Ammatillinen koulutus kansallisten arviointien näkökulmasta Synteesi arvioinneista 2006 2010 Päivi Tynjälä, Helmi Sirkiä, Päivi Kukkonen, Esa Poikela, Ingeborg g Rask, Hannu Salvi, Risto Hietala, Gunnel Knubb-Manninen & Pasi Reinikainen
Ammatillisen koulutuksen arvioinnit 1. Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa (Arviointineuvoston i t julkaisuja j 20/2006). 2. ESR -rahoitus ja työssäoppimisen järjestäminen (Arviointineuvoston julkaisuja 24/2007). 3. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä (Arviointineuvoston julkaisuja 23/2007). 4. YHTEISIIN PÖYTIIN. Ammatillisen koulutuksen aluekehitysvaikutukset (Arviointineuvoston julkaisuja 27/2007). 5. SOVITELLEN. Sosiaaliset ja viestinnälliset valmiudet ammatillisessa peruskoulutuksessa (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 37/2009). 6. NÄYTTÖÄ ON. Ammattiosaamisen näyttöjen toteutuminen käytännössä (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 45/2010). 7. TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINNNIN SEURANTA (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 44/2010). 8. HYVÄÄ VOINTIA. Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Tehtävänanto 1. Miten koulutuksen järjestäjät ovat profiloituneet Koulutuksen arviointineuvoston organisoimissa ammatillisen koulutuksen arvioinneissa? 2. Mitkä ovat arviointien yhteiset ja erityiset piirteet järjestäjittäin? 3. Mitä vaikutuksia arvioinneilla on ollut koulutuksen järjestäjille ja kansalliselle tasolle? 4. Miten toimivia arvioinneissa sovelletut arviointimallit, -tavat ja -prosessit ovat olleet ja miten arviointia ja sen organisointia tulisi kehittää?
Arvioinnin toteuttaminen 1. Arviointiaineistojen yhdistäminen 2. Kyselyn järjestäminen koulutuksen järjestäjille 3. Tietojen kerääminen palauteseminaarissa 4. Viranomaishaastattelut
Arviointeihin osallistuminen Osallistumisprosentit 86 95% kaikkiaan Tarkastellaan neljää viimeistä arviointia: Viisi järjestäjää (4%) ei osallistunut mihinkään Nykyisistä järjestäjistä osallistumiset arviointeihin Noin 63% osallistui kaikkiin Suomenkielisistä 64% ja ruotsinkielisistä 44% Oulun läänissä 82%, Lapin läänissä 14%, muissa 62 66% Osallistuminen lisääntyi opiskelijamäärän mukaan: pienistä (alle 100 opiskelijaa) 50%, keskisuurista (100 499) 69% ja suurista (yli 500) 69% Yksityisistä järjestäjistä 60%, kunnallisista 62% ja kuntayhtymistä 71%
Miten koulutuksen järjestäjät ovat profiloituneet Koulutuksen arviointineuvoston organisoimissa ammatillisen koulutuksen arvioinneissa?
