutuksen lsäämnen. Ertysest koulutus- - Tehokkaan, nopean ja luotettavan ja joka suuntaan kulkevan uudstuksen toteuttamnen, lasten pävähotojärjestelmän, toteuttamnen, julksen lkenteen rooln kasvattamnen tedotusjärjestelmän akaansaamnen yrtyksessä. - Yrtysdemokrataa koskevan koulutuksen ja tutkmuksen ja sen saattamnen halvaks, työpakkaruokalun järjestäm' tehostamnen.

8 rj - Yrtysdemokratan ja vrastodemokratan toteuttamnen 4) Kunnallsen tason demokrata: - Valton ja kunten välsen työnjaon ja kustannusten selkyttämnen. - Kunnlle okeus harjottaa vottoa tuottavaa tomntaa. - Tonttpoltkka ja maan pakkolunastus. - Kaavotuspoltkan demokratsomnen ja kokonasvaltastamnen. - Kunten ptkän, keskptkän ja lyhyen tähtäyksen suunntte lu ja toteuttamnen. 5) Välasteen hallntotason demokrata: - Er hallnnonhaarojen pren rajojen yhtenästämnen - Välasteen hallnnon uudstus. - Läännsuunnttelun kehttämnen. 6) Koko maan tasolla. - Valtoneuvoston kanslan suunntteluosaston ja sen alasten latosten ja elnten aseman ja työnjaon selknnyttämnen. - Yhteskuntapolttnen suunntteluneuvoston perustamnen ja sen tomnnan saattamnen käyntn. - Sjannn ohjausjärjestelmän luomnen ja tomntaan saattamnen sekä ohjauksen laajentamnen myöhemmssä vahessa kästtämään myös yrtysten sjotusten ajotusten ja tomnnan alan. - Suomen Pankn aseman ja tehtäven nykyakastamnen ja selkyttämnen. > - Postpankn aseman kehttämnen suhteessa lkepankkehn. - Muden valton luottolatosten asemen ja tehtäven selkyttämnen ja kehttämnen. - Työeläkerahastojen aseman kehttämnen. Automaattsen takasnlanausokeuden peruuttamnen, työntekjöden vallan lsäämnen, työeläkerahaston okeus sjottaa rahoja yrtysten osakkesn. - Valton yrtysten tomston tomnnan tehostamnen. - Valton yrtystomnnan laajentamnen. - Valtollstamnen. - Yrtykslle annettaven tuken ehtojen ja muotojen tarkstamnen. Esm. Ruotsssa tapahtuneen Eser-yhtön esmerkn mukasest. Penyrtysten avun srtämnen tuotannosta markknontn. - Yrtysten posto ja erkospostojärjestelmen tarkstamnen sekä varastojen alarvostuksen postamnen. - Yrtyksen verotuksen tarkstamnen lähten kehttämään pääomen kasautumsta julksella puolella ykstysen puolen kasautumsen vastapanoks. - Selkytettävä suhtautumsta yrtysten omstuksen vähttäseen srtämseen rahastojen avulla työntekjöden käsn Saksan, Tanskan ta Ruotsn esmerkken mukasest. - Alueellsten laken kehttämnen. - Hntasulkulak. - Lak pysyvästä hntavalvontajärjestelmästä. - Suhdannetalletusjärjestelmä. - Rakennusnvestontlak. - Energapoltkan koordnomnen ja energatuotannon srtämnen valtolle.

9 14. f Pokka Morr - Elnympärstön laadun valvonnan tehostamnen REAALANSODEN KASVUN TURVAAMNEN Keskusteltaessa reaalansosta rajotutaan usemmten nmellsansoden ja kuluttajahntojen kehtyksen vertaamseen. Useat sosaalset edut, kuten vuosloman pdentämnen ta sarausajan etujen lsäämnen, ovat kutenkn täysn.rnnastettavssa reaalansoden nousuun. Rppuu tarkasteluajanjakson ptuudesta, kunka laajana reaalansokäste halutaan nähdä. Mkäl tarkastellaan elnkäsä ansota ja eläke-edut katsotaan työssä ansatuks tuloks, on kysymyksessä mahdollsmman laaja reaalansokäste. Käytännössä tuo tarkasteluajanjakso jää kutenkn huomattavast lyhyemmäks, usemmten kullosenkn sopmuskauden ptuseks. Tällönkn tarkastelukulman ols kutenkn oltava laajemp kun mtä se normaalssa polttsessa arkkeskustelussa mellä on. Tlastojen htaasta valmstumsesta ja hekkoukssta johtuen palkansaajen käytettävssä olevan reaalsen kokonastulon, johon ssältyvät palkkojen sopmuskorotukset, sosaalsten etujen lsäykset, korkean työllsyysasteen lsäämät tulot ja palkkojen todellnen lukumnen, seuraamnen tuottaa kutenkn melkosa vakeuksa. Sen vuoks myös reaalansoden kehtyksestä käydyssä keskustelussa saattaa kuulla täysn vastakkasakn vättetä. \, n,1? ' 1 - Elnkenohalltuksen aseman ja tomnnan kehttämnen. - Tutkmusten rahotusten suuntaamnen työntekjöden päämäären ja ntressen mukasest esm. lsäämällä työntekjäjärjestöjen edustusta tutkmuksa rahottavssa elmssä. 7) Suhteessa ulkomahn; - Lak ulkomaankaupan turvaamsesta. - Lak hnnantasausmaksun permsestä. - Suhtautumnen ulkomasten yrtysten tänne tuloon. Valmstella olleen lansäädännön toteuttamnen ja täydentämnen. - Käyttäytymssäännösten luomnen täällä olevlle ja tänne mahdollsest tulevlle ulkomaslle yrtykslle. Esm. ammattyhdstyslkkeen tunnustamnen sekä sen tomnnan sallmnen ja edstämnen yrtyksssä. Krjanpdon selkeyttämnen yrtysten tlan ja nden ssästen lkkeden julkstamseks. - Suhtautumnen suomalasten yrtysten ulkomalle menoon ja nden valvonnan tukentamnen. - Käyttäytymssäännösten luomnen suomalasten yrtysten ulkomalla olevlle ja snne mahdollsest menevlle tytärettä ssaryrtykslle. - Ammattyhdstyslkkeen kansanvälsen tomnnan ja soldaarsuuden kehttämnen ertysest monkansallsten yrtysten ssällä vastapanoks monkansallslle yrtykslle Päävastuu reaalansoden kasvun turvaamsesta on ammattyhdstyslkkeellä. Reaalansoden kohottamsmahdollsuudet V

10 f rppuvat kutenkn pääasassa ylesestä taloudellsesta kehtyksestä. Sen vuoks reaalpalkkapoltkka ols votava rs S nveltää yleseen talouspoltkkaan ja samalla ols pyrttävä vakuttamaan kakken tulojen kehtykseen. Tällön on jo kysymys julksen vallan ja etujärjestöjen välsestä sopmustomnnasta, jota ammattyhdstyslkkeen kästyksen mukaan on harjotettava sten, että etujärjestöt sälyttävät tomntavapautensa ja tsenäsen päätäntävaltansa. Hekon talouspoltkan vrhetä e voda korjata tulopoltkalla. f Mutta myöskään ylesen talouspoltkan kenon e.voda korjata nflatorsen tulopoltkan aheuttama väärstymä. Parhaat edellytykset johdonmukasen reaalpalkkapoltkan! ] 'V: harjottamselle tarjoutuvat täystyöllsyyden ja vakaan hntatason valltessa. Mkäl kokonastaloudellnen tasapano järkkyy vomakkaan nflaaton, suuren vahtotaseen aljäämän ' ta laajan työttömyyden muodossa, vähenevät myös edellytykset reaalpalkkapoltkan harjottamselle, rppumatta stä, kunka hyvn valmstautuneta palkansaajat ovat etujaan puolustamaan. Mellä on vmesten kymmenenkn vuoden ajalta rttäväst kokemuksa reaalansoden nousun ja tasapanosen kokonastaloudellsen kehtyksen välsstä rppuvuukssta. Tätä vodaan kuvata eräden taloudellsten suureden kehtyksellä kahtena ajanjaksona - vuosna sekä t: M jollon talous- ja tulopolttset ratkasut ssällöltään ja knteydeltään olennasest pokkesvat tosstaan. V

11 f BKT: n määrän kasvu, % Vahtotase % BKTsta Säästämsaste, % nveston- Reaalten kasvu- ansode n tehokkuus 1) nousu k» Keskmäärn ,1-1,8-0,9 26,8 29,6 n. 7,5 n. 4,5 3,4 4,6 t f»1 m rs 1) nvestonten suhde tuotannon lsäykseen. Ammattyhdstyslke on hyväksynyt palkkapolttseks perust.vo t treoksoen, ottä roaal p.j 1 kktuloj pyrtään nostamaan vähntään samassa suhteessa kun työn tuottavuus. Pakatun työn osuuden lsääntyessä tämä merktsee samalla, että palkkojen ja sosaaletujen osuus kansantulosta kasvaa. Pyrkmys tuloerojen samanakaseen kaventamseen ja matalapalkka-alojen l t % l tl % 'Jr! H- 'h :. t.>1 k palkansaajen ansoden kohottamseen keskmäärästä nopeammn on myös ylesest hyväksytty. Odotukset ovat kutenkn olleet lmesest mahdollsuuksa suuremmat. Sen on myös vme vuosen kehtys osottanut, sllä eräänlanen malttamattomuus joht vme kerroksella erllsratkasuhn, jotka anakn osttan merktsvät palkka- ja tuloerojen kasvua. Kap- talstsessa markknataloudessa palkka- ja tuloerolla on yleensä tapumus kasvaa. Tuloerojen kaventamspoltkka puolestaan edellyttää stkeyttä ja ptkäjäntesyyttä. Yhdellä rysykscllä on vakeata saada nnkn hyvn "järjestäytyneessä" yhl M Rkunndssn kun Suom pysyvä muutoksa palkka- ja tuloerossa akan. Tuloerojen kaventmspoltkka vaat pysyväst onnstuakseen eräänlasen hvutustaktkan ja rttävän ptkän akaväln, jotta no eturyhmät, jotka suhteellsest 1«-, >'

12 :x / menettävät asemaan, evät sas rttävää perustetta vastatomn ryhtymseks. Kuvaavaa, kunka ptkän ajan palkkaerojen tuntuva kaventamnen saattaa vaata, on ollut pyrkmys mesten ja nasten palkkaerojen kaventamseen. Vuonna 1960 nasten keskansot olvat Ruotsn teollsuudessa non 70 %! fcl mesten keskansosta. Tällä hetkellä vastaava suhdeluku lenee 88 Vastaavat suhdeluvut olvat Suomen teollsuudessa vuonna 1960 non 66 %, vuonna % ja tällä hetkellä 71 %. Edellä mantut nasten ja mesten keskansoden suhdetta teollsuudessa kuvaavat luvut evät ole Ruotsn ja Suomen osalta vertalukelposa, koska teollsuuden rakenne n^ssä massa pokkeaa tosstaan. Ruotsn teollsuudessa ns. nasva11 ^ston matalapalkka-alojen, kuten kenkä-, nahka-, vaatetus- ja tekstlteollsuuden osuus on vähäsemp kun Suomessa. Kutenkn estetyt luvut havahduttavat mettmään stä, mks soldaarsen palkkapoltkan saavutukset ovat mellä Suomessa jääneet selväst vähäsemmks kun Ruotsssa. Eräs vastaus lenee talous-, tulo- ja työehtosopmuspoltkan lyhytjäntesyys maassamme. Halltukset ovat vahtuneet usen. Samon nden talouspolttnen lnja. Polttsest hajananen ammattyhdstyslke e ole kyennyt harjottamaan ptkäjäntestä työehtosopmuspoltkkaa, jonka eräs tunnusmerkk on pyrkmys palkkatulojen mahdollsmman tasaseen kas- ^»1 vuun suhdannehelahtelusta rppumatta. Vmesten vden vuodon kuluthsa ovat palkkojen sopmuskorotukset esmerkks teollsuudessa vahdelleet 3,7 %:n ja 14,5 Y>:n välllä. Edellnen ol L :n korotusprosentt, jälkmmänen taas muovautu UKK-kahnossa. Kun lsäks pääasassa suhdannevahtelusta johtuen muden tulojen kehtys on helahdellut veläkn f.

13 u M! V-]l fv n '.m ^ U. L '4 ' 'T t». ; m enemmän, ekä valtovallalla ole ollut hallussaan rttävä kenoja kehtyksen ohjaamseks, on hstora pyrknyt tostamaan tseään. Vomakkaan nflaaton kaudet ovat uusutuneet ja sten myös taloudellsen kasvun ja reaalansoden nostamsen edellytykset ovat hekentyneet. Vomakas nflaato ja syvät, ptkät laskukaudet ovat osaltaan elmnoneet palkkaja tuloerojen kaventamspyrkmykset. Akasempn kokemuksn perustuen olskn vastedes kyettävä näkemään ne vaarat, jota mm. tämän hetken nflaatokerteeseen lttyy. On lmestä, että van jatkuvlla kesktetyllä työmarkknaratkasulla vodaan astettan päästä ammattyhdstyslkkeen asettamn tavottesn tuloerojen kaventamsen ja reaalansokehtyksen turvaamsen osalta. Ptkäjäntenen työehtosopmus- ja tulopoltkka edellyttävät kutenkn, että ntä tuetaan myös ptkän akaväln hnta-, raha- ja veropolttsn tomn, jolla vakutetaan ertysest muden kun palkkatulojen kehtykseen. Maan talouspoltkasta vastaavalla halltuksella on myös oltava valtuudet suhdannepolttsn kenon ohjata ertysest suhdannevahtelusta johtuva lyhytakasa venttulojen helahteluja. Nden kysyntää ja nflaatopanetta lsäävä vakutus purkautuu juur sellasessa suhdannevaheessa, jossa kokonastaloudellnon tasapano vomakkaan kasvun ja korkean työllsyyden vnnk. l'l pom n jtkkyy. Suomen polttsssa olossa, jossa kumpkaan työväenpuolue e halltusvastuussa olossaan erkseen muodosta rttävää vasta )n not porv. r 11 s c ha 1 l uspuo l uo 1 1 c», on vrullär-

14 M f = töntä, että ammattyhdstyslke tsenäsyytensä ja omaehtosen päätäntävaltansa sälyttäen pyrk sellasn talous- ja tulopolttsn sopmuksn, jossa valtovallan myötävakutuksella sdotaan muut yhteskunnan etuprt ratkasuhn, jolla vakutetaan myös muden kun palkkatulojen kehtykseen. Myös sosaalpolttset uudstukset, jotka yleensä edellyttävät lansäädäntöä ja vaatvat suhteellsen ptkän toteuttamsajan, ovat läpvetävssä vme kädessä van halltuksen ja eduskunnan myötävakutuksella. PakkapolLsessd keskustelussa unohdetaan usen, että myös palkka on hnta, jolla työntekjä joutuu kattamaan kustannuksensa, kuten elntarvkkeden, asunnon, lämmön ja kuljetuspalvelujen hankkmsesta aheutuvat välttömät "tuotantokustannukset", samon kun lomaan, vrkstykseen ja terveydenhotoon menevät "korjauskustannukset" puhumattakaan sellassta "pääomakustannukssta" kun lasten hankkmsesta ja kasvatuksesta aheutuvat menot. Palkansaajan elämässä se ajanjakso, jollon edellä manttujen sdottujen menojen lsäks jää vapaast käytettävssä olevaa tuloa, on yleensä varsn lyhyt. Kun manttuhn välttämättömn kustannuksn menee suurn osa pat kansaajan menosta, vodaan reaalansoden kasvu ptkällä akavälllä turvata van rttäväst vakuttamalla manttujen kustannustekjöden hntojen kehtykseen. M.la loustulopolt kassa pääpno on koko sodan jälkesen ajan ollut tuot ta l ntpo l L l kksa, joka on m^rknnyt nflatorsta tekjää. Maataloustulojärjestelmät ovat perustuneet laskelmn, jossa maataloutta on tarkasteltu yhtenä kokonasuutena. Sat ja kanat, penet ja sot vljeljät on pantu samaan karsnaan

