AHOT osana opetusta, ohjausta ja laatujärjestelmää suomalaisissa korkeakouluissa - ydinkysymyksiä tunnistamassa Riitta Pyykkö Turun yliopisto AHOT osana HOPS-ohjausta Helsinki ja Kuopio, syyskuu 2011
Sisältö Osaamisperustaisuus Miksi osaamisesta nyt puhutaan? AHOT-toiminnan vaiheet Suomessa Periaatteena opiskelijalähtöisyys AHOT ja laatukysymykset Tunnistamisen laatu Tunnustamisen laatu Ohjaus ja laadunhallinta AHOT ja opetus AHOT ja työelämäyhteistyö
Miksi osaamisesta nyt puhutaan? (Korkeakoulu)poliittisella agendalla Demografiset muutokset Korkeakoulujen ja maiden välinen kilpailu; tiedon ja osaamisen merkitys maiden kilpailukyvylle Opiskelijoiden yhä suurempi heterogeenisyys, erilaiset taustat ja tarpeet ja siten erilaiset opintopolut, opiskelun henkilökohtaistaminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyminen ja lisääminen maahanmuuttajien määrän kasvu koulutukseen pääsyn edistäminen aliedustetuille ryhmille opintojen etenemisen tukeminen/nopeuttaminen elinikäisen oppimisen tukeminen
Osaamisperustaisuus: missä kaikessa? 1/2 Bolognan prosessissa priorisoituja teemoja, joissa osaaminen olennaista: elinikäinen oppiminen, työllistettävyys, innovatiivisuus, liikkuvuus Tutkintojen ja niiden osien eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset (EQF NQF) selvä yhteys elinikäiseen oppimiseen ja AHOT:in: joustavuus, selkeys, vertailun mahdollistaminen perustuvat avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen edistävät yksilön kehitystä ja yhteisön kilpailukykyä kunkin tutkintotason tulisi olla saavutettavissa erilaisten koulutus- ja uravalintojen kautta
Osaamisperustaisuus: missä kaikessa? 2/2 Oppimistulosten (learning outcomes) määritteleminen eri tasoilla tutkinnonuudistuksen aikana Suomessa tehtiin paljon (ydinainesanalyysi opetussuunnitelmien uudistuksessa, ECTSprojektit), mutta Korkeakoulutasoisen oppimistulosten arvioinnin kehittäminen (AHELO, Assessment of Higher Education Learning Outcomes, OECD) aineiston keruu keväällä, raportointi vuoden 2012 loppuun mennessä Suomi mukana ns. Generic skills strandissa Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen
AHOT Suomessa: lähtötilanne 2006 Korkeakouluilla ei ollut yhtenäisiä käytäntöjä, mutta niiden tarve tunnustettiin Toimi muodollisen koulutuksen osalta kohtuullisesti samalla sektorilla ja ulkomailta Suomeen Yo-amk-yo -liikenteessä ongelmia (HUOM! Bolognan prosessin periaatteiden tulisi koskea myös kotimaista liikkuvuutta) Epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen uusi asia AHOT:n pelättiin lisäävän työmäärää (ja valmisteluvaiheessa niin varmasti tapahtuukin) Osana kunkin korkeakoulun laatujärjestelmää ja normaalia toimintaa toivottiin selkiyttävän toimintoja
AHOT-toiminnan vaiheet Suomessa Vaihe I = periaatteiden luomista Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa muistio OPM 2007:4 Vaihe II = prosessien ja menettelyjen kehittämistä, koulutuksissa kohderyhminä ennen kaikkea opintoasiain hallinnon väki Valtakunnalliset hankkeet 2007-2009 (TY, JAMK, Haaga-Helia, rehtorienneuvostot Vaihe III = huomio osaamisen laatuun, sisältöihin, osaamisen kuvaamis- ja tunnistamistaitoihin; koulutuksissa vahvemmin kohderyhmänä opettajat ja ohjaajat AHOT korkeakouluissa -hanke 2009-2011-2013; koulutusalakohtaiset työryhmät; Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen (Itä-Suomen korkeakoulut) jne.
