LIITE 22, Sivistyslautakunta 17.3.2010 58 Koulukuraattori Tarja-Tuulikki Laine Yleistä: Tavoite Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen/nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Koulukuraattorityö on osa koulun oppilashuoltoa, joka koostuu kaikille koulussa työskenteleville kuuluvasta opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuollosta sekä oppilashuollon palveluista. Oppilailla on subjektiivinen oikeus edellä mainittuihin oppilashuollon palveluihin. Koulukuraattorityö on määritelty lastensuojelulaissa. Työn organisoituminen Kunnan järjestämässä perusopetuksessa koulukuraattoripalvelujen järjestämisvastuu voi olla opetustoimen ohella myös sosiaalitoimella tai terveystoimella. Suurimmissa kunnissa koulukuraattoritoiminta on useimmiten opetus- tai sivistystoimen alaista toimintaa. Koulukuraattorin ammattitaito Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulun sosiaalityö perustuu yhteiskuntatieteelliseen viitekehykseen ja käyttäytymistieteellisen tiedon sekä käytännön kokemuksen soveltamiseen. Työssä toimitaan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen rajapinnoilla. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa koulun sosiaalityötä. Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Oppilaan opiskelu- ja elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorityössä kiinnitetään huomiota oppilaiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Lapsen etu koulun sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja hän tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa.
Työskentely koulussa edellyttää koulujärjestelmän ja opetustyön käytännön, toimintaa ohjaavan lainsäädännön (koululainsäädäntö, sosiaalilainsäädäntö, erityisesti lastensuojelulaki, henkilötietolaki, julkisuuslaki) sekä lasten, nuorten ja perheen palvelujärjestelmien tuntemusta. Asiantuntemusta tarvitaan lasten ja nuorten kehityksestä ja nuorisokulttuureista. Sosiaalityön yksilö-, perhe-, ryhmäja yhteisötason työmenetelmien ja prosessien hallinta on tärkeää muutoksen käynnistämiseksi. Työssä tarvitaan myös vuorovaikutusprosessien tuntemista ja hyviä vuorovaikutusja neuvottelutaitoja eri-ikäisten ja -kulttuuristen oppilaiden, oppilasryhmien, vanhempien sekä eri ammattikuntien edustajien kanssa. Koulukuraattorilla on ammattieettinen vastuu omasta toiminnastaan. Koulukuraattorityö koostuu asiakastyöstä ja opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä Työskentely lasten, nuorten ja perheiden kanssa: asiakastyö Koulukuraattori työskentelee koulussa, lapsen arkiympäristössä, jolloin palvelut ovat lasten, vanhempien ja opettajien helposti tavoitettavissa. Tämä edistää varhaisen puuttumisen ja tuen toteutumista. Työprosessin kuvaus Oppilaat tulevat koulukuraattorin asiakkaiksi opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Aloite voi tulla myös joltain koulun ulkopuoliselta taholta kuten esimerkiksi lastensuojelusta, perheneuvolasta, lasten tai nuorten psykiatriasta, nuorisotoimesta tai poliisilta. Yhteydenoton syyt liittyvät usein käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen liittyviin asioihin, tunne-elämän pulmiin tai koulunkäyntijärjestelyihin sekä oppimiseen. Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Koulukuraattori kartoittaa sosiaalisessa selvityksessään oppilaan koulunkäyntiä, opiskelua ja oppimisympäristöä, oppilaan henkilökohtaista toimintakykyä, vointia ja jaksamista, perhe- ja kotitilannetta sekä kaverisuhteita, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa. Tavoitteena on oppilaan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen. Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa muun tukiverkoston, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Yhteisesti sovitaan tavoitteista, toimintatavoista ja vastuunjaosta. Sosiaaliseen selvitykseen perustuvia jatkotoimia voivat olla koulukuraattorin ohjaus- ja tukikeskustelut oppilaan ja/tai hänen perheensä kanssa,
