Ryhmä 2.3. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen: Miten AHOT tehdään? PJ Timo Halttunen

Transkriptio

1 Tunnustetaanko osaaminen seminaari Ryhmä 2.3. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen: Miten AHOT tehdään? PJ Timo Halttunen Aamupäivän työskentely: Keskusteltiin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta korkeakouluissa pienimuotoisen portfoliotyöskentelyn pohjalta. Portfolion rakentaminen aiemmin opitusta voidaan toteuttaa ryhmämuotoisena esimerkiksi seuraavia vaiheita noudattaen: 1. Tunnistetaan omasta elämänhistoriasta merkittävää kokemusta, joihin liittyy oppimista 2. Jäsennetään oppimista, jota kokemuksen perusteella on syntynyt 3. Kirjataan auki oppimistuloksia (learning outcomes) 4. Verrataan oppimistuloksia kurssin tai moduulin oppimistavoitteisiin Kohdissa 1 ja 2 voidaan hyödyntää yksinkertaisimmillaan A4-arkkia, joka jaetaan kahtia pystysuunnassa. Ensin työskennellään itsenäisesti, ja tunnistetaan itselle merkittäviä kokemuksia arkin vasempaan reunaan.. Tämän jälkeen keskustellaan parin kanssa ja vertaillaan kokemuksia, täydennetään omaa historiaa. Toisessa vaiheessa siirrytään työskentelemään oppimisen jäsentämisen parissa ja täytetään A4-arkin oikeaa reunaa. Ohjaavia kysymyksiä voivat olla esim. 1. Mitä sinulle itsellesi merkittää kokemusta sinulla on, josta et ole saanut tutkintoa tai todistusta? Tarkastele omaa historiaasi mahdollisimman laajasti esim. koulutuksen, työelämän, harrastusten ja perhe-elämän valossa. 2. Mitä olet oppinut tästä kokemuksesta? Jäsennä oppimaasi ja pyri esittämään se mahdollisimman selkeästi ja yleisellä tasolla. Työskentelyn pohjalta voidaan tunnistaa esimerkiksi seuraavanlaisia kokemuksia ja siihen perustuvaa oppimista: Kokemus Toiminut laatupäällikkönä, rakentanut oman organisaation laatujärjestelmän 3 vuotta MS-liiton paikallisyhdistyksen hallituksen eri tehtävissä; puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, sihteerinä ja tilintarkastajana. Oppiminen Hahmottaa organisaation ydin- ja tukiprosessit, pystyy kuvaamaan prosessit hyödyntäen erilaisia tekniikoita Osaa johtaa yhdistyksen toiminta;, asettaa tavoitteita, jakaa tehtäviä, dokumentoida toimintaa ja raportoida eteenpäin, osaa laatia yhdistyksen kirjanpidon ja seurata kuluja.. Työskentelyn tavoitteena on rohkaista tunnistamaan omaa osaamista ja antaa sille arvoa. Viesti osallistujalle on se, että myös formaalin koulutuksen ulkopuolella voi oppia ja osa tästä oppimisesta voi olla merkityksellistä myös hyväksiluvun kannalta. Aiempi oppiminen voi olla merkityksellistä, vaikka työkokemus olisi syntynyt esim. palkattomasta työstä tai vapaaehtoistoiminnasta. Työskentelyn edetessä opitaan jäsentämään ja luokittelemaan osaamista johdonmukaisemmin. 1

2 AHOT lähtee siitä, että kokemuksesta opittu on tärkeää, ei se kuinka ja missä oppiminen on hankittu (LEARNING from experience). Tämän vuoksi oppimista täytyy pystyä jäsentämään ja tunnistaa oppimistulokset/learning outcomes. Ryhmämuotoisena toteutetussa portfoliotyöskentelyssä voidaankin vaiheissa 3 ja 4 kirjoittaa kokemusten ja oppimisen lisäksi vielä oppimistulokset auki ja verrata näitä oppilaitoksen tarjoaman kurssin tai modulin oppimistuloksiin/-tavoitteisiin. Jos formaalin koulutuksen oppimistulokset on selkeästi kirjoitettu auki ja suhteessa kurssin/modulin tasolle, voidaan arvioida mitä henkilö on mahdollisesti jo aiemmin tästä oppinut toisaalla. Jos kriteerit on selkeästi kuvattu, henkilö voi myös itse arvioida miten hyvin hänellä on hallussa vaaditut asiat. Tämä vähentää turhia odotuksia ja vaatimuksia. Myös ryhmällä on merkitystä kun skaalataan aiempaa osaamista kurssilla vaadittavaan. 2

