OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS TIKKALANTIE 43 50600 MIKKELI (TIILIKKALA) LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA METSÄMIEHENKATU 43 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1969 käyttöönotettu omakotitalo. Kohde on rakennettu tasaiselle nurmikkotontille. Kohde on yksi kerroksinen. Kohteessa on tehty perusparannuksia, mm. rossipohja, käyttövesiputket, ikkunat, vesikate ja tulisijat ovat uusittu. Salaojajärjestelmän uusimisen yhteydessä on asennettu syöksytorvien alle rännikaivot poistoputkistoineen ja sokkeliin perusmuurilevy ja ulkopuolelle routasuojaus. Märkätilat ovat remontoitu ja vedeneristetty. Sisällä on tehty pintaremonttia. Lämmitysjärjestelmänä on suorasähkölämmitys ja lisälämmönlähteenä ovat tulisijat. Lämmönjakona ovat patterit. Sokkeli betonirakenteinen. Alapohjarakenteena tuulettuva rossipohja ja kodinhoitohuoneessa on betonilaatan päällä puukorokelattia. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Ulkoverhouksena on lautaverhous. Ikkunat ovat 3-lasiset puu- ulkopuitteella ja kellarin ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on profiilipeltikate. Ilmanvaihtojärjestelmänä on painovoimainen poistoilmanvaihto. Merkittävämmät korjaustarpeet ovat: sokkelin vierellä olevien painanteiden tasaus, sadejärjestelmän asennus puutteellisille osin, yläpohjassa bitumipaperin poistaminen lämmöneristeen päältä, vesikatteen kiinnitysnaulojen tilalle kateruuvien vaihtaminen, lumiesteiden kiinnitysruuvien kiristys ja pesuhuoneen irronneiden seinälaattojen kiinnitys. Rakennuksen huoltoon liittymiä korjaustarpeita ovat: - Lisätutkimustarpeita ovat: kellarin kohdalla salaojakaivon padottumisen syyn selvitys, betonilaatan päällä olevan puukorokelattian kunnon tarkastus, ulkoverhouksen tausta kunnon selvitys, pukuhuoneen lattian painumisen syyn selvitys, jätevesijärjestelmän määräysten mukaisuuden selvitys kunnan ympäristöviranomaisilta ja tulisijojen viimeisen nuohous ajankohdan selvitys. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Sokkelin vierellä on painanteita. x Riskirakenne 4.1 Kellarin kohdalla olevassa salaojien x tarkastuskaivossa oli vesi salaojaputken alapinnan yläpuolella. 4.1 Räystäskourut ovat vain terassin kohdalla. x 4.1 Betonilaatan päälle koolattu puurakenteinen lattia x x 4.3 Kellarin kohdalla on betoniholvin päällä x puukorokelattia 4.2 Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusväliä x x 4.6 Yläpohjassa on lämmöneristeiden yläpinnassa x mikrobivaurioita. 4.6 Vesikatteen kiinnitysnauloja on koholla pellin x pinnasta ja lumiesteen kiinnitysrautojen ruuvit ovat koholla. 4.7 Pesuhuoneen seinälaattoja on irronnut alustasta ja niiden sauma-aineessa on halkeamia x 4.8 Pukuhuoneen puulattia antaa hieman periksi sille x astuttaessa. 4.11 Lämminvesivaraaja on n. 22 vuotta vanha. 4.11 Jätevesijärjestelmää ei voitu tarkastaa, koska x sakokaivojen paikasta ei ollut tietoa. 4.13 Tulisijojen nuohouksesta ei ole tietoa. x 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 13.6.2014. Rakennustyyppi Osoite Omakotitalo Tikkalantie 43, 50600 Mikkeli (Tiilikkala) Kiinteistötunnus 491-461-1-25 Omistusaika Ei ole tiedossa. Käyttöönottovuosi 1969. Pinta-alat Asuinpinta-ala 128,0 m 2 ja kokonaisala 152 m 2 Tilavuus - Kerrosten lukumäärä 1 Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Asuinrakennus Asuntokauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto PL 34, 50101 Mikkeli Mika Viitikko Kihlakunnan ulosottomies ja Nere Niskanen Kihlakunnan ulosottomies Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset ja myyntiesite Ei ole tiedossa. Aurinkoinen poutasää Ulkoilma RH 73,6 % / 17,1 C/ 10,7 g/m 3 Sisäilma RH 57,4 % / 19,7 C/ 9,7 g/m 3 Omistajan alkuhaastattelua ei tehty. 5

Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Rajaukset ja epävarmuustekijät Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja pintakosteusanturi ts300. Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Vedenvirtaamamittari (Oras). Merkkisavu. Maan alla olevien järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voi luottavasti tarkastaa maan päältä. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Välipohja Vesikate Kattomuoto Betonirakenteinen. Tuulettuva rossipohja ja kodinhoitohuoneessa on ilmeisesti maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukorokelattia. Puurakenteiset Lautaverhous Palomuuri ja kellarin seinät on kivirakenteiset, muut väliseinät ovat puu-/levyrakenteiset Puurakenteinen Kellarissa on betoniholvi, jonka päällä on puukorokelattia. Profiilipeltikate Harjakatto Märkätilojen runkorakenne ja Pesuhuoneen seinät ovat levyrakenteiset. vedeneristys Pesuhuoneen seinässä ja lattiakaivossa oli näkyvillä vedeneristettä. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Kunnallistekniikka Vesi- ja viemäri laitteet Lämpöisen vedentuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Suorasähkölämmitys ja tulisijat Patterit. Kiinteistöllä on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat kuparia ja viemärit ovat muovia. Lämminvesivaraaja Painovoimainen ilmanvaihto Pääsulakkeet ovat 3x25A. Ei ole Varaavatakka ja hella. Ei ole. Tehdyt korjaus- ja muutostyöt (suoritusajankohdat ja suorittajat) Vesijohdot ovat uusittu v. 1995 ja varaaja v. 1992. Lattiat ovat uusittu (lukuunottamatta saunan, pesuhuoneen, sisäeteisen ja khh:n lattioita) v. 2007. Salaojajärjestelmä ja kattovesien poistojärjestelmä ovat uusittu v. 2007. Ryömintätilaa on syvennetty n. 200 mm:ä. Sokkeliin on asennettu perusmuurilevy ja ulkopuolelle routasuojaus ja ryömintätilaa syvennetty v. 2007. Kantavienseinien seinien alaosat ovat uusittu v. 2007. Terassi on rakennettu v. 2010. Autotallin kohdalle on tehty kodinhoitohuone ja varasto v. 1988. Suunnitellut korjaukset Ei ole tiedossa. Omistajan havaitsemat puutteet Lattiaremontista on reklamoitu myyjää 5.3.2009. ja vauriot Kohteen uusi omistaja oli havainnut keväällä 2008, että lattiat olivat painuneet keskeltä. Edellinen omistaja oli nostanut lattiat tunkilla suoraksi. Lattian suoristamisen yhteydessä oli kaikkien huoneiden seiniin tullut halkeamia ja lattia oli laskeutunut entiselle tasolle. Tämän jälkeen tehdyistä korjauksista ei ole tietoa. Lattiat olivat kuitenkin pääosin suorat, eikä seinissä ollut halkeamia. 7

Tuhoeläimet ja - hyönteiset Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Ei ole tiedossa. Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Myyntiesitteen mukaan lattioissa ja kantavien seinien alaosissa on ollut kosteus-/lahovaurioita ennen niiden uusimista. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu tasaiselle tontille. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä hieman rakennuksesta poispäin, mutta sokkelin vierelle on painanteita (kuvat 1 ja 2). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1 Kuva 2 8