15 :f Ottamatta huomoon erlasta tuotantosuuntaa ta erlasa p. tuotantoedellytyksä. Ennen ptkää olskn kehtettävä maataloustulo järjestelmä, jossa maataloutta e enää tarkastella M kokonasuutena ja elämänmuotona, vaan yrtystomntana, jonka edellytykset ja kannattavuus vahtelevat yrtyskoon ja tuotantosuunnan mukaan. Tlanteesta, jossa maataloudenharjottajat esmerkks veropoltkassa vertaavat tseään muhn yrttäjn, mutta maataloustulon kehttämsvaatmuksssaan palkansaajn, ols päästävä eroon. Metsätulot, korot, votot ja postot ols saatava nykystä paremmn julksen vallan talouspolttseen ohjaukseen ja ntä koskevat tomet ols votava koordnoda muhn tulopolttsn ratkasuhn. Kantohntojen merktys kustannustekjänä : ^ f on kstämätön. Halltsematon metsätulojen kehtys nousu- ja korkeasuhdannevaheessa puolestaan lsää tuont- ja yleensä l ky.yntäpanetta. Sen vuoks Tetsämaksu- jr ventmdksujärjestcmuea kehttämnen ja akaansaamnen olskn vä 11tän<jtont. KOKO^OLtkka on talouspoltkan keno, jolla vodaan vakut L«j sekä kustannus- että suhdannekehtykseen. Korkotulot ovc.t verovapata ja sten veropolttnen käytäntö nd^ n osal- * ta on rstrdassa sen pyrkmyksen kanssa, että kakka tuloja ptäs verottaa. Korkotulohn, vottohn ja postohn kohdstuvlla verouudstukslla on mahdollsta vakuttaa sekä suhdannekäyttäytymseen että käytettävssä oleven tulojen jakaantumseen ja sten myös reaalansokehtykseen. Maamme on tunnetust nflaatoalts. Stä huolmatta meltä on puuttunut johdonmukanen ja ptkäjäntenen hnta-, klpalu-.' l

16 8 T ja kuluttajapoltkka, jota vasta ollaan luomassa. Kunnollsen hntapolttsen organsaaton ja välnestön puuttuessa ;.1'. 1 l on ajottan turvauduttu hntasäännöstelyyn, jonka puttessa tomenpteet erässä tapauksssa ovat saattaneet olla lankn kovakourasa ja ne ovat myöhemmn saattaneet johtaa hntapoltkan epäonnstumseen. Hntapolttsen koneston ^saattamnen tomntakykyseks ve oman akansa ja edellyttää mm. hntavalvonnan kenttäorgansaaton olennasta tehostamsta. m. Vasta pysyvä hnta- ja kuluttajapolttnen lansäädäntö vo luoda lopullset edellytykset kuluttajan aseman parantamselle nykysestään. ] Myös vuokren sääntelyjärjestelmä on tähän saakka ollut välakasratkasujen varassa. Elle tlannetta kyetä joustavast hotamaan, on olemassa vaara, että vuokra-asuntojen tarjonnan sekä kysynnän välllä valltseva epätasapano sekä rakennuskustannusten vomakas nousu johtavat nflatorseen purkaukseen, jonka vme kädessä palkansaaja-vuokralanen maksaa. Reaalpalkkapoltkan eräs keskenen elementt on asuntopoltkka, jossa vuokra-asuntopoltkka näyttelee tärkeätä osaa. Ptkäjäntesen poltkan akaansaamnen on myös tällä sektorlla t reaalansoden kasvun turvaamsen eräs perusedellytys ptkällä akavälllä. l k f ; f 1 Soldaarnen palkkapoltkka vo tyydyttäväst onnstua van vakaan hntatason ja hyvän työllsyystlanteen valltessa. Palkkaerojen kaventamnen vuorostaan edellyttää, että yleensä palkkausjärjestelmä kehtetään kaus- ja akapalkkauksen suuntaan. Tämä lenee tyydyttäväst mahdollsta van lsäämällä l';

17 U M U. \ ^ Juss Lnnamo S)P:n ulkomaankauppapoltkan ydnkysymyksä ST)P:n talouspoltkan suuressa keskustelutlrsuudessa 28,11, 1973 pf^etty alustus ' l 1, Ulkolaset pän.orgall kkeet Suonen solmmat knnsanv-lset sopmukset evät estä Suomea ylläptäjtästä Vrluuttas'''ännöstely; skäl, kun se koskee ulkomaalasen omasuuden hankntaa Suomessa, ulkomaalasen Suomesta saamen osnkojen ja muden pä'omr,tulojen srtmstä Suomesta, suomalasten yrtysten yl 6 kuukruden luotonantoa ulkomalta enempää kun suomalasten yrtysten omasuuden hankntaa ulkomalla ta suomalasten yrtysten yl 6 kk:n luotonantoa ulkomalle. Monet merkt vttaavat shen, ette Suomen ulkomaankaupan vahtotase tasapanotu lähvdoren akana, jolle tuotannon kasvua ja rakennemuutorta Suomessa tarpeettomart hlltä. Vahtotaseen tasppanotta- -lreen tähtä-vä kauppapoltkka merktss helpost myös tulojen tasuttumren uda' tumsta ja nn muodon myös elntason hdasta n")usua mn talatulosl"» e vprtörylmlle. Nästä pyrtä e ole mahdollsta, ettekö Suomen velkaantumnen ulkomalle jatkus anakn brutto- mutta lmesest myös nettomä'ä ;.',sest. Velkaantum'en kasvu saattaa a heuttaa talouspoltkan horjottp;n sen mahdollsuuksen kaventumsta, muta tätä on verrat.ava htaan kasvun ja rakennemuutoksen aheuttamn hattohn. Vahtotaseen alj.-ämän rahottamnen obl^jaaton ja ptk.'akasn luoton on epälemättä vähc-mmän rppuvuutta aheuttava tom kun ulkomasen nvestonnn rajottamaton sallmnen Suomosra, Valuuttakontroll on Suomessa tlapäsen lan varassa, joka päättyy v. 1974» Tehostettu valuuttakontrolllak nän ollen on välttämättömyyp, T-stä syystä on välttämätöntä, että ulkomasten yrtysten vapaa perustamsokeus sekä suomalasten yrtysten srtymnen ulkomaseen omstukseen pdetään tukan demokraattsen kontrolln alasena. Ertysest on estettävä metsämaan ja lomalutarkotuksn sovrltuvrn maan srtymnen ulkomaseen omstukseen. Ulkomasen yrtyksen e ole sallttava harjottaa Suomessa energantuotantoa, kavannas- ja mrtsäteollsuutta, ekä pankk- ta r ' 11: t' r..t, l lf lu n'< t

18 T»T-,» ' t m uhatessa sekä jonkn alan ta alueen tuotannollsen kehtysen vakuutustomntaa«monopol- ta muuton halltseva markkna-asema syntyy nykysn mlte yksn:^ma;3.n yrtysten sulautumsen kautta. Tästä syystä sekä kot- että ulkomasten yrtysten sulautumnen on saatava tprkan kontrolln alaseks osakeyhtö- ja osuuskuntalaessa. Muu ulkomanen yrttä;jätomnta vodaan valvoa uudstetun ulkomaalasten omstusokeuslan ja elnkenovapauslan avulla. 2» Sopeutumnen matalatullseen mralmahkauppaan Kansanvälsen jänntyksen leventämnen on johtajnassa vakavn pyrkmyksn myös tullen ja muden kaupan esteden alentamseen. Tulleja ja kauppaa koskeva ylessopmus(gatt) on muuttumrssa teollsten markknatalousmaden ssäsestä kerhosta järjestöks, joss?? jäsenä tr anakn neuvottelukumppanena ovat myös kehtysmaat ja sosalstmfat. Suomen kannalta on sellanen tlanne tovottava, jossa teollsuustuotteden tullt ovat ylesmaalmalmallsest erttän ptkälle postetut ja kehtysmasta tapahtuvan tuonnn kohdalta kokonaan postetut. Sosalstde^okraatten kannalta on myös tovottava sellanen tlpnne, jossa maataloustuotteden kaupan esteet ovst ptkälle >ostetut. Suom e vo krehtä f;an'-»ttavast ylesmaalmallsta ratkasua, USA, Japan ja eräät Europan ulkopuolset teollsuusmaat ovat jääneet anakn tostaseks jonknaptesen tullmuurn trakse, samon mrataloustuotteden maalamankaupan vapauttamnen tapahtuu htarst. Suomen on tästä syystä kakn käytett'^'vssään olevn kenon pyrttävä edrtämään Euroopan ssäsen kaupan esteden postamsta ertysest tätä varten muodostetussa neuvottelujärjestössä(etyk). Tullen ja kaupan muden esteden postamnen e ole päämäärä vaan keno luonnonvarojen hyväkskäytön tehostamseen ja tätä kautta tapahtuvan ylesen hyvnvonnn nostamseen. Suomen on joka tapauksessa pyrttävä sälyttämään kauppasopmuksssaan ne artklat, jotka turvaavat tuonnn ja erässä tapauksssa vennnkn säännöstelyokeudet vakavan maksutasehärön valltessa ta sellasen ta työlls^.-yden vaarantuessa. Tällanen artkala on jo LECvapaakauppasopmuksefsa, se ols pyrttävä saamaan ylesm?almallsena GATT-sopmukseen ja anakn EFTA-sopmukrean. Vakka S';omen cansanvälset sopmukset evät estäkään ulkomaankaunan säännöstelyä, on s vännöstelyokeudet turvaava kansallnen sk sa..ntava pye.\n/änä akaan taloudellsena suojalakna. 3. Tulltarffen ulkopuolset esteet Teollsuustuotteden tullen vähttänen alentamnen on johtanut tlanteeseen, jssa kästet/än yhä selvemmn, ette ulkomaankaupsm n säännöstelyn tarkotuksena ole ollut yksnomaan tuotannon ja työllsyyden ylläpto, vaan myös kuluttajan ta asunpakkaan ja työympärf?tnön lttyven ntressen suojelu. Suomessa on vuosen mttaan kehtrtty lansäädäntö, joka pyrk suojelemaan manttuja ntressejä snädellen vaarallsten tavaroden valmstusta, maahantuonta, kauppaa ja hallussaptoa. Se on kutenkn hajanasta ja hekost jäsenneltyä. Sen sovellutus on vrkavaltasta ekä.'' Brä yhteydessä ole rttäväst knntetty huomota kotmasen työllsyyden turvaamseen tuonta vastaan. Tulltarffen ulkopuolsn estesn kuuluu myös tuonttavaroden hntojen säännöstely Suomessa. Nätä kysymyksä kästtelevä lansäädäntö or nenettelytaponeen ja kansanvaltasest tomvne tomeenpano-or :ansa'toneen noprast sar^tava akaan. KehttrUnstä vrat nnkään tuonttavaroden osamaksujärjestelmän valvonta. 4«Vennn edstämnen ja valuuttakursspoltkka Suomen mlte pys.\^äks muodostuneden maksutasevakeuksen perussyynä on tuott.avuuden hrlas kasvu verrattuna klpaljamahn. Tuottavuuden kapvun htauden s;vynä e ole kutfnkaan.yön tuottavmden kapvun n" tm s, vran per--^vrheenä on t-eollsunsyrtysten sunnm.elu-, sont- ja Tarkknon-^kyvyn hekkous. Suomalanen teollsuus e ole osottautunut tarpeeks kyvykkääks m untna ja 'nukau.ua muut tnesn olosuhtesn. Yhteskunnan.'] o.npo] j t j kka vo vakuttaa nähn tuottavuuden kasvun pullonkaulohn 1!'1 r?h» t'rtaan to-^mrlla v; vonta-nahdollsuuksen ' ^,! l

19 1-4- -b- kapekkojen postamseks, Tärtä syystä valton jatkuvast lsääntyvä tuk ventkoulr.tukpelle, vennn edstämselle ja ventn tähtä'välle tutkmukselle on vlttnraättömyys. Valton tukeen on kutenkn ltyttävä vrlton määrnysvnllan ja kontrolln lsmäntymnen yrtyksen hallnnossa. Myös ajnmattyhdstyslkkeen vakutusvaltaa näden asoden kästtelyssä on lsättävä» Parsen vuotta stten alotettu teollsuusshteertomnta sekä teknlls-teteellsen dokumentonnn ja nformaatopalvelun kehttämnen on johtanut hyvn tuloksn. Stä on jatkettava enssjarest valton tomn ja valvonnan alasena. On kakn tavon vältettävä ulkomaankauppaan lttyvän tedon ja nformaaton monopolsotumsta Vrn harvojen yrtysten }altuun# Suurn osa narlmafsa tapahtuvsta valuuttakurssen muutokssta on Suomen talouspoltkan mahdollsuuksen ulkopuolella. Kansanvälsen vauut 1 arahaston (M*') normston romahtamnen on Suomessa johtanut t l'-nteeseen, jossa Suonnen Pankn johtokunnan, pankkvaltuusmesten ja hplltuksen laksääteset mahdollsuudet valuuttakursspoltkan harjottamseen ovat muuttuneet demokraattsen kontrolln vahngoks.tästä syystä valuuttakursspoltkan harjottamseen on halltukpella pokkeustlanteen ajaks palautettava valuuttakurssen päättämsokeus. Pysyväst on saatava lak, joka okeuttaa toteuttamaan sekä vent- että tuonttalletusjärjestelmän. Nnkään pankk on pakotettava käytt;jnn.än valuuttojen tukostoja ja -myyntejä Suomen valuuttakursspoltkan toteuttamseks. 5. Ulkomaankauppa.1a tulonjako Maalmankaupassa ja Suomen ulkopuolella tapahtuvat rajut kysynnän ja hntojen vahtelut vakuttavat vomakkaast tulojen jakautumseen Suomessa. Nän ollen esm. sahatavarosta saatavat venttulojen lf-öykset lsä"vät sananakasest sekä pääo latuloja e tä rakennust>jrannan raaka~anekustanruksa vakuttaen sten latallsest kahta tetä palkkatulojen saajen asemaan. Vastp-rvast polttoaneen ta sokern hntojen nousu Suomen ulkopuolella vakuttaa usean hntakaavan vältyksellä nflaatota edstäen Suomessa. J^^antut kaks hntojen muutosta vovat olla maksutaseen ta valuuttava- ^ rann >n kannalta hyvnkn neutraaleja, mutta ne evät ole stä tulojen jakautumsen kannalta. Tästä syystä on välttämätöntä, että vennn vona'rkata hnnannousuja on votava verottaa rakennemuutoksen akaan- R-amneks, sarnon myös vodaan käyt.t:lä h.yvrkn errden tuonttavaroden k'ytön verotusta Vv'-:ttömättömyyctuo rn hntojen alentyjnseks. Nmenomaan tuonnn kohdalla tapahtuvan tasauksen toteuttamseks on Valton hankntakpskusken aremaa vahvstettava valton sekä valtonapnla to?"^.p,n lanknt-> jen suorttajana. ''uon t hntojen tasaus vndnrn tot.eutt^a tuont kaupparaharton kautta, jonka asema on vaknnutettava, 6. dänkaupan ertyskysymyksä On lmestä, että vsuomcn kaup^asopmuknet sosalstmahn pysyvät blateraalsna. Suomen venmahdol1suuksen kasvun edellytyksenä on nnn ollen Suomen ventkyvyn lsäämnen sosalrttaasta. Suomen tuontkyvyn lsäämnon e yleensä saattane tulla kys.^'mykseqn sten, että suomalanen tuote korvat!asn sosalstmasta kotosn olevalla tuotteella, vaan pkenmnkn sten, että lanstuonta karvataan rosal st masta tapaht'.v;;l la tn-^nnlla. Tässä yhteydessä on vuttmätöntä, että Suom vd k.m'ytf,ä: hyväkf-een kakkea stä markknatutkmukreen ja taloudellseen, teknreen r^ekä teollseen ja yhtestyöhön lttyvää etuasemaansa, jonka Suomen TTT-sopmukset rekä er p-^s al stma den että SEV:n kanssa tekevät ma'ndol seks. Jotta yhtestyö saatasn kytketyks Suomen ssäseen talouselämän on v"l,f'm'^'' öntn, e tä re or^jan rodarn ouopessa kauppa- ja teolls jusmns eröön ulkomn rterön asemasta. Täten ra-^dasjn tehostettu nfornrato- ja tutkmurtomnta tehokkaaseen käyttöön Suomessa sekä tutkmus- ja suunntteluyhtestyö nvelletyks kotmasn tomn. On lmestä, että sosalstmaden markknont ja kauppaehtojen erotessa markknatalousmassa käytetystä, ne eräässä suhteessa joutuvat lähtemärn tuonnssaan Suomeen hekommsta olosuhtesta lkkeelle. Tämä puolestaan t.ekre välttmättöm/ks eräät järjestelyt Suomessa, jotka helpottavat kaupankäyntä sosalstmaden kanssa. Ensks sosalstmaden syrjmnen Suomeen tapahtuvassa tuonnssa on lopetettava. Toseks luotonanto Suomesta sosalstmahn tapahtuvassa kone- ja teollsuuslatosvennssä on lsättävä, samon '1 tl M. r ' r m! N' f «l f^: 11?' 1, s! l t