Opiskelijalähtöinen oppimisprosessi 1/2 Aiemman osaamisen tunnustaminen on opiskelijan oikeus vapaaehtoinen prosessi käynnistyy opiskelijan aloitteesta perustuu opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin opiskelijalla ensisijainen vastuu osaamisensa todistamisesta korkeakoulun huolehdittava opiskelijoiden tasa-arvoisesta ja ennakoitavissa olevasta kohtelusta, perusteltava päätöksensä ja määriteltävä opetussuunnitelmissaan tavoitteet osaamislähtöisesti Autonomisilla korkeakouluilla on lakisääteinen vastuu tuottamiensa tutkintojen laadusta ja sen jatkuvasta kehittämisestä koskee myös hallinnollisten menettelyjen laadunvarmistusta keskeisiä periaatteita: yhdenmukaisuus, läpinäkyvyys, luotettavuus
Opiskelijalähtöinen oppimisprosessi 2/2 Aiemman osaamisen tunnistamista ei tule ajatella vapauttamisena tai suorittamisena, vaan sen tulisi motivoida yksilöä oppimaan lisää, antaa välineitä oman osaamisen arvioimiseen ja kehittämiseen AHOT, HOPS ja OPS linkittyvät aina toisiinsa opiskelija pohtii omia tavoitteitaan ja odotuksiaan opiskelulle ja työelämälle samalla hän saa ja korkeakoulun tulee hänelle tarjota tietoa asiantuntijatehtävien edellyttämästä osaamisesta prosessi kehittää myös jatkon kannalta tärkeää itseohjautuvuutta ja auttaa työnhaussa, sillä opiskelija oppii kuvaamaan osaamistaan hyväksi luettujen sijaan voi ottaa vaativampia kursseja (jos se on käytännössä mahdollista ) aiemmin hankittua osaamista sisältävä tutkinto voisi siten olla jopa laadukkaampi kuin kokonaan omassa korkeakoulussa suoritettu
Tunnistamisen laatu Hyväksyttävä laadun käsitteen eri merkitykset: uskottava ja kaikkien sidosryhmien hyväksymä AHOT edellyttää sekä tasalaatuisia ja luotettavia prosesseja että osaamisen, oppimistulosten yhteisesti hyväksyttyä laatua Jotta osaamisen voidaan tunnustaa, se on ensin tunnistettava luotettavasti Selvittäminen, analysointi ja arviointi edellyttää sisältöjen tuntemusta Alan hallitseva opettaja ja ohjaaja auttaa opiskelijaa identifioimaan osaamisen ja vertaamaan sitä tavoitteisiin Parhaimmillaan prosessi antaa opiskelijalle tietoa myös oppimista edistävistä ja ehkäisevistä seikoista > eväitä elinikäiseen oppimiseen
Tunnustamisen laatu Tunnustaminen perustuu hyvään hallintoon, toimivaltaan ja päätöksentekoon Prosessien ja kriteerien tulee olla luotettavia ja läpinäkyviä sekä tiedon niistä helposti saatavissa; prosessia katsottava a) opiskelijan b) ohjaajan c) hallinnon näkökulmasta Arvioitsija tekee päätöksen opiskelijan hakemuksen ja näyttöjen perusteella Tavallinen tilanne on osittainen tunnustaminen ja tieto osaamisen täydentämisen tarpeesta: AHOT:sta opiskelu alkaa! Tunnistajan ja tunnustajan roolit voivat yhdistyä samassa henkilössä, mutta niiden erot on hyvä tiedostaa ja vastuut määritellä AHOT-prosessien on tarkoitus olla osa kunkin korkeakoulun laatujärjestelmää ja normaalia toimintaa
AHOT ja ohjaus: laadullisia kysymyksiä 1/3 Keskitämmekö AHOT-ohjauksen liiaksi opintojen alkuun? Ajatuksena korvata, vapauttaa välttyä opiskelemasta uudelleen sitä, minkä jo osaa (ja siten motivoida opiskelijaa) Riskinä asian kuittaaminen, itse osaamisen reflektoinnin unohtaminen ja siten hyödyntäminen (toimisiko kehityskeskustelu opiskelijoillekin?) Miten löydämme yhteisen kielen ja käsitteet? Korkeakoulun yhteiset vs. alakohtaiset käytännöt ja malli? Muotoutuneet tavat ja traditiot vs. uudet linjaukset Kelpoisuuksiin liittyvät seikat
AHOT ja ohjaus: laadullisia kysymyksiä 2/3 Miten tunnistamme opintojen kannalta merkityksellisen muualla hankitun osaamisen? Ajatuksena hyödyntää aiemmin opittua osana yksilöllistä ja yhteisöllistä tiedon rakentamista Tehdä se sujuvasti, keskittyä olennaiseen, olla kuormittamatta ohjausta liikaa MUTTA myös väheksymättä muualla opittua Joustavuus vs. oikeudenmukaisuus? (opintopisteet palkkausperusteena ) Tiedämmekö varmasti, mitä opintojaksossa oikeastaan on tarkoitus oppia? Olemmeko itse kunnolla sisäistäneet omat oppimistavoitteemme?
