K O U L U K A T U - Y L Ä S A T A M A K A T U K I E R T O L I I T T Y M Ä A s e m a k a a v a m u u t o s

Työ nro 1670 9.3.2016 Täydennetty 1.6.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K O U L U K A T U - Y L Ä S A T A M A K A T U K I E R T O L I I T T Y M Ä A s e m a k a a v a m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Ilmakuva Koulukatu Yläsatamakadun risteysalueelta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 9.4.2015 KrakLK 15.3.2016 Kaavaehdotus nähtävillä 24.3. 25.4.2016 KH KV Lainvoima

1 KOULUKATU YLÄSATAMAKATU KIRTOLIITTYMÄ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osia, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osia sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osia, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osia sekä katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1670 Kaava-alueen sijainti Joensuu 9.3.2016, täydennetty 1.6.2016 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 1.1.2 Luonnonympäristö... 5 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 1.1.4 Maanomistus... 5 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 2 TAVOITTEET... 10 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 10 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 10 3.2 ALUEVARAUKSET...13 3.2.1 Korttelialueet...13 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET...13 3.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan...13 3.3.2 Yritysvaikutusten arviointi...13 3.3.3 Muut vaikutukset...13 4 TOTEUTUS... 14 4.1 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 14 5 SUUNNITTELUVAIHEET... 15 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 9.3.2016, täydennetty 1.6.2016 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 1.4.2015 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet 4. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet 5. Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet Oheisaineistot 1. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma 2012 2. Joensuun keskustan II kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelma 2014

3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Koulukadun ja Yläsatamakadun liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Muutos parantaa keskustan liikenteellisen kehän joustavuutta sen luoteiskulmassa. Uusi liittymäjärjestely tarvitaan liikenteen lisääntyessä ja sen toteutus ajoittuu liikenteen tarpeiden mukaan. Kiertoliittymän toteuttaminen edellyttää katualueen laajentamista nykyisten tonttien alueille I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 alueella, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 alueella. Asemakaavan muutos on käynnistetty Joensuun kaupungin omasta aloitteesta. Sitä ohjaa Joensuun kaupunginvaltuuston 17.12.2012 ( 175) hyväksymä keskustan osayleiskaava. Sen keskeisiä tavoitteita ovat keskusta-alueen täydennysrakentamisen mahdollistaminen, liikenneverkon toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen kaikkien liikenteen käyttäjäryhmien kannalta ja rakennussuojelusta päättäminen koko keskusta-alueen osalta. Keskusta-alueen liikenneratkaisuihin keskittyvä liikennesuunnitelma on osa keskustan osayleiskaavan aineistoa. Liikennesuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi keskustan alueen liikenneratkaisuiden yleis- ja toteutussuunnittelulle. Ratkaisut ovat periaatteellisia ja tarkemmalle suunnittelulle suuntaa antavia. Suunnitelmassa esitetyt kiertoliittymät keskustan kehällä (Rantakatu, Suvantokatu, Koulukatu, Yläsatamakatu) mahdollistavat kehän toimimisen siten, että sen tärkeimmissä liittymissä voidaan kääntyä kaikkiin suuntiin. Tällä voidaan turvata erityisesti liikekeskustan saavutettavuus. Samalla kiertoliittymät mahdollistavat pääkatujen poikkileikkauksen kaventamisen, mikä antaa tilaa kevyen liikenteen väylille ja mahdollistaa mm. Rantakadulla ja Koulukadulla nykyistä turvallisemmat, keskisaarekkeelliset suojatieylitykset. Joensuun keskustan II kaupunginosaan on laadittu liikenteen yleissuunnitelma. Koulukadun parantamisen osalta suunnitelma perustuu samankaltaiseen periaateratkaisuun, kuin Rantakatu välillä Rauhankatu - Yläsatamakatu. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin 9.4.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 9.4.-4.5.2015. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 12.11. - 7.12.2015. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 24.3. 25.4.2016. Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksen opiskelia-asumisen autopaikkavaatimusta on tarkistettu käytäntöä vastaavaksi ja lisätty palveluasumisen polkupyöräpaikkavaatimus.

4 Toteuttaminen Kiertoliittymän toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja alueelle laadittava katusuunnitelma on hyväksytty. Toteutus ajoitetaan liikenteen kehittymisen mukaan. Liite 1. Asemakaavaehdotus.

7 11 22 14 15 Liite 1, 1 / 5 7 Kalevankatu 18 17 8 12 sp IV 9 9 5 III 12 5 13 10 le sp I pp 10 IV 10 sp 8 AK IV 1900 35 dba IV 12 6 p 13 15 16 14 8 sp III 11 8 Koulukatu rp22 35 dba IV AL IV 3878 l 20% 7 6 IV p 11 le 6 5 sp 11 III 82 9 11 8 7 3 IV 83 5 IV 10 7 kt 10 487600 7 18 10 12 6944300 IV IV p AK IV 1927 8 35 dba sp 8 6 19 20 KOULUKATU 14 rp26 17 9 35 dba rp21 Huoltamo 12 19 rp27 rp20 rp28 II tuuletusritilat 3 kpl 5 IV IV 1600 l 15% 10 kt 15 IV IV 19 35 dba sp 12 7 p 7 AL p 19 6 IV 2424 l 25% le p YLÄSATAMAKATU 35 dba 18 13 IV 10 kt 2 18 12 Kirkkok 4 24 II 4 II 14 III 20 14 0 10 20 30 40 50 9 5 sp III 8 100 8 III 11 18 19 3 4 19 12 2 15 25 18 24 IV III kt 4 10 25 13 V 20

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 5 AK AL 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 13 I 1234 YLÄSATAMAK 2000 l 15% IV 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 0990100 Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää liike-, toimisto- ja kokoontumistiloja varten. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. 35 dba 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba.

