Koulukuraattori lapsen, nuoren ja perheen tukena käytännön työstä opiskeluhuoltolain valmisteluun

Transkriptio

1 Koulukuraattori lapsen, nuoren ja perheen tukena käytännön työstä opiskeluhuoltolain valmisteluun Lastensuojelun Keskusliiton Ehkäisevän työn neuvottelukunta Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen Tampere

2 Kuka kuuntelee lasta? Gråsten-Salonen, Hanna 2008: Kuka kuuntelee lasta? Teoksessa Tuuli Hirvilammi & Markku Laatu (toim.) Toinen Vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista, Helsinki: Kelan tutkimusosasto Lasten ja nuorten palveluja koskevien lakisääteisten oikeuksien toteutuminen koulussa sekä lasten ja nuorten kuuntelemisesta koulukuraattorityön näkökulmasta

3 Lasten oikeuksien lainsäädännöllinen perusta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 1989, Suomi ratifioinut 1991 ja Suomen kansallinen lainsäädäntö Suomen perustuslaki 731/1999, 6, 19 Nuorisolaki 72/2006, 8 Perusopetuslaki 628/1998, 239/2007, 47 a Lastensuojelulaki 417/2007, 5 Perusopetuslaki 628/1998, 477/2003, 31 a oikeus oppilashuollon palveluihin Lastensuojelulaki 417/2007, 9 - kunnan tulee järjestää koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluja

4 Oikeuksien heikko toteutuminen YK:n lapsen oikeuksien komitean huolenaiheena on pitkään ollut mm. suomalaisten lasten tasa-arvoinen pääsy palveluihin ja palvelujen laatu asuinkunnasta riippumatta Oppilashuollon riittämättömät resurssit erityisesti lakisääteisten koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelujen kohdalla Oppilashuoltoryhmän perusidea moniammatillisesta asiantuntijuudesta (pedagoginen, psykologinen, sosiaalityö ja terveydenhuolto) ei toteudu, kun ryhmästä puuttuu koulukuraattori tai koulupsykologi tai jopa molemmat Koulukuraattorien ja koulupsykologien henkilöstömitoitussuosituksia ei ole virallisesti määritelty kuten kouluterveydenhoitajilla ja koululääkäreillä (Kouluterveydenhuollon opas 2002, Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004)

5 Koulukuraattorityö Toiminta alkanut 1966 Kotkassa ja Helsingissä Oppilashuoltokomitean lakiesitys koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnasta 1973 ei toteutunut Toiminnan lakisääteistäminen lastensuojelulaissa ja asetuksessa 1990 ei kuitenkaan velvoittanut kuntia perustamaan virkoja Uusi lastensuojelulaki (417/2007, 9 ) on velvoittanut kunnat järjestämään alkaen koulukuraattorija koulupsykologipalveluja esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille. Yksityiset ja valtion koulut vastaavat itse näiden palvelujen järjestämisestä.

6 Koulukuraattori 1. on ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityöntekijä 2. edistää lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia, arjen sujumista ja vuorovaikutussuhteita 3. työskentelee yhteistyössä vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa (konsultaatio) 4. kokoaa verkostoja lapsen ja nuoren tueksi 5. osallistuu oppilashuoltotyön kehittämiseen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen

7 1. Ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityöntekijä LsL 417/2007, 9 Koulunkäynnin tukeminen: Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perusja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.

8 Ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityöntekijä PoL 31 a (628/1998, muutokset 477/2003, 642/2010 ja 1352/2010): Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.

9 Ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityöntekijä Koulun sosiaalityö on ehkäisevää lastensuojelua, jolla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta (LsL 3 a ) Koulun sosiaalityö on lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityötä sekä myös yhteisösosiaalityötä silloin, kun sitä tehdään koko kouluyhteisön tasolla ja siinä pyritään edistämään koko kouluyhteisön hyvinvointia. (Sosiaalityön käsikirja 2011) Ammatillisissa oppilaitoksissa nuorisososiaalityön ohella kuraattorin työssä toteutuu myös kuntouttavan sosiaalityön näkökulma (Kärki 2009).

10 2. Sosiaalisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen Koulun sosiaalityön / koulukuraattorityön lähtökohtana Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen kouluyhteisössä lapsen ja nuoren tukeminen koululaisena Lasten ja nuorten opiskelu- ja elämäntilanteen tarkasteleminen kokonaisvaltaisesti sekä yksilön, perheen, ryhmän ja kouluyhteisön tasolla Lasten ja nuorten sosiaalisten ja emotionaalisten tarpeiden huomioiminen sekä kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen heitä itseään koskevissa asioissa lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksen tärkeys

11 Sosiaalisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen Koulun sosiaalityön / koulukuraattorityön lähtökohtia Luottamuksen syntyminen ja ongelmien tuloksellinen selvittely edellyttävät läsnä olevaa kuuntelijaa ja riittävästi aikaa Uuden lapsuustutkimuksen mukaan lapset nähdään sosiaalisina toimijoina ja kyvykkäinä tuottamaan tietoa omista kokemuksistaan ja omaan elämään liittyvistä tulkinnoista (esim. Lahikainen 2001, Ritala-Koskinen 2001) Koulun sosiaalityö on lapsikeskeistä ja lapsisensitiivistä sosiaalityötä

