Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy
Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät käytännöt pysyvät piilssa mnesta syystä. Helpmmin humataan epäkhdat ja ne asiat, jtka eivät timi. Hyviä asiita pidetään itsestään selvinä; niitä ei humata (Lähde: Tim Ar, Mikk Kuppala ja Päivi Mäntyneva 2004) Hyvät käytännöt -käsite n siirtynyt työn kehittämisen työkaluksi, mutta sen hajanaisuus ja hukisuus n jhtanut siihen, että se n saanut erilaisia sisältöjä eri yhteyksissä. (Ilse Julkunen: FinSc)
Hyvä käytäntö? Keskeistä vertailtavuus, psitiivinen muuts jhnkin aikaisempaan Tarkastelu useasta näkökulmasta Yleistä hyvää tarkittava käsite Hyvä käytäntö Pieni tai is, suppea tai laaja Ei vakiintunutta määritelmää Ei le sama asia kuin hyvä prjekti
Esimerkki EQUAL-hjelman kansallisesta teematyöstä (7 temaattista verksta, jilla yhteinen päämäärä ja 54 prjektia, jilla kaikilla ma tavite) Verkst-G Verkst-A Verkst-B - Kaikille verkstille yhteinen päämäärä Kehittää uusia ja tukea lemassa levia syrjintää ja syrjäytymistä ehkäiseviä sekä tasa-arva edistäviä timintamutja (hyviä käytäntöjä). Verkst-F Verkst-E YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ Verkst-D Verkst-C Prjekti-/ verkstkhtaisesti A-G: - keskeinen tavite - keskeiset tulkset - varsinainen timinta, jlla tulkset ja tavite saavutetaan - prjektikhtaiset mittarit ja tietlähteet - mien hyvien käytäntöjen tunnistaminen 6/15/2010
Hyvän käytännön tunnuspiirteet vat 1(2): tarve- ja kysyntälähtöisyys ssiaalinen tilaus timivuus ja tulksellisuus analysitavuus, arviinti ja vertaaminen mallinnettavuus ja tutteistaminen perusteellinen dkumentinti käytettävyys ja hyödynnettävyys hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallista resursimista.
Hyvän käytännön tunnuspiirteet vat 2(2): siirrettävyys ja levitettävyys Levittäminen n suunniteltu, saamista, aikaa, resursseja, välineitä ja ennen kaikkea vastaanttkykyä vaativa pitkäaikainen prsessi. tilannesidnnaisuus jaettu kehittämisvastuu Hyvät käytännöt määrittyvät usein vurvaikutuksellisessa prsessissa, jhn sallistuvat sekä prjektin tteuttajat, prjektin taustarganisaati, yhteistyökumppanit, rahittajat että asiantuntijat.
Prina Mitkä tekijät teidän prjekteissanne edesauttavat hyvien käytäntöjen tunnistamista? Asiakkaan elämäntilanteessa tapahtuva havaittavissa leva muuts prfiilin kuvaaminen ja saadun muutksen laskeminen eurissa. Kuntutujien haastattelua ja tarinat arvkkaita mien palvelujen timivuuden arviinnissa. Haastattelut nnistujien ja myös niiden jiden tavitteet eivät tteutuneet, mitä merkittäviä erja löytyy? Int, kkemus, tiet sekä mniammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen tärkeätä Ammatillisen saamisen krstaminen; pelkkä int ja kkemus ei riitä, niitä tki tarvitaan työyhteisön mnipulisen ja erilaisen kkemuksen ja ammattitaidn hyödyntäminen ja kehittäminen Mikä asiakkaan elämässä ja elämäntilanteessa muuttuu? -> Tavitteen suuntaisen muutksen ulskirjittaminen Entä mitkä tekijät teidän prjekteissanne rajittavat hyvien käytäntöjen tunnistamista? Oman ammattitaidn arvstuksen ja asiakkailta saadun palautteen sanallistamisen vaikeus muille Timintamme n esimerkillistä, mutta sitä ei tunneta kehitämme tiiviimpää yhteistyötä eri tahjen kanssa Tunnistamistyötä n tehty rganisaatin sisällä. Tiedämme ja kemme itse tekevämme hyvää ja arvkasta työtä nyt tavitteena n man työn tunnistamisen kuvaaminen muille kemme sen vaikeana Tiet pysyy taln sisällä. Kun rahitus n turvattu, man timinnan markkinintiin ei kiinnitetä riittävää humita. Tässä ja nyt tilanteessa eläminen, man työn arvstaminen ja sen käsittely mien sisäisten piirien kesken.