Liite 1, 3 / 5 le 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. pp p 1400000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kiviaineisia tai muita kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 3. Liikennemelun vuoksi Koulukadulle ja Yläsatamakadulle avautuvat parvekkeet tulee varustaa parvekelasein. 4. Ensimmäisen kerroksen asuntojen pääikkunoita ei saa sijoittaa avautumaan Koulukadun tai Yläsatamakadun suuntaan. 5. Maanalaiseen kellariin sijoitettavien kerrosalaan laskettavien työtilojen tulee olla avoimessa yhteydessä samaan huoneistoon kuuluviin ensimmäisen kerroksen tiloihin.

Liite 1, 4 / 5 AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 100 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- tai kokoustilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 190 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asuntojen kerrosalan 160 neliömetriä kohti. Jos autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin on osoitettava: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 110 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 65 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 85 neliömetriä kohti. Autopaikkoja voidaan sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. 2. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. Tälle alueelle ei saa toteuttaa rakennuksia tai merkittäviä rakenteita tai istuttaa suurikasvuisia puita, ettei autopaikkojen myöhempää käyttöönottoa estetä. 3. Katualueen läheisyydessä olevat autopaikat on erotettava katualueesta aitaamalla, autokatoksilla tai istutuksilla. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 neliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohden - 1 polkupyöräpaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen, toimistotilojen ja liiketilojen kerrosalan 50 neliömetriä kohden - 1 polkupyöräpaikka kutakin palveluasuntojen kerrosalan 80 neliömetriä kohden 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Pyöräpaikoituksesta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.

Liite 1, 5 / 5 MUUTOS 1.6.2016: - Muutettu opiskelija-asuntojen autopaikkoja koskevaa määräystä. - Lisätty palveluasuntojen polkupyöräpysäköintiä koskeva määräys. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N60 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osien sekä katualueen ja II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osien sekä katualueen asemakaavan muutos. KOULUKATU-YLÄSATAMAKATU-KIERTOLIITTYMÄ KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 9.3.2016, täydennetty 1.6.2016 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén II/1670 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. KSi/Kaija Kinnunen

5 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 1.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksen ympäristössä. Risteysaluetta on kehitetty vuonna 2014 samanaikaisesti Sirkkalan sillan rakentamisen ja Yläsatamakadun parantamisen kanssa. Tällöin aiempi tasoristeys korvattiin liikennevalo-ohjauksella ja Yläsatamakatu katkaistiin Koulukadun länsipuolelta. Kyseiset toimenpiteet tehtiin voimassa olevan kaavan sallimissa puitteissa. Nyt suunnitellun kiertoliittymän toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta. Risteysalueen kupeessa on viisi kerrostalotonttia, joihin kaavamuutoksella on vaikutusta. Kerrostalot ovat 4-kerroksisia. Niiden alimmat kerrokset ovat ns. maanpäällisiä kellarikerroksia, joissa ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Poikkeuksen tekevät osoitteessa Yläsatamakatu 13 ja 15 olevat kerrostalot, joissa ensimmäisessä kerroksessa on liike-, myymälä- ja toimistotiloja. Kaava-alue muodostuu katualueista ja viidestä jo rakennetusta tontista Yläsatamakadun ja Koulukadun kulmauksessa. Myös lähiympäristö on rakennettua keskusta-aluetta. Siten alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue lähiympäristöineen on kolmi-neljäkerroksista asuinkerrostaloaluetta. Liiketilaa on muutamien talojen ensimmäisessä kerroksessa. Teboil-huoltoasema sijaitsee kaavamuutosalueen viereisellä tontilla Yläsatamakadun ja Kirkkokadun kulmauksessa. 1.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Nykyinen katualue on kaupungin omistuksessa.

6 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi kaava-alue kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Suunnittelualuetta sivuaa valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv). Kuva 1: Ote Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyrällä. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava on saanut lainvoiman 12.3.2015. Se korvasi Joensuun seudun yleiskaava 2020:n asemakaavoja ohjaavana yleiskaavana. Osayleiskaavan mukaan osa suunnittelualueesta on keskustatoimintojen alueella (C), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0 3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6 (e1). Osa alueesta on asuinkerrostalojen alueella (AK), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0 2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 4-6 (e2).

