K O U L U K A T U - Y L Ä S A T A M A K A T U K I E R T O L I I T T Y M Ä A s e m a k a a v a m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K O U L U K A T U - Y L Ä S A T A M A K A T U K I E R T O L I I T T Y M Ä A s e m a k a a v a m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Ilmakuva Koulukatu Yläsatamakadun risteysalueelta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 KOULUKATU YLÄSATAMAKATU KIRTOLIITTYMÄ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osia, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osia sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osia, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osia sekä katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1670 Kaava-alueen sijainti Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Yritysvaikutusten arviointi Muut vaikutukset TOTEUTUS KAAVAN TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE (Liitetään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (Liitetään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet Oheisaineistot 1. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma 2012

4 3 TIISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Koulukadun ja Yläsatamakadun liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Muutos parantaa keskustan liikenteellisen kehän joustavuutta sen luoteiskulmassa. Uusi liittymäjärjestely tarvitaan liikenteen lisääntyessä ja sen toteutus ajoittuu liikenteen tarpeiden mukaan. Kiertoliittymän toteuttaminen edellyttää katualueen laajentamista nykyisten tonttien alueille I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 alueella, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 alueella. Asemakaavan muutos on käynnistetty Joensuun kaupungin omasta aloitteesta. Sitä ohjaa Joensuun kaupunginvaltuuston ( 175) hyväksymä keskustan osayleiskaava. Sen keskeisiä tavoitteita ovat keskusta-alueen täydennysrakentamisen mahdollistaminen, liikenneverkon toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen kaikkien liikenteen käyttäjäryhmien kannalta ja rakennussuojelusta päättäminen koko keskusta-alueen osalta. Keskusta-alueen liikenneratkaisuihin keskittyvä liikennesuunnitelma on osa kaava-aineistoa. Liikennesuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi keskustan alueen liikenneratkaisuiden yleis- ja toteutussuunnittelulle. Ratkaisut ovat periaatteellisia ja tarkemmalle suunnittelulle suuntaa antavia. Suunnitelmassa esitetyt kiertoliittymät keskustan kehällä (Rantakatu, Suvantokatu, Koulukatu, Yläsatamakatu) mahdollistavat kehän toimimisen siten, että sen tärkeimmissä liittymissä voidaan kääntyä kaikkiin suuntiin. Tällä voidaan turvata erityisesti liikekeskustan saavutettavuus. Samalla kiertoliittymät mahdollistavat pääkatujen poikkileikkauksen kaventamisen, mikä antaa tilaa kevyen liikenteen väylille ja mahdollistaa mm. Rantakadulla ja Koulukadulla nykyistä turvallisemmat, keskisaarekkeelliset suojatieylitykset. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Tilaisuudessa oli 6 henkilöä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 3. Toteuttaminen Kiertoliittymän toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja alueelle laadittava katusuunnitelma on hyväksytty. Liite 1. Asemakaavaluonnos.

5 Kirkkokatu Koulukatu Kalevankatu Kauppakatu kt kt kt sp kt Kirkko sp sp kt kt sp sp sp sp kt kt sp Huoltamo kt sp kt sp sp kt V I I I II tuuletusritilat 3 kpl rp20 rp21 rp22 rp26 rp27 rp28 rp15 rp le p p p p p p KOULUKATU YLÄSATAMAKATU le le le dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba pp l 20% l 15% l 25% II I AK AK AK AL Liite 1, 1 / 5

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 5 AK AL Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja. 13 I 1234 YLÄSATAMAK 2000 l 15% Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää liike-, toimisto- ja kokoontumistiloja varten Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Rakennusala. 35 dba Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba.

7 Liite 1, 3 / 5 le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Katu. pp p Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie Pysäköimispaikka Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kiviaineisia tai muita kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 3. Liikennemelun vuoksi Koulukadulle ja Yläsatamakadulle avautuvat parvekkeet tulee varustaa parvekelasein. 4. Muita kuin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja ei saa muuttaa pääkäyttötarkoituksen mukaisiksi tiloiksi rakennusten ensimmäisessä kerroksessa. Myöskään uudisrakentamisen yhteydessä rakennuksen ensimmäisen kerroksen pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen määrä ei saa kasvaa. Ensimmäisen kerroksen asuntojen pääikkkunoita ei saa sijoittaa avautumaan Koulukadun tai Yläsatamakadun suuntaan. 5. Maanalaiseen kellariin sijoitettavien kerrosalaan laskettavien työtilojen tulee olla avoimessa yhteydessä samaan huoneistoon kuuluviin ensimmäisen kerroksen tiloihin.