koulunkäyntijärjestelyt (joko koulun sisäiset tai siirto erityisopetukseen) tai oppilaan ja/tai hänen perheensä ohjaaminen koulun omien tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin. Sosiaaliseen selvitykseen perustuvia lausuntoja tehdään myös esim. lastensuojelutoimenpiteitä varten ja muuten pyydettäessä. Lähetteitä koulukuraattorit tekevät tarvittaessa esim. nuorisopsykiatrian poliklinikoille ja perheneuvolaan. Työmenetelmät Yksilöllisissä tukikeskusteluissa koulukuraattorin kanssa lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi. Heillä on mahdollisuus puhua itselleen tärkeistä asioista sekä käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan rauhassa aikuisen kanssa. Keskusteluissa oppilaiden kanssa voidaan käyttää esim. verkostokarttaa, erilaisia tunne- ym. keskustelukortteja, pelejä, monistepohjia. Oppilaista voidaan muodostaa myös ryhmiä jonkun aiheen/teeman ympärille kuten esim. kiusaaminen, masentuneisuus, sosiaaliset taidot. Ryhmien vetäminen toteutetaan usein työparin kanssa. Tapaamisten tiheys sovitaan tapauskohtaisesti. Lapsen tai nuoren koulunkäyntiasioiden ohella vanhemmuutta tuetaan yhteisissä tapaamisissa huoltajien kanssa. Koulutapaamisissa mukana on usein myös luokan opettaja/luokanvalvoja, erityisopettaja tai joku muu oppilashuoltoryhmän jäsen. Perheen tapaamiset sovitaan tilanteen mukaan. Tarvittaessa oppilas ja perhe ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon koulun ulkopuolelle. Monet oppilaat tarvitsevat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Koulukuraattorin tehtävänä on saada lasta tai nuorta tukevia resursseja ja verkostoja toimimaan yhdessä oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulukuraattorin ja perheen yhteistyö jatkuu usein muun tukiverkoston ohella. Tällöin sovitaan työn ja vastuun jaosta. Eniten tukea tarvitsevien oppilaiden asioissa koulukuraattorin työprosessi voi kestää useita vuosia. Oppilaat saattavat kohdata koulussa tai koulun ulkopuolella erilaisia odottamattomia tilanteita kuten onnettomuuksia tai kuolemantapauksia, jotka edellyttävät koulussa kriisityön järjestämistä oppilaille. Koulukuraattori toimii usein koulullaan kriisiryhmän jäsenenä ja on suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä. Koulukuraattori voi myös tukea yksittäistä oppilasta kriisitilanteessa. Olennainen osa päivittäistä yhteistyötä opettajien kanssa ovat neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut silloin, kun opettaja on huolestunut luokan tai oppilaiden tilanteesta. Keskusteluissa mietitään koulun sisäisiä opetusjärjestelyjä tai muita käytännön ratkaisuja opetuksen tueksi. Samalla arvioidaan oppilaan muuta tuen tarvetta ja suunnitellaan puheeksi ottamista ja tarvittavaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Vanhemmat ottavat yhteyttä koulukuraattoriin tarvitessaan neuvontaa ja ohjausta lasten ja nuorten elämään liittyvissä asioissa, kuten esim. kasvatuskysymykset, vapaa-ajanvietto, päihteiden käyttö, seurusteluasiat.
Työstään koulukuraattori tiedottaa oppilaille, huoltajille, opettajille ja koko koulun henkilökunnalle mm. lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa, koulun ilmoitustaululla ja kotisivuilla, opettajainkokouksissa ja vanhempainilloissa. Oppilaille tiedottaminen ja työstä kertominen onnistuu parhaiten luokkakohtaisissa tapaamisissa. Koulukuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen syitä Oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin asiakkaaksi useimmiten käyttäytymiseen liittyvien syiden vuoksi. Näitä ovat poissaolot/koulunkäynnin laiminlyönti, uhmakkuus ja sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat ja väkivaltainen käyttäytyminen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat kiusaamistilanteet ja kaverisuhdeongelmat. Perheeseen liittyviä tulosyitä ovat lasten huoltoon ja kasvatukseen liittyvät asiat, perheen tilanteeseen liittyvät vakavat ongelmat sekä perherakenteen muutokseen liittyvät asiat. Tunne-elämän vaikeuksista yleisiä ovat oppilaiden ahdistuneisuus ja pelot, masentuneisuus ja alakuloisuus sekä arkuus ja jännittäminen. Koulunkäynnin nivelvaiheissa työskentely on tärkeää oppilaan onnistuneen koulupolun turvaamiseksi. Varsinkin yläluokilla opetusjärjestelyjen tarpeen arviointi ja niihin ohjaaminen yhteistyössä perheen ja oppilaan koko tukiverkoston kanssa on osa koulukuraattorin työtä. Tavoitteena on nuoria kokonaisvaltaisesti tukemalla luoda heille edellytyksiä saada päättötodistus ja jatko-opintokelpoisuus. Riittävä tukiverkosto peruskoulun päättövaiheessa olevan oppilaan siirtyessä toiselle asteelle on tarpeen. Erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitsevien oppilaiden määrä on viime vuosina kasvanut. Työ kouluyhteisössä: opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon suunnittelussa ja kehittämisessä kouluyhteisössä. Hän osallistuu oppilaiden hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin luomiseen koulun moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja tarvittaessa muissa työryhmissä. Turvallisen arjen toteutumista ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Koulukuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja soveltamiseen kouluillaan. Oppilashuoltoryhmässä on mahdollista keskustella kouluyhteisön ja oppimisympäristön turvallisuudesta ja sitä lisäävistä toimista. Koulukuraattori osallistuu koulun ja kodin yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa. Vanhempainryhmiä ja teemallisia vanhempainiltoja toteutetaan resurssien puitteissa vanhempien kasvatustyön tukemiseksi. Havainnoimalla luokassa koulukuraattori saa tietoa oppilaan toiminnasta ja käyttäytymisestä ryhmässä. Ryhmien kanssa työskentelyssä tilanteeseen