20 -6- SDP:n valtakunnallnen talouspolttnen keskustelu on luotava mfhdol 1 suudet, että sosalstmasta Suomeen tapahtuva kone-.a teollsuustostuont vo tapahtua sellasn korko- ja maksuehdon,.jotka ovnt vomassa sosalstmaden välsessä kaupassa. Tällön on myös välttämätöntä, et" mahdollsuuksen mukaan srryt'hn srtoruplan käyttöön Suomen ja sosalstmaden välsessä kaupankä^mnssä ja osallstutaan MBES- ja MB-pankken tomntaan. Nssä tapauksssa, jossa tuonnn ta tomtuksen esteenä on sosalrtmpden tuntrma epäluulo Suomessa tomvaan lan peneen yrttäjään, on käytettävä apuna valton dänkaupan ta-;auslatosta. Uusen perurtettaven latosten lsäks on aktvotava Valton hankntakeskuksen ja tuontl:aupparahaston tomntaa dänkaupan tuont organsaatona ja saatava ak^an Valton rakennusyhtö. ELNKENOPOLTKKA Me sosaldemokraatt hytäksymme elnkenopoltkan tavotteeks pyrkmyksen täystyöllsyyteen, elntason nousuun ja tasa-arvon lsääntymseen. Kenona näden tavotteden saavuttamseks me hyväksymme lansäädännöllset tomenpteet ja nsttutonaalset uudstukset. Käytettävssä oleva kenoja haluamme kohdstaa valkoden sekä aluettan että tomalottan järkevään suhdannepoltkkaan sdottuna. Haluamme korostaa stä, että kenojen valkovan käytön tulee nojata kokonasvaltaseen julkseen suunntteluun. Suunntteluun haluamme ltettävän tehokkaan valvonta- ja seurantajärjestelmän, jolla suortettujen tomenpteden arvoa vodaan mtata. Kokonastaloudellnen suunnttelujärjestelmämme e ole velä kehttynyt slle asteelle, jotta se vos tuottaa hyväksyttyhn tavottesn tähtäävän aluettasen ohjelman kenovalkomneen ja akatauluneen. Tällasen ohjelman luomsta me kutenkn pdämme eräänä keskesenä vaatmuksena ja ptkän tähtämen elnkenopoltkan onnstumsen edellytyksenä. Maamme joutuu tulevasuudessa turvautumaan atomvoman hyväkskäyttöön huomattavassa laajuudessa. Atomvomalatosten ja atomvomalatosten ydnpolttoaneen hankntaan lttyy montahosa kauppapolttsa lakutuksa. Atomvomalatosten rahotuksella ja rakentamsen ajotuksella on valtakunnallsta talous- ja työllsyyspolttsta merktystä. Atom voman käyttöön lttyvät ympärstöllset rskt ovat ennen kc'< omattoma ja laajoja. Atomvomalla tapahtuva sähkön tuotanto on kokonaan saatettava yhteskunnan tomesta tapahtuvaks. Tällön vodaan hotaa energahuollon kokonasvaltanen suunnttelu tarkotuksenmukasest ptkällä tähtäyksellä, turvata sähkön saant kaklla aluella ja ottaa huomoon ympärstönsuojeluun lttyvät näkökohdat. Suurten pernteellsten vomalatosten rakentamnen on tehtävä valtoneuvoston luvasta rppuvaks. Sähkölassa on yhteskunnalle turvattava yksnokeus perusenergetn srtoverkon rakentamseen. Ptkällä tähtämellä on pyrttävä shen, että perusenergan tuotanto, srto ja jakelu annetaan yhteskunnan yksnokeudeks. Tällön on mahdollsta toteuttaa kakken käyttäjäryhmen osalta julkset tarfft ja suunntella perusenergan tuotanto kokonasvaltasest ja ptkäjäntesest., 1 f

21 - 2 - öljyn korvaamsvahtoehtoja punnttaessa on sottemme tarjoamn turvevarohn suhtauduttava entstä ennakkoluulottomammn. Sjottamalla varoja sekä turpeen korjuumenetelmen että turpeen polttomenetelmen kehttämseen nykystä enemmän vodaan turvetta tulevasuudessa käyttää hyväks merkttävässä määrn. Palkansaajen vero-osuus on kasvanut ja elnkenoelämän vero-osuus penentynyt huomattavast. Elnkenoverolan vahto-omasuuden plovarauksa ja käyttöomasuuden postoja koskevat määräykset mahdollstavat sen, että yrtykset vovat verraten vapaast harkta, paljonko ne haluavat osottaa verotettavaa vottoa. Jotta verorastus kohdstus myös yrtyksn ja muuhun elnkenoelämään kohtuullsest, tuls elnkenoverolan suoma vahto-omasuuden plovarausokeus postaa. Tämän lsäks tuls sallttuja postookeuksa tarkstaa. Maatalouden ratonalsont ja tuottavuuden kasvu e ole tapahtunut rttävän nopeast. Vanhollset asenteet ovat estäneet järkevän maatalouden koneellstamsen. Tämän vuoks on maatalouden koneden hyväkskäytön tehostamseks ja koneden hankntakustannusten penentämseks pyrttävä muodostamaan useden tlojen yhtesä koneosuuskunta, joden konehankntojen rahotukseen julknen valta vo osallstua. Vastaavalla tavalla on krehdttävä karjatalouden koneellstamseen tähtäävä tomenptetä ja luotava edellytykset vapaaehtosten osuustomntatlojen ta muden vastaaven yhtesöjen perustamseen. Metsätalouspolttsssa ratkasussa on otettava huomoon pats metsätulot myös tuottavuuden ja metsän kasvusta aheutunut tulon lsäys. Kokonasvaltasen aluepoltkan päämäärät huomoon ottaen maa- ja metsätalouden ojtukseen ja mesänparannukseen lttyvn lanohn on saatava nykystä vomakkaamp porrastus Etelä- ja Pohjos-Suomen vällle. Tuloeroja ylläptävä ja korostava maa- ja metsätalouspoltkka on okastava. Ertysen tärkeää on, että metsä- ja maataloustulot saatetaan verotuksessa yhdenvertaseen asemaan muden tulojen kanssa ja että maaja metsätalouspoltkkaa muutetaan sten, että kantohntapoltkka kytketään tulopolttsn neuvottleuhn ja sopmuksn. Maatalouden kokonassuunnttelua tulee tehostaa osana yhteskuntapolttsta suunnttelua. Tällön tulee määrttää aluettanen työnjako, jonka yhteydessä knntetään ertystä huomota maatalousväestön alueellsn elntasohn.

22 Uv^U. vx.o SDP:n talouspolttnen keskustelu Tvt/^u^Z Sosaldemokraattsen talouspoltkan keskesenä päämääränä on täystyöllsyys, jonka valltessa on mahdollsta edstää ja toteuttaa suunntelmallsta, työntekjän edut turvaavaa työvomapoltkkaa. 2. Tehokkaan työvomapoltkan kehttämsellä on lsättävä työntekjän mahdollsuukaa hyvät työolosuhteet ja tomeentulomahdollsuudet turvaavan työpakan valntaan. Tässä tarkotuksessa on kehtettävä ammatllsta peruskoulutusta sekä akusväestön uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä lsättävä työvomahallnnon mahdollsuuksa palvella jokasta työnhakjaa työnhakjan edut huomoon ottavalla tavalla. 3. TyöEllän^llaläSlLÄdollsuuksen turvaamseks on lsättävä työpakkojen alueell-ta sjottumsta ohjaava välttömäst suoraan yksttäsn sjottumspäätöksn vakuttava valtovallan tomenptetä. Yrtysten sjannnohjauksen on perustuttava suunntelmallseen aluepoltkkaan, johon kuuluu osana kasvukeskuspoltkka. Kasvukeskuspoltkalla on luotava reaalset vahtoehdot myös pääkaupunkseudulla sjottumta ta laajennöba suunnttelevlle yrtykslle. Tämä luo edellytykset lallsen kasvun hlltsemselle sjottumsta rajottavn tomenpten. Sjannnohjauksella on taattava tasapuolset mahdollsuudet työpakan saantn myös nanlls^^aasl^ * t Työn saannn turvaaja työvomapolttsa tomenptetä on lsättävä ertysest kehtysalueden haja-asytysalaella. Tässä tarkotuksessa on mm. lsättävä Pohjos-, tä- ja Kesk-Suomen valton metsen metsänhodollsa ja metsen monnaskäyttöä turvaava tomenptetä. J^-^^-rttf r laja-asutusalueden työllsyyden turvaamseks on nopeast laajennettava»y^ turvetuotantoa. 5. Työvomapoltkan onnstumselle on edellytyksenä yrtyksssä harjotettava ptkän tähtämen henklöstöpoltkka. Yrtyksltä on vaadttava ennakkoon fedot tuotannon laajennukssta sekä nhn lttyvstä työvoman ja asuntotarpeesta, tuotantomenetelmen muutokssta sekä lopettamssta..

23 f < l,1-2 - Yrtysten ja julksen vallan suhtesta nässä tlantessa on laadttav kokonasvaltanen selvtys, jossa määrtellään yrtyksn kohdstettavat odotukset ja velvotteet sekä tarvttavat valtovallan lansäädär.- nöllset ja muut tomenpteet. f. 6. Sopvan työn saant on turvattava myös nlle, jolla on vamman ta muusta ertysestä syystä vakeuksa sjottua työmarkknolle. Tässä tarkotuksessa on lsättävä suojatyöpakkoja ja laajennettava kuntoutusta sekä työpakkojen sopeuttamstomntaa. 7. TyötW»yyden varalta on tehostettava rttävän tomeentulon turvaavaa aukotonta tomeentuloturvajärjestelmää. H: ^ 1 11,.5... V, \

24 j - SDP:n Talouspolttnen keskustelu Ryhmä nro 5«n ponnet nve^tontpoltkka Demokraattseen suunntteluun ja päätöksentekoon perustuvalla pääomavrtojen ohjalulla on lsättävä kansakunnan rajallsten resurssen tehokasta Ja ptkäjäntestä hyväkskäyttöä koko kansantalouden edun mukasest. nvestontpäätöksä tehtäessä tulee ottaa huomoon er väestöryhmen Ja alueden okeutetut edut tavalla, Joka on sopusonnussa maamme työväestön Ja kansallsten etujen kanssa. Koska taloudellset olosuhteet nopeastkn saattavat muuttua, on nvestonten ohjalun yhteydessä pyrttävä etenkn sellasen järjestelmän luomseen, jonka puttessa vodaan turvata vakaa hyvnvonnn kasvu kakssa olosuhtessa. «,.[V l f; Koska yrtykset Suomessa ovat lanavarosta rppuvasa, vodaan lsäämällä yhteskunnan hallnnassa oleva rahotusvaroja vakuttaa ratkasevast nvestonten suuntaamseen. Edellä manttujen päämäären saavuttamseks ovat mm. seuraavat tomenpteet välttämät- t toma: 1. Lkepankkeja ja. vakuutuslatoksa koskeva länsäädäntö on kehtettävä nn, että nden rahotusmahdollsuuksa vähennetään^^ yhteskunnan valvonnan alastgn luottolatosten rahotusosuuden vastaavast kasvaessa. Ykstyslle luottolatokslle jäljelle jäävä osa rahotuksesta tulee voda ohjata yhteskunnan tomesta. 2 Kysymys työeläkejärjestelmän rahastojen asemasta on suuressa määrn sosaal- ja eläkepolttnen. nvestontpoltkan kannalta on kutenkn vähntän edellytettävä näden kasvaven rahastojen käytön yhteskunnallsta valvontaa^lakkauttamalla työnantajen automaattnen takasnlanaus ja määräämällä rahastojen enssjaseks sjottamskohteeks valton hyväksymät arvopapert. Kansakunnan nvestontvaroja on kanavotava lsääntyvässä määrn valtoenemmstöseen tuotantoon. Valton osuutta on lsättävä myös muussa kun perusteollsuuden luontesessa tuotannossa. Ertysest on knntettävä huomota tuotannon Jalostusasteen kohottams een ja sellasen tuotannon akaansaamseen, jossa julknen valta on tse huomattava ostaja ta ost^j^ rahottaja. \ h l! fj 1

25 jr' -2- Valton ja sen johtamen yrtysten tulee käyttää Postpankn palveluksa, jott^ykstysten luottolatosten asemaa suoranasest tuettas^ valton varon. Postpanklle tulee, anoana shen okeutettuna luottolatoksena, myöntää okeus keskuspankkluottoon. 5. Valtonjohtosen luottopoltkan tehokkuutta^on lsättävä, mm. ntegromalla postpankn organsaatoon jotakn ertysluottolatoksa. Postpankn alueellsta tomntaa on tehostettava. 6. Suomen^ankka koskeva lansäädäntö on uudstettava sten, et^ keskuspankn rppuvuutta polttssta päätöksentäc jöstä l^raha- ja valuuttapoltkan demokraattsta valvontaa ^är^ Keskuspankkpoltkan ja fnansspoltkan koordnon ta tulee tehostaa. 7. Perustetaan nvestontneuvosto nvestontvarojen tarkotuksenmukaseks kohdentamseks. nvestontneuvostossa on julksen vallan ohella oltava edustus myös työmarkknajärjestöllä. Kakk suuret nvestonnt saatetaan luvan varasks ja nvestontneuvosto antaa nästä lausuntonsa ennen luvan myöntämstä. nvestonten alueellsest tarkotuksenmukasen sjottumsen turvaamseks on ertysen sjannnohjausneuvottelukunnan annettava lausuntonsa nvestomntpakkakunnasta. SDP:n valtakunnallnen talouspolttnen keskustelu RXhmä_6 VnU- V.VO "j/l 0 ^» Sm 1. Reaalansokäste on nähtävä totuttua laajempana. Shen tulee ssällyttää esmerkks myös sosaalsten etujen lsäykset, korkean työllsyysasteen lsäämät tulot ja palkkojen todellnen lukumnen. 2. Rahassa mtattavan reaalanson kehtyksn ohella tulee huomata myös muut usen vakeast mtattavat elämsen laatuun vakuttavat tekjät o.' ^fm. r kuten terveys, turvallsuust akusopetuksen saamseen tms. kansalasten arvostukset. 3. Johdonmukasen^Nsopmuspoltkan harjottamnen vaat perustakseen hyvää työllsyystlannetta ja vakaata hntatasoa. h, Työehtosopmuspoltkassa on päästävä ptkäjänntteseen sopmuspoltkkaan. Van jatkuvlla kesktetyllä työmarkknaratkasulla vodaan astettan päästä tuloerojen kaventamseen ja reaalansokehtyksen turvaamseen. 6. Matalapalkka-alojen palkansaajen ansotten kohottamnen keskmäärästä nopeammn vaat soldaarsta palkkapoltkkaa. 7. Samon nasten ja mesten samapalkkasuuden toteuttamnen vaat soldaarsta palkkapoltkkaa. 8. Työmarkknaratkasun tulee ssältää sosaalpakett. 9. Pääpano sosaalpaketssa tulee nyt olla aktvväestön tukemsessa. J T t l r l / g : Kokonas :tkasun yhteydessä on puututtava perhekustannusten tasaukseen..11. Palkansaajen verotusta helpotettaessa on yrtysten verotusta vastaavast krstettävä. l2. On estettävä kunnallsten rastusten lsääntymnen sekä kohoaven maksujen muodossa että kunnallsverotuksen epäokeudenmukasuudesta johtuen. Kunnallsvero kohdstuu jakoverona enemmän pentulosn kun valton vero. 3. Kakk tulot, esm. pääomatulot on saatava kokonasratkasun pran. [1^1. Maataloutta e tule tarkastella kokonasuutena ekä elämänmuotona vaan yrtystomntana..t! ' 5!

