Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki
Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina ja maatalouden tuotot Taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Tuotot ja tuotantokustannukset Nettotappio Millä keskisadolla voitolliseen tuotantoon? Johtopäätökset ja kysymyksiä
Käytössä oleva maatalousmaa Muut viljelykasvit 9 % Muu käytössä oleva maatalousmaa Kesantoala 2 % 12 % Viljakasvit 48 % Nurmet alle 5 vuotta 29 % Yhteensä 2,3 milj. ha vuonna 2011
Käytössä oleva muu viljelyala Kumina 10 % Vihantavilja 3 % Ruokohelpi 8 % Öljy- ja kuitupellava 1 % Rapsi 7 % Puutarhakasvit 6 % Muut kasvit 1 % Peruna 12 % Rypsi 39 % Sokerijuurikas 7 % Herne 2 % Härkäpapu 4 % Kumina n. 21 000 ha vuonna 2011
Maatalouden tuotot vuonna 2010 Puutaha 411 9 % Muut tuotot 122 3 % Kotieläimet ilman maitoa 657 15 % Tuet 1 897 44 % Maito 883 20 % Kasvinvilje ly 399 9 % Yhteensä 4,4 mrd. vuonna 2010
Kasvinviljelyn markkinahintainen tuotto 2010 Kumina: Sokerijuurikas 19 5 % Kumina 5,2 1 % Peruna 62 15 % 5 milj. 2010, arvio vuodelle 2011, 8,4 milj. Öljykasvit 52 13 % Kaura 59 15 % Herne 1 0 % Nurmikasvien siemenet 3 1 % Ruis 7 2 % Vehnä 84 21 % Ohra 111 27 %
Maataloustulon kehitys 1994-2010 110 100 90 80 70 60 50 40 Nimellinen Reaalinen 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suhdeluku
Ohran tuottajahinta 2005-2011 /1000 kg 210 190 170 150 130 110 90 70 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 240 220 200 180 160 Sähkö Polttoaineet Lannoitteet Kasvinsuojelutuotteet 140 120 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005=100, 3. vuosineljännes
Ohran hinta ja kustannukset 240 220 200 180 160 140 Sähkö Polttoaineet Lannoitteet Kasvinsuojelutuotteet Ohran hinta 120 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Taloudellinen kilpailukyky Laadittiin katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmia kuminalle taloudellisen kilpailukyvyn selvittämiseksi Valittiin vertailukasveiksi rehuohra ja rypsi Pohjalaskelmina käytettiin ProAgrian mallilaskelmia Tulokset vuoden 2011 hinnoin ja AB-tukialueen tuin Kumina monivuotinen kasvi tulokset kuvaavat satovuotta, jossa perustamisvuosi huomioitu Oletus: perustamisvuosi + 2 satovuotta Teoreettisia laskelmia, ei vielä kytketty esim. toteutuneisiin satotasoihin! Voidaan käyttää hyväksi, esim. suunniteltaessa ensi kesän kylvöjä
Laskentaoletuksia Yksikkö Rehuohra Rypsi Kumina satovuonna Laskentamalli A B C A B C A B C Sadon määrä t/ha 3 4 5 1 1,5 2 0,5 0,8 1 Tuotot Sadon hinta - rahti /t 131 131 131 381 381 381 587 587 587 Tuet /ha 604 604 604 608 608 608 744 744 744 Keskeiset kustannukset Siemenen hinta /t 317 322 327 5100 5100 5100 2200 2200 2200 Siemenen määrä kg/ha 205 205 205 9 9 9 7 7 7 Lannoitteen hinta /t 480 480 480 430 430 430 500 500 500 Lannoitteen määrä kg/ha 260 350 440 500 600 700 200 267 300 Kalkitus /ha 0 10 21 0 10 21 0 14 21 Kasvinsuojelukustannus /ha 52 52 52 109 109 109 73 73 73 Energia, poltto- ja voiteluaineet /ha 128 148 169 91 101 112 35 40 56 Työn hinta /ha 179 179 179 179 179 179 89 107 119 Konekustannus /ha 359 359 359 393 393 393 393 393 393 Rakennuskustannus /ha 146 150 155 138 140 143 138 140 143
Tuotot ja tuotantokustannus 2000 1500 /ha 1000 Tuotot Tuotantokustannus 500 0 Rehuohra 4 t/ha Rypsi 1,5 t/ha Kumina 0,8 t/ha
Tuotot ja tuotantokustannus 2,00 1,50 /kg 1,00 Tuotantokustannus Tuottajahinta Tuottajahinta + Tuet 0,50 0,00 Rehuohra, 4 tn/ha Kevätrypsi, 1,5 t/ha Kumina 0,8 t/ha
Nettotappio 0 Rehuohra, 4 t/ha Kevätrypsi, 1,5 t/ha Kumina 0,8 t/ha -100-200 /ha -300-400 -500-600
Kuminan tuotantokustannus vrt. tuottajahinta ja tuet 4,0 3,0 /kg 2,0 1,0 Tuet Tuottajahinta Tuotantokustannus 0,0 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 Sato, t/ha
Johtopäätökset Satovarmuudella (=hyvä satotaso vuodesta toiseen) suoria vaikutuksia taloudelliseen kilpailukykyyn Kiinteät kustannukset rasittavat tuotantoa myös silloin, kun satoa ei tule (perustamisvuosi ja katovuodet) Perustamisvuodelle satoa tuottava muu kasvusto kuminan rinnalle? Muuttuvat kustannukset todennäköisesti jo minimoitu tiloilla mahdollisimman hyvän sadon saamiseksi Annettuihin hintasuhteisiin sopeuduttava Vaikka tappiota syntyy, työlle ja pääomalle jää kuitenkin jonkinlainen korvaus
Kysymyksiä Sekaantumisvaaran riski hinnoiteltava kustannuksiin? Omat siilot kuivaamolle? Kuminan leviäminen? Työmäärä tavanomaisiin viljelykasveihin nähden? Viljavuusnäytteet otettava useammin Tuhoeläinten tarkkailumenetelmän käyttö lisää työpanosta (samalla tosin tukiakin) Puimurin, kuivaamon ja kuljetusvälineiden puhdistaminen Tasaa työhuippuja kasvinviljelytilalla