7 Kuva 2: Ote Keskustan osayleiskaavasta (KV 17.12.2012), suunnittelualue valkoisella ympyrällä. Asemakaava Kaava-alueella on voimassa asemakaavat 167 464 (30.10.1962), 167 998 (9.7.1984), 167 744 (3.3.1971) ja 167 1524 (22.1.2007). Kaava-alueeseen sisältyvät tontit ovat yhdistettyjen liike- ja asuntorakennusten korttelialuetta (ALK), kerrostalojen korttelialuetta (AK) tai asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tonteilla on sallittu 3- kerroksisten rakennusten rakentaminen. Kaavat on pääosin laadittu aikaan, jolloin kerrostaloihin sai rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi maanpäällisen kellarikerroksen, jonka alaa ei laskettu kerrosalaan. Kaavoissa osoitettu rakennusoikeus tonteilla on ilmaistu tehokkuusluvulla e=0,9-0,95. Tehokkuusluvulla tarkoitetaan rakennusoikeuden määrän suhdetta tontin pinta-alaan.

8 Kuva 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue punaisella katkoviivalla. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Joensuun kaupungin strategia 2013 2016 Rajaton tulevaisuus Joensuun kaupungin strategia 2013 2016 Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian päivityksen 25.5.2015 ( 61).

9 Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n tausta-aineistoksi on laadittu kaupungin kulttuuriympäristöselvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. Joensuun rantapuistovyöhyke ja Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko (mukaan lukien Kirkkokatu) ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Joensuun keskustan osayleiskaava, kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys (Pekka Piiparinen 2011) Selvitys on laadittu Joensuun keskustan yleiskaavan tausta-aineistoksi. Kaavamuutosalueeseen ei kohdistu arvokkaiden kohteiden tai miljööalueiden merkintöjä. Joensuun keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Ramboll Oy 2012) Kaupunkikuvaselvitys laadittiin osayleiskaavalähtöraportin täydentäväksi työksi. Selvityksessä analysoitiin kaupunkikuvan kannalta merkittävät aluejulkisivut, reunavyöhykkeet, näkymät, maamerkit sekä maisemarakenteen ominaispiirteet ja avattiin niiden merkitys kaupunkikuvalle. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (Jarmo Tihmala 2012) Joensuun ruutukaavakeskustaa käsittelevä liikennesuunnitelma on laadittu keskustan osayleiskaavan osaselvitystyönä. Suunnitelmassa on kartoitettu keskustan liikennejärjestelmän kehittämismalleja. Mallien pohjalta on muodostettu periaatteet ja toimenpiteet, joilla keskustan liikenteellisiä olosuhteita voidaan parantaa. Koulukatu Yläsatamakatu risteysaluetta on esitetty kehitettäväksi toteuttamalla risteykseen kiertoliittymä. Joensuun keskustan II kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelma (Ramboll Oy 2014) Vuonna 2012 laaditun Joensuun keskustan liikennesuunnitelman pohjalta on laadittu II kaupunginosaa käsittelevä liikennesuunnitelma. Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Joensuun keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys keskustan pääkatuverkostolta. Laskennat tehtiin sekä tasolaskentana 2 metrin korkeudelle maanpinnasta että ns. julkisivulaskentoina ohjearvomäärittelyn mukaisesti ekvivalenttimelutasoina klo 7-22 ja 22-7 väliselle ajalle. Mitoittavana ovat päivämelutasot.

10 2 TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa liikennesuunnitelmassa esitetyn liikenneratkaisun toteuttaminen Koulukadun ja Yläsatamakadun risteykseen. Koulukadun ja Yläsatamakadun liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Muutos parantaa keskustan liikenteellisen kehän joustavuutta sen luoteiskulmassa. Uusi liittymäjärjestely tarvitaan liikenteen lisääntyessä ja sen toteutus ajoittuu liikenteen tarpeiden mukaan. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Yläsatamakadun ja Koulukadun kiertoliittymällä mahdollistetaan osaltaan Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa liikennesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen ruutukaavaalueella. Liittymäratkaisulla vastataan myös liikenteen lisääntymisen tarpeisiin. Liikennesuunnitelmassa esitetyt kiertoliittymät keskustan kehällä (Rantakatu, Suvantokatu, Koulukatu, Yläsatamakatu) mahdollistavat kehän toimimisen siten, että sen tärkeimmissä liittymissä voidaan kääntyä kaikkiin suuntiin. Tällä voidaan turvata erityisesti liikekeskustan saavutettavuus. Samalla kiertoliittymät mahdollistavat pääkatujen poikkileikkauksen kaventamisen, mikä antaa tilaa kevyen liikenteen väylille ja mahdollistaa mm. Rantakadulla ja Koulukadulla nykyistä turvallisemmat, keskisaarekkeelliset suojatieylitykset. Kuva 4: Ote II kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelmasta Koulukadun kohdalta

Katualueeseen rajoittuvien, kaavan myötä alaltaan pienentyvien, tonttien rakennusoikeudet ja kerrosluvut päivitetään vastaamaan jo rakennettua tilannetta. Minkään tontin rakennusoikeus ei vähene. Rakennusoikeudessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslakia edeltävän lain aikaiset maanpäälliset kellarikerrokset. 11