26 Penvljeljöden reaalansota tulee parantaa luomalla lsäansomahdollsuuksa ja tosaalta sosaalpolttsn kenon. 16. On saatava pysyvä hntavalvontalak. 17. Hntavalvonnan kenttäorgansaatota on parannettava. 18. Vuokrasäännöstelyä on jatkettava. 19. Kuluttajansuojalak on säädettävä. 20. Yhteskunnalle luotava rttävät kenot suhdannepoltkan tehokasta hotamsta varten. 21. Kakken sopmusosapuolten, myös valton on pysyttävä tehdyssä sopmuksessa sopmuksen koko vomassaoloajan.. J l b V. l v ' 1 K >!! M^! T! >!!, t

27 SDP:n talouspolttnen semnaar Hlannkauppapolttsen työryhmän ponnet /! Mr \ f > j 1. SDP vaat, että valltsevassa tlanteessa, jossa vahtotaseen oleellsta tasapanottumsta e lähvuosna ole odotettavssa, ulkomasten pääomalkkeden sekä kotmasen pääoman maastavennn kontrolla olennasest tukennetaan sekä säädetään lak, jolla yhtymen sulautumsta vodaan valvoa. 2. SDP kannattaa ntä ETYK:n ja GATT:n prssä esntyvä pyrkmyksä, joden tarkotuksena on kansanvälsen taloudellsen kanssakäymsen 1 säämnen Euroopassa ja maalmankaupan esteden postamnen sosalstsa mata syrjmättä. Lsäks SDP edellyttää, että Suomen solmmn kansanvälstä kauppaa koskevn sopmuksn pyrtään akaansaamaan artklat, jotka turvaavat tuonnn ja tarvttaessa myös vennn säännöstelyokeudet työllsyyttä ja reaalansoden kasvua uhkaaven häröden sattuessa. 3. SDP vaat kuluttaja sekä työ- ja asunympärstöä suojaava tulltarffn ulkopuolsa tuonnn estetä sekä tuonttavaroden hntasäännöstelyä koskevan lansäädännön tehostamsta ja nnkään tarvttavan valton organsaaton luomsta ja keskttämstä sten, että myös työllsyyden turvaamseen tähtäävät tekjät tulevat rttävän panokkaast otetuks huomoon. k. SDP edellyttää, että vennn edstämstomntaa edelleen kehtetään ja että yrtykslle annettavaan tukeen ltetään valton ko. yrtyksä koskeven kontrollmahdollfeuuksen lsäämnen. 5. SDP aat, että valltsevassa epävarmassa lansanvälsessä valuuttapolttsessa tlanteessa tsenäsen valuuttapoltkan harjottamsmahdollsuuksa dennasest lsätään ja että valuuttakurssen määräämsokeus palautetaan välttömäst Suomen Panklta valtoneuvostolle. 6. SDP vaat, että ulkomaankaupan tulonjakoon aheuttamen väärstymen tasottamsmekansmeja lsätään ja nden käyttöä tehostetaan sekä akaansaa»«^«? pkasest pysyvä venttulojen kohtuuttoman nousun verojärj estelmä. f S r ' f M f, r. f» 1! 1 t' t Rt l 7. SDP vaat, että Suomen kannalta erttän tärkeän dänkaupan jatkuvan kehttämsen turvaamseks julksen vallan tomntaa on tehostettava ja organsaatota laajennettava ja kesktettävä

28 - 2 - lv. organsomalla kauppa- ja teollsuusmnsterön prssä pkasest dänkaupan nformaato- ja tutkmustomnta, lsäämällä ja tehostamalla dänkaupan suunnttelutomntaa ja keskttämällä tämä tomnta kauppa- ja teollsuusmnsteröön, perustamalla välttömä st dänkaupan luottosuhteta hotava valton pankk vastaamaan käytännön yhtestyöstä SEV-maden yhtesten ja ulkomaankauppapankken kanssa sekä perustettavan suomalasen pankn tueks valton ertynen dänkaupan takauslatos, perustamalla valtojohtonen rakennusyhtö toteuttamaan dänkaupan suura rakennusprojekteja ja aktvomalla Vaton hankntakeskusta ja Tuontkaupparahastoa sosalstssta masta tapahtuvan tuonnn toteuttajna. ' f :>, V ' tl f

29 ^'O C /? t RYHM 5:n POMET Taloudellnen demokrata Taloutemme on yrtysvetonen. Päätökset kehtyksen sumnasta tehdään varsn suppean yrtyssektorn, yrtysten omstajen sekä rahottajen tomesta. Muut osapuolet yhteskunnasta pyrkvät ptämään asemansa ennallaan mutta kenot aseman parantamseks mtätotyvät usen järjestelmän ssäänrakennetun sälyttämsmeknsmn kautta. Oleellsta yrtystomntaa tarkasteltaessa on, että se on omstajensa elnkeno. Se on välne tulojen hankkmseks. Vakka yrtystomnta on luonteeltaan yhteskunnallsta, tosn sanoen yrtykset suorttavat yhteskmnallsa tomntoja yhteskunnallsn seurauksn, nn päätöksenteko tapahtuu ykstystaloudellssta kannattavuuuslähtökohdsta käsn. Tällön monet kansantaloudellset ja yhtdskunnallset näkökohdat jäävät valle huomota. Työntekjän tavotteden ja yrtysten tavotteden välllä valltsee rstrta, sten, että osapuollla on vastakkaset tavotteet. Yrtykset pyrkvät toteuttamaan oma tavottetaan, ennenmuuta lsäämään myynttulojaan ja vähentämään kustannuksaan. Työkustannukset muodostavat usen suurman kustannuserän yrtyksssä, jota yrtykset pyrkvät ptämään kurssa. Mutta, se on myös työntekjöden tuloa, jota ne pyrkvät lsäämään. Lyhyellä tähtäyksellä työntekjöden välneenä vakuttaa tavottettensa saavuttamseks on ensnnä työehtosopmusneuvottelut ja tosaalta vakuttamnen lansäädäntöön ja halltusvaltaan, jotta nämä teksvät sellasa ratkasuja, jotka olsvat hedän etujensa mukasa. Yrtyksllä on etu- ja panostusryhmätyöskentelyn lsäks velä mahdollsuus tuotantonsa uudelleensopeuttamseen sten, että nden omat tavotteet toteutuvat. Tämä saattaa myös tehdä tyhjäks työntekjäosapuolen tavotteet. Oleellsta on, että enssjassa on cysymys tulokstasta, jossa molemmat pyrkvät ptämään asemansa vähntään ennallaan. Yrtyksllä on kutenkn suuremp lkkumavara ja enemmän välnetä saavuttaakseen päämääränsä. tr.! 1. - ^. Ptemmällä tähtäyksellä työntekjät pyrkvät mm. lansäädäntötetse muuttamaan yhteskuntarakennetta, että se paremmn vastas hedän odotuksaan Tällön myös pyrtään vakuttamaan yhtdskuntapoltkan suuntautumseen ja saamaan akaan rakenteellsa muutoksa, jotka luovat edellytyksä talouden suunntelmallsempaan hotoon. On huomattava, että ykstysen yrtystomnnan perusteet on krjotettu perustuslakn, jollon sen muuttamnen ja rajaamnenkn vaat ertys-,j

30 - 2 - ^ l 7y'jelämän uudstamsen peruslähtökohta on jokasen okeus työhön. Okeus työhön yhteskunnassa sen jokaselle jäsenelle vodaan toteuttaa van yhteskunngm ay-lkkeen yhtestyöllä. Yhteskuntakehtys ja vomakas työelämän muutos asettaa jatkuvast uusa vaatmuksa työelämän uudstustomnnalle. Sosaldemokraatt yhteskuntapoltkassaan pyrkvät tommaan kehttämällä yhteskuntapoltkkaa ja suunntelmallsuutta sen er sektorella. Nn että tapahtuvan muutoksen hattavakutukset työväestölle saadaan postetuks. Yhteskuntakehtyksen asettamat vaatmukset kohdstuvat ertysest yhteskunnan talous-, työvoma-ja teollsuuspoltkkaan. Työväestöön kohdstuvat hattavakutukset asettavat vaatmuksa! työelämä-, koulutus-, asunto- ja sosaalpoltkalle. Näden yhteskuntapoltkan alojen suunntelmallnen ptkän tähtämen kehttämnen on sosaldemokraatten keskenen tavote halltuksessa ja eduskunnassa. Nämä uudstukset evät ktbenkaan yksn rtä. Yhteskunnan suunntelmallnen kehttämnen sosaldemokraatten asettamen tavotteden mukasest edellyttää ptkällä tähtämellä yhteskuntaa rakenteellsest muuttava taloudellsa uudstuksa. Sosaldemokraattsen talouspoltäkan perustavotteena täytyy olla pyrkmys korvata markkna- ja klpalutalous demokraattsella taloudella. Suunntelmatalouden prä on nykysestään laajennettava ja se on muutettava ohjaavasta putesuunnttelusta suunntteluun sansn varsnasessa merktyksessä. Suunnttelun olennasmmat tunnusmerkt ovat demokraattnen tavotteden asettelu ja tavotteden toteuttamnen. Tämä luonnollsest vaat myös valton kenovalkoman lsäämstä sten, että se pystyy toteuttamaan tekemänsä päätöksen. Valton osuutta talouselämässä on määrätetosest lsättävä..sekä kehttämällä valton yrtystomntaa, että valtollstamalla. Samanakasest tulee päätöksentekoa demokratsoda sekä työlästen vakutusvaltaa lsätä. f " " 1, = M N M '.. l f j!;: : 1 A.r^lM':; ; 1 n Suunnttelua e saa rajottaa van taloudellseen suunntteluun vaan se on myös laajennettava kästtämään fyyssen suunnttelun, mkä tarkottaa suunnttelun konkretsomsta ylesstä lnjosta ja puttesta selvn ykstyskohtn mtä, mssä, mllon ja mllasta.

31 - 3 - Yhteskunnan tomenpteet^ lansäädäntö ja ammattyhdstyslkkeen sopmustomnta ovat keskesä kanava työntekjöden aseman parantamseks* Nämä tomenpteet evät kutenkaan rtä tarkasteltaessa yrtystomntaa työntekjöden kannalta. Vme kädessä juur yrtyksssä tehtävät ratkasut, tavotteden asettelu ja asoden valmstelu määrää työntekjöden turvaallsuuden ja vhtyvyyden. Yrtystasolla on toteutettava uudstuksa, jotka turvaavat työntekjöden okeudet turvattuun työpakkaan ja turvallsn työsolosuhtesn sekä okeuden vakuttaa työhön ja työolosuhteden muotoutumseen. Nykysellään yrtyksssä tapahtuva päätöksenteko perustuu mahdollsmman korkean voton tuottamseen sjotetulle pääomalle. Päätöksenteon perustamsta pelkästään yrtysten vottotavotteeseen e työväenlke ole hyväksynyt. Tavotteen asettelussa yrtyksssä tulee työntekjän okeudet, turvallsuus ja vhtyvyys asettaa enssjaseks tavotteeks ennen muta tavotteta. M' ft ^ Uudstuksa toteutettaessa yrtys- ja julksen hallnnon er tasolla on keskestä, ette nällä uudstukslla vakeuteta ta vaaranneta työntekjän ja hedän järjestöjensä tomntamahdollsuuksa. Työehtosopmustomnnan jatkuva kehttämnen ja työntekjän kollektvsen vakutuksen lsäämnen ovat keskesä uudstustomnnassa. Yrtys- ja vrastodemokrataa kehttämällä on työntekjän vakutusmahdollsuudet toteutettava yrtysten työvoma- sekä henklöstöpoltkan tavotteden asettelum, asan valmstelussa, tse päätöksenteossa ja sen valvonnassa.