AHOT ja ohjaus: laadullisia kysymyksiä 3/3 Miten varmistamme, että oppimisesta ja osaamisesta kertova dokumentti (portfolio, raportti tms.) on opiskelijan itsensä tuottama tai hänellä on ainakin ollut sen tuottamisessa merkittävä rooli? osaaminen liittyy opintojakson osaamistavoitteisiin? osaaminen ei ole vanhentunut? osaaminen on oikean tasoista suhteessa opintojakson tasoon? osaaminen on riittävää, siinä ei ole merkittäviä aukkoja (tai jos on, miten niitä täydennetään)? osaaminen antaa pohjaa menestymiselle jatkossa opinnoissa, jatko-opinnoissa, työelämässä? (AHOT keinona muodostaa aito elinikäisen oppimisen jatkumo, joka huomioi myös muun kuin muodollisessa koulutuksessa opitun)
AHOT ja opetus Opetuksen suunnittelu toteuttaminen oppimisen arviointi OPS HOPS - AHOT Miten hyödyntää aiemmin opittua opintojen kuluessa? Tavoitteita: motivaation säilyttäminen ja lisääminen työelämäorientaation jäsentäminen yleisten työelämätaitojen jäsentäminen opintojen suuntaaminen osaamista syventäen/laajentaen elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistäminen opiskelukyvyn parantaminen
AHOT ja työelämäyhteistyö Miten lisätä opettajien ja ohjaajien työelämätietoisuutta? Auttaisiko aiemmin opitun tunnistaminen opettajia ja ohjaajia saamaan paremmin tietoa työelämästä ja sen osaamistarpeista? Usein lähdetään ajattelemaan toisin päin: ilman ajantasaista työelämän tuntemusta on hankala tunnistaa työelämässä hankittua osaamista Työtodistusten kehittäminen informatiivisemmiksi Entä opiskelijoiden? Miten kohdistaa opiskelijoiden huomio suorittamisesta osaamiseen, asiantuntijana kasvuun ja kehittymiseen?
Työelämäyhteistyön muita kysymyksiä Useimpiin tutkintoihin voi kummallakin kk-sektorilla nykyisin sijoittaa työharjoittelua/projektiharjoittelua (työelämäopinnot osana tutkintoa) Entä harjoittelun laadunvarmistus? (ohjaus, palautejärjestelmät) Tavoitteiden yhteen sovittaminen (korkeakoulujen ja työelämän erilaiset aikajänteet, laatukysymykset, tietämyksen ja resurssien puute) Työelämäedustajat opettajina ja ohjaajina, neuvottelukuntien jäseninä, työelämäkummeina, mentoreina Hyödynnetäänkö todella koulutuksen kehittämisessä? Kaikilla tutkinnoilla ei aina selvää ammattisuuntautuneisuutta yleisten työelämätaitojen tärkeys Alumnit hyviä keskustelukumppaneita ( sisällä ja ulkona ) Lukioyhteistyön merkitys opiskelijarekrytoinnin laadulle?