12 167-2-19-10 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavamuutos Tontin pinta-ala 1559 m 2 1458 m 2 (-101 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,1 Rakennusoikeus 1403 k-m 2 1600 k-m 2 käytetty rakennusoikeus 1432 k-m 2 n. 1600 k-m 2 ns. maanpäällisen kellarikerroksen ala n. 168 m2 Kerrosluku III IV 167-2-19-6 Tontin pinta-ala 2193 m 2 2166 m 2 (-27 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,12 Rakennusoikeus 1974 k-m 2 2424 k-m 2 käytetty rakennusoikeus 2066 k-m 2 n. 2424 k-m 2 ns. maanpäällisen kellarikerroksen ala n. 350 m2 Kerrosluku III IV 167-2-11-7 Tontin pinta-ala 3067 m 2 2984 m 2 (-83 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,95 e = 1,293 Rakennusoikeus 2914 k-m 2 3878 k-m 2 käytetty rakennusoikeus 2959 k-m 2 n. 3878 k-m 2 ns. maanpäällisen kellarikerroksen ala n. 964 m2 Kerrosluku III IV 167-1-18-8 Tontin pinta-ala 1602 m 2 1500 m 2 (-102 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,282 Rakennusoikeus 1442 k-m 2 1927 k-m 2 käytetty rakennusoikeus 1442 k-m 2 n. 1927 k-m 2 ns. maanpäällisen kellarikerroksen ala n. 485 m2 Kerrosluku III IV 167-1-10-8 Tontin pinta-ala 1585 m 2 1567 m 2 (-18 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,213 Rakennusoikeus 1426 k-m 2 1900 k-m 2 käytetty rakennusoikeus 1426 k-m 2 n. 1900 k-m 2 ns. maanpäällisen kellarikerroksen ala n.474 m2 Kerrosluku III IV

13 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet Kaavamuutosalue koostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta AL ja asuinkerrostaloalueista AK. Osalla korttelialueista on sallittu liike- ja toimistorakentaminen. Näillä on nykyisellään tässä käyttötarkoituksessa olevia tiloja tai alueella nykyisellään voimassa oleva kaava sallii näiden tilojen toteuttamisen. Tonteille on osoitettu kaavassa erikseen liike- ja toimistorakentamiseen sallittu rakennusoikeus osuutena rakennusalalle sallitusta kerrosalasta. Kiertoliittymän mahdollistamiseksi katualuetta on laajennettu aiemman kaavan mukaisille korttelialueille, jolloin tonttien pinta-alat ovat pienentyneet. Kaavaratkaisussa ei ole puututtu aiemman kaavan mukaisiin rakennusaloihin. Kaavassa osoitetut rakennusten kerrosluvut on päivitetty vastaamaan jo rakennettujen kerrostalojen kerroslukua. Rakennusoikeudessa on huomioitu aiempien ns. maanpäällisten kellarikerrosten kerrosala. Myös myymälä-, liike-, toimisto-, ja kokoontumistilojen enimmäisosuus kokonaiskerrosalasta on säilytetty voimassa olevan kaavan mukaisina. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Asemakaavamuutos mahdollistaa kiertoliittymän toteuttamisen Koulukadun ja Yläsatamakadun risteysalueelle. Risteysalueen ja Koulukadun muutokset muuttavat kaupunkikuvaa. Ruutukaavalle ominainen risteysten samankaltaisuus rikkoutuu tällä kohtaa. Keskustan liikenteellinen kehä korostuu. Liittymän keskisaarekkeeseen toteutetaan taideteos vuonna 2013 järjestetyn ideakilpailun tulosten pohjalta. 3.3.2 Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavamuutos on osaltaan edistämässä sujuvaa liikennettä keskustan kehällä ja sitä kautta sillä on positiivisia yritysvaikutuksia liikekeskustalle. Liikenteen sujuvoittaminen keskustan kehällä tekee keskustassa asioimisesta sujuvaa ja houkuttelevaa. Kaavan mahdollistama kiertoliittymän rakentaminen ja Koulukadun liikenteelliset muutokset työllistävät rakennusalan yrityksiä. 3.3.3 Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintijärjestelyihin Koulukatu ja Yläsatamakatu ovat osa ns. keskustan kehää, jolle ohjataan keskustan läpiajoliikenne, keskustaan saapuva asiointiliikenne ja pysäköintilaitoksista poistuva liikenne. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen katujen risteykseen.