12 Sosiaalisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen Koulun sosiaalityön /koulukuraattorityön lähtökohtia Lapsikeskeisessä työskentelyssä sosiaalityö on ensisijaisesti asiakkaan kohtaamistyötä, jossa olennaista on lapsen ja vanhempien kohtaaminen (Ervast ja Tulensalo 2006) Lapsikeskeisyys voi toteutua lapsen omissa, vanhempien ja perheen yhteisissä tapaamisissa; lapsikeskeisyyttä on myös työntekijän harkinta, milloin lapsen ei ole hyvä olla paikalla (Ervast ja Tulensalo 2006) Lapsikeskeinen työskentely lähtökohtana myös lasten ja nuorten ryhmien kanssa työskenneltäessä

13 Sosiaalisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen Sosiaalinen selvitys Sosiaalinen selvitys tavoitteellisen työskentelyn perustana Yleiskäsite selvityksille, joita koulukuraattorit koulun sosiaalityöntekijöinä tekevät interventioidensa, lausuntojensa ja päätöstensä pohjaksi On myös koulun sosiaalityön asiakirja, jota käytetään oppilaan kokonaistilanteen arvioinnissa esim. suunniteltaessa opetusjärjestelyjä Sisältää oppilaan kokonaistilanteen arvion siinä laajuudessa kuin asia kulloinkin edellyttää ja se painottuu oppilaan tilanteen ja sosiaalisen selvityksen tarkoituksen mukaisesti Erityisen tuen antamista koskevaa hallinnollista päätöstä varten laadittavasta sosiaalisesta selvityksestä säädetään perusopetuslaissa (PoL 628/1998, 17 3 mom)

14 Sosiaalisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen Koulukuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen syitä (Aura-asiakastietojärjestelmän luokitus) Käyttäytyminen n. 40 % (poissaolot/koulunkäynnin laiminlyönti, uhmakkuus/sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat, väkivaltainen käytös, päihteet) Sosiaaliset suhteet n. 22 % (kiusaamistilanteet, kaverisuhdeongelmat) Perheeseen liittyvät asiat n. 15 % (lasten huoltoon ja kasvatukseen liittyvät asiat, perheen tilanteeseen liittyvät vakavat ongelmat kuten päihteiden käyttö, perheväkivalta, mielenterveysongelmat, perherakenteen muutokset ja huoltajuuteen liittyvät asiat)

15 Sosiaalisen hyvinvoinnin, arjen sujumisen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen jatkuu Tunne-elämän vaikeudet n. 14 % (ahdistuneisuus/pelot, masentuneisuus/alakuloisuus, arkuus/jännittäminen, kriisi/trauma) Koulunkäyntijärjestelyt n. 6 % (opetusjärjestelyt, koulunkäynnin nivelvaiheet, HOJKS:n laatimiseen osallistuminen, erityisen tuen tarpeen arviointi) Oppiminen n. 3 % (alisuoriutuminen, yleiset oppimisvaikeudet)

16 3. Yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa (konsultaatio) Lähtökohtana avoin, luottamuksellinen ja toimiva yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa Vanhemmuuden tukeminen sekä neuvonta ja ohjaus koulunkäyntiasioiden ohella lasten ja nuorten elämään liittyvissä asioissa (esim. kasvatusasiat, pelaaminen ja internetin käyttö, vapaa-ajan vietto, päihteiden käyttö, seurusteluasiat) Vanhempien tukeminen koululaisten vanhempina Koulukuraattorin palveluista tiedottaminen tärkeää

17 Yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa (konsultaatio) Koulukuraattorin palveluista tiedottaminen tärkeää oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle Koulun rehtori on koulukuraattorin keskeinen yhteistyökumppani Konsultaatiokeskustelut opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa ovat päivittäinen osa koulukuraattorin työtä

18 4. Verkostojen kokoaminen lapsen ja nuoren tueksi Koulukuraattorin työ on myös moniammatillista ja verkostoitunutta yhteistyötä Yksilötyön ohella suuri osa koulukuraattorin työstä on vuorovaikutusta lapsen ja nuoren tueksi kootuissa verkostoissa Koulukuraattorin tehtävänä on omalta osaltaan saada lasta tai nuorta tukevat resurssit ja verkostot toimimaan yhdessä oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi Lastensuojelu on tärkein koulun ulkopuolinen yhteistyökumppani

19 5. Oppilashuoltotyön kehittäminen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa kouluyhteisössä Oppilaiden hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin luomiseen osallistuminen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja tarvittaessa muissa työryhmissä Opetussuunnitelmaan sisältyvien toimintamallien laatimiseen, päivittämiseen ja soveltamiseen osallistuminen Koulun ja kodin yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen Oppilaiden ja kouluyhteisön turvallisuuden edistäminen ja osallistuminen koulun kriisityöhön

20 Opiskeluhuoltolain valmistelu Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistio (STM:n selvityksiä 2006:33) Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistio. Lausuntoyhteenveto työryhmän muistiosta (STM:n selvityksiä 2006:67) Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotukset 2009 (STM:n selvityksiä 2009:34) esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisestä Luonnos opiskeluhuoltolaista 11/2010 lakiesitys ei edennyt hallituksen esitykseksi eduskunnalle osin kustannussyistä Hallitusohjelma 2011 opiskeluhuoltolakia ei ohjelmassa mainita, mutta oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen on varattu määrärahoja

21 Opiskeluhuoltolain valmistelu Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että oppilas- ja opiskeluhuoltoa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa painottaen erityisesti toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuollon palveluja. Lisätään palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Säädetään laki opiskeluhuollosta tulemaan voimaan

22 Opiskeluhuoltolain valmistelu Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmä valmistelijana Laki ulottuu esiopetuksesta toisen asteen palveluihin Tavoitteena oppilas- ja opiskelijahuoltotoiminnan suunnitelmallisuus Opiskeluhuolto-termi Painopiste ennaltaehkäisevään työhön ja koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen