Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin:

Transkriptio

1 OHJEEN TARKOITUS Toimintaohjeen tarkoituksena on kuvata, miten opiskelijan aikaisempia opintoja ja osaamista hyväksiluetaan (AHOT) ja miten hyväksilukemisen prosessi etenee vaiheittain. 2 MÄÄRITELMÄT Hyväksilukemisella tarkoitetaan sitä prosessia, jossa muualla suoritetut opinnot (opintojen hyväksilukeminen) tai työkokemuksella tai muuten hankittu osaaminen (osaamisen hyväksilukeminen) hyväksytään osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin, valinnaisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin. Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin: Korvaaminen; opintoja korvataan muualla suoritetuilla, oppimistavoitteiltaan vastaavilla, samantasoisilla opinnoilla. Sisällyttäminen; muualla suoritettujen opintojen liittäminen osaksi tutkintoa. Tunnistaminen; eri tavoin hankitun osaamisen ymmärtäminen, jäsentäminen ja osoittaminen suhteessa tutkinnon osaamistavoitteisiin. Tunnustaminen; virallisen hyväksynnän antaminen opiskelijan eri tavoin hankkimalle osaamiselle. Tätä Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen -ohjetta voidaan täsmentää koulutusohjelma- tai suuntautumisvaihtoehtokohtaisilla erillisillä ohjeilla. 3 MENETTELYT

2 Kuva 1. Opintojen ja osaamisen hyväksilukuprosessi 3.1 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen (kuva 1) Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettuja opintoja. Koulutuksen yleisenä kelpoisuusvaatimuksena olevan tutkinnon opintoja ei voida hyväksilukea. AMK-tutkintoon täydentävässä koulutuksessa (aikuiskoulutusta) opistoasteen tutkinto voidaan hyväksilukea osaksi uutta tutkintoa. Korkeakoulussa suoritettuja opintoja luetaan hyväksi sen koulutusohjelman opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, mitä opiskelija on suorittamassa. Toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetut saman koulutusohjelman opinnot yleensä hyväksiluetaan. Mikäli opiskelijalla on toisen koulutusohjelman opintoja tai yliopisto-opintoja, ne pyritään lukemaan hyväksi niiltä osin, kun ne vastaavat koulutusohjelman opintoja, tutkinnossa määriteltyä osaamista tai soveltuvat muuten tutkinnon osaksi. Joissakin TAMKin koulutusohjelmissa saattaa poikkeuksellisesti olla sellaisia erikseen määriteltyjä opintoja, joita ei voida hyväksilukea muualla suoritetuilla opinnoilla. Opiskelija saa näistä poikkeuksista tietoa opinto-ohjaajalta tai opettajatuutorilta. Muualla suoritetut hyväksiluetut opinnot merkitään alkuperäisinä arvosanoineen opintorekisteriin. Tutkintosäännön luvussa 4 on pykälässä 24 Opintojen vanhentuminen kirjoitettu seuraavasti: "Opintojen yleinen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Koulutuspäällikkö voi koulutusohjelmakohtaisesti päättää poikkeavasta vanhentumisajasta."