Arviointien i vertailussa huomioitavaa it Arviointien yhtenäinen perusta (CQAF) mahdollistaa arviointien keskinäisen vertailun Koulutuksen järjestäjien keskinäistä vertailua rajoittaa mm. arviointien erilaiset sisällöt ja arviointikohteet: esim. jossain arviointikohteena on koulutuksen järjestäjä, jossain eri koulutusohjelmat Ranking- listojen tekeminen mahdotonta t (eikä tarpeellistakaan) t Arvioinnit perustuvat koulutuksen järjestäjien antamiin kuvauksiin,,jotka eivät ole samanlaisten monitahoisten ryhmien tuotoksia, kuvauksia eivät ole arvioineet samat ulkopuoliset arvioijat (reliabiliteetti on kontrolloitu) Järjestäjäkentässä on tapahtunut useita fuusioita ja yhteenliittymisiä, jolloin ajallisen vertailun mielekkyys kyseenalaistuu
70,00 Arviointimenestys järjestäjän koon mukaan 65,0 60,0 55,0 50,0 pieni keskisuuri 45,0 suuri tavoitetaso 40,0 35,0 30,0 25,0 työssäoppiminen aluevaikuttavuus amm.os. näytöt o.huolto keskimäärin
Arviointimenestys omistuspohjittain 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 yksityinen kunta 40,0 ky tavoitetaso 35,0 30,0 25,0 työssäoppiminen aluevaikuttavuus amm.os. näytöt o.huolto keskimäärin
Arviointimenestys s järjestäjätyypeittäin 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 Kansanopisto konservatorio liikunta muu ammatillinen tavoitetaso 35,0 30,0 25,0 työssäoppiminen aluevaikuttavuus amm.os. näytöt o.huolto keskimäärin
Arviointimenestys lääneittäin 70,0 65,0 60,0 55,0 50,00 Etelä Suomi Länsi Suomi 45,0 Itä Suomi Oulun lääni 40,0 Lapin lääni tavoitetaso 35,0 30,0 25,0 työssäoppiminen aluevaikuttavuus amm.os. näytöt o.huolto keskimäärin
Arviointimenestys kieliryhmittäin 70,00 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 suomi ruotsi tavoitetaso 40,0 35,0 30,0 25,0 Työssäoppiminen Aluevaikuttavuus Amm.os. näytöt Opiskelijahuolto keskimäärin
Arviointien tuloksien yhteisiä piirteitä Työelämäyhteydet ovat vahvistuneet, mutta haasteita on edelleen käytännön yhteistyön organisoimisessa Oppimisen kokonaisvaltainen johtajuus on osalla järjestäjistä hukassa Koulutuksen järjestäjien seuranta- ja arviointijärjestelmät eivät tue riittävästi johtamista. Järjestäjien talous on kunnossa kustannusseurannan puutteista huolimatta. Opettajuus on muuttumassa oppimisen ohjaamiseksi. Pedagogisessa johtamisessa ja opettajien osaamisen kehittämisessä on haasteita. Opettajien palkkausjärjestelmä on kehittämisen jarruna. Määräysten soveltaminen käytäntöön on jätetty liikaa yksittäisten opettajien vastuulle. Koulutuksen järjestäjien oman toiminnan kehittäminen ei aina perustu arviointiin.
Arviointikohtaisia erityispiirteitä Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset tehtävät epäselviä Innovaatiotoiminta vähäistä Yhteistyössä ja verkostoitumisessa kehitettävää Sisäistettyä stettyä Sovitellen e arvioinnissa > yrittäjyyskasvatusta yrittäjyyskasvatuksen käsite kaipaa tarvitaan selkeyttämistä Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyössä haasteita Opiskelijahuollon koordinointi kaipaa kehittämistä Erityisinä kohteina toisen asteen kansallisen ohjauksen koordinointi, rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen, tietojärjestelmien kehittäminen sekä alan toimijoiden tehtävien määrittäminen ja yhteistyön kehittäminen Painopiste ennalta ehkäisevän toiminnan asemasta tulipalojen sammutuksessa
Kansallisten arviointien vaikuttavuus Kansalliset arvioinnit ovat tärkeä väline koulutusjärjestelmän uudistusten seurannassa sekä rahoitus- ja kehittämistarpeiden identifioinnissa Kansalliset arvioinnit toimivat malleina koulutuksen järjestäjien arviointitoiminnalle. Koulutuksen järjestäjät j j haluavat saada järjestäjäkohtaista j j palautetta kansallisista arvioinneista. Kansalliset arvioinnit tuntuvat koulutuksen järjestäjistä raskailta. Arviointitoiminnan kansallisessa koordinaatiossa on puutteita. Koulutuksen järjestäjien j j itsearviointien järjestelmällisyydessä j ja suunnitelmallisuudessa on puutteita.
Järjestäjien kokemukset arviointitoiminnan vaikuttavuudesta
Miten toimivia arvioinneissa sovelletut arviointimallit, - tavat ja -prosessit ovat olleet ja miten arviointia ja sen organisointia tulisi kehittää?
