Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Transkriptio

1 Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

2 Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija Anni Karttunen, EUedu, Savon koulutuskuntayhtymä

3 Osaamisen tunnistaminen voi lyhentää opiskeluaikoja ja auttaa oppijoita siirtymään uusiin positioihin koulutuksessa ja työelämässä. Hyvin sujuvat ohjausprosessit voivat valmentaa opiskelijaa kertomaan omasta osaamisestaan tavalla, jota ymmärretään ja arvostetaan työmarkkinoilla. Työpajassa keskustellaan Bolognan prosessin tavoitteiden kannalta käytännössä toimivista AHOT menetelmistä.

4 Lyhentyvätkö opiskeluajat? Siirtyvätkö opiskelijat koulutussektorilta toiselle? Onko opiskelijoiden siirtyminen työelämästä koulutukseen, koulutuksesta työelämään helpottunut? Onko opiskelijoiden/työntekijöiden fyysinen ja sosiaalinen liikkuvuus lisääntynyt? Saavatko työnantajat osaavampaa henkilökuntaa? Onko oppijoiden työmarkkina-asema parantunut osaamisen tunnistamisen ansiosta?

5 Glasgow Caledonian University on ottanut käyttöön AHOT menetelmän, jossa terveysalan opiskelija siirtyy suoraan toisen vuoden opiskelijaksi (advance standing) Kumppanuus ammatillisen koulutuksen kanssa muodostaa väylän korkea-asteen opintoihin (articulation pathway) Hoitajan ammattia koskevat kompetenssialueet määritellään asiantuntija- ja ammattihenkilökunnan muodostamassa yhteisössä (Nursing Community of Practice). Yhteisössä on tunnistettu yhteiset toimintatavat osaamisen tunnistamiseksi: Work shadowing: sharing practice through experience Curriculum alignment: consideration of components of each course Assessment methods: comparing approaches and rationale Teaching and learning: methods of delivery, using feedback, etc.

6 Marjaana Mäkelä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö

7 AHOT-kehittämistyö osana kehittämistä ja toteuttamista seuraavilla osa-alueilla: - opetussuunnitelma - ohjauksen kokonaisuus - kv. strategia ja toiminnot -yritysyhteistyö - opinnäytetyöprosessin koordinointi - kieltenopetuksen kehittäminen - aikuiskoulutuksen kokonaisuuden hallinnointi AHOT-prosessin moniulotteisuus haaste ja mahdollisuus

8 1. Kuinka aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen huomioidaan opetussuunnitelmien kehittämistyössä? 2. Miten päästä eroon pirstaleisuudesta eli yksittäisten kurssien tasolta kohti laajempien kokonaisuuksien ahotointia? 3. Toimitaanko olemassa olevien opsin rakenteiden ehdoilla vai henkilökohtaistaen ja aloittavan opiskelijan erityistilanne huomioiden? 4. Onko valmiutta irrottautua otsikkotasolta ja keskittyä sisältöihin? 5. Mistä johtuu haluttomuus tunnustaa non- ja informaalia oppimista? 6. Millainen osaamiskriteeristö eri opintokokonaisuuksissa tukee parhaiten AHOT-menettelyn onnistumista ja kuinka ne laaditaan tehokkaasti?

9 1. Kenen on vastuu siitä, että opiskelijat saavat tasapuolista kohtelua eri korkeakouluissa/yksiköissä/koulutusohjelmissa/kursseilla? 2. Miten prosessi kannattaa dokumentoida ja kuinka monta toimijaa tarvitaan? (Koulutusjohto, opinto-ohjaajat, yksittäisten kurssien opettajat, opintotoimistot ) 3. Mikä on opiskelijan vastuu ja miten se näkyy? 4. Kenelle ohjeistukset laaditaan? Millä tasolla (www-sivut, extranet jne.) niiden tulee olla saatavilla? 5. Millaista koulutusta eri toimijat tarvitsevat selviytyäkseen AHOT-prosessin haasteista? 6. Kuinka kannustaa opettajia suunnittelemaan mahdollisimman monimuotoisia näyttöjen muotoja?

10 Millaisia kokonaisuuksia on järkevää suunnitella, jotta työelämän edustajat saataisiin mukaan prosessin kehittämiseen ja suoritusten arviointiin? Miten järjestää näyttöjä työpaikoilla ja kuinka säilyttää näissä opiskelijoiden tasavertaisuus? Millaista osaamista työpaikoilla kannattaa arvioida ja millaista kenties ei? Mitä yritykset/organisaatiot prosessista hyötyvät ja kuinka se niille perustellaan? Miten huomioida geneeristen taitojen osuus, joka korostuu todellisten työelämätilanteiden näytöissä? Kenen tarpeisiin koulutusta suunnitellaan? Mahdollistaisiko tiiviimpi työelämäyhteys opintosisältöjen integroimisen (irti perinteisten oppiainerajojen)?

11 Miten integroida AHOT hopseihin mahdollisimman toimivasti? Kuinka tiedottaa opintojen alussa mahdollisimman tehokkaasti, jottei hukata aikaa löytää oikeat opinnot? Tarvitseeko opinto-ohjaajan olla joka alan asiantuntija? Miten kannustaa opiskelijaa kriittiseen itsearviointiin prosessin alussa ja aikana (vrt. epärealistiset käsitykset omasta osaamisesta)? Ohjaus ennen opintojen alkua mahdollisuus siirtyä suoraan seuraavalle tasolle (Skotlannin malli)?

12 Vaikka tutkinto on sama, tarvitseeko sen toteutuksen muotojen olla identtisiä tai saavatko ne olla sitä? Monipuolisia mahdollisuuksia näytöille esim. omilla työpaikoilla vai nuorille ja aikuisille samat käytännöt? AHOT-näyttöjen, harjoittelun ja opinnäytetyön integroiminen omalle työpaikalle: utopia vai realistinen vaihtoehto nopeuttaa valmistumista?

13 Kuinka varmistaa erimaalaisten tutkintojen osalta tasaveroinen kohtelu ja toimijoiden osaaminen: korkeakoulutaso, yksikkötaso vai opintojaksotaso? Vaihto-opintojen ja kv. harjoittelun tuoman osaamisen tunnustaminen jatkuvana prosessina: jääkö aukkoja? Kv. tutkinto-opiskelijat: kielitaidon puutteet=osaamisen puutteet?