14 Sirkkalan silta ohjaa suuren osan keskustaan saapuvasta liikenteestä kulkemaan Yläsatamakadun kautta. Tämän johdosta Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksestä on muodostunut aiempaa vilkkaampi ja se ruuhkautuu hetkittäin. Liikennemäärien ennakoidaan kasvavan myös tulevaisuudessa, jolloin ruuhkautuminen kasvaa. Liittymän ruuhkahuippu on hallittavissa kiertoliittymällä selvästi sujuvammin verrattuna nykyiseen valo-ohjaukseen. Yläsatamakadun liikennemäärä on nykyisin n. 3200 ajon./vrk (huhtikuu 2015) ja sen ennustetaan kasvavan n. 5900 ajoneuvoon/vrk vuoteen 2030 mennessä. Koulukadun liikennemäärä on nykyisin n. 7900 ajon./vrk (huhtikuu 2015) ja sen ennustetaan kasvavan n. 11 900 ajoneuvoon/vrk vuoteen 2030 mennessä. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kiertoliittymän rakentaminen edellyttää investointeja, jotka ajoittuvat muun Koulukadun kehittämisen yhteyteen. Koulukadun ja Yläsatamakadun liikennevalo-ohjatuksi muuttamisen yhteydessä tehdyssä pohjarakentamisessa ja verkostojen saneerauksessa on huomioitu myöhemmin tapahtuva kiertoliittymän rakentaminen. Kaava tukee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen toimivuutta, joten yhdyskuntataloudelliset kokonaisvaikutukset ovat positiiviset. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Ei merkittäviä vaikutuksia. Tekniset verkostot ovat valmiiksi olemassa. Katujen ja teknisen huollon verkkojen peruskorjaukset yhteen sovitetaan alueella. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke on kaupungin strategioiden mukainen. Kaavan mahdollistamat liikenneratkaisut edistävät strategian päämäärää lisätä pyöräilyä, kävelyä ja parantaa joukkoliikenteen toimivuutta. Hanke tukee kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. 4 TOTEUTUS 4.1 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan toteuttaminen ja kiertoliittymän rakentaminen edellyttää kaavassa osoitetun laajentuneen katualueen hankkimista kaupungin omistukseen. Alue tulee hankkia kaupungin omistukseen viimeistään kaavan saatua lainvoiman.

5 SUUNNITTELUVAIHEET Kiertoliittymän rakennussuunnitelmat voidaan hyväksyä kaavan saatua lainvoiman. Suunniteltu liittymä voidaan rakentaa, kun se on liikenteellisesti tarpeen. Kiertoliittymä rakentamista ajoittaa myös Koulukadun kehittäminen. Liikenteelliset tarpeet ja Koulukadun kehittäminen ajoittunevat vuoden 2020 tienoille. Asuntotonteilla rakennuslupaa voidaan hakea, kun kaava on saanut lainvoiman. Kiinteistönomistaja päättää rakentamisen ajankohdasta. Hankkeen lähtökohta Kaavahanke käynnistyi kaupungin omasta aloitteesta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 9.4.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 9.4.-4.5.2015 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin keskiviikkona 16.4.2015 klo 17.30 Kaupunkirakenneyksikössä, osoitteessa Muuntamontie 5. Tilaisuudessa oli 6 henkilöä. Kaavamuutoksesta jätettiin 3 lausuntoa. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteenä 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 12.11. - 7.12.2015. Se esiteltiin yleisötilaisuudessa kaupunkirakenneyksikössä 24.11.2015 klo 17 alkaen. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja siihen osallistui 3 asukasta. Luonnoksesta tuli määräaikaan mennessä 6 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Yhteenveto luonnosvaiheessa tulleesta palautteesta sekä kaavoituksen vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 4. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta asetti asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk:ksi. Ehdotus oli nähtävillä 24.3. 25.4.2016. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi lausunto ja yksi muistutus. Tiivistelmä palautteesta ja kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 5. Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksen opiskelia-asumisen autopaikkavaatimusta on tarkistettu käytäntöä vastaavaksi ja lisätty palveluasumisen polkupyöräpaikkavaatimus. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kalle Sivén Kartat: Kaija Kinnunen 15

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 02.03.2016 Kaavan nimi Koulukatu-Yläsatamakatu -kiertoliittymä Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.04.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671670 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,3629 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3629 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,3629 100,0 11729 0,86 0,0000 2569 A yhteensä 0,9659 70,9 11729 1,21-0,0347 2569 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,3970 29,1 0,0347 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,3629 100,0 11729 0,86 0,0000 2569 A yhteensä 0,9659 70,9 11729 1,21-0,0347 2569 AK 0,3064 31,7 3827 1,25-0,0003 913 AL 0,6595 68,3 7902 1,20 0,2843 4525 ALK -0,3187-2869 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,3970 29,1 0,0347 Kadut 0,3734 94,1 0,0569 Kev.liik.kadut 0,0236 5,9-0,0222 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

KOULUKATU-YLÄSATAMAKATU KIERTOLIITTYMÄ ASEMAKAAVAMUUTOS KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 9.2.2016 (kaavoitusohjelman työ nro 1670) SIJAINTIKARTTA KAAVAKARTTA Hankkeen lähtökohdat Koulukadun ja Yläsatamakadun liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Kadut ja kevyen liikenteen väylät Koulukatu-Yläsatamakatu kiertoliittymän rakentaminen ajoittuu liikenteellisten tarpeiden mukaisesti. Kiertoliittymä rakentamista ajoittaa myös Koulukadun kehittäminen. Liikenteelliset tarpeet ja Koulukadun kehittäminen ajoittunevat vuoden 2020 tienoille. Vesihuolto ja viemärit Kaava-alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Sähkö-, telekaapelointi ja kaukolämpö Alueella on valmis sähkö- ja telekaapelointi. Kiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkkoon. Alustava rakentamisaikataulu Kaavamuutoksen mahdollistama kiertoliittymän rakentaminen ja kaavan mukainen rakentaminen asuntotonteilla on mahdollista, kun kaava on lainvoimainen. Kiertoliittymä ajoittunee vuoden 2020 tienoille. Maanomistus: Kaupungin tulee hankkia omistukseensa uuden kaavan myötä laajentuneen katualueen mukainen alue viimeistään kaavan saatua lainvoiman. Kustannukset: Koulukadun kehittäminen välillä Niskakatu-Yläsatamakatu (sis. Kiertoliittymän rakentaminen) 565 000 L:\Tekninen_toimiala\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavoitus\KAAVA_ARKISTO\I-IV Ruutukaava\1670_Koulukatu_Ylasatamakatu_kiertoliittyma\Kaava-asiakirjat