Järjestäjien mielestä arvioinnit ovat hyödyttäneet t (0 =ei lainkaan 100 = erittäin paljon) - järjestäjäkohtaiset näkemykset vaihtelevat paljon - arviointien toteutusta pidettiin korkealaatuisena koulutuksen arviointineuvostoa 56 työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä 41 valtakunnallista päätöksentekoa 40 pedagogisia g prosesseja 39 järjestäjän päätöksentekoa 38 opiskelijoiden oppimisprosesseja 34
Arviointiryhmän kehittämisehdotukset
1. Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja arviointijärjestelmää on koordinoitava: Eri toimijoiden vuoropuhelua lisätään Koulutuksen arviointisuunnitelma laaditaan yhteistyössä Arviointisuunnitelmasta tiedotetaan entistä paremmin Arviointitoiminnan metodiikkaa kehitetään
2. Ammatillisen koulutuksen ohjausta ja kansallisia tukitoimia on eriytettävä tarvelähtöisesti: Kehittämistoimet kohdistetaan erityisesti tukea tarvitseville Hyvien käytäntöjen levittämistä ja toisilta oppimista tuetaan Hyödynnetään vertaisarviointia Käytetään hyödyksi verkkopedagogiikan ja sosiaalisen median mahdollisuuksia
3. Koulutuksen työelämäsuhdetta on edelleen syvennettävä: ä Nykyisiä verkostoja vahvistetaan Työelämäsuhteet dokumentoidaan ja niistä luodaan pysyviä rakenteita Oppimisympäristöjä rakennetaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä Kehittämishankkeita ja projekteja hyödynnetään entistä enemmän sekä opetuksessa että opettajien ja työelämän osaamisen kehittämisessä.
4. Johtamista ja seurantajärjestelmiä on kehitettävä Järjestetään valtakunnallinen ammatillisen oppilaitosjohdon kehittämisohjelma Panostetaan oppilaitoksen työyhteisön johtamiseen ja yhteistoiminnan kehittämiseen
5. Opettajien osaamisen kehittämistä on tuettava Opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta kehitetään muuttuneen opettajuuden vaatimuksia vastaavaksi Suunnitellaan uudenlaisia osaamisen kehittämisen Suunnitellaan uudenlaisia osaamisen kehittämisen muotoja, joissa kytkeytyvät pitkäjänteinen työn kehittäminen, työssä oppiminen, kehittämishankkeet, ohjaus, mentorointi jne.
6. Kokonaistyöaikajärjestelmä j tulee ottaa käyttöön Kokonaistyöaika otetaan käyttöön kaikilla aloilla ja kaikkien koulutuksen järjestäjien piirissä Kokonaistyöajan merkitystä työnjaon perusteena on selkiytettävä opetushenkilöstölle
7. Pedagogista kehittämistyötä on jatkettava edelleen Pedagogisen johtamisen perusteet selvitetään ja pedagogista kehittämistä tuetaan Luodaan oppimisympäristöjä, i i joissa voidaan integroida id teoriaa ja käytäntöä ja reflektoida omaa toimintaa, oppimista ja osaamista Tehdään yhteistyöhankkeita, joiden kautta kaikki osapuolet opiskelijat, opettajat ja työpaikat oppivat Käytetään hyödyksi dialogista oppimista ja ryhmätoimintaa, joiden kautta opitaan sosiaalisia taitoja ja vahvistetaan ammatillista identiteettiä
8. Opiskelijahuolto on ymmärrettävä koko yhteisön toiminnaksi Opiskelijahuolto on kaikkien henkilöstöryhmien vastuulla, ja siinä syvennetään moniammatillista yhteistyötä. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehostetaan.
9. Toisen asteen koulutusta on tarkasteltava kokonaisuutena Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään Panostetaan yhteistyön kansallisen ohjauksen koordinointiin, rahoitusjärjestelmän selkiyttämiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen sekä alan toimijoiden yhteistyöhön Pedagogisessa kehittämisessä otetaan huomioon Pedagogisessa kehittämisessä otetaan huomioon yleissivistävien ja ammatillisten opintojen ristiin opiskelu.
10. Ammatillisen koulutuksen aluekehitystehtävää h ää on selkeytettävä ä Ammatillisen koulutuksen aluekehitystehtävä määritellään lainsäädännössä selkeästi Koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista edistetään Työelämän kehittämishankkeita hyödynnetään entistä enemmän opiskelijoiden oppimisessa ja opettajien osaamisen kehittämisessä
11. Koulutuksen arvioinnin teoriataustaa, menetelmiä ja osaamista on kehitettävä
Kiitos!