räätälöidyt toiminnalliset menetelmät voivat edesauttaa tavoitteen saavuttamista. Kokonaisten luokkien kanssa työskentely yhteistyössä opettajan kanssa tulee usein kysymykseen luokan ilmapiiri- ja kiusaamistilanteissa. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koulukuraattorilla on koulupsykologi tai koulun muu työntekijä työparina. Koulukuraattori voi pitää esim. kiusaamiseen, ihmissuhteisiin, päihteiden käyttöön, kaltoin kohteluun ja mielenterveyteen liittyviä oppitunteja. Joka toinen vuosi tehtävien kouluterveyskyselyjen tulokset antavat ajankohtaista tietoa oppilaiden voinnista. Koulukuraattori voi osallistua niiden käsittelyyn oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Koulukuraattori voi olla mukana suunnittelemassa niveltyöskentelyn rakenteita ja osallistua niveltyöskentelyyn oppilaiden siirtyessä kouluasteelta toiselle. Koulukuraattori työskentelee sekä ala- että yläkoulussa ja tuntee näin oppilaat pitkältä ajalta, mikä helpottaa siirtymistä yläkoulun puolelle. Asiakastyön ohella koulukuraattorit käyvät konsultaatiokeskusteluja rehtorien, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja koulun ulkopuolisen tukiverkoston kanssa. Koulukuraattorin työpanos ja menetelmät vaihtelevat kouluittain riippuen oppilaiden tarpeista ja koulukuraattorin käytettävissä olevasta työajasta sekä mahdollisuudesta työskennellä kouluyhteisöissä. Alueellinen yhteistyö Koulukuraattorit toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden kanssa joko yksittäisen oppilaan ja perheen asioissa tai yleisemmin alueellisia ilmiöitä arvioiden. Alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat lastensuojelu, perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatria, muu sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, seurakunta sekä kolmas sektori. Verkostoituminen on välttämätöntä, jotta eri toimijoiden osaaminen ja resurssit tulevat monipuolisesti lasten, nuorten ja perheiden käyttöön. Koulun sosiaalityön haasteita Työn kehittäminen Muutokset lasten ja nuorten elämäntavoissa ja olosuhteissa luovat uusia haasteita koulukuraattorityön kehittämiselle. Media välittää tulevaisuuden uhkakuvia, joiden vaikutukset ulottuvat myös lasten ja nuorten ajatusmaailmaan. Seksuaalisuuden ylikorostus mainonnassa hämmentää ja ahdistaa lapsia ja nuoria. Nuorten peli- ja nettiriippuvuus ovat lisääntyvä ongelma. Perherakenteen muutokset, kuten avioero, yksinhuoltajuus ja uusperhe, työelämän koventuneet vaatimukset sekä läheisten muodostamien tukiverkostojen vähäisyys asettavat suuria paineita vanhemmuudelle. Lisääntyviä haasteita tuottaa myös
monikulttuurisuus. Yläasteikäisten nuorten koulusta poissaoloihin ja motivoitumattomuuteen liittyy usein näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen. Näköalattomuuden ohella yhä useampaa opillisesti koulussa hyvin menestyvää nuorta ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus suorituspaineineen ja kilpailuineen. Koulukuraattorityössä korostuu entisestään reflektiivinen työote ja reagoiminen yhteiskunnallisiin ja lasten ja nuorten elämässä tapahtuviin muutoksiin. Suuria haasteita ovat varhainen syrjäytymisen ehkäisy ja erityisesti nuorten tulevaisuus peruskoulun jälkeen. Monet nuoret jäävät peruskoulun jälkeisen opiskelun ulkopuolelle tai keskeyttävät aloittamansa opinnot. Keminmaan koulukuraattorin verkostoja Säännölliset oppilashuoltotyöryhmien kokoontumiset Info-rymä Lasu-tiimi Sonute-ryhmä Hea-ryhmä Lapin koulukuraattorien vertaistapaamiset ja yhteistyö Kemin koulukuraattorin kanssa Työviikon jakautuminen Maanantaisin Kirkonmäellä kouluneuvolassa Tiistaisin Lassilassa terveydenhoitajan tiloissa Keskiviikkoisin Keskuskoululla Torstaisin Pölhössä neuvolan tiloissa Perjantai on toimistopäivä Asiakasmäärät 5.8-21.12.2009: 139 asiakaskäyntiä (tyttöjä oli 24 ja poikia 25) 7.1-5.3.2010: 116 asiakaskäyntiä, joista poikien käyntejä 69 ja tyttöjen 47 käyntiä. Poikia oli asiakkaina 24, joista 13 oli vanhoja asiakkuuksia ja uusia tuli 11 (11 asiakkuutta päättyi). Tyttöjä oli asiakkaina 18, joista 12 oli vanhoja asiakkuuksia ja uusia tuli 6 (13 asiakkuutta päättyi).