3 Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen TAMK noudattaa Euroopan unionin hyväksymää opintosuoritusten siirtojärjestelmää, joten ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot ja harjoittelu hyväksiluetaan täysimääräisinä suoritettavaan tutkintoon. Hyväksiluetut opinnot ja harjoittelu siirretään opintosuoritusrekisteriin seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: A = kiitettävä (5), B = hyvä (4), C = hyvä (3), D = tyydyttävä (2), E = tyydyttävä (1) ja FX = hylätty (0) tai merkinnällä suoritus hyväksytty (S). Ulkomaille vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee täyttää ennen lähtöään kirjallinen sopimus (Learning Agreement -lomake) opinto-ohjelmasta. Opinto-ohjelman hyväksyy koulutuspäällikkö yksikön kvkoordinaattorin esityksestä. Ulkomaanopintojen päätyttyä vastaanottavan korkeakoulun tulee antaa opintosuoritusote ja/tai todistus, josta käy ilmi opintojen toteutuminen ja opintomenestys. Hyväksiluku voidaan evätä ainoastaan, jos opiskelija ei saavuta vastaanottavan korkeakoulun vaatimaa suoritustasoa tai täytä ehtoja, jotka vaihtoon osallistuvat korkeakoulut ovat asettaneet. Opintojen hyväksilukemisen prosessi: A) Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ja vertailu ops:in tavoitteisiin Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) heti opintojen aluksi opintoohjaajan tai opettajatuutorin avustuksella. Ohjauskeskustelussa käydään läpi opiskelijan jo suorittamat opinnot ja mahdollisuudet niiden hyväksilukemiseen nykyisessä koulutusohjelmassa. B) Opiskelija täyttää opintojen hyväksilukuhakemuksen Opiskelija tekee esityksen hyväksiluettavista opinnoistaan Opintojen hyväksilukeminen - lomakkeella (liite 1). Hyväksilukuhakemus jätetään liitteineen kyseisen opintojakson vastaavalle opettajalle. Mikäli kysymys on laajempien opintojen tai opintokokonaisuuksien hyväksiluvuista, hakemus jätetään opinto-ohjaajalle tai opettajatuutorille. C) Opintojaksosta tai opinnoista vastaavan opettajan lausunto Opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja käsittelee opiskelijan hyväksilukuanomuksen ja puoltaa tai ei puolla hyväksilukua. Laajempien kokonaisuuksien osalta lausunnon voi antaa opintoohjaaja tai opettajatuutori. Opintojakso voidaan myös hyväksilukea osittain. Tällöin opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja tekee ehdotuksen mahdollisista lisäsuorituksista, joilla opiskelija voi täydentää aikaisemmin oppimaansa. Täydentävien lisäsuoritusten jälkeen voidaan katsoa opiskelijan saavuttaneen opintojakson tavoitteet. D) Päätös opintojen hyväksilukemisesta Koulutuspäällikkö tekee päätöksen muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta opiskelijan tutkintoon. E) Kirjaaminen opintorekisteriin ja päätösten arkistointi Koulutusohjelman opintosihteeri kirjaa muualla suoritetut opinnot opiskelijan opintorekisteriin alkuperäisillä nimillä ja arvosanoilla. Poikkeuksena tästä ovat opistoasteen tutkinnon opinnot, jotka kirjataan opintorekisteriin yhtenä kokonaisuutena. Opintosihteeri arkistoi koulutuspäällikön päätökset liitteineen. Opintosihteeri tiedottaa sähköpostilla opiskelijalle ainoastaan kielteisestä päätöksestä, myönteinen päätös näkyy winhamerkintänä.

4 F) Oikaisupyyntö Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen hyväksilukua koskevaan päätökseen, hän voi jättää siihen oikaisupyynnön TAMKin tutkintosäännössä (4:22 ) olevan ohjeen mukaisesti Tutkintosääntö 3.2 Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen (kuva 1) Muualla hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat opiskelijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksilukemisen. Osaamisen hankkimisen muodot (opinnot, kurssit, työkokemus tms.) vaikuttavat siihen, millaisilla menetelmillä hankittu osaaminen voidaan osoittaa luotettavalla tavalla. Yleisemmin käytettyjä osaamisen todentamisen menetelmiä ovat mm. opiskelijan tekemät taitokokeet, portfoliot, harjoitustyöt ja tentit, joilla opiskelija osoittaa saavuttaneensa opintojakson osaamistavoitteet. Aloitteen osaamisen hyväksiluvusta tekee opiskelija. Opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä missä ja miten tuo osaaminen on hankittu. Tunnustettavan osaamisen tulee olla koulutusohjelman opintojaksojen tavoitteiden mukaista. Opiskelijalla on vastuu osaamisen osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa kyseessä olevista opinnoista vastaava opettaja. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja arviointiasteikkoa kuin opintojaksoilla, jotka sisältävät vastaavat osaamistavoitteet. Osaamisen tunnistamisen tavat ja näytöillä hyväksyttävien opintojen määrä määritellään koulutusohjelmakohtaisesti, TAMKin yleisiä linjauksia noudattaen. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään pääsääntöisesti opintojen alussa tai viimeistään ennen opintokokonaisuuden alkua. Joissakin TAMKin koulutusohjelmissa saattaa poikkeuksellisesti olla sellaisia erikseen määriteltyjä opintoja, joita ei voida hyväksilukea. Opiskelija saa näistä poikkeuksista tietoa opinto-ohjaajalta tai opettajatuutorilta. Osaamisen hyväksilukuprosessi