Työ nro 1670 Liite 2, 1 / 4 1.4.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K O U L U K A T U - Y L Ä S A T A M A K A T U K I E R T O L I I T T Y M Ä O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osia, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osia sekä katualueita. Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksessä. Katujen liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Muutos parantaa keskustan liikenteellisen kehän joustavuutta sen luoteiskulmassa. Uusi liittymäjärjestely tarvitaan liikenteen lisääntyessä ja sen toteutus ajoittuu liikenteen tarpeiden mukaan. Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin omasta aloitteesta.

Liite 2, 2 / 4 Suunnittelutilanne Joensuun keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012. Kaava on tullut osittain voimaan 1.5.2014. Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja asuinkerrostalojen aluetta (AK). Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat 167 464 (30.10.1962), 167 744 (3.3.1971) ja 167 1524 (22.1.2007), Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on pääosin liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK, AL, ALK). Alueella ei ole voimassa MRL 53 mukaisia rakennuskieltoja. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, elinkeinotoimintaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavahankkeista kertovassa kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt alkuvuodesta 2015. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 9.4. 4.5.2015 alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestetään 16.4.2015 klo 17.00 kaupunkirakenneyksikössä (Muuntamontie 5). Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internetsivuilla (www.joensuu.fi/kaavoitus). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä 2015. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee loppuvuodesta 2015.

Liite 2, 3 / 4 Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh. 050 5110362 sähköposti kalle.siven@jns.fi Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh. 050 409 2127 sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: www.joensuu.fi/kaavoitus

Liite 2, 4 / 4 Asemakaavaprosessi

Liite 3, 1 / 3 3.11.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K o u l u k a t u - Y l ä s a t a m a k a t u a s e m a k a a v a m u u t o s O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

Liite 3, 2 / 3 1 Sisällysluettelo 1. CARUNA ESPOO OY... 2 2. FORTUM POWER AND HEAT OY... 2 3. JOENSUUN VESI... 2

Liite 3, 3 / 3 2 1. CARUNA ESPOO OY Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa oheisen liitekartan mukaisesti. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnos. ja ehdotusvaiheissa. 2. FORTUM POWER AND HEAT OY Vastine: Sähkönjakeluverkosto huomioidaan suunnittelussa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa lausunnon antaminen on mahdollista. Kiertoliittymää suunniteltaessa ja rakennettaessa on otettava huomioon risteysalueella olevat kaukolämpöputket ja kaivot. Vastine: Olemassa olevat tekniset verkot otetaan huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. 3. JOENSUUN VESI Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumisja arviointisuunnitelmaan.

Liite 4, 1 / 6 21.12.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K o u l u k a t u - Y l ä s a t a m a k a t u a s e m a k a a v a m u u t o s L u o n n o s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

Liite 4, 2 / 6 1 Sisällysluettelo 1. CARUNA ESPOO OY... 2 2. ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS... 2 3. FORTUM POWER AND HEAT OY... 3 4. JOENSUUN VESI... 3 5. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS... 3 6. PUHAS OY... 4 7. ASUNTO OY YLÄSATAMAKATU 15... 4 8. VIRPI PENTTINEN... 5

Liite 4, 3 / 6 2 1. CARUNA ESPOO OY Nykyinen sähköverkko 20 kv / 0,4 kv Kaava-alueella on nykyistä sähköverkkoa liitteen 1 mukaisesti, jossa 20 kv maakaapelit on esitetty sinisellä viivalla ja 0,4 kv maakaapelit vihreällä. Johtosiirrot Tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Kaapeleiden siirron edellytys on, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Pyydämme tiedottamaan vähintään 6 kk ennen kaapeleiden siirtotarvetta. 2. ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS Vastine: Kadun rakennussuunnittelu tapahtuu yhteishankkeena. Suunnittelukokouksiin kutsutaan alueella toimivat johtoyhtiöt. Risteysaluetta on peruskorjattu valo-ohjaukseen siirtymisen yhteydessä. Tarvittavat johtojen siirrot eri verkostojen osalta on tehty jo tässä vaiheessa. Kiertoliittymäratkaisuun siirtymisen yhteydessä ei ole nähtävissä tarpeita johtojen siirtämiselle. Poliisilaitos ottaa kantaa lausunnossaan ainoastaan suunniteltuun kiertoliittymään ja siihen liittyvään liikenneturvallisuuteen. Muilta osin poliisilaitos ei ota kantaa asemakaavamuutokseen. Poliisilaitos pitää hyvänä ja kannatettavana asiana kohteeseen suunniteltua kiertoliittymää.

