Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Transkriptio

1 Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki

2 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien arviointien tavoitteena on avustaa korkeakouluja oman toiminnan kehittämisessä Tutkintorakenteen toimivuuden arviointi suunnitelmissa uudistusprosessin alusta asti, mainitaan myös kesussa Ajankohta siirtynyt 2008 > > 2010 Sisällöstä ja kohteista runsaasti odotuksia > rajaamisen tarve Sidosryhmien kuuleminen suunnitteluprosessissa Lähtökohdaksi Bolognan prosessille asetetut alkuperäiset eurooppalaiset ja tutkinnonuudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan 2

3 Arviointiprosessi Suunnitteluryhmä ( ) Projektisuunnitelman hyväksyminen ja arviointiryhmän nimeäminen (KKA ) Arviointi 2010 (pj. Jari Niemelä, HY) Arviointiraportti joulukuu 2010 Arvioinnin päätösseminaari joulukuu 2010 Englanninkielinen käännös raportista Kansainvälisen ryhmän meta-arviointi toukokuuhun 2011 mennessä Mahdollinen seuranta-arviointi / jatko

4 Menetelmät OTUS: esiselvitys (olemassa olevan tutkimus- ja tilastoaineiston analyysi) Korkeakoulutason kartoitus ( kokonaiskuva) Alakohtainen arviointikysely uudistuksen toteutuksesta ja tuloksista eri aloilla (tässä ollaan nyt) Teemakeskustelut arviointiaineiston täydentämiseksi ja johtopäätösten testaamiseksi Arviointiraportti: analyysi, arvio ja johtopäätökset; kehittämissuosituksia, hyviä käytänteitä, kriittisiä kohtia Kansainvälinen meta-arviointi: ulkopuolinen näkökulma tutkinnonuudistukseen Suomessa 4

5 Arvioinnin yleistavoitteet Tuottaa kokonaiskuva tutkinnonuudistuksen toteutuksesta suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Arvioida tutkintorakenteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden seurauksia Arvioida uudistuksen tuloksena syntyneen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimivuutta ja selkeyttä korkeakoulujen, opiskelijoiden, työelämän sekä koko tutkintojärjestelmän näkökulmasta 5

6 Kansalliset erityiskohteet alemman yliopistotutkinnon aseman muutos ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloituminen kansainvälisen ja kotimaisen liikkuvuuden lisääntyminen opintojen mitoituksen toimivuus tutkintojen osaamislähtöisyyden vahvistaminen 6

7 Arviointikohteet ja teemat (1) 1.Tutkintorakenteen toimivuus alemman ja ylemmän tutkinnon asema erillisinä tutkintoina tutkintorakenteen luomat mahdollisuudet ja esteet valmistumiselle määräajassa rakenteen selkeys tutkintojen sisällön/rakenteen muutos (esim. valinnaisuuden osuus) uudistukseen liitetyt korkeakoulukohtaiset tavoitteet tavoitteiden seuranta kk-tasolla 7

8 Arviointikohteet ja teemat (2) 2. Liikkuvuus kotimainen & kansainvälinen liikkuvuus syklien / sektorien / alojen sisällä ja välillä rakenteen luomat esteet ja mahdollisuudet liikkuvuudelle kansainvälisen liikkuvuuden määrällinen kehitys ja vaikutukset kansainväliseen liikkuvuusyhteistyöhön 8

9 Arviointikohteet ja teemat (3) 3.Tutkintojen tuottama osaaminen ja työelämävastaavuus koulutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin näkökulmasta osaamistavoitteiden ja työllistymisen huomioiminen opetussuunnitelmatyössä mahdollinen muu sisällöllinen muutos mitoituksen toimivuus, kuormittavuudet opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelun tukeminen työelämäyhteistyö tutkintokoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa 9

10 Arvioinnin rajaukset Rajataan ulkopuolelle ne tavoitteet jotka eivät suoraan kytkeydy tutkinnonuudistukseen joiden osalta Bolognan prosessi on vielä kesken tai joista on jo olemassa kattavaa kansallista arviointitietoa Esimerkiksi: opettaja- ja tutkijaliikkuvuus, tutkintojen viitekehykset, kolmas sykli, elinikäinen oppiminen ml. AHOT Nämä mahdollisesti esimerkiksi vuonna 2014 Kv-strategiassa mainittu kansainvälisten koulutusohjelmien kokonaisarviointi erillisenä arviointina