Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Transkriptio

1 1

2 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia etenee? Lastensuojelulaki velvoittaa selvittämään ilmoituksen kiireellisyyden seitsemässä arkipäivässä. Tuolloin arvioidaan ilmoituksen perusteella, onko tarpeen toimia välittömästi. Kiireettömässä tilanteessa ilmoituksen käsittely johtaa joko lastensuojelutarpeen selvitykseen (kts. alla) tai ilmoitus käsitellään ja luokitellaan aiheettomaksi. Lastensuojelu on yhteydessä lapsen/oppilaan huoltajiin ja ratkaisee aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvitys. Sosiaalityöntekijä tapaa perhettä ja lasta yleensä kotikäynnillä. (Joskus lasta voidaan tavata myös koululla tai päiväkodissa) Sen lisäksi kartoitetaan perheen/lapsen muut olemassa olevat tukitoimet. Lastensuojelutarpeen selvittämiselle määrää laki 3kk:n määräajan. Selvityksen tekemiseen voi kuulua myös verkostoneuvotteluja. Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen jatketaan lapsen lastensuojelu asiakkuutta ja tuetaan lasta/perhettä avohuollon tukitoimin. ON myös mahdollista, että tarvetta lapsi- ja perhekohtaiselle lastensuojelun asiakkuudelle ei ole ja lapsi/perhe palaa peruspalvelujen käyttäjäksi. 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen lastensuojeluun ja siellä yhteys otetaan ilmoitusten vastaanottoon (vastaanottoyksikkö). Yhteydenotto on joko kirjallinen lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 25) tai pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi (Lastensuojelulaki 25a) joko kirjallisesti tai kaupungin nettisivujen kautta. Yhteydenotto voi olla myös puhelinkonsultaatio ilman lapsen tunnistetietoja. Yleisesti lastensuojeluilmoituksiin ja pyyntöihin liittyen: Koulun sosiaalityön; kuraattoritoiminnan tulee olla tietoinen lapsen/perheen asian etenemisestä lastensuojeluun. Kuraattori on oppilaan ja perheen näkökulmasta ensimmäinen kohdattava sosiaalityöntekijä, kun lapsen ja perheen tilannetta selvitellään lastensuojelutarpeeseen viittaavassa tematiikassa. Ilmoitukseen/lastensuojelutarpeen selvityspyyntöön tulee kuvata huoli lapsesta/ oppilaasta ja kertoa, mitä asialle on koulussa tehty. Onko asiassa mukana muita jo tiedossa olevia viranomaistahoja? Perheen/huoltajien yhteystiedot. 2

3 Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Lastensuojelun aloittaessa selvityksen oppilaan ja perheen lastensuojelun tarpeesta sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä oppilashuoltoon kertoakseen huoltajan suostumuksella miten asiassa edetään. Vanhempi voi myös itse kertoa kouluun, millaista apua lastensuojelusta on saamassa. Mikäli lastensuojelutarpeen selvitykseen tarvitaan lisätietoa oppilashuollosta, voidaan kutsua koolle verkostoneuvottelu. Koollekutsuja on tuolloin sosiaalityöntekijä. Tietoja voidaan kysellä myös puhelimitse. Mikäli lastensuojelussa arvioidaan ja toteutetaan kiireellisiä toimenpiteitä, jotka välittömästi vaikuttavat oppilaan koulunkäyntiin, on sosiaalityöntekijä harkitsemallaan tavalla ja aikataululla yhteydessä oppilaan kouluun. 3

4 Erikoissairaanhoito Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitosuunnitelma ja hoidon toteutus (hoito joko erikoissairaanhoidossa tai jatkohoito perustasolla) 3) Tutkimusvaihe: hoidon tarpeen arviointi/ motivaation kartoitus; lapsen /nuoren ja vanhempien kanssa sopien yhteistyötä koulun kanssa mikäli lähetteen perusteella erityisesti koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, yhteistyötä voi olla esimerkiksi koulukäynti 2) Miten asia etenee: Poliklinikalle kutsutaan lapsi/ nuori ja hänen vanhempansa, ja mahdollisesti etukäteen vanhempien kanssa sopien myös verkostoa (lähettävä taho, sosiaalitoimi, koulu) 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Lääkärin lähete lastenpsykiatrian (alle 13v) tai nuorisopsykiatrian (13v-) poliklinikalle 4

5 Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Lähettävälle lääkärille sähköinen palaute (esapal). Lasten-/ nuortenpsykiatrian poliklinikka kutsuu lapsen/ nuoren ja vanhempien kanssa sopien neuvotteluun oppilashuoltoryhmän jäseniä prosessin alussa, lopussa tai keskellä prosessia etenkin mikäli koulunkäynnissä on vaikeuksia. Neuvotteluun kutsutut riippuvat tilanteesta, voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori, lääkäri, opo, rehtori, opettaja, avustaja. Mikäli lapsen tai nuoren hoito tapahtuu osastolla, yhteistyötä oman koulun oppilashuoltoryhmän kanssa tarpeen mukaan hoitoneuvotteluissa ja myös sairaalakoulun kautta. 5