Liite 4, 4 / 6 3 Suunnitelma on linjassa muiden Joensuun keskustan liikennesuunnitelmien kanssa. Kyseinen risteys on ns. läpiajo risteys, jossa liikennemäärät ovat jo nykyisin huomattavat. Lisäksi alueella liikkuu runsaasti myös kevyttä liikennettä. Nykyisellä katuverkolla ja liikennejärjestelyillä tapahtuva liikennöinti on onnettomuusaltis ja erityyppiset liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet. Uusi Sirkkalan silta tulee lisäämään liikennemääriä alueelle. Lisääntyvä liikennöinti nykyisillä liikennejärjestelyillä tulee entisestään huonontamaan liikenneturvallisuutta alueella. Riittävän laajaksi rakennettu kiertoliittymä huomioi tulevaisuudessakin kasvavan liikennemäärän sekä luo turvallisen liikenneympäristön tienkäyttäjille. Lisäksi riittävän laajaksi rakennettu kiertoliittymä hillitsee tehokkaasti ajonopeuksia ja sitä kautta ennaltaehkäisee liikenneonnettomuuksia. Tässä vaiheessa, kun ollaan suunnittelemassa asemakaavamuutosta alueelle, voidaan ottaa huomioon kiertoliittymän tarpeet kaikkien tienkäyttäjäryhmien osalta. Vastine: Poliisilaitoksen lausunto on yhtenevä kaavassa suunnitellun liikenneratkaisun tavoitteiden kanssa. Kiertoliittymän suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan kaikkien tienkäyttäjäryhmien tarpeet. Liikenneturvallisuus tulee paranemaan esitetyn ratkaisun myötä. 3. FORTUM POWER AND HEAT OY Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Koulukatu Yläsatamakatu kiertoliittymän asemakaavamuutosehdotukseen. Kaukolämpöjohdot on vuosi sitten uusittu ao. alueelle ja toiveena on, ettei niitä tarvitsisi siirtää eikä muuttaa. Vastine: Olemassa olevat tekniset verkot otetaan huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. 4. JOENSUUN VESI Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 5. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksen toimivuutta ja turvallisuutta kaikkien liikenteen käyttäjäryhmien kannalta mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen po. risteykseen.

Liite 4, 5 / 6 4 Erityisesti Koulukadun liikenneturvallisuus on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta paikoin heikko. ELY-keskus suhtautuu positiivisesti Joensuun keskustan liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. 6. PUHAS OY Puhas Oy:llä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 7. ASUNTO OY YLÄSATAMAKATU 15 Asunto-0y Yläsatamakatu 15 (Koulukatu 32 b c/o REIM Joensuu Oy) hallitus on kokouksessaan päättänyt tehdä muistutuksen vireillä olevasta kaavaehdotuksesta Yläsatamakadun ja Koulukadun kiertoliittymän johdosta. Kaavassa on esitetty pakkolunastusta (101 m2) taloyhtiön tontista 167-2-19-10. Taloyhtiö esittää seuraavan muistutuksen kaavaehdotuksesta: Vaaditaan jalkakäytävän siirtämistä kauemmaksi rakennuksen kulmasta koska siitä aiheutuu taloyhtiölle haittaa: talvikunnossapidossa rakennuksen seinustalle Ientää mahdollisesti lunta ja loskaa, sekä mahdollisesti taloyhtiö joutuisi puomittamaan jalkakäytävän katolta uhkaavan lumen tai jään takia. Myös liiketilaan on haettu rakennettavaksi asuntoja, joten liian lähellä oleva jalkakäytävä aiheuttaa haittaa mahdollisille asunnoille. Vaaditaan, että kaupungin kustannuksella rakennetaan katolle Iumiesteet niille kohdille, jossa lumi tai jää pääsee tippumaan jalkakäytävälle. Aikaisemmin Iumet ovat tippuneet nurmialueelle, jossa ei liikuta. Kaavassa vaadittua parvekelasitusta ei hyväksytä siten, että ne olisi pakko rakentaa koulukadun puoleisille parvekkeille takautuvasti. Taloyhtiöön on uusittu vasta ikkunat, jotka täyttävät ääneneristys vaatimuksen. Vastine: Kaavassa on osoitettu katualueen laajennus nykyiselle tontille. Kiertoliittymästä on laadittu yleissuunnitelma Joensuun Keskustan osayleiskaavan kanssa samanaikaisesti laaditun liikennesuunnitelman yhteydessä. Liittymän rakentaminen edellyttää kaavassa osoitettua katualuetta. Jalkakäytävää ei täten voida suunnitella kauemmaksi asuinrakennuksesta. Katolta putoavat lumet ovat kiinteistön omistajan vastuulla. Kaupunki neuvottelee kaavassa osoitetun katualueen kaupasta taloyhtiön kanssa. Vapaaehtoisen kaupan

