OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS TAKKULANTIE 131 79100 LEPPÄVIRTA LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA METSÄMIEHENKATU 43 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1994 rakennettu omakotitalo. Kohde on rakennettu vanhoista hirsistä. Kohde on rakennettu tasaiselle tontille. Kohde on 1 kerroksinen. Kohteen on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu sekä tulisijat. Lämmönjakona ovat patterit ja saunassa sekä pesuhuoneessa on lattialämmitys. Sokkeli on luonnonkivirakenteinen. kohdalla on maanvarainen betonilaatta. Alapohjarakenteena on tuulettuva rossipohja ja märkätilojen Ulkoseinät ovat hirsirakenteiset. Ulkopuolelle on asennettu 50 mm:n lisälämmöneristys. Ulkoverhouksena on lautaverhous. Ikkunat ovat 2- ja 3- lasiset. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on tiilikate. Ilmanvaihtojärjestelmänä on painovoimainen ilmanvaihto. Merkittävämmät korjaustarpeet ovat: sadejärjestelmän asentaminen, rossipohjan kosteusvaurioituneiden rakenteiden uusiminen, kantavien puupalkistojen dimension tarkastaminen, orgaanisen jätteen poistaminen rossipohjasta maan päältä, sokkeliin lisätuuletusaukkojen tekeminen etupihan puolelle, keskeneräisen ulkoverhouksen ja räystäsrakenteiden tekeminen valmiiksi, ikkunoihin vesipeltien asennus, puuttuvien kattotiilien asennus, vesikattorakenteiden vahvistaminen, märkätilojen remontointi, wc:n lattiapinnoitteen uusiminen ja lattian kosteusmittaus. Rakennuksen huoltoon liittymiä korjaustarpeita ovat: pensaskasvien poistaminen rakennuksen läheisyydestä ja tiilikatteen puhdistus. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän olemassa olon ja toiminnan lisätutkimus, ulkoseinässä havaittujen lahovaurioiden laajuuden selvitys, yläpohjan tarkastus, vesikattorakenteiden painumisen syyn selvitys, tuvan kattopalkkien painumisen syy tulisi selvittää, käyttöveden laatu ja riittävyys sekä jätevesijärjestelmän toiminta tulisi selvittää. Käyttövesijohtojen ja varaajan tiiveys tulisi selvittää painekokeella ennen käyttöönottoa. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve 4.1 Rakennuksen vierustalla on pensaskasveja x Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole tietoa x 4.1 Sadevesijärjestelmää ei ole. x 4.1 Rossipohjassa on kosteusvaurioita ja lattian x eristetilassa oli kohonnutta kosteutta. Tuvan lattian keskellä on painuma ja se painuu sillä käveltäessä. Rossipohjassa on maan päällä orgaanista jätettä. Sokkelissa ei ole etupihan puolella tuuletusaukkoja. 4.2 Räystäsrakenteet ovat keskeneräiset ja niissä on maali- ja lahovaurioita. Vasemmalla takakulmalla x x olevan makuuhuoneen ikkunan päällä on verhouslaudoissa lahovaurioita ja ulkoseinässä on pullistuma ikkunan kohdalla. 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja niissä x ei ole vesipeltejä ja joitakin ikkunoita on rikkoutunut. 4.6 Yläpohjaa ei voitu tarkastaa, koska sinne ei ollut talotikkaita. x 4.6 Tiilikatteessa oli sammalkasvustoja ja päätyräystäiltä puuttuu kattotiiliä. x x 4.6 Vesikattorakenteissa on taipumia. x x 4.7 Märkätilan pinnoitteiden tekninen käyttöikä on x saavutettu ja lattialaatat ovat pääosin irti alustasta. Kipsilevyn alareunassa oli kohonnutta kosteutta. 4.8 Wc:n lattiapinnoitteessa on kohonnutta kosteutta ja x laminaatti on turvonnut saumojen kohdalta. 4.8 Tuvan kattopalkeissa on taipuma keskellä. x x 4.11 Käyttöveden laadusta ja riittävyydestä ja x jätevesijärjestelmän toimivuudesta ei ole tietoa. 4.11 Paineastia on revennyt ja käyttövesijohtojen tiiveyttä ei voitu tarkastaa, koska vedenpaine ei ollut päällä. Varaajan tiiveyttä ei voitu tarkastaa. x Riskirakenne 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 2.7.2014. Rakennustyyppi Osoite Omakotitalo Takkulantie 131, 79100 Leppävirta Kiinteistötunnus - Omistusaika Kohde on ollut nykyisillä omistajilla 1994 alkaen. Käyttöönottovuosi 1994. Pinta-alat Huoneistoala 147 m 2 ja kerrosala 161,5 m 2 Tilavuus 550 m 3 Kerrosten lukumäärä 1 Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Asuinrakennus Asuntokauppa Pohjois-Savon Ulosottovirasto Varkauden toimipaikka Pirnankatu 2, 78210 Varkaus Eija Huovinen ja Olli Ojala Kihlakunnanulosottomiehet ja Ari Vekkeli. Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset ja rakenneleikkauksia Loppukatselmus Loppukatselmus on pidetty 11.02.1997. Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Aurinkoinen poutasää Ulkoilma RH 82,4 % / 11,2 C/ 8,3 g/m 3 Sisäilma RH 77,6 % / 12,8 C/ 8,7 g/m 3 Omistajan alkuhaastattelua ei tehty. 5

Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Rajaukset ja epävarmuustekijät Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja pintakosteusanturi ts300. Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Vedenvirtaamamittari (Oras). Merkkisavu. Maan alla olevien järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voi luottavasti tarkastaa maan päältä. Vesikaton ja yläpohjan kuntoa ei voitu tarkastaa, koska vesikatolle ei ollut talotikkaita. Rossipohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista käsin. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Luonnonkivipaasit Märkätilojen kohdalla on maanvarainen betonilaatta ja muilla osin on tuulettuva rossipohja. Hirsirakenteiset Lautaverhous Palomuurit ovat kivirakenteiset, muut väliseinät ovat puu- /levyrakenteiset Puurakenteinen Välipohja - Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Tiilikate ja sisäänkäyntikatoksen kohdalla on peltikate. Harjakatto Pesuhuoneen seinät ovat levyrakenteiset ja lattia betonirakenteinen. Märkätiloja ei ole vedeneristetty. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Kunnallistekniikka Suorasähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja tulisijat. Patterit. Saunassa ja pesuhuoneessa on lattialämmitys. Kiinteistöllä on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa ja viemärit ovat muovia. Lämpöisen vedentuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Lämminvesivaraaja Painovoimainen ilmanvaihto Kiinteistöllä ei ole voimassa olevaa sähköliittymää. Ei ole Leivinuuni, puuhella, kiuas ja kevyttakka. Ei ole. Tehdyt korjaus- ja muutostyöt (suoritusajankohdat ja suorittajat) Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja - hyönteiset Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu tasaiselle tontille. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä hieman rakennuksesta poispäin (kuva 1). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Sokkelin vierellä on pensaskasveja (kuva 2). Rakennuksen läheisyydessä ei tulisi olla pensaskasveja eikä puita, koska niiden juuret voivat tukkia salaojat ja ne lisäävät ulkoseiniin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 1 Kuva 2 Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole tietoa. Salaojajärjestelmän olemassa olo ja toiminta tulisi selvittää lisätutkimuksin. Sokkelissa ei ollut näkyvillä perusmuurilevyä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. 8