Salaojajärjestelmän toimintaa tarkasteltiin näkyvillä olevista tarkastuskaivoista. Tarkastuskaivossa näkyvillä olevat salaojaputket ovat n. 400 800 mm:ä ulkopuolista maanpintaa alempana. Kellarin kohdalla oli salaojaputket n. 2300 mm:ä sokkelin yläpintaa alempana. Sokkelin korkeudesta ei ole tietoa. Kellarin kohdalla on salaojaputki asianmukaisesti lattian tason alapuolella. Tarkastuskaivossa näkyvillä olevien putkien sisällä ei ollut epäpuhtauksia. Kellarin tarkastuskaivossa oli vedenpinta poistoputken alapinnan yläpuolella (kuva 3). Veden padottumisen syy tulisi selvittää. Kuivatusvedet on johdettu ilmeisesti maastoon. Sokkelissa oli näkyvillä perusmuurilevy. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 3 Rakennuksessa on terassin kohdalla räystäskourut ja syöksytorvi, muilta osin ei sadevesijärjestelmää ole. Puuttuville osin olisi hyvä asentaa sadevesijärjestelmä. Sadevesijärjestelmän kunnossa ei havaittu puutteita. Kattovedet on johdettu pois rakennuksen vierustalta rännikaivoilla ja poistoputkistolla. Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on 300 600 mm:ä. Sokkeli on maalattu. Sokkelissa ei havaittu maalivaurioita. Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta liikkumisesta tai painumisesta. 9

Alapohjarakenteena on osittain tuulettuva rossipohja. Rossipohja on uusittu v.2007. Rossipohjassa oli betonipilareiden ja kantavien puurakenteiden väliin asennettu korotuslankkuja. Ne on ilmeisesti laitettu lattiaremontin yhteydessä, koska pilarit ovat painuneet. Lattiat olivat tarkastushetkellä aistinvaraisesti tarkastettuna suora, joten pilarit eivät ole painuneet korjauksen jälkeen. Mikäli lattiat vielä painuvat, tulisi pilareiden kantokykyä parantaa. Sokkelissa on 16 kappaletta tuuletusaukkoja. Tuuletusaukkoja on riittävästi. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. Rakenteissa ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvauriosta tai puutteellisesta tuuletuksesta. Maanpinta on ryömintätilassa samalla tasolla ulkopuolista maanpintaa. Ryömintätilan korkeus on n. 800 mm:ä. Kodinhoitohuoneessa on betonilaatan päällä ilmeisesti puukorokelattia. Khkortin 90-00394 mukaan alapohjarakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat betonilaatan päälle koolatut puurakenteiset lattiat. rakenteiden kunnosta ei saa varmuutta avaamalla rakennetta. 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Ulkoverhous on ilmeisesti alkuperäinen. Kh- kortin 9000403 mukaan lautaverhouksen tekninen käyttöikä on 50 70 vuotta. Eteläpäädyn ulkoverhouksessa ja räystäslaudoissa on maalivaurioita ja takapihan puolella on räystäslauta rikkoutunut (kuva 4). Ulkoverhous tulisi huoltomaalata tarvittavilta osin ja rikkoutunut räystäslauta tulisi uusia. Ulkoseinän puurakenteet ovat riittävällä korkeudella maasta. Puurakenteet tulisi olla vähintään 100 mm:n korkeudella maasta, jotta ne eivät vaurioituisi. Ulkoverhouslautojen takana ei ole tuuletusrakoa. Kh-kortin 90-00394 mukaan ulkoseinärakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat liian tiiviisti pinnoitetut puurunkoiset seinät, kun seinärakenteessa ei ole erillistä tuuletusväliä verhouksen alla. Ulkoseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä niiden haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta tai kosteusvaurioista. Lautaverhouksen kunnosta ei saa varmuutta kuin irrottamalla verhouslautoja. 10