32 SDP:n valtakunnallnen talouspolttnen keskustelu RXhmä^jl 1 B* tl V V. 'fr m TALOUDELLNEN TASOTUS Taloudellsella tasotuksella tulee jakaa hyvnvont nn, että hmsten tarpeden tyydytys tapahtuu tasa-arvosest. Käytännössä taloudellnen tasotus merktsee sellasa tomenptetä, jotka tasottavat tuotannon tulosten ja julksten palvelusten käyttömahdollsuuksa sekä tulo- ja varallsuuseroja. Kulutustaso- ja tuloeroja vodaan tasottaa tosaalta työmarkknajärjestöjen välsn työehtosopmuksn ja tosaalta julksen vallan tomenpten. Julksen vallan kenon tulevat kysymykseen lähnnä tulonsrtopoltkka (esm. lapslsät, eläkkeet, työttömyyskorvaukst), kokonaan ta osttan vastkkeettomen palvelusten tuottamnen (esm. koulutusja terveyspalvelut) sekä verotus. Työryhmä on työnjaon mukasest kästel^t van julksen vallan harjottamaa tasauspoltkkaa, mutta haluaa myös korostaa palkka- ja tulopoltkan merktystä. Työryhmä toteaa julksen vallan kottaloukslle maksamen tulonsrtojen jakautumsen o]s/an suuressa määrn epäselvä. Nden nykynen merktys käytettävssä oleven tulojen ja kulutusmahdollsuuksen tasottajana on vähänen. Työryhmän melestä tulonsrtoja tulee nykystä tehokkaammn käyttää tasauspoltkan välneenä. Tällön tulee ertystä huomota knnttää sosaalpoltkan kokonasuuteen sekä tulonsrtojen ja verotuksen yhtesvakutukseen. Kreellsenä tehtävänä on pdettävä lapsperheden, eläkelästen ja muden hekossa taloudellsessa asemassa oleven tulojen ja kulutusmahdollsuuksen parantamsta. Myös yrtykslle, ertysest maatalousyrtykslle, julkssta varosta suortettaven tulonsrtojen määrään ja nykystä tarkotuksenmukasempaan suuntaamseen on pyrttävä. Työryhmän kästyksen mukaan e julksen vallan tuottamen vastkkeettomen palvelusten merktystä ole tasauspoltkassa otettu rttäväst huomoon. Nätä palveluksa, joden käyttö on osttan ostovomasta rppumatonta, vodaan kutenkn monssa tapauksssa tehokkaast käyttää tasauspoltkan kenona. Työryhmä edellyttää, että vastkkeettomen palvelusten käytön jakautumnen väestöryhmttän selvtetään, mnkä jälkeen laajennetaan ertysest hekossa taloudellsessa asemassa oleven L, ' "H n; :. 1! 1' t ^ rf l M ^ ^ n! m c f S ' ' 1-*' ". l v.f ; f f f^ M,.1 «M '

33 - 2 - käyttämen vastkkeettomen palvelusten tuotantoa. Tavotteena on oltava mahdollsmman korkea-astenen maksuttomen palvelusten tarjonta ertysest terveydenhuollon, koulutuksen, sosaaltomen, kulttuurn ja vrkstyksen sekä julksen lkenteen alolla. Verotus on keskenen tasauspoltkan välne. Tosaalta verotuksella rahotetaan maksuttomat palvelukset ja tbnsrrot, tosaalta verotuksella vodaan kaventaa tulonsrtoja. Suomessa verorastus on OECDmaden kesktasoa. Palkansaajen osuus kaksta verosta on noussut ollen nyt non 90. Yrtysten maksamen verojen osuus on vastaavast vähentynyt. Verotuspoltkan keskesä tehtävä ovat pääomatulon saattamnen kokonasuudessaan verotuksen prn, veronkerron estämnen ja verorkosrangastusten krstämnen. Ensmmäsenä vaheena on toteutettava kakken tulojen lmotusvelvollsuus. Tällä tavon vodaan keventää vastaavast palkansaqpen verotusta. Elnkenoverolassa oleva posto-okeuksa ja varastojen alarvostuksa koskeva säännöksä tulee tukentaa. Maatalousverotuksessa olevat epäkohdat on postettava. Metsätulojen verotusperusteet on uusttava. Omasuusverotuksen tuls tapahtua omasuuden käyvän arvon pohjalta. Satunnasen myyntvoton verotuksessa oleva akaraja tuls postaa. Luonnollsten henklöden tuloverouudstuksessa on suurtulosmpen tulonsaajen veroprogressota krstettävä ja pentulosten tulonsaajen progressota kevennettävä. Vähennysjärjestelmää on huomattavast yksnkertastettava. Vastaavat etuudet turvataan suoren tulonsrtojen avulla. Ennakonpdätysjärjestelmä tulee uudstaa sellaseks, että ennakonpdätykset vaöbaavat mahdollsmman hyvn lopullsta veron määrää. Välllsen verotuksen puolella tuls krstää ylellsyysluontosten hyödykkeden verotusta. Peruselntarvkkeden lkevahtoverotusta tuls keventää.

34

35 -T BÊEÊ^ --. t. tr- ; s... '. :, f t ', - s.,'. : m -,»vt V- '. -.te-

36 - l ^;;. PÖYTÄKRJA Suomen Sosaldemokraattnen Puolue - Fnlands Socaldemokratska Part r.p:n puolueneuvoston kokouksesta, joka pdettn Helsngn työväentalon juhlasalssa keskvkkona 27 pävänä maalskuuta 197^ alkaen kello Kokouksessa ol läsnä 59 puolueneuvoston jäsentä. Puhetta kokouksessa johtvat lmo Paananen ja Hekk Helmnen. Kokouksen shteerenä tomvat Pentt Laakkonen ja Martt Aberg. Kokouksen avaus Kokouksen avas puolueneuvoston varapuheenjohtaja lmo Paananen : Puolueneuvoston kokous alkaa! Avaus vahvstettn. Puhetta Jä johtamaan lmo Paananen. Shteern tehtävä ryhtyvät hotamaan Martt Aberg ja Pentt Laakkonen. Nmenhuuto Puheenjohtaja: Tomtetaan nmenhuuto. Kehotan vastaamaan selväst nmenhuutoon, koska kuuluvuus tässä salssa on, nn kun tedetään, vähän hekko. Martt Aberg tomtt nmenhuudon. Puheenjohtaja : Nmenhuudossa on todettu 59 puolueneuvoston jäsenen olevan saapuvlla. Merkttn (luettelo kokouksessa läsnä ollesta pöytäkrjan ltteenä n:o 1).

37 - 2 - Työjärjestyksen 2. kohta ol loppuun kästelty Kokouksen lallsuuden toteamnen Puheenjohtaja : Seuraa kokouksen ]allsuuden toteamnen. Shteer! Martt Ä b e r g : Puolueen sääntöjen 23 :n mukaan "Puoluekokousten välsnä akona on puolueen ylmmän päätäntävallan haltjana puolueneuvosto. Puolueneuvoston varsnanen kokous pdetään joka vuos, lähnnä vuoden alkupuolskolla. Kokouspakasta ja -ajasta päättää puoluetomkunta." Edelleen saman pykälän mukasest "Puolueneuvoston kokouksen kutsuu koolle puoluetomkunta. Kokouskutsu lähetetään prjärjestölle krjallsena." Tästä puolueneuvoston kokouksesta on lähetetty kutsu 7 pävänä maalskuuta 197^, ja tämä kokouskutsu kuuluu seuraavast: "Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan sääntömääräseen kokoukseen, joka pdetään Helsngn Työväentalon juhlasalssa keskvkkona 27. pävänä maalskuuta 197^ alkaen kello Kokouksessa kästellään sääntömäärästen asan lsäks polttsta tlannetta ja päätetään koulutuspolttsesta kannanotosta. Helsngssä 7. pävänä maalskuuta 197^ SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUETOMKUNTA jlla sekä puolueen eduskuntaryhmän edustajalla." Sääntöjen 27 :ssä sanotaan: "Läsnäolo- ja puheokeus puolueneuvoston kokouksessa on puolueeseen kuuluvlla valtoneuvoston jäsenllä, puolueen eduskuntaryhmän valtuutetulla edustajlla, puoluetomstoa edustavlla valtuutetulla tomtsjolla, prtomkunten edustajlla, prshteerellä ja puoluelehten valtuutetulla edustajlla sekä läsnäolo-okeus henklöllä, jolle puolueneuvoston puheenjohtaja ennen kokousta tomtetun krjallsen pyynnön perusteella sellasen okeuden myöntää." Puheenjohtaja: Kokous votaneen todeta lallseks ja päätösvaltaseks! Kokous todettn lallsest koolle kutsutuks ja päätösvaltaseks (kokouskutsu pöytäkrjan ltteenä n:o 2). Työjärjestyksen 3. kohta d loppuun kästelty. Kokouksen järjestäytymnen Puheen j ohtaja : Seuraa kokouksen järjestäytymnen. SÖtSEO.YäQtä Puheen j ohtaja : Ensks valtaan kaks shteerä. Puoluetomkunta esttää, että shteereks valttasn Martt Äberg ja Pentt Laakkonen. Hyväksyttäneen Puoluetomkunnan estys shteereks hyväksyttn. Rafael Paaso Kalev Sorsa" KSÖ3SD-B5täkr4an_tark8ta^ Edelleen puolueen sääntöjen 20 :ssä sanotaan, että "Puhe- ja estysokeus puoluekokouksessa on puoluetomkunnan jäsenllä, puolueen tlntarkastajan puheenjohtajalla, sosaldemokraattsten nasten ja sosaldemokraattsen nuorson keskusjärjestöjen edusta- Puheenjohtaja: Stten valtaan kaks pöytäkrjan tarkstajaa. Puoluetomkunta ehdottaa pöytäkrjan tarkstajks valttavks Tovo Sorsan ja Eno Haapasen. Valttaneen!

38 Puoluetomkunnan estys pöytäkrjan tarkstajks hyväksyttn Menettelytapavalokunnan jäsenet valttn puoluetomkunnan esttämällä tavalla huomoon ottaen edellä estetyt kaks muutosta Työjärjestyksen 4. kohta ol loppuun kästelty. P u h e e n j o h t a j a : Valtaan kolme ääntenlaskjaa. Työjärjestyksen hyväksymnen Puoluetomkunta ehdottaa valttavks seuraavat: Joel Vheräranta, Eero Lesknen ja Hannu Perttula. Valttaneen Puoluetomkunnan estys ääntenlaskjoks hyväksyttn. Puheenj ohtaja : Asa 5. Työjärjestyksen hyväksymnen. Työjärjestysehdotus lmenee estyslstasta. HyväksytÄneen.' Hyväksyttn seuraavan ssältönen työjärjestys: "1. Kokouksen avaus Puheenj ohtaja : Valtaan menettelytapavalokunta. Puoluetomkunnan ehdotus on seuraava: Puheenjohtajaks Kalervo Aattela, Etelä-Häme, ja jäsenks Oss Palenus, Uusmaa, Rejo Salo, Satakunta, Laur Vermaa, Oulu, Vekko Heskanen, Kesk-Suom, Erkk Ylpaavalnem, Lapp, Maranne Laxn, Ruotsalaset, Rafael Paaso, uoluetomkunta, Kalev Sorsa, puoluetomkunta, Amo Karamo, shteer ja Esko Kangas, koulutuspoltkan asantuntja. Erkk Ylpaavalnem e ole pakalla. Heno U k s 1 a (Lapp): Ehdotan Esko Ojalaa Ylpaavalnemen tlalle menettelytapavalokuntaan. 2. Nmenhuuto 3. Kokouksen lallsuuden toteamnen Kokouksen järjestäytymnen - valtaan kaks shteerä - valtaan kaks pöytäkrjan tarkstajaa - valtaan kolme ääntenlaskjaa - valtaan menettelytapavalokunta 5. Työjärjestyksen hyväksymnen 6. Polttnen tlanne (Kalev Sorsa) 7. Puolueen tomnta- ja tlkertomus vuodelta 1973 ltteneen sekä tlntarkastajan lausunto 8. Puoluetomkunnan ehdotus tulo- ja menoarvoks vuodelle 1974 Puheenj ohtaja : Heno Uksla on ehdottanut, että Ylpaavalnemen sjasta valttasn Esko Ojala, Lapn pr Sos.-dem. Eduskuntaryhmän tomntakertomus vuodelta 1973 Päätetään koulutuspolttsesta kannanotosta (Erkk Aho) Kedcustelu ja julklausumat 12. Muut eslle tulevat asat" Possa olleen Laur Vermaan, Oulu, tlalle valttn Matt Väsänen, Oulu. P u h e e n j o h t a j a : Menettelytapavalokunta votaneen Työjärjestyksen 5. kohta ol loppuun kästelty. tällä tavalla muutetussa kokoonpanossa valta

39 Polttnen tlanne P u h e e n j o h t a j a : Ja stten asa 6. Polttnen tlanne. Polttsen tlannekatsauksen esttää tover Kalev Sorsa, ole hyvä.' Kalev S o r s a : Tover puheenjohtaja, tovert.' Polttsta elämää on stten vme puolueneuvoston kokouksen lemannut vomakkaast kaks asaa, energakrs ja kokonasvaltanen tuloratkasu, jotka ovat monella tavon ketoutuneet yhteen vakeast ratkastavaks ongelmavyyhdks. Tällä hetkellä on vyyht saatu kutenkn aukeamaan, ja selkämnen on hyvässä vauhdssa. Kun Jermu Lane vme kokouksessa selost puolueneuvostolle kauppapolttsta tlannetta, hän jo sllon knntt vakavaa huomota kansanvälseen markknahntakehtykseen energan jal raakaaneden kohdalla. Velä tuollon e kutenkaan hntakehtyksen koko merktys Suomelle ollut nähtävssä. Kun totuus paljastu, se aheutt uudelleen arvonnn tarpeen koko talouspoltkassa, ekä vähten tulopoltkassa, ja kokonasratkasuun tähtäävä prosess keskeyty jokskn akaa tarpeellsa laskelma varten. Energa- ja raaka-anelaskun merktys kansantaloudellemme on nyt puolueneuvoston tedossa. Vahtosuhteen jyrkkä huononemnen on asettava tuotantokapasteettmme muutamaks vuodeks tuklle, ja se on jo nostanut vahtotaseen peruskorjauksen enssjaseks kansantaloudellseks tavotteeks kakkne tästä johtuvne polttsne seuraamuksneen. Myös tulopolttsen ratkasun ssältämä vastaus nähn ongelmn tunnetaan. Takaamalla työntekjölle, vrkamehlle ja tomhenklölle mahdollsmman korkea reaalansotaso, suojelemalla stä tukennetulla hntasäännöstelyllä, täydentämällä sen merktystä ertysest palkanansatsjohn kohdstuvlla verohelpotukslla ja työeläkeuudstuksella<, solmmalla kohtuullnen sopmus maataloustulon kehtyksestä sekä suorttamalla uus lkkeelle lähtö perhepoltkassa, on pyrtty välttämään tlanne, jossa palkansaajaväestö joutus kantamaan kohtuuttoman raskaan osan kansantaloudellssta menetyksstämme ja jossa tse kansantalous e kykens selvämään sen vastattavaks asetetusta haastesta. Tuskn mkään osapuol on ratkasuun täysn tyytyvänen. Slt on selväst sanottava, että saavutettu kokonasratkasu on käytettävssä oleven mahdollsuuksen puttessa paras saavutettavssa oleva. Työväenlkkeen kannalta on ratkasua arvotaessa ensks todettava, että se on reaalnen, toteuttamskelponen, ekä mtään tyhjää hahattelua ta demagogaa. Toseks se suojaa parhaalla mahdollsella tavalla pen- ja kesktulosten edut. Kolmanneks se antaa mahdollsuuden suojata palkansaajat sellaslta kollektvslta onnettomuukslta kun jyrkkä suhdannelasku, syvä työttömyys ja holtttoman työmarkknatlanteen seurauksena syntyvä devalvaato. Neljänneks se merktsee todella huomattava peraatteellsa saavutuksa eläkepoltkassa, perhepoltkassa ja veropoltkassa. Vhdon se luo pohjan tuotantoelämämme rakentamselle tukevalle, klpalun kestävälle pohjalle, jos harkntaa rttää nn polttsssa kun etujärjestöjenkn prssä myös tulevasuudessa. Vme kerralla keskustelmme ptkään kauppapoltkasta. Sosaldemdraattsen puolueen asettamat vaatmukset kapapolttselle ratkasulle ovat uudessa tlanteessa osottaneet välttämättömyytensä yllättävän nopeast. Keskeset suojalat ovat joutuneet kpeän tarpeen sanelemaan käyttöön välttömäst. dänkaupan kehttämselle asettamamme tavotteet ovat tämän pävän realteetteja. Juur kauppapoltkan kehttämselle onkn tänä pävän asetettava suuret vaatmukset. Suomen tarkotuksena on saada ns. KEVSOS-