Rakennuksessa ei ole sadevesijärjestelmää. Kohteeseen olisi hyvä asentaa sadevesijärjestelmä ja ohjata kattovedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on 600 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta liikkumisesta tai painumisesta. Alapohjarakenteena on märkätilojen kohdalla maanvarainen betonilaatta ja muilla osin on tuulettuva rossipohja. Rossipohjan kohdalla on sokkelissa 6 kpl tuuletusaukkoja. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. Rossipohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista käsin, koska sinne ei ollut käyntiluukkua. Rossipohjan rakenteissa oli kosteusvaurioita ja niissä helmeili vesipisaroita (kuva 3). Alapohjassa oli maanpäällä orgaanista jätettä (kuva 4). Maanpinta ryömintätilassa oli ulkopuolista maanpintaa alempana. Ryömintätilan korkeus on n. 1000 mm:ä. Puukuitulevyn saumoissa oli rakoja (kuva 3). Rossipohjassa oli taipuma olohuoneen kohdalla ja lattialla käveltäessä se painui. Toimenpide-ehdotus rossipohjalle: Lattian painumisen syy ja alapohjarakenteiden kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin. Tuuletusaukkoja tulisi lisätä sokkeliin etupihan puolelle. Alapohjasta tulisi poistaa maan päältä orgaaninen jäte. Puukuitulevyn saumat tulisi olla tiiviit. Kuva 3 Kuva 4 9

4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat hirsirakenteiset. Ulkoseinissä on ulkopuolella 50 mm:n lisälämmöneristys. Räystäslaudoissa ja ulkoverhouslaudoissa on maali- sekä lahovaurioita ja vasemmalla takakulmalla olevan makuuhuoneen ikkuna yläpuolella on lahovaurioita ja takaseinä oli pullistunut vasemman takakulman läheisyydestä (kuvat 5 ja 6). Ulkoverhous on keskeneräinen. Ulkoverhous tulisi tehdä valmiiksi ja vaurioituneet verhouslaudat tulisi uusia. Ikkunan päällä havaittujen lahovaurioiden laajuus tulisi selvittää lisätutkimuksin. Ulkoseinä on todennäköisesti pullistunut vesikattorakenteiden painumisen johdosta. Ulkoseinän puurakenteet ovat riittävällä korkeudella maasta. Puurakenteet tulisivat olla vähintään 100 mm:n korkeudella maasta, jotta ne eivät vaurioituisi. Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. Kh-kortin 90-00394 mukaan tyypillisiä riskirakenteita ulkoseinärakenteissa ovat liian tiiviisti pinnoitetut puurunkoiset seinät, kun seinärakenteessa ei ole erillistä tuuletusväliä verhouksen alla tai tuuletusväli on pieni ja vanhat yleensä ennen vuotta 1950 rakennettujen hirsiseinärakenteet, erityisesti rakenteen alaosat. Vasemmalla etukulmalla suljetun oviaukon kohdalle on laitettu ulkopintaa rakennusmuovi (kuva 7). Rakennusmuovi tulisi poistaa, koska sen alle voi tiivistyä kosteutta. Rakenteiden kunto tulisi tarkastaa. Kuva 5 Kuva 6 10

Kuva 7 4.3 Ikkunat ja ulko-ovet Rakennuksen ikkunat ovat kolme ja kaksi lasiset puu-ulkopuitteella. Ikkunat ovat näöstä päätellen 1950 luvulta. Kh-kortin 90-00403 mukaan puuikkunoiden tekninen käyttöikä on rasituksesta riippuen 30 70 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja osasta puuttui laseja (kuva 8). Ikkunat tulisivat huoltomaalata ja puuttuvat lasit tulisi asentaa. Ikkunoissa ei ole vesipeltejä. Niihin tulisi asentaa vesipellit. Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 30. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Kuva 8 Ulko-ovi on puukehysrakenteinen lämpöovi. Ulko-ovi on uusittu. Ulko-oven toiminnassa ja tiivisteissä ei havaittu puutteita. 11

