TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola

2 SISÄLTÖ AHOT käytäntöjen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä Bolognan prosessi Havaintoja tutkinnonuudistuksen arvioinnista Miten tästä eteenpäin? AHOT haaste korkeakouluille

3 AHOT KÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ AHOT -käytäntöjen parantamisesta etsitään vastauksia mm. seuraaviin haasteisiin: Demografiset muutokset Kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyminen Maahanmuuttajien määrän kasvaminen Koulutukseen osallistuvien määrän lisääntyminen (korkeakoulutettavien määrän kasvu) Koulutukseen pääsyn edistäminen (tietyt kohderyhmät) Elinikäisen oppimisen politiikan tukeminen

4 AHOT KÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ... Euroopan neuvosto (tutkintojen tunnustaminen) Bolognan prosessi (tutkintojen tunnust., tutkintojen viitekehys, AHOT) EU-yhteistyö (Koulutus 2010 Learning outcomes cluster, ECTS, ECVET...) OECD-yhteistyö (LLL, Recognition of non-formal and informal learning RNFIL) Pohjoismainen yhteistyö (tutkintojen tunnustaminen, EQF/NQF, RNFIL) TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISESTA OSAAMISEN TUNNUSTAMISEEN

5 AHOT-KÄYTÄNTÖJEN EDISTÄMINEN KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ... Ei yhteistä käsitteistöä (validation, recognition, APL, APEL, RNFIL...) Yhteisymmärrys siitä, että osaamistulosten määrittely ja kuvaaminen parantavat mahdollisuuksia tunnustaa aiemmin opittua Keskustelu painottuu enemmän aiemmin suoritettujen opintojen kuin muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiseen (poikkeuksiakin on...vrt. FR) Kirjavia käytäntöjä Paljon "pilotointia" Kaikille vs. tietylle kohderyhmälle KV-yhteistyö tukenut hyvien käytänteiden esille tuomista mahdollisuus olla edelläkävijä (tunnustamisjärjestelmä, jossa valtakunnallisesti sovittuja yhteisiä periaatteita)

6 BOLOGNAN PROSESSI Bolognan prosessilla on ollut merkitystä korkeakoulutuksen uudistamisessa myös kansallisesti Tutkintorakenteiden uudistaminen Opintojen mitoituksen ja sisällön kehittäminen (kompetenssit ja osaamistulokset) Opiskelijakeskeisyyden vahvistaminen Laadunvarmistuksen kehittyminen Yhteistyön lisääntyminen korkeakouluyhteisössä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin Toteutus alhaalta ylöspäin - korkeakoulut ja opiskelijat aktiivisia toimijoita uudistuksissa

7 BOLOGNAN PROSESSI... Leuvenin kommunikea prosessia jatketaan vuoteen 2020 alkuperäiset tavoitteet saavutettava, vaatii sitoutumista ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, ) puheenjohtajuus jaetaan EU-puheenjohtajamaan ja EU:n ulkopuolisen maan kesken tavoitteiden saavuttamisen seurantaa kehitetään tilasto- ja tunnuslukutarkastelun sekä raportoinnin kehittäminen

8 BOLOGNAN PROSESSI PAINOPISTEET TÄLLE VUOSIKYMMENELLE Elinikäinen oppiminen - Tutkinnot myös joustavien opintopolkujen kautta (ml. osaaikaiset opinnot) - Elinikäisen oppimisen politiikan toteuttamiseen julkishallinnon, korkeakoulujen, opiskelijoiden, työnantajien ja työntekijöiden yhteistyö - Perusperiaatteet ja toimintatavat aiemmin opitun tunnustamiseksi riippumatta osaamisen hankkimisen tavasta - Kansalliset tutkintojen viitekehykset vuoteen 2012 mennessä

9 PAINOPISTEET TÄLLE VUOSIKYMMENELLE - elinikäinen oppiminen... Toimenpiteitä Suomessa: - Kansallinen tutkintojen viitekehys valmisteilla (hallituksen esitys annettiin viime lokakuussa) - Jäi uuden eduskunnan päätettäväksi - Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvien käytäntöjen kehittäminen korkeakouluissa, rehtorineuvostojen suositusten toimeenpano - ESR-hankkeet - Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) toimeenpano - (esim. erilliset opinto-oikeudet, oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus välineinä osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen)

10 PAINOPISTEET TÄLLE VUOSIKYMMENELLE... Työllistettävyys - Hallitusten, työmarkkinaosapuolten, korkeakoulujen ja opiskelijoiden yhteistyön tiivistäminen - Ura- ja rekrytointiohjauksen kehittäminen - Työharjoittelun ja työssäoppimisen sisällyttäminen tutkinto-ohjelmiin Toimenpiteitä Suomessa - ESR-ohjelmasta tuetaan mm. harjoittelun ja ohjauksen kehittämishankkeita - Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen - Korkeakoulutettujen työllistymisen edistämiseen 2 M