3 Iltapäivän työskentely: Yhteenvetoa ryhmätyöskentelystä Jakauduttiin 4 alaryhmään ja pohdittiin AHOT:n käytännön toteutuksen kannalta keskeisiä haasteita ja niihin mahdollisesti löydettäviä ratkaisuja: - korkeakoulukelpoisuuden määrittely: haasteet, yhteiset periaatteet, erityisryhmät, ilman asiakirjoja hakevat - aiemmin opitun tunnistaminen, kuinka toteutetaan? Ideana ryhmämuotoinen AHOT-kurssi osana yleisopintoja - aiemmin opittu HOPS:a laadittaessa, miten otetaan huomioon? - yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alakohtainen yhteistyö: mitä tavoitteita, miten organisoidutaan, tarvitaanko koordinaatiota? Ryhmä 1: Korkeakoulukelpoisuuden määrittely Haasteita: - alakohtaisia, korkeakoulukohtaisia eroja - heterogeeniset taustat - väärinkäytökset (esim. ulkomaalaisten hakemusten oikeellisuus) - Funima-palvelu voi tuoda helpotusta ongelmiin - Yhteishakujärjestelmä voi sisältää toiminnallisia elementtejä Mistä tulisi yhteisesti sopia? - yhtenevät käytännöt: - koulutusalan sisällä - erillisvapaudet, olisiko mahdollista useammissa korkeakouluissa sama erivapauspäätös? - Voimassaoloaika (erivapauspäätös) - Mahdollisuus -> YSHJ -> korkeakoulukelpoisuuden toteaminen (huomaa alakohtaisuus) Erityisryhmät - jos dokumentit olemassa, voidaan todeta Ilman dokumentteja - selkeä näyttö oltava tai keino todeta (esim.. valintakoe) - kandi + maisteri - maisteritaso vaikea! 3

4 Ryhmä 2: AHOT-kurssi opiskelijoille Keskusteltiin ideasta toteuttaa ryhmämuotoinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen kurssi osana yleisopintoja. Kurssi toteutettaisiin opintojen alussa, mahdollisesti jo ensimmäisen lukukauden aikana. Kurssilla voitaisiin tarjota ohjausta kootusti ja hyödyntää ryhmää opitun tunnistamisessa ja arvioinnissa. Kurssimuotoisena toteutuksena voitaisiin myös antaa tarvittaessa tukiopetusta tai selvittää lähtötasoa esim. tieteelliseen kirjoittamiseen ja opintojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Oppimistaitoihin liittyviä kursseja on jo olemassa, joten aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen voidaan integroida osaksi jo olemassa olevia opintoihin perehdyttäviä opintoja Miksi tällainen kurssi? - Ohjaajan ei tarvitse käydä tiettyjä yleisasioita läpi jokaisen kanssa erikseen - Opastetaan opiskelijoita, miten omaa osaamista lähdetään kuvaamaan ja analysoimaan - Kurssin aikana tuotetaan raakile, jonka pohjalta yksilökohtaiset HOPSkeskustelut Sisällöt: - Opetellaan lukemaan OPS:a - Opetellaan peilaamaan omaa osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin - Opitaan kuvaamaan ja arvioimaan omaa osaamista realistisesti - Opitaan arvioimaan millä tasolla oma osaaminen on Toteutus: - Työelämäedustajia, vierailuja, case-esimerkkejä, vanhemmat opiskelijat - Opiskelijat hahmottavat työelämäosaamista ja tarvitaan kompetensseja Ryhmä 3: Aikaisemmin hankittu osaaminen HOPS:n yhteydessä Edellytykset - toimiva sähköinen ehops - tarkat osaamisperustaiset OPS:t - opiskelijalla vastuu: o OPS:n tutustuminen o Toimiva lukioiden ja ammatill. oppil. ohjaus o Osaamisen arviointi, kirjallinen itsearviointi - Koulu ohjaa opiskelijoita arvioimaan omaa osaamistaan - Työelämä osallistetaan - AHOT + HOPS heti opintojen alussa, ei suurta ajallista viivettä - Edellyttää kirjallista dokumentaatiota, osaamisen todentaminen (haastattelut, esseet, jne.) Ohjaajien osaaminen - koulutusta järjestettävä - perustiedot kaikille - syventävää tietoa, ohjaustaitoja esimerkiksi opettajatutoreille, opinto-ohjaajille 4

5 - osaamisen rajojen tunnistaminen, opiskelijan ohjaus eteenpäin tarvittaessa Ryhmä 4: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alakohtaiset työryhmät - tarvitaan isoimmille aloille - opetusministeriön koordinointia tarvitaan alaryhmien lisäksi - huomioitava alat, joissa erityiskysymyksiä (kulttuuri, tekniikka, sote) - näyttöjen erilaisuus alasta riippuen, resursointi - avattava olemassa olevat yliopistojen ja amk:n käytännöt - näytöt, korvaavuudet/hyväksiluvut - kuultava ammattitutkintojen ja amk:n näyttötutkinnoista (pitkä kokemus) - aikuisopiskelijoilla erityisongelmat tutkintoon johtavissa näytöissä - BA-tutkinnon käyttö, jos on sidottu jo edelliseen tutkintoon 5