4.4 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksen näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu merkkejä painumista, mutta sen puurakenteet olivat maalaamatta. Katoksen puurakenteet tulisivat huoltomaalata. 4.5 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaa ei voitu tarkastaa, koska sinne ei ollut portaita. Yläpohjan kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin. Piirustusten mukaan yläpohjassa on lämmöneristepaksuus 300 mm:ä. Vesikatteena on tiilikate. Tiilikate on ikääntynyt. Kh-kortin 90-00403 mukaan tiilikatteen normaali tekninen käyttöikä on n. 45 vuotta. Vesikattorakenteissa on painumia. Vesikattorakenteiden kunto ja painumien syy tulisi selvittää lisätutkimuksin. Aluskatteen olemassa olosta ei ole varmuutta. Aluskatteen olemassa olo tulisi selvittää lisätutkimuksin. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin maasta käsin, koska katolle ei ole talotikkaita. Vesikatteessa on sammalkasvustoja ja kattotiiliä puuttuu (kuva 9). Vesikatteen kunto tulisi tarkastaa vesikatolta käsin ja vesikatteesta tulisi poistaa sammalkasvustot ja vesikatteen kunto tulisi tarkastaa puhdistuksen yhteydessä. Puuttuvat kattotiilet tulisi asentaa paikoilleen. Savupiippujen yläpäissä ei havaittu rapautumista. Savupiipuissa on juuripellit, mutta niiden päällä ei ole sadekatoksia. Niiden päälle olisi hyvä asentaa sadesuojat. Kuva 9 12

4.6 Märkätilat Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattiassa on klinkkerit. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna pieni. Lattian kallistus tulisi olla 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Seinäpaneelin takana ei ole tuuletusväliä. Paneelien takana tulisi olla tuuletusrako. Lattialaatoista noin puolet ovat irti alustasta ja jalkalistalaatat puuttuvat. Kuva 10 Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinät ovat osittain laatoitettu. Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Varaajan takana havaittiin kipsilevyn alareunassa kohonnutta kosteutta (kuva 11). Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattian kallistus tulisi olla 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Lattialaatat ovat pääosin irti alustasta ja laattoja puuttuu. Seinälevytykset ovat keskeneräiset (kuva 12). Ilmanvaihtoventtiilin juuressa on kosteusjälkiä (kuva 13). Ne voivat johtua kanavien puutteellisesta eristyksestä yläpohjassa. Kanavan eristys tulisi tarkastaa. 13

Kuva 11 Kuva 12 Kuva 13 Toimenpide-ehdotus: Saunaa ja pesuhuonetta ei ole remontoitu valmistumisen jälkeen. Kh-kortin 90-00403 mukaan laatoitetun kosteussivellyn levyrakenteisen seinän normaali tekninen käyttöikä on 18 vuotta ja laatoitetun kosteussivellyn lattian tekninen käyttöikä on saavutettu. Märkätilat tulisi remontoida, koska lattialaatat ovat pääosin irti alustasta ja niiden tekninen käyttöikä on saavutettu. 4.7 Muut sisätilat Wc Tilan lattiassa on laminaatti ja seinissä on laatat/paperitapetti. Tilan lattiassa oli kohonnutta kosteutta wc-istuimen vierellä ja laminaatti oli turvonnut (kuva 14). Lattiapinnoite tulisi poistaa ja alustan kosteus tulisi tarkastaa. Kosteuden alkuperästä ei ole varmuutta. 14

Kuva 14 Kuva 15, yleiskuva tilasta Keittiö Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Kalusteiden välitilassa on laminaattilevyn alla laatat. Savupiipun juuressa oli katossa vuotojälkiä ja kohonnutta kosteutta (kuva 16). Savupiipun juuripellitykset tulisi korjata ja yläpohjarakenteiden ja lämmöneristeiden kunto tulisi tarkastaa vuotokohdassa. Lattialankut ovat painuneet tulisijojen kohdalla olevan betonilaatan kohdalta (kuva 17). Painumat johtuvat ilmeisesti liian pienikokoisista lattian kannatuspalkeista. Ne tulisi vahvistaa. Kuva 16 Kuva 17 Muut sisätilat Puulattian eristetilan kosteus mitattiin pohjakuvaan 18 merkitystä kohdasta. Kosteusarvo oli 82,4 RH %/ lämpötilassa 11,2 C7/ absoluuttinen kosteus oli 8,3 g/ m 3. Eristetilassa oli kosteusarvo koholla. Rakenteiden kunto tulisi tarkastaa lisätutkimuksin. 15

