Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

Transkriptio

1 Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki Riitta Pyykkö, TY

2 Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen Euroopan kilpailukyky koetukselle > Eurooppa maailman dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus avuksi? koulutus ja tutkimus vahvistamaan osaltaan kilpailukykyä + koulutusmarkkinoiden kasvava kilpailu Bolognan prosessi European Higher Education Area + European Research Area

3 Alkuperäiset tavoitteet ja keinot ymmärrettävät tutkintorakenteet ja yhdenmukaiset tutkintorakenteet (aluksi 1. ja 2. sykli) opintojen mitoitusjärjestelmä (ECTS) liikkuvuuden lisääminen (opiskelijat, tutkijat, muu henkilökunta) laadunvarmistusta koskevan yhteistyön edistäminen korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus

4 Prosessin etenemisen urbaani tarina Sorbonne 1998 (Saksa, Ranska, Italia, Iso- Britannia) Bologna 1999 (29 maata, ml. Suomi) Praha 2001 Berliini 2003 Bergen 2005 Lontoo 2007 (46 maata) Leuven/Louvain-la-Neuve 2009

5 Uusia painotuksia alkuperäisten lisäksi tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen (Praha, Berliini) kansalliset laadunvarmistusjärjestelmät (Berliini, Bergen, Lontoo) EHEA + ERA (Berliini) kolmas sykli (Berliini, Lontoo) tutkintojen viitekehykset (Berliini, Lontoo) työllistettävyys (Lontoo) elinikäinen oppiminen (alkuperäinen tavoite, mutta palasi voimakkaammin Lontoossa)

6 Tutkintojen viitekehys (Qualifications Framework) EQF väline lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä ja ihmisten liikkuvuutta; eräänlainen tulkki eri kansallisten tutkintojärjestelmien välillä NQF edistää liikkuvuutta myös kansallisella tasolla Bologna-viitekehys: kandidaatti maisteri tohtori EQF for Lifelong Learning: 8 tasoa (6-8 vastaavat Bologna-viitekehystä) kesu EQF: Suomalaisen tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä parannetaan valmistelemalla tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä.

7 Osaamistavoitteet (Learning Outcomes) mukana kaikissa seurantakokousten kommunikeoissa Berliinistä eteenpäin 2005: Dublin descriptors kolmelle syklille korkeakoulutaso: selventävät, mitä opiskelijalta odotetaan (tavoite oppiminen arviointi) kansallinen taso: väline kansallisen tutkintojen viitekehyksen rakentamiseen kv-taso: yleisempiä ja laajempia kuin kansalliset kuvaukset; edistävät vertailtavuutta ja siten osaamisen tunnustamista ja liikkuvuutta terminologia vielä epäyhtenäinen (learning outcomes competences skills and competences qualifications; osaamistavoitteet oppimistavoitteet oppimistulokset ---) samoin soveltamisen vaihe eri maissa

8 Osaamistavoitteet: hyviä käytänteitä (Stephen Adam, February 2008) tarkoituksenmukaisuus käyttötasosta riippuen > käyttökelpoisuus säännöllinen sidosryhmien kuuleminen rakentava kansallinen tuki korkeakouluille perimmäisenä tavoitteena koulutuksen laadullinen kehittäminen kansallinen ja kansainvälinen konteksti huomioitava osaamistavoitteiden saavuttaminen on kyettävä arvioimaan: opetus(suunnitelma) oppiminen - arviointi

9 Tutkintoasetus: jatkokoulutuksen tavoitteet 1) syvällinen perehtyminen omaan tutkimusalaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmiudet soveltaa tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) hyvä perehtyminen oman alan kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen saavuttaminen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen

10 Mitä tohtorin tutkintoon sisältyy? väitöskirja muita opintoja, joiden laajuus vaihtelee aloittain (40-80 op) - oman tieteenalan opintoja, jotka tukevat väitöskirjatyötä ja syventävät osaamista - yleisiä akateemisia valmiuksia vahvistavia opintoja (tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa, kansainvälinen jakso,???) - yleisiä työelämävalmiuksia (johtaminen, korkeakoulupedagogiikka, projektityöskentely, viestintätaidot äidinkielellä ja vierailla kielillä,???)

11 Millaista osaamista työelämä odottaa? (esimerkkinä OECD, DeSeCo 2006) 1. Interaktiiviset työvälineiden käyttötaidot - kielelliset ja tekstitaidot - tiedon käsittelytaidot - teknologioiden käyttötaidot 2. Heterogeenisissa ryhmissä toimimisen taidot - vuorovaikutustaidot - yhteistyötaidot - konfliktitilanteissa toimimisen ja konfliktien ratkaisemisen taidot 9. Itsenäisen toiminnan taidot - kyky nähdä asiat laajemmassa yhteydessä - kyky suunnitella ja johtaa omia projekteja - oikeuksien, etujen, rajoitusten ja tarpeiden tunnistaminen

12 Kysymyksiä työryhmätyöskentelyä varten Tavoite: tuottaa suosituksia siitä, millaista osaamista tohtorikoulutuksessa halutaan saavuttaa kansainvälisen tiedeyhteisön sekä kansainvälistyvän työelämän näkökulmasta millaista osaamista tohtorilla tulisi olla? onko maistereiden jatkokoulutuskelpoisuus kunnossa (lähtötaso tohtoriopintoihin)? mitä on kansainvälistyminen? mikä edistää sitä tutkijakoulutuksessa? (intercultural dialogue; to be international is not yet to be intercultural) miten osaamisen kartuttaminen tulisi toteuttaa: integroituna väitöskirjaan tai oman tieteenalan muihin opintoihin, erillisinä opintojaksoina? millä tavalla? miten sitä arvioidaan? opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden merkitys? jatkokoulutuksen aikaisen sitä edeltävän sen jälkeisen?