6 Ruutipuiston sairaalakoulu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Tutkimus- ja hoitojaksojen aikana käydään vuoropuhelua hoidon kanssa ja pyritään yhteistyössä löytämään koulunkäyntiin liittyvät kipukohdat ja niihin ratkaisuja. Myös kotikoulujen kanssa pyritään tekemään 3) Sairaalakoululla tehdään koulunkäyntiin liittyvät tutkimukset, huolehditaan oppilaan koulunkäynnistä sairaalajakson aikana sekä pyritään pedagogiseen kuntouttamiseen yhteistyössä osastojen kanssa. 2) Miten asia etenee? Esitietojen ja yhteydenottoluvan saamisen jälkeen sairaalakoululta otetaan yhteys oppilaan kotikouluun, jolloin saadaan tarkennusta koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Yhteyshenkilönä omalla koululla voi toimia rehtori, luokanopettaja, luokanvalvoja, erityisopettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Yhteydenotto sairaalakouluun tapahtuu lasten- ja nuorisopsykiatrian osastojen tai lastenpsykiatrian poliklinikan toimesta. Yhteys otetaan sairaalakoulun opettajaan. Yleensä sairaalakoululle annetaan ensimmäiset tiedot lapsesta ja nuoresta viikoittain pidettävissä koulupalavereissa osastoilla. Sairaalakoulun opettaja osallistuu myös hoitosuunnitelmaneuvotteluihin, joissa saadaan lisävalaisua oppilaiden taustoihin ja tilanteisiin. Somaattisilta osastoilta otetaan yhteys sairaalakouluun ja sovitaan opetuksen järjestämisestä tapauskohtaisesti. Myös syömishäiriöyksiköstä tulee sairaalakouluun yhteydenottoja. 6

7 Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Tutkimusjaksojen päätteeksi järjestetään loppuhoitoneuvottelu (alakoulun puolella erillinen kouluneuvottelu). Neuvotteluun osallistuu tapauskohtaisesti vaihdellen: Oppilas huoltajineen Osastonlääkäri Omahoitaja Psykologi Sairaalan sosiaalityöntekijä Edustus omalta koululta (esim. opettaja/luokanvalvoja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, rehtori) Lastensuojelu Sairaalakoulu kutsuu edustuksen oppilaan kotikoululta. Muut osallistujat kutsutaan harkinnan mukaan osastojen toimesta. Tämän neuvottelun tarkoituksena on siirtää nivelvaiheessa mahdollisimman tarkasti tarvittava, koulun kannalta oleellinen tieto oppilaan kotikouluun. Joskus on tapana järjestää seurantapalaveri, kun oppilas on ollut sairaalajakson jälkeen hetkisen omalla koulullaan. Tämä on ollut käytäntönä erikseen pyydettäessä ja ei vielä ole ollut resurssien rajoittaessa kovin yleistä. Nivelvaiheisiin tarvitaan jatkossa tarkennuksia ja ehkä myös uusia työtapoja sekä sairaalakouluun tullessa että sairaalakoulusta lähtiessä. Tulovaiheen ennakkotietojen tärkeys korostuu kaiken aikaa sairaalajaksojen lyhentyessä. Kolmiportaisen tuen malli ei vielä näy joka kunnassa ainakaan dokumentoinnin muodossa. Toki iso asia ainakin yläkoulun osalta on se, että usein oppilaat tulevat kriisiluonteisesti myös suoraan yleisopetuksesta. 7

8 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia etenee? Lähetteen perusteella erityisneuvola Silmussa arvioidaan, tarvitaanko moniammatillisia tutkimuksia vai arvioidaanko oppilaan tilannetta ensin konsultaatiokäynnillä kouluun. Oppilas ja vanhemmat kutsutaan tutkimuskäynneille. Vanhempien luvalla erityisneuvolasta ollaan tarvittaessa puhelinyhteydessä opettajaan lisätietojen saamiseksi. 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Eskoon erityisneuvola Silmun palveluihin haku tapahtuu lähetteellä, jonka voi tehdä koululääkäri/terveydenhoitaja tai muu viranomainen. Lähetteessä kuvataan oppilaan tilannetta ja huolen aiheita, joihin toivotaan tutkimuksia tai tukea. Seinäjokiset oppilaat ohjautuvat Eskoon palvelujen piiriin kaupungin vammaispalvelun kautta, jonne yhteydenotto tarvitaan ennen lähetteen tekemistä. 8

9 Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Erityisneuvolassa tehtyjen tutkimusten päätyttyä pidetään palautekeskustelu, johon voidaan kutsua vanhempien kanssa sopien opettaja tai muu lähityöntekijä mukaan. Vanhempien kanssa sovitaan, välittävätkö he kutsun vai tapahtuuko se erityisneuvolasta käsin. Vaihtoehtoisesti erityisneuvolan psykologi tai muu tutkimuksen tehnyt työntekijä voi jalkautua kouluun opetuksen ja tukitoimien yhteistä suunnittelua varten. Tätä voi esittää erityisneuvolan työntekijä opettajalle tai opettaja voi esittää toiveen palaverista esim. puhelimitse. Kirjallinen yhteenveto tutkimuksista lähetetään joko kodin kautta tai vanhempien luvalla suoraan kouluun. 9