40 neuvottelukerros, ns. penten sosalstmaden kanssa käytävä neuvottelukerros, päätökseen mahdollsmman nopeast. Neuvostolton kaupan tarjoama uusa mahdollsuuksa tutktaan kreellsessä järjestyksessä, ja ensmmäset uuskaupat on jo allekr- jotettu. Tarmokkaa kehtystyön alasna ovat myös blateraalset kauppasuhteemme muhn sosalstsn mahn. Avan samon kun laajeneva dänkauppamme asettaa EEC-vapaakauppasopmus vaatmuksa tuotantomme kehttämselle ja klpalukykymme kaknpuolselle takaamselle. Uutena ertysalueena ovat astumassa esn kaupan ja tekns-teollsen yhtestyön alolla öljytulojen varassa nopeutetussa kehtyssuunntelmssaan nmenomaan yhtestyöhön Suomen kaltasten puolueettomen, kolonalststa mennesyyttä omaamattomen, teknstä suortuskykyä omaaven maden kanssa pyrkvät öljyntuottajamaat. Me puolestamme olemme jo ennen krsä osottaneet pyrkmyksemme tämänkaltaseen yhtestyöhön ja olemme luonnollsest valmt lsäämään ponnstuksamme uusa mahdollsuuksa luovassa tlanteessa. Tämä kakk edellyttää vpymättä ulkomaankaupan organsaaton vomakasta kehttämstä, josta halltuksen prssä onkn jo käyty keskusteluja. Sllon kun vaadtaan tomntaa maan kokonasedun turvaamseks, evät svusekat saskaan olla tarpeellsten ratkasujen estenä. Tonen keskenen lähajan tehtävä on verouudstus. Verokeskustelu on ollut vlkasta ja rönsylevää. Pääasassa on tetenkn tuotu esn verotuksen epäkohta ja puutteellsuuksa. Verotuksen yhteskuntapolttset yhteydet ovat saaneet osakseen vähemmän huomota. Helpost unohdetaan, mten ratkasevast valton ja kun- * ten tarjoamat yhteskunnallset palvelukset, jotka rahotetaan verovarolla, lsäävät tasa-arvosuutta, lsäävät kakken kansalasten hyvnvonta. Usen unohdetaan, että nämä palvelukset ovat 0 kakken saatavlla joko maksutta ta hyvn alhaseen hntaan. Unohdetaan tulonsrtojen merktys, eläkkeden, lapslsen merktys kulutbnahdollsuuksen lsäämsessä jne. lman maksuttoma palveluja ja tulonsrtoja hyvnvontmme rppus yksnomaan hankkmstamme tulosta, jollon tulo- ja varallsuuserosta johtuva ostovoma määräs medän tse kunkn elntason. Tällasessa yhteskunnassa elntasoerot olsvat huomattavast suuremmat, kun mellä nykyään on. Melestän hmsten kulutusmahdollsuuksa arvotaessa tuls määrtellä kokonaskulutus uudelleen sten, että shen luettasn palkkatulolla hankttujen tavaroden ja palvelusten lsäks yhteskunnalta maksuttomast saadut palvelut ja tulonsrrot. Tosaalta kokonastulot ptäs määrtellä uudelleen sten, että palkkatulojen lsäks otettasn huomoon yhteskunnalta saadut tulonsrrot ja maksuttomen palvelusten arvo vähennettynä maksetulla verolla. Vasta tällasella kokonastarkastelulla kansalaset oppsvat näkemään verojen merktyksen ja pystysvät nykystä paremmn arvomaan, mnkä arvon he yhteskuntapoltkalle ja verotukselle antavat. Verojärjestelmämme ssältää lukusa puutteta ja epäkohta. Varsnkn työtulojen ja pääomatulojen verotuksellnen kohtelu on mellä epäokeudenmukasta palkansaajan tappoks. Verojärjestelmämme väärstymän korjaamnen onkn halltuksen eräs tärkemmstä ja keskesmmstä tehtävstä. Verotuksen kokonasuudstuksessa SDP:n halltusryhmän pyrkmyksenä on saattaa nyt verotuksen ulkopuolella olevat pääomatulot verotuksen prn sekä pyrkä verottamaan tuloja ja varallsuutta maksukykysyysperaatteen mukasest. Velä vme syksynä verouudstusnäkymät olvat melko utuset. Tänä pävänä uskon, että usemmat ovat kanssan yhtä meltä stä, että nykynen halltus on jo tähän mennessä toteuttanut enemmän palkansaajlle myöntesä verouudstuksa kun mkään akasemp halltus. Lsäks halltuksen vuoden 1974 budjettestyksen yhteydes-

41 sä yksmelsest hyväksymästä verouudstusohjelmasta ovat useat kohdat velä valmsteluvaheessa. Nden saatua eduskunnan hyväksymsen vodaan jo puhua verotuksen kokonasuudstuksen toteuttamsesta. Ohjelman ensmmänen kohta kosk vuosna 197^-75 toteutettavaa pen- ja kesktulosten veronlevennystä. Sehän ol 900 mljoonaa markkaa, joka nyt kokonasratkasun yhteydessä nostettn mljoonaan markkaan. Tämä on tuloveron summasta non vdennes. Halltuksen veropolttnen mnstervalokunta on elen saanut valmks myös ehdotuksen uudeks tulo- ja varallsuusverolaks. Se on tarkotus saattaa halltuksen kästtelyn jälkeen pkasest eduskuntaan. Lakestyksen mukaan tullaan srtymään ns. kaksveroluokkajärjestelmään, joka postaa yhtesverotuksen suurmmat epäkohdat. Ehdotuksessa on luovuttu ns. splttng- el tasausjärjestelmästä. Jotkut ovat myös tedustelleet, mks verouudstusta e tehty jo vme vuonna. Nälle on estettävä par käytännön sekkaa. Ensnnäkn akasempen halltusten valmstelutyötä e votu sellasenaan käyttää. Tämä halltus tarvts lsäselvtyksä ja koeverotuksa. Vero-ongelmat ovat montahosa, ja yhdenkn ratkasu saattaa vaata muutoksa kymmenn lakehn. Huolellsta valmstelua tarvtaan, ette tosaalla aheuteta uusa epäkohta. Tonen käytännön sekka on kansalasten puutteellset kästykset veroasosta. Tämä todettn hljattan Tampereen Ylopston suorttamassa tutkmuksessa. Okeden tetojen puuttuessa ykspuolnen tedonvältys vo menestyksellsest vakuttaa veronmaksajan omenkn etujen vastasten uskomusten syntyyn. Tästä on useta konkreettsa esmerkkejä. Oman sosaldemokraattsen lehdstön levkn ja veroasohn käytettävssä olevan palstatlan lsäämnen on avanasemassa myös okean verotetouden levttämsessä. Veroasoden tuntemus on parn vme vuoden kuluessa huomattavast lsääntynyt. Osaltaan tähän on vakuttanut puolueen veropolttsen jaoston aktvnen tomnta sekä vuoden 1973 talouspolttnen keskustelu. Nyt on akasempaa huomattavast tukevamp tedollnen perusta toteuttaa kokonasverouudstus sten, että palkallaan eläven verotusta kevennetään pääomatulollaan elävn verrattuna. Lopuks on velä syytä korostaa, että pysyvät verolat edellyttävät tullakseen hyväksytyks eduskunnassa vähntään kahden kolmasosan enemmstön. Tällasta enemmstöä on ollut erttän vakeata saada palkansa^lle edullsten verouudstusten taakse. Halltus vo van tovoa ja työskennellä sen hyväks, että tällanen enemmstö nyt syntyy. Taloudellset kehtysnäkymät edellyttävät tehokkata suhdanneja aluepolttsa tomenptetä. Kansantaloutemme on nykysellään vaarallsen haavottuvanen kansanvälsssä suhdannevahtelussa tuotantorakenteen ykspuolsuuden vuoks. Hattavakutusten postamseks suortettujen ulkomaankauppapolttsten tomenpteden lsäks tulee lähtulevasuudessa pyrkä ponnekkaast rakennepolttsten tavotteden edstämseen. Tämä tarkottaa stä, että ertysest on kehtettävä ntä tuotannonaloja, varsnkn ventteollsuutta ja tuonta korvaavaa teollsuutta, joden kasvumahdoll suudet näyttävät hyvltä. Tuotannollsten nvestonten vomakas lsäämnen onkn lähajan kreellsmpö tehtävä. Tovottavaa on, että myös ykstynen elnkenosektor mahdollsmman pan käynnstää uusa nvestonthankketa. Valtovallan tarkotuksena omalta osaltaan on vomakkaast laajentaa valtoenemmstösten yhtöden tuotantotomntaa ja suunnata stä uusllekn tuotantorakennetta monpuolstavlle tuotannonalolle sekä energan tuotantoon.

42 Pl Lenee syytä tähdentää, että halltuksen tarkotuksena on tehostaa myös pernteellsä tuotantotomntaa edstävä tomenptetä. Ns. maapolttnen pakett on halltuksen eräs perusteellsmmn valmstelemsta asakokonasuukssta. Totean stä tässä yhteydessä van sen, että ottaen huomoon ongelmakentän vakeuden ja ntressen erlasuuden paketn ssällöstä on päästy melko lähelle kompromssratkasua. Vakka emme vo olla kaklta osn ykstyskohtn tyytyväsä, ovat kokonasuuden avulla saavutettavat edut kaklle kansalaslle ja ertysest taajama-asukkalle ensarvosen tärketä. Uskon, että halltus vo lähakona saattaa eduskunnan kästeltäväks maapolttseen pakettn kuuluvat lakestykset. Myös kulttuurpoltkasta on vme akona käyty vlkasta keskustelua, joka ajottan on saanut kärjekkätä, väärstynetä ja tarkotuksellsestkn väärsteltyjä prtetä. Sosaldemokraatt ovat selväst tuoneet lm, että he evät hyväksy kakka tähän ast noudatetun kulttuurpoltkan prtetä, vaan edellyttävät tasapuolsta kulttuurtomnnan er sektoreden kehttämseen tähtäävää polttsta päätöksentekoa. Olemme sanoneet, että kulttuur on nn tärkeä nhmllsen tomman alue, että sen tulee olla koko halltuksen asa ekä adattu metsästysmaa. Nn kään olemme edellyttäneet, että kulttuurn prssä tomven omaehtosten kansalasjärjestöjen melpteet on asanmukasest otettava huomoon. Nähdäksemme vaatmuksemme ovat hyvän halltusyhtestyön hengen mukasa, ja luotamme edelleenkn shen, että tällä alueella vallnneet ermelsyydet vodaan neuvottelun ratkasta. Kaken kakkaan monen tärkeden ratkasujen jälkeen poltkassa on edessä rakentavan työn, mutta samalla kovan työn aka. Ulkopoltkkamme keskenen tehtävä, Euroopan turvallsuuskokous, on pyrttävä saamaan menestyksellseen päätökseen. Edessä oleven [ ' taloudellsten vakeuksen ylttämnen on oleva sekä asallsessa että polttsessa melessä harkntaa ja stkeyttä vaatva tehtävä. Epälemättä vakeudet luovat vastuuta välttelevälle oppostolle lsää lkkumatlaa,ja kansalasten yhteskunnallnen arvontkyky asetetaan tuklle. Kakk merkt vttaavat shen, että nässä epäktollsssa olossa e ole lmaantuva lsää vastuunjakaja halltuspoltkan prn. SKP:n puheenjohtajan yllättävää reaktota vasemmston yhtestyöneuvotteluhn e parhammalla tahdollakaan vo kutsua rohkasevaks. Kaken kakkaan puolueella on edessä kovan työn ajat. Snä mellä on kutenkn tukenamme tetosuus stä, että puolueen jäsenmäärä jatkaa ennätyksellsen nopeata kasvuaan ja on tällä hetkellä todennäkösest jo svuuttanut :n rajan ja että puolueen kannatuslukemat pysyttelevät sodanjälkesssä ennätyslukemssa, non 5 prosenttykskköä yl vme valtollsten vaalen tason. Kansalaset näyttävät arvostavan tekoja enemmän kun sanoja - ja juur tekoja nyt tarvtaankn, (suosonosotuksa) P u h e e n j o h t a j a : Ktos, tover Sorsa! Kalev Sorsan alustus merkttn kuulluks pöytäkrjaan. Keskustelu polttsesta tlanteesta P u h e e n j o h t a j a : Polttsesta tlanteesta salltaan nyt keskustelu. Puheenvuoropyynnöt on jätettävä krjallsest. Samon mahdollset päätös- ta lausumaehdotukset pyydetään jättämään krjallsna. Jouko S l l a n p ä ä (SNK): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert." Tämänhetksen polttsen tlanteen taustalla on ana nähtävä se, että kaptalststa maalmaa on koetellut vme syksystä lähten >äcavn taloudellnen krs tosen maalmansodan jälkeen. Vakka tä-

43 -K! l män krsn lopullsa vakutuksa kaptalstsen talousjärjestelmän kehtykseen e vodakaan velä nähdä täydellsest, vodaan vme kuukausen tapahtumsta tehdä erätä työväenlkkeen kannalta tärketä johtopäätöksä. Eräs merkttävä havanto vme akojen kehtyksestä on mm, se, että jälleen kerran on nähty suurten monkansallsten yhtöden tomvan kakkalla täysn lman julksen vallan valvontaa. Ns. öljykrsn varjolla ne onnstuvat nostamaan öljyn hntaa huomattavast enemmän, kun tuottajamaden suorttamat öljyn hnnan korotukset olsvat edellyttäneet, ja vme vuoden akana öljy-yhtöt keräsvät suurmman vottonsa monn vuosn.. Vodaan varsn perustellust todeta, että kaptalstsen maalman taloudellnen kehtys ja suhdannevahtelut ovat varsn ptkälle kansanvälsten suuryhtöden etupyyteden säädeltävssä. Tästä d syytä tehdä johtopäättksä myös Suomessa ertysest sks, että vme vuosna maassamme toteutetut kauppapolttset ratkasut lsäsvät rppuvasuuttamme kaptalstsen maalman taloudesta. Nyt on vhdonkn ryhdyttävä tehokkasn tomenptesn sosalststen maden osuuden huomattavaks nostamseks kokonaskauppavahdostamme, jollon maamme taloudellnen kehtys ols huomattavast turvatump kaptalsmn krsen vakutukslta. Tämän laptalsmn nykysen krsn akana on myös selväst havattavssa, että kakkalla pyrtään kaptalsmn tomntahärö ratkasemaan maksattamalla sen aheuttamat kustannukset työväenluokalla. Nätä pyrkmyksä on luonnollsest nähtävssä myös Suomessa. Estetään ajatuksa stä, että medän kakken on nyt tngttävä elntasostamme, ta jopa yrtetään luoda jonknlasta sotakorvausajan henkeä. Tosaalta kutenkn pääasassa vme kuukausna tapahtunut valtasa nflaato osottaa, että suomalanen suurpääoma e ole tnknyt mstään, vaan ottanut energan hnnan nou sun monnkertasena takasn nostamalla omen tuottedensa hntoja. Esm. paperteollsuudessa on maalmanmarkknahntojenkn nousu ollut stä luokkaa, että ol syytä harkta ventmaksujen keräämstä, jotta saatasn edes osa votosta yhteseen käyttöön. On ertynen huppu kehtyksessä se tosasa, että suuryhtöden verorastus on koko ajan penentynyt ja palkkatyölästen verotus krstynyt. Tähän e edes tänä vuonna tuleva verohelpotus merkttäväst vakuta. Sosaldemokraatten onkn verouudstusta valmsteltaessa panotettava pääomatulohn kohdstuvan verotuksen vomstamsta. Sllon kun kaptalsma koettelevat krst, on työväenlkkeen vomstettava tomntaansa. Suomessa sosaldemokraatten harjottama talouspoltkka on ratkasevan tärkeä työväen etujen puolustamsessa. Esm. pyrkmykset kaksvuotsen tulopcttsen kokonasratkasun akaansaamseks saamatta todella ptävä taketa nflaatovyöryn pysäyttämsestä saattavat osottautua vrheellseks kenoks työlästen reaalanson turvaamseks. Tässä tlanteessa sosaldemokraattsen puolueen on varottava kantamasta lkaa vastuuta kaptalsmn tomvuuden palauttamsesta kaptalsten ehdolla. Medän on pystyttävä osottamaan taloudellsten krsen aheutuvan tse kaptalstsen järjestelmän rakenteesta, ja medän on vaadttava sellasten rakenteellsten kaptalsmn vastasten uudstusten toteuttamsta, jotka johtavat lopulta työväenluokan täysn valvomaan talousjärjestelmään maassamme» Osmo Kaartnen (Kymen pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert.» Elämme parhallaan polttsta murrosvahetta tlanteessä, josta vodaan kehtystä ohjata sosaldemokratan kannalta ta sanosnko työmehen näkövnkkelstä katsoen kelteseen ta myönteseen suuntaan. Sosaldemokraatt ovat kannatettavalla tavalla ottaneet vastuuta yhteskuntamme er osa-aluella. Me vomme to- A deta asemamme koko yhteskunnassa olevan hyvnkn stä tunnustusta