Eristetilan katsotaan olevan kuiva kun suhteellinen kosteus on alle 60 % RH ja puurakenteen kun kosteus on alle 18 paino- %. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Kohonneen kosteuden syy ja rakenteiden kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Mittauspaikka Kuva 18 Varasto Tilassa on puurakenteinen lattia. Käyttöveden paineastia on ilmeisesti jäätymisestä johtuen revennyt ja vedet ovat valuneet lattialle (kuva 19). Lattia tulisi avata ja kastuneet lämmöneristeet poistaa. Paineastia tulee uusia. Kuva 19 16

4.8 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu sekä tulisijat. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. Järjestelmän toiminta tulee tarkastaa, kun kiinteistö liitetään sähköverkkoon. Lämmitysjärjestelmä on asennettu v. 1994. Pattereiden tekninen käyttöikä on noin 15 20 vuotta. 4.9 Vesi-ja viemärilaitteet Kohteessa on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Käyttöveden laadusta ja riittävyydestä ja jätevesijärjestelmän toiminnasta ei ole tietoa. Niiden toiminta olisi hyvä selvittää. Rakennuspiirustusten mukaan wc-vedet on johdettu 5 m 3 umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytyskenttään. Jätevesijärjestelmä täyttää nykyisellään vuonna 2016 voimaan tulevat jätevesimääräykset. Säiliön tyhjennyksestä ei ole tietoa. Käyttövesijohdot ja viemärit ovat asennettu v. 1994. Sekoittajien vedenvirtaamia ja käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata, koska kiinteistön sähköt oli katkaistu. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Vesijohtojen tiiveyttä ei voitu tarkastaa, koska sähköt oli katkaistu ja paineastia oli rikki. Vesijohtojen tiiveys tulisi tarkastaa painekokeella, ennen kun vedenpaine laitetaan päälle. Varaajan valmistusvuosi oli 1997 ja sen tilavuus oli 290 litraa. Varaajan tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta. Varaajan kunto tulee tarkastaa ennen sen käyttöönottoa. Alapohjassa oli käytetty maaviemäriputkia ja niiden kannakoinnit olivat paikoitellen puutteelliset (kuva 20). Viemäriputkina tulisi käyttää määräysten mukaisia putkia ja viemäriputket tulisi kannakoida riittävästi. Kuva 20 17

4.10 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesuhuoneessa ja wc:ssä. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Makuuhuoneissa ja tuvassa olisi hyvä olla tuloilmaventtiilit, jotta korvausilma tulisi hallitusti, eikä rakenteista vuotoilman mukana. Korvausilmaventtiili on saunassa. Ilmanvaihtokanavista puuttui ilmanvaihtoventtiileitä. Puuttuvat ilmanvaihtoventtiilit tulisi asentaa. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot, jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtokanavien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.11 Tulisijat ja hormit Kohteessa on leivinuuni, puuhella, kertalämmitettävä kiuas ja kevyttakka. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu. Savupiiput ovat muurattu tiilestä. Niiden kuntoa ei voitu tarkastaa, koska vesikatolle ei ollut tikkaita. Savupiippujen kunto ja juuripeltien tiiveys tulisi tarkastaa. Savuhormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. 18

4.12 Sähköistys Kiinteistön sähköliittymä on katkaistu. Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmä on uusittu rakentamisen yhteydessä. Pääkeskus on eteisen kaapissa. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 3.7.2014 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh. 040 704 3557 19

5 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 20

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 21

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. 22

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 23

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 24

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 25

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 26

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 27