Hyvien käytäntöjen siirrettävyyden reunaehtja (tehdään ennen varsinaista kuvaamista) EI Miksi ei? KYLLÄ Ketkä ja mitä? Onk kyseisen hyvän käytännön tunnistamiseen/dkumentintiin sallistunut muuta kuin prjektihenkilöstöä? Perustuuk hyvän käytännön tunnistaminen/dkumentinti tdennettavissa levaan näyttöön? Phdiskelkaa näitä asiita, kun määrittelette työvalmennuksen ja työnetsinnän hyviä käytäntöjä Onk siirrettävyyden varmistamiseksi tehty erillinen valrisaati-suunnitelma (hankkeiden tulsten levittämistä ja hyödyntämistä kskeva suunnitelma)? Onk valrisaatin liittyvä työnjak ja vastuut svittu viimeistään prjektin päättymisvaiheessa ja sen jälkeen?
Hyvien käytäntöjen peruskuvaus (täytetään kussakin vaiheessa verkstkhtaisesti) 1. Käytännön kuvaus (perus-/palvelututekuvaus, mistä kknaisuus kstuu?): 2. Timintaympäristön edellytykset (mitä reunaehtja? Osaamiseen jne. liittyvät): 3. Yritys- ja asiakaskhderyhmä (minkä tyyppiselle yritykselle timii parhainten? Mille asiakaskhderyhmälle: kuntutuja, valmentautuja jne.): 4. Keskeiset sidryhmät / kumppanit (keiden kanssa?): 5. Juurruttamisen tai levittämisen kanavat verkstjen välillä (miten viestitään?): Lisätietja:
Ohjeistus Jakaannutaan kahteen ryhmään: Ryhmä 1: valitkaa työvalmennukseen liittyvä hyvä käytäntö Ryhmä 2: valitkaa työnetsintään liittyvä hyvä käytäntö Valitkaa ryhmälle puheenjhtaja ja sihteeri Kirjatkaa ylös hyvät käytännöt perusteluineen, (js esille tulee hunja käytäntöjä, niin kirjatkaa myös ne). Aikaa työstämiseen 40 min Valmistautukaa esittelemään tutksenne a` 10 min/ryhmä Mitä ideita vien tästä mukaani maan työhön ja hankkeeseen siirrettäväksi? NET Effect Oy
Työvalmennuksen hyvät käytännöt Työvalmennukseen liittyvät hyvät käytännöt Intensiivinen kntakti asiakkaan ja työvalmentajan välillä, prsessimainen työskentelytapa 4kk ja viikittainen tapaaminen, henkilökhtainen prsessi. Yksilövalmennus ja vertaistuen yhdistämien n ihanne Asiakkaan tietjen siirtäminen prjektista tiseen, sähköinen lmake Vastaava käytäntö myös ESR- hankkeisiin. ESR- palvelut vat ilmaisia asiakasta (esim. mielenterveyskuntutuja) ei hjata ilmaisiin palveluihin kska spimus puuttuu! Mikä n virkailijan ammattitait ja tietämys klmannen sektrin palvelun tarjmasta? Tampereen hankkeessa kkemustenvaihta n tehty. ELY- keskuksen rli krdinaattrille, eri tahjen tutuksi tuleminen ja verkstituminen Työvalmentajan kyky ja saaminen tuen tarjamisessa asian ikeaan aikaan Osaamista n sekä ssiaalisen tuen antaminen että asiiden ja tiedn tarjaminen spivissa paketeissa Työnhakijan tilanteen kartittaminen ja segmentinnin haasteet esim. mielenterveyskuntutus ja työeläkepäätökset työnhakusuunnitelmaa ei edes tehdä, vaikka kuntutujat hyvän kulutuksen ja ammattitaidn maavia ja myös hyvin kuntutuneita! Virkailjakhtainen palvelu - mniammatillisuuden merkitys Yhteisöllisyyden krstaminen Työnvalmentajaa ja työnhaun avaamista tarvitaan. Mitä työnhakeminen ihmiseltä vaatii? työnvalmentajan ammattitait ja keint NET Effect Oy Lyhyt perustelu miksi em. n hyvä käytäntö? Verrattuna aikaisempaan työnhakuvalmennukseen, ryhmävalmennus n viikn mittainen, siinä aikaansaadaan hyvä ryhmähenki, viikn jälkeen llaan yksin asian kanssa, saatu hype puuttuu, työnhakuklubi - työnhaku Lyhempi kknaisuus, vertaistuki puuttuu Asiakkaan tilanteen läpikäynti, vastuuvirkailijat ja yhteistyötahjen välinen neuvttelu ja viikkraprtti Tärkeätä, että jku krdini yhteistyötä klmannen sektrin palvelun tarjman ja TE-keskuksen välillä Tärkeätä, että työvimaneuvja tietää mitä palveluja n tarjlla ja minkälaisiin asiakastarpeisiin palvelut vastaavat alkukartitusta tehdessään Asiakkaan tuuppaaminen eteenpäin, Paljn etenemiseen kuluu aikaa? Alkukartituksen merkitys entistä tärkeämpää Tärkeää myös tunnistaa ja kirjata asiakkaan tietihin asiakkaan elämäntilanteen muuts ja edistyminen Ammatillisen kulutuksen ja mniammattillisten palvelujen tarjaminen Kuka pääsee työkunnn selvittämiseen, löytyykö resurssia? Typpi asiakkaat pääsevät, perus TE-timistn asiakas hunmmin Palkkatuen myöntäminen ammatillisen kuntutuksen asiakkaille vaikeaa työnhakija vi lla, muttei saa palkkatukea