Liite 4, 6 / 6 5 yhteydessä voidaan neuvotella kaupan ehdoista ja suoritteista molemmin puolin. Tässä yhteydessä voidaan neuvotella katolta tippuvien lumien edellyttämistä rakenteellisista ratkaisuista ja niiden kustannuksista. Neuvottelutietä saatava ratkaisu edellyttää, että maakauppa tehdään kokonaisuudessaan. Mahdollisista haitoista ei voida erikseen sopia. Kaavan saatua aikanaan lainvoiman lunastaminen on kaavan toteuttamista. Lunastusta käytetään, jos vapaaehtoista kauppaa ei saada tehtyä. Lunastustoimituksesta vastaa maanmittauslaitos hakemuksen saatuaan. Lunastustoimituksessa ratkaistaan korvaukset maapohjasta ja mahdollisista kaavasta aiheutuvista haitoista. Parvekelasitus lisää asuntojen viihtyisyyttä ja tekee rakennuksen julkisivusta yhtenäisen. Kaavan määräykset tulevat noudatettaviksi tulevien rakennuslupien yhteydessä, eivät takautuvasti. 8. VIRPI PENTTINEN Koulu- ja Yläsatamakadun risteykseen ollaan näköjään suunnittelemassa kiertoliittymää. Näin luki Joensuun kaupungin nettisivuilla. Kuljen kyseisen risteyksen kautta päivittäin jalan, ja olen erittäin tyytyväinen risteyksessä oleviin LIIKENNEVALOIHIN. Ne lisäävät kevyen liikenteen turvallisuutta, sillä autoilijat ajavat lujaa Koulukadulla; rapa roiskuu ja kadun yli on vaikea päästä niissä risteyksissä, missä ei ole liikennevaloja. Autoilijat eivät ota huomioon kevyttä liikennettä lainkaan, mitäpä sitä jarruttelemaan. En ymmärrä tätä kiertoliittymävillitystä lainkaan, olen liikennevalojen säilyttämisen puolesta. Vastine: Kaavassa osoitettu kiertoliittymä huomioi tulevaisuudessakin kasvavan liikennemäärän sekä luo turvallisen liikenneympäristön tienkäyttäjille. Kiertoliittymä hillitsee tehokkaasti ajonopeuksia ja sitä kautta ennaltaehkäisee liikenneonnettomuuksia ja lieventää niiden vaikutuksia. Kiertoliittymän suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida nykyistä risteysjärjestelyä paremmin kaikkien tienkäyttäjäryhmien tarpeet.

Liite 5, 1 / 3 23.5.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K o u l u k a t u - Y l ä s a t a m a k a t u a s e m a k a a v a m u u t o s E h d o t u s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m u i s t u t u k s e t vas t i n e i n e e n

Liite 5, 2 / 3 1 Sisällysluettelo 1. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS... 2 2. ASUNTO OY YLÄSATAMAKATU 15... 2

Liite 5, 3 / 3 2 1. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. 2. ASUNTO OY YLÄSATAMAKATU 15 Asunto-Oy Yläsatamakatu 15 (Koulukatu 32 b c/o REIM Joensuu Oy) teki muistutuksen 1.12.2015 vireillä olevasta kaavaehdotuksesta Yläsatamakadun ja Koulukadun kiertoliittymän johdosta. Asunto-Oy Yläsatamakatu 15 hallitus on kokouksessaan käsitellyt asian ja se ei tyydy kaupungin antamaan vastineeseen jalkakäytävän läheisyyteen rakennuksesta ja kattolumien tuomaan ongelmaan, vaan päätti pitää muistutuksen näiltä osin voimassa. Lisäperustelut: Kattolumien hoidossa on käytetty hyväksi omaa tonttia ja nyt tämä osa ollaan lunastamassa. Liittymän suunnittelussa ei ole käsitelty tasapuolisesti miten liittymä sijoittuu suhteessa rakennukseen eri kiinteistöllä liittymän ympärillä. Yläsatamakatu 15 kohdalla liittymä sijoittuu kaikkein lähimmäksi rakennusta. Edelleen Asunto-Oy Yläsatamakatu 15 hallitus on valmis neuvottelemaan Joensuun kaupungin vapaaehtoisesta kaupasta lunastettavan tontin osalta, jotta näihin ongelmakohtiin saadaan ratkaisu. Vastine: Kaavassa on osoitettu suunnitellun kiertoliittymän edellyttämä katualueen laajennus nykyiselle tontille. Katualue laajenee kaikkien kiertoliittymään rajoittuvien tonttien alueella lähelle olemassa olevia rakennuksia. Kaupunki neuvottelee kaavassa osoitetun katualueen kaupasta taloyhtiön kanssa. Vapaaehtoisen kaupan yhteydessä voidaan neuvotella kaupan ehdoista ja suoritteista molemmin puolin. Tässä yhteydessä voidaan neuvotella katolta tippuvien lumien edellyttämistä rakenteellisista ratkaisuista ja niiden kustannuksista. Neuvottelutietä saatava ratkaisu edellyttää, että maakauppa tehdään kokonaisuudessaan. Mahdollisista haitoista ei voida erikseen sopia. Kaavan saatua aikanaan lainvoiman lunastaminen on kaavan toteuttamista. Lunastusta käytetään, jos vapaaehtoista kauppaa ei saada tehtyä. Lunastustoimituksesta vastaa maanmittauslaitos hakemuksen saatuaan. Lunastustoimituksessa ratkaistaan kokonaisuudessaan korvaukset maapohjasta ja mahdollisista kaavasta aiheutuvista haitoista.