11 KKA:N TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI Arviointi koski tutkinnonuudistuksen toteutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä kaksiportaisen tutkintorakenteen toimivuutta ja selkeyttä. Tulokset julkistettiin Tutkinnonuudistuksen vahvuudet: Uudistuksen organisointi sujui hyvin. Alakohtaisella yhteistyöllä oli keskeinen merkitys. Siirtyminen opintopisteisiin (ECTS-mitoituksen käyttöönotto) toteutettu ja tutkintotodistuksen liite (Diploma Supplement) annetaan valmistuneille automaattisesti HOPSit otettu käytttöön kattavasti korkeakouluissa Uusi tutkintorakenne luonut paremmat mahdollisuudet liikkuvuudelle

12 KKA:N TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI... Tutkinnonuudistuksessa jäi määrittelemättä, mitä tutkintojen työelämäläheisyys tarkoittaa Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuuden ja ydinainesanalyysin merkitys tunnustettiin korkeakouluissa käytännön toteutuksessa puutteita Uudistuksessa korostui ajatus opintojen muodostamasta kokonaisuudesta, opiskelijan ja oppimisen näkökulmasta sekä opintopolusta etenevänä ja kumulatiivisena oppimisprosessina Uudistusten työmäärää pidettiin suurena Osaamistavoitteiden määrittely alkanut monissa yliopistoissa vasta tutkinnonuudistuksen päätyttyä, ammattikorkeakouluissa osaamisen arviointikriteerien määrittely koettiin suureksi haasteeksi Siirrytty moduulirakenteisiin valinnaisuus ei juurikaan lisääntynyt

13 KKA:N TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI... Johtopäätöksiä ja suosituksia: Opetussuunnitelmatyötä jatkettava niin, että työelämäläheisyys ja osaamisperusteisuus toteutuvat kaikissa koulutusohjelmissa Käytävä keskustelua siitä, mitä työelämäläheisyys tarkoittaa ja miten työelämätaitojen kehittymistä tuetaan Tutkintojen muuttuminen työelämäläheisiksi ja osaamisperusteiseksi riippuu siitä, miten onnistutaan ydinainesanalyysissä, kuormittavuuslaskelmissa, osaamistavoitteiden ja osaamisen tasojen arviointikriteerien määrittelyssä Korkeakoulupedagogista johtamista ja henkilöstön kouluttamista tulee vahvistaa Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tiivistettävä tutkintorakenteiden ja sisältöjen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi Sidosryhmäyhteistyö osaksi koulutuksen suunnittelua ja toteutusta

14 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? AHOT HAASTE KORKEAKOULUILLE Tavoitteena vähentää päällekkäistä koulutusta, edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta, joustavoittaa työelämän ja koulutuksen vuorottelua ja edistää elinikäistä oppimista Korkeakoulut vastaavat tutkintojen ja muun tarjoamansa koulutuksen sisällöistä ja laadusta, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti => Korkeakoulujen AHOT-käytäntöjä yhdenmukaistettava ja otettava osaksi strategista kehittämistä ja

15 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? AHOT HAASTE KORKEAKOULUILLE... Tunnustamiskäytäntöjen kehittäminen Tunnustamisjärjestelmän rakentaminen ja kuvaaminen Osaamis- ja opiskelijakeskeisyyden vahvistaminen Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiskäytäntöjen kehittäminen Osaamistavoitteiden (oppimistavoitteiden) määritteleminen keskeistä prosessissa Osaamistavoitteiden määrittely ja kuvaaminen (tutkinnon ja tutkinnon osien)

16 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? AHOT HAASTE KORKEAKOULUILLE... Osaamisen arviointikäytäntöjen kehittäminen Henkilön osaamisen arviointi (suhteessa tutkinnon tai tutkinnon osien osaamistavoitteisiin) Osaamisen tunnustaminen (sosiaalinen, yhteiskunnallinen arvo osaamiselle) Laadunvarmistuksesta huolehtiminen Ohjauskäytäntöjen kehittäminen HOPS-käytäntöjen kehittäminen Pedagoginen kehittäminen Henkilöstön AHOT-osaamisen kehittäminen

17 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Käynnissä olevien AHOT-hankkeiden hyödyntäminen Tutkinnonuudistuksen arvioinnin ja muun aineiston perusteella jatketaan uudistus- ja kehittämistarpeiden tarkastelua OKM:ssä yhdessä korkeakoulujen kanssa keskustelut korkeakoulujen johdon kanssa alakohtaiset keskustelut Uuden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman valmistelu aloitetaan hallitusohjelman pohjalta Uuden sopimuskauden valmistelu OKM:ssä valmistellaan tutkintoja ja koulutusvastuita koskevien asetusten uudistamista Pohditaan myös ei tutkintoon johtavan koulutuksen kysymyksiä

18 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Odotuksia: Tutkintorakenteen toimivuus, selkeys ja ymmärrettävyys Korkeakoulujen autonomian lisääminen Joustavuus erilaiset osaamisyhdistelmät ja liikkumisen järjestelmän sisällä mahdolliseksi Profiloitumisen ja erikoistumisen/valtakunnallisen yhtenäisyyden ristikkäiset paineet Tutkinnon tuottaman osaamisen läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys Tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen ja työelämän kehittäminen Opetuksen ja tutkintojen laadun kehittäminen