Kuva 4 4.3 Väliseinät ja välipohjat 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Kellarin kohdalla on betoniholvin päällä puukorokelattia. Kellarin kohdalla olevia lattioita ei ole uusittu lattiaremontin yhteydessä. Kodinhoitohuoneessa ja sisäeteisessä on kellarin betoniholvin päällä puukorokelattia. Puukorokelattian kunto olisi hyvä selvittää lisätutkimuksin. Rakennuksen ikkunat ovat 3-lasiset puu-ulkopuitteella (MSK) ja kellarin ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella (MS). Ikkunoiden ulkopuitteissa on pieniä maalivaurioita (kuva 5). Ikkunat tulisi huoltomaalata tarvittavilta osin. Ikkunoiden vesipeltien liittymät eivät ole tiiviit ja niiden kallistus oli paikoitellen pieni. Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 30. Tuuletusikkunoiden toiminta tarkastettiin pistokoemaisesti. Niiden toiminnassa ja tiivisteissä ei havaittu puutteita. Pesuhuoneen ikkunalasissa on halkeama. Lasi tulisi uusia. Kuva 5 11

Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Varaston ulko-ovi ei mene kiinni. Se tulisi uusia. Sisäänkäynnin ulko-oven toiminnassa ei havaittu puutteita. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Kuistin näkyvillä olevissa puurakenteissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista tai vesikattovuodoista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on varaston katossa. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin harjan alapuolella olevilta lankuilta käsin. Näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivilla. Yläpohjassa ei havaittu merkkejä sen puutteellisesta tuuletuksesta tai vesikattovuodoista. Mineraalivillan pinnalla oli mikrobivaurioita (kuva 6). Mikrobivauriot johtuvat sisäilman kosteuden tiivistymisestä lämmöneristeen yläpinnan ja bitumipaperin rajapinnalle. Bitumipaperi on liian tiivis. Bitumipaperi tulisi poistaa. Savupiipussa ei ollut halkeamia ja se oli rapattu asianmukaisesti. Kuva 6 Vesikatteena on profiilipeltikate. Peltikate on asennettu vanhan huopakatteen päälle. Vesikatteessa oli maalivaurioita ja katteen kiinnitysnauloja oli paikoitellen koholla (kuva 7). Maalivaurioiden haitta on lähinnä kosmeettinen. Kiinnitysnaulojen tilalle olisi hyvä vaihtaa kateruuvit. 12

Lumiesteen kiinnitysruuvit olivat koholla (kuva 8). Ne tulisi kiristää. Savupiiput on pellitetty vesikaton yläpuolelta. Niiden päällä ei ole sadesuojia. Niiden päälle olisi hyvä asentaa sadesuojat. Kuva 7 Kuva 8 4.7 Märkätilat Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattia on laatoitettu. Palomuuri on laatoitettu. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon ympäriltä puuttuu laattoja (kuva 9). Sen haitta on lähinnä kosmeettinen. Lattiassa ei ollut alustasta irronneita laattoja, mutta palomuurissa on alustasta irronneita laattoja. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Lattiakaivoa ei voitu tarkastaa, koska sen kansi oli kiinni kiinnityslaastissa. Kansi tulisi olla irrotettavissa, jotta kaivon voisi puhdistaa. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattian kallistus tulisi olla 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Seinäpaneelin takana on pieni tuuletusväli. Seinäpaneeli on kiukaan etupuolella valmistajan ilmoittaa minimi suojaetäisyyttä lähempänä. Valmistajan mukaan palavaan materiaaliin tulisi olla vähintään 500 mm:ä. Paneeli tulisi suoja esim. kivilevyillä. Kuva 9 Kuva 10, yleiskuva tilasta 13

Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinät ovat laatoitettu. Varaajatilassa puutui kahdelta seinältä laatoitus. Tilan seinien alaosissa havaittiin korkeampia kosteusarvoja suihkun vaikutusalueella kuvaan 11 merkityllä alueella ja lattiassa suihkun vaikutusalueella. Kosteus on ilmeisesti tilassa käytetyistä vesistä aiheutunutta. Kosteus on todennäköisesti laatoituksen ja vedeneristeen välissä. Kosteus ei aiheuta toimenpiteitä. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita. Lattian pinta on epätasainen. Lattiakaivossa oli näkyvillä vedeneristeen läpivientikappale. Lattiassa ei havaittu alustasta irronneita laattoja, mutta lattialaatoissa on halkeamia. Seinälaattoja oli irronnut alustasta ja niistä puuttui sauma-ainetta (kuva 12). Seinälaatoitus tulisi korjata. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Varaajan ylivuotovedet valuvat astiaan. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 12 14

Kuva 11 4.8 Muut sisätilat Wc Tilan lattiassa on muovimatto ja seinät ovat paneloitu ja vesipisteen kohdalla on laatat. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei ollut kohonnutta kosteutta. Alapohjan eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Alustasta irronneita laattoja ei havaittu. 15

Kuva 13, yleiskuva tilasta Keittiö Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Alapohjan eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Kalusteiden välitilassa on laattoja irronnut alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Allaskaapin alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Hana on irti kiinnityksistä ja sen juoksuputki ei liiku. Hana tulisi uusia. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut sisätilat Tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Alapohjan eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Pukuhuoneen puulattia antaa periksi sille astuttaessa. Painumisen syy tulisi selvittää lisätutkimuksin. Kellari Tilan lattiassa ja näkyvillä seinien alareunassa havaittiin kohonnutta kosteutta ja porrashuoneen seinässä oli tummentumia (kuva 14). Kivirakenteisessa lattiassa ja seinissä havaittu kosteus ei aiheuta toimenpiteitä. Havaittu kosteus on todennäköisesti ulkopuolelta tullutta kosteutta ja maasta kapillaarisesti tullutta kosteutta. Tummentumat olisi hyvä poistaa mekaanisesti. Viemäriputkea ei ole kannakoitu (kuva 15). Putket tulisivat kannakoida, jotta ne eivät pääse irtoamaan liitoksista. 16

Kuva 14 Kuva 15 4.9 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys ja lisälämmönlähteenä ovat tulisijat. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. Lämmitysjärjestelmän iästä ei ole tietoa. Pattereiden tekninen käyttöikä on 15 20 vuotta. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Kohteessa on oma käyttövesikaivo (porakaivo). Käyttöveden laadussa ei havaittu aistinvaraisesti huomautettavaa. Veden riittävyydestä ei ole tietoa. Vesiautomaatti on kellarissa. Jätevesijärjestelmän kaivoja ei löydetty. Jätevesijärjestelmän määräyksien mukaisuus tulisi selvittää kunnan rakennusviranomaiselta. Vesi- ja viemärilaitteita ja vesi- ja viemärikalusteita on uusittu. Sekoittajien vedenvirtaamat olivat virtaamamittarilla tarkastettuna ohjearvojen mukaiset. Lämpimän käyttöveden lämpötila oli n. 58 C. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Vesi- ja viemäriputkistojen tai vesi- ja viemärikalusteiden näkyvissä osissa ei havaittu vuotoja. Varaajan valmistusvuosi on 1992 ja sen tilavuus 100 litraa. Varaajan tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta. 17

4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesuhuoneessa, wc:ssä ja keittiössä. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Ilmanvaihtoa voi tarvittaessa tehostaa ikkunatuuletuksella. Poistoilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen merkkisavulla testattuna. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot, jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtokanavien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Keittiössä on liesi ja olohuoneessa varaavatakka ja saunassa puulämmitteinen kiuas. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu. Tulisijojen kunnossa ei havaittu puutteita. Savupiiput ovat muurattu tiilestä. Näkyvillä olevien hormien yläpäissä ei havaittu rapautumista. Hormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. 18

4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 27.8.2014 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh. 040 704 3557 19

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 20

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 21

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, joka on tiedostettava. 22

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 23

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 24

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 25

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 26

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 27