5 A) Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ja vertailu ops:in tavoitteisiin Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) heti opintojen aluksi opintoohjaajan tai opettajatuutorin avustuksella. Ohjauskeskustelussa käydään läpi opiskelijan jo hankkima osaaminen ja mahdollisuudet sen hyväksilukemiseen nykyisessä koulutusohjelmassa. Hyväksiluvun edellytyksenä on, että osaaminen vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja että opiskelijan hankkima osaaminen on edelleen ajantasaista. B) Opiskelija täyttää osaamisen hyväksilukuhakemuksen Opiskelija tekee esityksen hyväksiluettavasta osaamisestaan Osaamisen hyväksilukeminen - lomakkeella (liite 2). Hyväksiluhakemus jätetään liitteineen kyseisen opintojakson tai opintokokonaisuuden vastaavalle opettajalle. C) Opiskelija osoittaa osaamisensa Opiskelija osoittaa muualla hankitun osaamisensa kyseisestä opintojaksosta tai opinnoista vastaavan opettaja laatiman suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan tulee pyydettäessä saada opintojaksosta tai opinnoista vastaavalta opettajalta tukea tarvittavan dokumentaation tai suorituksen valmisteluun. Hyväksilukuprosessi voidaan nähdä myös osana oppimisprosessia. D) Opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja arvioi osaamisen ja tekee päätöksen hyväksilukemisesa Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnista vastaa opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja. Arviointi perustuu kokemuksen tms. perusteella syntyneen osaamisen ja toisaalta koulutuksessa ja opinnoissa hankitun osaamisen saman arvoisuuden vertaamiseen. Aikaisempaa osaamista arvioitaessa arvioidaan esitetyn näytön hyväksyttävyyttä, riittävyyttä, luotettavuutta ja ajantasaisuutta verrattuna kyseisen opintojakson osaamistavoitteisiin. Mikäli opiskelijan osaaminen vastaa opintojaksolle asetettuja osaamisen tavoitteita (eli osaaminen on tunnistettavissa) se voidaan tunnustaa ja hyväksilukea. Muussa tapauksessa opiskelijaa voidaan kehottaa täydentämään osaamistaan tai osallistumaan normaalisti opintojakson toteutukselle. Jos opiskelijan hyväksiluettavaksi hakemasta opinnosta hyväksytään vain osa ja/tai opiskelijaa pyydetään vielä täydentämään osaamista jonkinlaisella näytöllä, opiskelijan tulee toimittaa tämä päätös toteutuksen opettajalle tai näytön vastaanottavalle opettajalle. Tämä siksi, koska opintojakson/- kokonaisuuden vastuuopettaja ei ole aina sama kuin toteutuksen vastuuopettaja. Osaamisen hyväksiluvuvusta päätöksen tekee kyseisestä opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja. E) Opintojakson kirjaaminen opintorekisteriin Opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja kirjaa Winha-järjestelmään hyväksiluetut opintojaksot, kuten muutkin opintosuoritukset, arviointisuunnitelman mukaisesti. Opettajalla on velvollisuus säilyttää arviointiperusteet ja opintosuoritukset tutkintosäännön mukaisesti vuoden ajan. Opintojaksosta tai opinnoista vastaava opettaja toimittaa hyväksilukulomakkeen opintosihteerille arkistoitavaksi. F) Oikaisupyyntö Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen hyväksilukua koskevaan päätökseen, hän voi jättää siihen oikaisupyynnön TAMKin tutkintosäännössä (4:22 )olevan ohjeen mukaisesti Tutkintosääntö

6 3.3 Kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvut Formaalisit opitun hyväksliluvut 1. Kaikki tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa hyväksilukemisten kautta. 2. Suomen/ruotsin kielessä korkeakoulussa suoritettuun (vastaavan tai soveltuvan alan) alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisinaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tulevilla opiskelijoilla. 3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä. 4. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopintoja kotimaisessa korkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja suositellaan täydennettäviksi alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta. Mahdollinen täydennys ei muuta edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia. Tutkintoon kuuluvan suomen/ruotsin kielen arvioinnin osalta noudatetaan edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia. 5. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettaviksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä. Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Ehdotetaan harkittavaksi, että näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kieli- ja viestintäkomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita. 6. Päätöksen formaalisti opitun hyväksiluvuista tekee koulutuspäällikkö kuultuaan asianomaisia kielten ja viestinnän opettajia. Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä. 2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia. 3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi korvaavat/näyttökokeet, portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät. 4. Opiskelija osoittaa osaamisensa sovitulla näyttötavalla, jolloin korkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen asiantuntijat arvioivat opiskelijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne

7 opintojen osaamistavoitteita. Arviointi on pääsääntöisesti numeerinen. Suomen/ruotsin kielessä opiskelija saa asetuksen edellyttämän (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) arvosanan. Arvosana annetaan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta. Non-formaalisti eli epävirallisesti hankittu kieli- ja viestintäosaaminen on järjestelmällistä ja ohjattua ja siitä voi saada todistuksen, mutta se ei johda tutkintoon. Esimerkkejä ovat mm. työpaikkojen ja oppilaitosten antama kielikoulutus sekä vapaan sivistystyön opinnot. Informaalisti eli arkioppimisena hankittu kieli- ja viestintäosaaminen on koulutusorganisaatioiden ulkopuolella tapahtuvaa joko tietoista ja tavoitteellista oppimista tai toisen toiminnan ohessa tapahtuvaa oppimista. Arkioppimista voi tapahtua mm. työssä, ulkomailla, vapaa-aikana ja perheeseen liittyvissä toimissa, eikä siitä yleensä saada todistusta.