Työvalmennuksen hyvät käytännöt Työvalmennukseen liittyvät hyvät käytännöt Alkukartitus ja ikean segmentin löytäminen nnistuu vielä suraan työmarkkinille menevien khdalla. Miten alkukartitus tehdään? Tisen ammattitaidn arvstaminen työvalmentajan palautteen humiiminen TE-timistssa Virkailijalle annettu vastuuta, kun n humattu että väliprras ei timi. Palvelu ja sen arviiminen. Ketkä palvelua saa? Enemmän painpistettä työvalmennuspaikan tarjamiselle kuin asiakkaan saamisen/saamattmuuden kartittamiselle. Ammatillisen kuntutuksen saamisen varmistaminen myös TE-timistn pulella. Ihmiset hjattava kkeilemaan siipiään painpistettä n siirrettävä ihmisen aktiiviseen timintaa eikä ihmisen arviintiin. Hyviä timintamalleja n lemassa ripeästä palvelusta kuntutuminen n työn tekemistä itselle ikeassa paikassa Tavitteena vain työnhaku ja timeentuln parantamien Lyhyt perustelu miksi em. n hyvä käytäntö? Asiakas tietää man saamisensa ja saa määitellä sen hyvin, hjaajan tehtävänä vain tuupata eteenpäin Palvelutarve- arvin tekemisen vaikeus Yritetään auttaa kaikkia asiakkaita, asiakas alittaa nyt samaa palvelua uudelleen ja uudelleen. Miten päästä segmentistä pis ja eteenpäin? taludellisen tilanteen vuksi sa asiakkaista n etuusasiakkaita, tämä n ministeriönkin taslla nyt hyväksytty Tutkimukset vahvistavat helpsti työllistymisen esteitä ei mtivi kuntutujaa eikä työnantajaa. Työelämässä vi pärjätä myös vajaakuntisena haasteellista tttakai, mutta silti mahdllista. Ihmisen ma kkemus masta jaksamisesta mtivi etenemistä Tunne siitä, että yritetään löytää kaikki syyt miksi khderyhmä ei le työkykyinen. Olemme arviinnilla ja segementinneilla tehneet tästä liian mnimutkaista NET Effect Oy
Työnetsinnän hyvät käytännöt Alkukartitus missä let hyvä, mitä saat Työnantajien psitiivinen suhtautuminen työvalmentajan ja asiakkaan yhteistyöhön Asiakkaan ja ryhmän vahvuuksien etsiminen, keskusteluttaminen, rhkaiseminen, mien ivallusten esiin nstaminen Työnantajasaamisen, työtehtävien ja niihin liittyvän saamisen tunnistaminen ja man mtivaatin tukeminen Lyhyt perustelu miksi em. n hyvä käytäntö? Asiantuntijiden antamien lausuntjen realisiminen Kkemuksen ja tutustumisen kautta Js ei le erityissaamista ja krvamerkittyä rahaa, kuntutujat jäävät vähemmälle välinpitämättömyys heitä khtaan lisääntyy Ajankäyttö työnantajan kntaktintiin- miten viestin, työte ja työtapa työnantajan kanssa, verkstituminen, rhkeus uskn löytää ratkaisu asiakkaille Kntaktinnin lisääminen tutustuminen yritysten henkilöstöplitiikkaan -yhteiskuntavastuuseen Mitä paremmat ja aktiivisemmat työnantajasuhteet, sitä helpmmin työharjittelupaikkja löytyy Työnantajayhteistyö Työnantajayhteistyö n aktiivista kulutustarvekartitusta. työllistyminen tapahtuu eri paikasta, kska tuet vat asiakaslähtöisiä Paintetaan enemmän työviman saavutettavuutta ja yritysten palvelemista Entistä enemmän resurssia suunnataan työviman laadukkuudessa Tähtäimenä työviman saatavuus www.euse.rg supprtive emplyment tuettu työllisyys menetelmävinkki ja prsessikuvaus vcatinal prfiles, vates säätön järjetämä kulutus työnantajille NET Effect Oy
Kiits valmennuksesta, antisista keskusteluista, hyvää kesää ja menestystä!