44 vastaava, jota valtollsten vaalen tulokset edellyttävät. Tältä osn asat ss ovat parlamentarsmn edellyttämässä järjestyksessä. Työpakolla on keskusteltu vme akojen tapahtumen valossa osttan varsn krttseen sävyyn. Sosaldemokraatt tuntevat varsn aheellsta huolta sen johdosta, ovatko hekäläsä edaavat er elmssä ratkasuja tehdessään kaken akaa mannneet, kenen asalla ovat. Tässä tanteessa katsosn, että puolueneuvoston on syytä panottaa sosaldemokraatten ehtoja määrät täessä polttsta kehtystä tästä eteenpän. öljyn hntakrs on ollut eräs vme akojen keskesmmstä kysymyksstä. Sen osalta suortettuhn tomenptesn en katso tarpeellseks puuttua muuton kun esttämällä velä kertaalleen sen kysymyksen, joka työpakolla usen tulee esn: tulko kakssa vahessa otetuks huomoon rehellsest tosasat ja kuulluks rttävää asantuntemusta? Ammattyhdstyslkkeen keskesllä työpakolla ovat sosaldemokraatt ottaneet selvän ja vastuuntuntosen kannan tulopolttsen kokonasratkasun akaansaamseks; Seurattuan Metalllton päätäntävaltaelmssä ratkasun kehtystä tunnen varsn tarkon ne edellytykset, jota sosaldemokraattset tovert työpakolla asettavat tehtyjen kokouspäätösten jälkeen solmttavlle sopmukslle. On selvää, että luotujen perusteden pohjalta sopmukset syntyvät, ja vastuu sopmusten ptävyydestä on sen mukasest sosaldemokraatten. Maan halltuksella, jossa sosaldemokraatella on keskenen asema, on nstrumentt tlanteen menestyksellseks hotamseks, ja tästä tuls tehdä selvät päätökset. E saa jäädä sellasta mahdollsuutta, että esm. vuokrapane päästettäsn purkautumaan. On edesvastuutonta jopa ajatella sellasta mahdollsuutta, että, ( vuokra kuluvan vuoden puolella korotettasn jopa 2 markalla. Asuntohalltuksen edustaja kutenkn tämän kaltasen ajatuksen televsoruudussa estt jopa ääneen ja hyväksyvässä äänensävyssä. Mkäl tällasen sallttasn tapahtua, merktss se hyvn ptkälle tulopolttsen ratkasun mtätömstä. Sama koskee asumskustannusten kehtystä yleensäkn. Nden kehtys on saatava tukkaan kurn, ja tämä käynee esm. öljyn hnnan alentamsella nn alas kn mahdollsta. Ols melenkntosta kuulla, mllä edellytyksllä ykstyset teollsuuslatokset tetävät saavansa halvempaa öljyä, kun mtä Neste tomttaa. Tärken lähtökohta melestän on se, että kokonasratkasua tehtäessä ammattyhdstyslkkeelle annetut lupaukset on lunastettava täysmääräsnä. Ammattyhdstyslkkeessä vodaan tehdä päätöksä sosaldemokraatten tomesta rppumatta stä, mtä meltä kommunstt ovat. Se kutenkn edellyttää, että sosaldemokraatella on rttävä enemmstö nssä päätäntävaltaelmssä, jossa ratkasut tapahtuvat. Esm. Metallltossa sosaldemokraatten osuus myös ens vuonna pdettävässä edustajakokouksessa rppuu nähdäksen suurelta osalta stä, mllä tavon tulopolttsen kokonasratkasun hntoja, verohelpotuksa ja sosaalpaketta koskevat osat pysyvät koossa. Metall on osaltaan kannanotollaan kantanut suurmpana lttona slle kuuluvan vastuun. On täys okeus edellyttää, että Metalllton sosaldemokraattnen ryhmä on joutunut harhaanjohdetuks, koska se pahmmassa tapauksessa merktss lton srtymstä kommunsten käsn. Rejo Salo (Satakunnan pr): Tover puheenjohtaja! Puuttusn tässä tover Sorsan alustukseen sltä kohdn, joka kosk tätä energakrsä. Koko polttnen tlanne ja sen selvttelemnen snänsä ol melenkntosta kuultavaa. Tämä energakrs on f M

45 kosketellut erätä penkntestöjen omstaja erttän ankarast tettynä akana tänä vuonna sen pahan talven jälkeen, joka sentään päätty jo ennen vuodenvahdetta. Tarkotan stä akaa, jollon energan hnta, öljyn hnta ol korkemmllaan, tämän vajaan 20 pävän ajan. Te tedätte kakk, että penkntestöllä polttoanesälöden tlavuudet ovat varsn vähäset ja että kun ane loppuu, stä on tlattava. Sen vuoks moneltakn taholta on estetty tovomuksa, että nlle, jotka tällön joutuvat pakkotlanteessa hankkmaan tätä anetta, tämä ptäs jotenkn korvata ta palauttaa. Sen vuoks rohkenen, tover puheenjohtaja, ehdottaa puolueneuvostolle seuraavan kannan ottamsta: "Puolueneuvosto velvottaa SDP:n halltusryhmää tommaan sten, että ns. kalln energan akana ^ lämmtystä varten hanktun öljyn hntaero - kevyt polttoöljy 13,27 pennä ltra ja raskas öljy 17,3 pennä klo - palautettasn nlle, jotka ko. akana ostvat aneen varsnasta lämmtystä varten." Pyydän jättää tämän päätösehdotuksen tover puheenjohtajalle. Rejo Vaaranta (Pohjos-Karjalan pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert.' Vakka kokouksen kästeltävn asohn e varsnasest kuulukaan aluepolttsten ohjelmakysymysten ratkomnen, nn katson kutenkn tarpeellseks tässä ylespolttsessa keskustelussa ottaa eslle muutama aluepoltkkaan».!.: ). " «... J lttyvä kysymyksä sks, että lähestyven kehtysaluelaken uudstamsajankohta alkaa olla käsllä ja keskustelu tulevan lan ssällöstä on lähtenyt vomallsest käyntn. Aluks haluan esttää puolueen polttssta ratkasusta päättävssä elmssä olevlle toverelle muutama ajatuksa. Ensnnäkn mtä kehtysaluelaken uudstuskeskusteluun tulee, nn olen pannut merklle, että olemme sortuneet lähnnä Keäcustapuolueen kanssa käytävään kyllä-e -sananvahtoon lakestyksen yhteydessä hahmottuneden teknsten kysymysten ympärlle. Tällaset tlasuudet ovat kehttyneet shen suuntaan, että yrtämme tnkä Kepun esttämstä vaatmukssta jotakn kulma pyöreämmks. Tämä menettely on venyt tlanteen shen suuntaan, että kansalaset kovn herkäst saattavat vetää sen johtopäätöksen, että medän ja Kepun lnjan vällle on päässyt jotakn ratkasemattoma ongelma. Tällä edellä esttämällän johtopäätöksellä haluan knnttää puoluetoveren huomota shen, että jos jätämme vähemmälle peraatteellsten näkemysten eslle nostamsen polttsten päämäären yhteydessä, nn samalla myös kentälle jää hämärämp kuva stä, mtä me tosasassa haluamme kehtysaluelalta. Tässä suhteessa selkeämmän kuvan luomseks näkfen, että sosaldemokraatten tuls esttää ohjeta konkreettsemmn omat tavotteensa ja nn, että kansalaset ymmärtävät. Medän ols käytävä suoraan käsks kaptalsmn kasautumslmöön, mkä aluepolttsest lmenee tuotannon kasautumsena ruuhka-aluelle. Samalla kun me tunnustamme tämän olemassa olevan tosasan, medän tuls sjannnohjauspyrkmysten lsäks voda esm. asettaa erkonen yhtövero ruuhka-aluelle tulevalle teollsuudelle ja sten osaltaan lsätä valton tuloja. Kokemukset ovat osottaneet, että vomakkankaan kaptalsmn subventomslnja e snänsä tuo ratkasevaa tulosta. Jos ne karkeat arvot ptävät pakkansa, että nykysten kehtysaluelaken avulla kyettn luomaan van non kymmenen tuhatta uutta työpakkaa, tämän vertauskohdaks vodaan esttää seuraava esmerkk: Valto vos perustaa suuren elektronkkayrtyksen kehtysalueelle, joka yksn saattas työllstää lähes saman määrän hmsä. Tämä karkea esmerkk osottaa, että medän on välttämättä vaadttava valton suora teollsuusnvestonteja

46 kehtysaluelle. Olemme kuulleet, että tekstlteollsuudelle on avautumassa laajentuvat markknat. Mks valto e vos perustaa kehtysaluelle suura tekstlalan yrtyksä, jotka olsvat myös rttävän suura ykskötä ajatellen esm. dänkaupan markknota ja alan suhdanneherkkyyttä? Kun tarkastelee uuteen kehtysaluelakn tuleva uudstuksa, jotka ovat ylessellasa, jotka tarkottavat mm. pyöretä rahoja tomnta-avustuksna, jotka kattasvat mm. käyttöomasuuden nvestonnsta kepulasten vaatmusten mukaan %» käynnstysavustuslanoja, jotka maksasvat % palkosta tetyn ajan puttessa, sekä lsäks koulutuslsää, joka turvaa ns. opplastyövoman palkan alussa kokonaan, ja lsäks muut edut ja palkkot, jotka ovat vomassa, nn meleen tulee stäkn huolmatta ajatus, vakka nällä lsääntyvllä edulla varmastkn saadaan uusa yrttäjä kehtysaluelle, että tarvtseeko yleensä kaptalsteja kehtysaluella, jos valton on maksettava hedän tervtsemensa työntekjöden palkat. Palasn velä yrtysten wohelpotuspoltkkaan. Edellä estn, että mks e votas ruuhka-alueden yrttäjen verotusta krstää vastaavast kun päästää kehtysalueden yrtykset lähes kokonaan verosta vapaks. Mnulla on sellanen melkuva, että ansokkaasta ylesestä veronalentamspddtkasta huolmatta, oltnpa sen järkevyydestä mtä meltä hyvänsä, pää saattaa tulla vetävän käteen, ja.joscennusteet ptävät pakkansa, kuten term kuuluu, nn narun päästä löytyy työlänen, jonka hartolle loppujen lopuks raskan taakka jää. Ktos! Mkko Pekkonen (Kymen pr): Tover puheenjohtaja! Tover Sorsa tuossa suortt realstsen polttsen tlannekat- > sauksen, ja hän aka tavalla tuossa katsauksessa kartott nykystä olotlaa ja ntä tehtävä, jota medän on tehtävä lähtulevasuudessa, ja mnä todellakn panotan stä, että tämä ol varsn realstnen näkemys asosta. Olen ennenkn tältä pakalta tähdentänyt stä sekkaa, että medän sosaldemokraatten täytyy ana yrttää hotaa asota paremmn kun toset puolueet. Van sllä tavalla me vomme kannatustamme kasvattaa ja saada stten myös stä aatteellsen sektorn asaa eteenpän, koska mellä e ole mtään muuta tetä kun saada hmset ajattelemaan medän asaamme ja antamaan slle kannatuksensa. Haluasn pkkusen kutenkn tuoda näkemyksä kentältä lttyen lähnnä tähän tlanteeseen, joka synty ns. energan hntakrsssä. Käytän melellän nykysn jo sanaa "hntakrs", koska energastahan e lmesest enää ole puute, jos van raha rttää. Tässä Sorsa sano, että sllon kun vmeks mnster Lane täällä melle nätä asota selost, nn velä tässä vaheessa e hntakehtyksen koko merktys Suomelle ollut näkyvssä, ja hän mants täällä, että koko totuus paljastuu ja aheuttaa uudelleen arvonnn tarpeen. Todellakn ol varmaan nän, että hntakehtys e ollut velä sllon näkyvssä, ekä se velä tetyst han varmast ole tänäkään pävänä, mhn se hnta stten asettuu, mutta senhän me kakk tedämme, että se asettuu tetyst toslle lukemlle, kun mtä tämä energan hnta ol velä vme vuoden alkupuolella ja puolvälssä. Medän täytyy tetyst johtavana puolueena tässä maassa tomenptetä nn harkta, että me otamme huomoon tämän asantlan. Snä melessä haluasn osottaa erästä kohtaa tästä polttsesta katsauksesta. Täällä kun veropoltkasta on nn paljon nyt vme akona puhuttu, tämä veropoltkka on ollut jossan määrn tässä tuloratkasussakn esllä, mutta e tetyst snä laajuudessa, mhn puolueemme on pyrknyt tässä veropoltkassa, mutta erätä veropolttsa ratkasuja myös tässä kokonasratkasussa suor-

47 tettn. Täällä tover Sorsa mants, että unohdetaan, mten ratkasevast valton ja kunten tarjoamat yhteskunnallset palvelukset, jotka rahotetaan verovarolla, lsäävät tasa-arvosuutta, lsäävät kakken kansalasten hyvnvonta. Usen unohdetaan, että nämä palvelukset ovat kakken saatavlla joko maksutta ta hyvn alhaseen hntaan. Tässä yhteydessä, kun tätä energan hntakrsn synnyttämää jälkhotoa on stten annettu, on otettava huomoon eräs sellanen sekka, joka on aheuttanut kunnlle syyt erttän vakavaan tlanteeseen. Se on ollut näden kunnallsten maksujen jälkeenjäänesyys, jota stten tämä hntasulku ja shen lttyvät okeuskanslern tulknnat ovat entsestäänkn vakeuttaneet, nn että mm. kaupungssa, mstä mnä olen seltä rajalta - Lappeenranta - ellemme nässä asossa pääse johonkn metä tyydyttävään ratkasuun, nn me emme vo taata, kunka medän kunnallsveroäyrmme kohoaa, koska me tällä hetkellä joudumme mm. kaukolämpöä hankkmaan tällä, ja vakuttaa sltä, että valtovalta on vaatnut, että kunnat lähtevät tätä kaukolämpöä edelleen kehttämään tässä energapolttsessa tlanteessa, koska se kansantaloudellsest, anakn jos se tuotetaan vastapanelämpönä, on erttän edullnen kansantaloudellnen ratkasu. Asa ols kannatettava, mutta melle tulee tässä nyt senä vastaan, elle nätä maksuja päästä panemaan slle tasolle. Emme me vo kutenkaan lähteä stä, että me permme sellasltakn veronmaksajlta korkeaa veroäyrn hntaa, jotka maksavat muutenkn jo, jos nllä on jokn muu lämpölähde kun kaukolämpö, korkeampaa energan hntaa tässä tlanteessa. Tässä melessä mnä haluasn ertysest, öbtä puolueneuvosto antas sellasen jonknlasen kannanoton, että nämä kunnallset maksut, jotka syntyvät varmast kovan kontrolln, kovan yhteskunnallsen valvonnan alasna - ntä e saada läp, ennen kun ne käyvät monta svlää läp - postettasn tällön säännöstelyn prstä, että kunnat tsemääräämsokeudella vosvat tällasa lämpö- ja sähkö- ja muta mdsuja tse määrätä, koska sllon nämä maksut kutenkn tulevat sellasen kansanvaltasen kontrolln alasks, että tuskn valton prssäkään nätä maksuja tässä maassa nn kovn tutktaan. Tässä melessä mnä ptäsn erttän tärkeänä tätä asaa ja haluasn, että puolueneuvosto vos tästä melpteensä lausua. Manne K a l l o (Satakunnan pr): Tover puheenjohtaja, hyvät tovert Kannatan Rejo Salon puolueneuvostolle jättämää päätöslauselmaehdotusta. Hyvät tovert Metä kutsutaan jossakn yhteyksssä puolueneuvoksks. Melle on annettu valtuutus päättää koko kansaa koskevsta asosta. Tämän valtuutuksen ovat melle antaneet puoluetovert kentällä, jotka vuoskymmenen akana ovat tulleet tuntemaan medät työmme ja tomntamme perusteella, ehkä ennen kakkea sen vuoks, että demme hedän melestään parhaten kyenneet soveltamaan sosaldemokrataa arkpävän elämässä ja tomnnossa hmsten hyväks, jota työtä sosaldemokrata on. Se testä, hyvät tovert, joka tuntee saaneensa valtuudet stua tässä salssa ja tämän puolueneuvoston päätösvaltasena jäsenenä edellä mantulla perustella, olet juur se mes ta nanen, puoluetover, jolle mnä nyt haluan puhua. En enssjasest puhu mnsterelle, vaan juur snulle, joka olet ehkä koko elämäs ajan joutunut tastelemaan sekä puolueessa että ammattyhdstyslkkeessä että kunnallsvaltuustossa sosaldemokraattsten tavotteden puolesta ja vot nyt lota esmerkks stä, että me edelleenkn elämme vapaassa ja tsenäsessä Suomen valtossa. Puhun myös snulle, joka lotset stä, että sosaldemokraattsen puolueen olemassaolon perusehto, parlamentaarnen kansanvalta, on velä vomassa tässä maassa. Snulle mnä

48 puhun, joka vavojas laskematta ja tseäs kuluttaen kansanvaltasen työväenlkkeen er sektorella olet nähnyt vavaa sen vuoks, että hmnen - lähmmäses - vos tässä maassa elää vapaana pelosta ja turvallsella melellä. Mkäl nän olet ymmärtänyt luottamuasemas velvotteet, olet täysmääräsest tajunnut myös sosaldemokratan syvmmän merktyksen, joka ennen kakkea on oppa nhmllsyydestä ja veljeydestä. Haluan puhua juur snulle, ja tahdon esttää snulle myös muutama kysymyksä. Olen täysn vakuuttunut stä, että snä nn kun mnäkn olet vme vuosna harjottanut tses kanssa älyllstä ja aatteellsta epärehellsyyttä. Varmaan olet nän tehnyt, mkäl olet rehellnen. Olet kuullut puhuttavan ja olet havannut tehtävän vaston maalmankatsomustas. Olet usen sen vuoks ollut murheellnen, mutta jostakn selttämättömästä syystä olet ollut vat. Olet uskonut, että jokn korkeamp, vsaamp voma on se syy, mks snä olet tukahduttanut aatteellsen omantuntos äänen, mkäl snulla stä on ollut. Joskus tuskallsena hetkenä melees on saattanut tulla epälys, että oletko tajunnut sosaldemokratan väärn. Joskus taas olet mettnyt, onko suhtautumses maalmankatsomuksees ollut lapsenmelstä, toskkomasta. Olet tosasallsest usen joutunut käymään todellsta jaakopnpana aatteellsen omantuntos kanssa. Vakenemses syy e ole mllonkaan ollut rohkeuden puutteessa ekä snä, että sanomses ta sanomatta jättämses perusta ols mllonkaan ollut oman henklökohtasen menestykses tove ta pelko. Mustathan velä hyvn ne vakeat ajat, jollon tehdassalessa ta ammattosastos tlasuuksssa rohkeast ja usen avan yksn tastelt sosaldemokraattsten aatteden ja tavotteden puolesta. Kykent kestämään vaa ja plkkaa, jopa fyysstä väkvaltaakn. Kutenkn olet usen vaennut sllon nänä akona, kun ols juur ptänyt puhua. Melees palaa aka, jollon koulutt ammattyhdstys f mehä sekä nuora työhön tulleta jäsenä sekä kunnallsvaaltyöntekjötä, jolle erkoseöb ana terotmme stä, että hedän tuls jopa provosoda jokanen jäsen ottamaan kanta asohn ja rohkeast lmasemaan melpteensä, koska juur shen ehtoon perustuu todellnen kansanvalta. Me sanomme helle myös, että ole rehellnen tselles, mkä lähnnä tarkottaa stä, että rohkeast ja pelkäämättä sanot sen, mnkä ssmmässäs tunnet okeaks. Ehkä ylenen vakenemsemme on ollut myös osotus lasta henotuntesuudesta, ta ehkä asa onkn nn, että me vähtellen olemme koulutuneet vakenemaan erästä asosta. Mkäl nän asa todella on, sllon sosaldemokraatt tse ja tetosest syyllstyvät kansanvallan tukahduttamseen ja oman oppnsa keltämseen. Me emme vo kohdata tällasta. Me olemme tse juhlavast päättäneet stä, että kakk valta ja yhteskunnallnen päätöksenteko on saatava koko kansakunnan keskusteluun, päätöksenteon ja valvonnan prn kansan suostumuksen alasks. Sllon shen kuuluu myös ulkopoltkka, shen kuuluu maatalouspoltkka ja myös medän maamme työväestön tekemät päätökset ja nden krtkk. Mkäl sanomnen kätkeytyy, tekee sen sllon myös usen totuus ja myös teto. Demokrata on opp sellasesta kansanvallasta, jossa kakk valta lähtee kansasta. Mnä uskon, että täällä on velä tovereta, jotka mustavat mm. vuoden 19^7 julstuksen, jossa selväsanasest lmotmme koko kansalle, että sosaldemokrata hylkää johdattamsen. Totesmme, että se on fuhrersmä, fassma, joka e mllonkaan vo sopa sosaldemokrataan. Shen akaan medän päähämme sekä ammattyhdstysopstossa että puoluekoulussa takomalla taottn myös oppa stä, että kansan ja kansalasten melpdettä on kunnotettava jopa sllonkn, kun stä e tse hyväksy. Evätkö snua, vanha veteraan, vme vuosna ole murehduttaneet eräät lmöt ja tapahtumat, jotka vaston tätä vakaumusta täs-

49 sä maassa ja tässäkn puolueessa ovat tapahtuneet? Mks snä ss turhaan vakent esmerkks sllon, kun tämä puolueneuvosto ol tehnyt päätöksen akonaan sähköveturen tlaamsesta kotmaselta tehtaalta? Päätöksstäs huolmatta havatst, että tueta päätöstä e koskaan pantu tomeen. Tunst myös lmesest tuskaa vme kuussa, kun vastcä kakkea stä, mhn snut ol kasvatettu uskomaan, tsen kasvatuksen tavote. Testä varmaankn usemmat mustavat vme kesän puolueneuvoston kokouksen Forssassa. Sellä paljastettn myös maalaus, joka vanhojen valokuven perusteella kuvas kuulusan Forssan kokouksen osanottaja. Sellä näkyvät Eetu Salnn, Taav Tanon ja monen muun tunnetun veteraann maalaukset, ja jos mustamme, he olvat havatst, että snulta ja mnulta vetn okeus vakuttaa maamme pukeutuneet parhasnsa, mustn pukuhn, puhtasn ja vme akojen suurmpaan valtopäätökseen. Jos snun ssntäs e sstehn patohn. Usealla ol musta rusett. Hedän lmeensä olvat rpassut pokkeuslak, stten tomntaas motvovat jotkut muut ertyset syyt. Tover puheenjohtaja! Suurest kunnottaman ruotsalasen työväenlkkeen suur herättäjä ja sosaldemokraatt Hjalmar Brantng on sanonut, että sosaldemokraattsessa kehtyshengessä e valtotadossa ole koskaan sjaa sellaslle, jotka tukahduttavat kansan äänen, ekä nlle, jotka evät halua oppa stä, että kansanvalta perustuu laken ja tehtyjen sopmusten kunnottamselle. Tällaseen henkeenhän me myös kasvatamme ammattyhdstysmehä, kun yrtämme toteuttaa Turun puoluekokouksen päätöstä, jossa sanottn, että sosaldemokraattsen puolueen vakutusvaltaa ammattyhdstyslkkeessä on lsättävä. En mahda mtään slle, että kunnotan tuota suurta ruotsalasta sosaldemokraatta ja valtomestä enemmän kun ntä erätä emnenssejä, josta jotkut johdattelvat tämän puolueneuvoston hyväksymään pokkeuslan. Tover puheenjohtaja! Jos sallt, haluan velä muutamalla sanalla tarkastella teemaa melptestä ja nden kunnottamsesta. Totesn jo edellä, että sosaldemokrataan kuuluu kansan ja kansalasten melpteen kunnotus. Se kuuluu myös hyvn tapohn. Henksest tasapanonen hmnen kunnottaa tseään ja luottaa tseensä, ja tällanen hmnen kunnottaa myös tosta hmstä ja arvostaa häntä. Tällanen hmnen on tähän saakka ollut myös sosaldemokraat määrätetoset ja juhlallset. Kakesta tästä me vomme panna merklle, mkäl katsomme tuota maalausta, että he suurest kunnottvat ja arvostvat stä asaa, jonka puolesta he olvat kokousta ptämässä. Hedän käyttäytymsensä ol hllttyä ja arvokasta. Sosaldemcrata on edelleenkn yhtä arvokas asa kun 70 vuotta stten. Tätä evät kakk vme akona puolueeseemme tulleet tovert ja toerttaret tunnu ymmärtävän, sllä varsnkn herrasväen kautta tullella näyttää olevan se kästys, että kun työväenlkkeessä ollaan, ptää pukeutua epässtst, ptää olla puolhuolmaton puhetapa ja että suusta vodaan päästää mtä tahansa lonkkatotuuksa lman sanomsen ta vätteen ta arvostelun loogsta ta tedollsta analyysä. Tämä on koulutetun työväenlkkeen hmsen alarvomsta ja hänen älynsä ja selun tasonsa halveksmsta - ja se on stä! Työväenlke ja sen menestymnen on työmehen elämän perusehto, jollon se on vakava asa, ja se on käytöksen kannalta myös vakava asa. Tavallsen työmehen elämä perustuu tämän puolueen menestymseen ja shen, mllä tavalla nämä RBtyvät vakuttamaan työmehen asohn, ja sen vuoks shen on suhtauduttava vakavast ja kunnottavast. Nlle, jolle puolue antaa valtuuden esntyä esm. radossa ja televsossa, on melestän asetettava tähänaststa suuremmat vaatmukset. Kun hmsen käyttäytymsen tetetä opskellut sosal-

50 demokraattnen master sosaldemokraatten'edustajana televsossa sanoo9 että Suom on snvalkonen skapurtlo, tekee tä* lanen edustaja tavattoman vahngon puolueelle» sllä tällasesta vastuuttomasta lausunnosta nho ja vastustus kohdstuu enemmänkn puolueeseen kun sen edustajaan. Medän e tarvtse välttämättä sanoa, että mnä rakastan tätä maata, mutta on paljon hmsä, jotka rakastavat stä maata, ja jos puolueen edustaja sanoo, että tämä maa on snvalkonen skapurtlo, mkä se e ole, se aheuttaa suunnatonta tuskaa ja kärsmystä. Ptää harkta mtä sanoo. Samanlasa hllttömyyksä, ruokottomuuksa ja puoluetta vahngottava lausuntoja ja kästyskantoja estetään usen sekä radossa että televsossa sosaldemokraatten nmssä. Mellä on eräs ryhmä, joka jatkuvast seuralee radota ja televsota ja josta ols melenkntosta kertoa luettelo tämän kaltassta svottomuukssta. Uskon, että usemmat sosaldemcraatt ovat kanssan stä meltä, että Suomen televson ja radon ohjelmn ols sosaldemokraatten syytä suhtautua vakavammn ja sten, että sosaldemokratan kuva krkastus stä kaameasta sotkusta, mhn stä medän tatamattomat purtlotsjamme ovat veneet. Tämä tetenkn edellyttää stä, että ne sosaldemokraatt, jotka nähn asohn vovat vakuttaa, tetävät, mtä sosaldemokrata on ja mtä se edellyttää esttäjältään. Usen tuntuu sltä, ette deologsta ja aatteellsta kasvatusta tuls uskoa nlle, jotka nyt pyrkvät tommaan oppmestarena, jotka herraskaslla tttelellään ovat puolueessamme päässeet korkeaan asemaan. Tover puheenjohtaja! Puheen alussa lupasn esttää vanhalle veteraanveljelle, joka täällä varmast stuu, muutaman kysymyksen sosaldemokratan peruslnjaan lttyvstä asosta. Kohdstan kysymyksen myös nuorelle väelle, ja mkäl he havatsevat medän olevan nstä samaa meltä, tuls nuoren polven ottaa ne vakavas t opkseen. Oletko edelleenkn peraateohjelman mukasest ja maalman muden sosaldemokraatten kanssa yhtä meltä stä, että van vapaassa, tsenäsessä valtossa vo toma ja kehttyä kansanvaltanen työväenlke ja sosaldemokrata? Tämähän e ole uskon asa, sen me tedämme, vaan se on hstorallnen totuus, sllä luodessamme katseen mahn, jota halltsee yks mes ta yks puolue, sellä vapauden apostolt, sosaldemokraatt, jota me tedämme jopa nmeltä, vruvat vanklossa ja puolueen perustamnen on ankarast tuomttava rkos. Emme ss vo, mkäl olemme sosaldemokraatteja, tässä asassa olla tosta meltä. Kysyn snulta edelleen, että ekö tätä puolueemme olemassaolon perusehtoa tuls ana ja jatkuvast varjella ja suojella sten, että me tämän kstattoman tosasan myös uskallamme ääneen lausua ja tarpeen tullen sen puolesta myös loppuun saakka tastella? Oletko peraateohjelman mukasest edelleenkn yhtä meltä stä,että sosaldemokraatten tulee yhteskunnallnen uudstustyönsä toteuttaa parlamentaarsen kansanvallan ja laken kunnottamsen myötä? Olemme lmesest velä yhtä meltä stäkn, että todellsn rstrta valltsee hallttujen ja halltsjoden välllä. Tästä seuraa se, että me jaamme kaken vallan, olkoon se taloudellsta, tedollsta, polttsta ta mtä tahansa alstavaa valtaa, kakken valvottavaks, jota valta koskee. Tämä vakaumus pohjautuu sosaldemokraatten pernteellsest omaksumaan kästykseen stä, että jokasella hmsellä ptäs olla saman kaltaset mahdollsuudet menestyä elämässään ja myös tse päätöksllään vakuttaa shen. Me jokanen olemme lmesest yhtä meltä stä,että hmsen elämän paremmaks tekemseen tarvtaan rahaa, josta täällä tänään on puhuttu ja puhutaan. Stä taas emme vo saada mllään muulla kenolla kun pyrkmällä taloudellseen kasvuun maata teollstamalla ja lsääntyvällä tuottavuudella. Ammattyhdstyslkkeen varsnase-