8 Liite 1, 4 / 5 AUTO- JA POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 100 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- tai kokoustilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 190 neliömetriä kohti. Jos autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin on osoitettava: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 110 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 65 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 85 neliömetriä kohti. 2. Autopaikkoja voidaan sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille.

9 Liite 1, 5 / 5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N60 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osien sekä katualueen ja II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osien sekä katualueen asemakaavan muutos. KOULUKATU-YLÄSATAMAKATU-KIERTOLIITTYMÄ L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén II/1670 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. KSi/Kaija Kinnunen

10 4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksen ympäristössä. Risteysaluetta on kehitetty vuonna 2014 samanaikaisesti Sirkkalan sillan rakentamisen ja Yläsatamakadun parantamisen kanssa. Tällöin aiempi tasoristeys korvattiin liikennevalo-ohjauksella ja Yläsatamakatu katkaistiin Koulukadun länsipuolelta. Kyseiset toimenpiteet tehtiin voimassa olevan kaavan sallimissa puitteissa. Nyt suunnitellun kiertoliittymän toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta. Risteysalueen kupeessa on viisi kerrostalotonttia, joihin kaavamuutoksella on vaikutusta. Kerrostalot ovat 4-kerroksisia. Niiden alimmat kerrokset ovat ns. maanpäällisiä kellarikerroksia, joissa ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Poikkeuksen tekevät osoitteessa Yläsatamakatu 13 ja 15 olevat kerrostalot, joissa ensimmäisessä kerroksessa on liike-, myymälä- ja toimistotiloja. Kaava-alue muodostuu katualueista ja viidestä jo rakennetusta tontista Yläsatamakadun ja Koulukadun kulmauksessa. Myös lähiympäristö on rakennettua keskusta-aluetta. Siten alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja Rakennettu ympäristö Kaava-alue lähiympäristöineen on kolmi-neljäkerroksista asuinkerrostaloaluetta. Liiketilaa on muutamien talojen ensimmäisessä kerroksessa. Teboil-huoltoasema sijaitsee kaavamuutosalueen viereisellä tontilla Yläsatamakadun ja Kirkkokadun kulmauksessa Maanomistus Kaavamuutosalueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Nykyinen katualue on kaupungin omistuksessa.

11 5 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi kaava-alue kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Suunnittelualuetta sivuaa valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv). Kuva 1: Ote Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyrällä. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava on saanut lainvoiman Se korvasi Joensuun seudun yleiskaava 2020:n asemakaavoja ohjaavana yleiskaavana. Osayleiskaavan mukaan osa suunnittelualueesta on keskustatoimintojen alueella (C), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0 3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6 (e1). Osa alueesta on asuinkerrostalojen alueella (AK), jolla uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 1,0 2,0 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 4-6 (e2).

12 6 Kuva 2: Ote Keskustan osayleiskaavasta (KV ), suunnittelualue valkoisella ympyrällä. Asemakaava Kaava-alueella on voimassa asemakaavat ( ), ( ), ( ) ja ( ). Kaava-alueeseen sisältyvät tontit ovat yhdistettyjen liike- ja asuntorakennusten korttelialuetta (ALK), kerrostalojen korttelialuetta (AK) tai asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tonteilla on sallittu 3- kerroksisten rakennusten rakentaminen. Kaavat on pääosin laadittu aikaan, jolloin kerrostaloihin sai rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi maanpäällisen kellarikerroksen, jonka alaa ei laskettu kerrosalaan. Kaavoissa osoitettu rakennusoikeus tonteilla on e=0,9-0,95.

13 7 Kuva 3: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue punaisella katkoviivalla. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa

14 Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n tausta-aineistoksi on laadittu kaupungin kulttuuriympäristöselvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. Joensuun rantapuistovyöhyke ja Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko (mukaan lukien Kirkkokatu) ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Joensuun keskustan osayleiskaava, kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys (Pekka Piiparinen 2011) Selvitys on laadittu Joensuun keskustan yleiskaavan tausta-aineistoksi. Kaavamuutosalueeseen ei kohdistu arvokkaiden kohteiden tai miljööalueiden merkintöjä. Joensuun keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Ramboll Oy 2012) Kaupunkikuvaselvitys laadittiin osayleiskaavalähtöraportin täydentäväksi työksi. Selvityksessä analysoitiin kaupunkikuvan kannalta merkittävät aluejulkisivut, reunavyöhykkeet, näkymät, maamerkit sekä maisemarakenteen ominaispiirteet ja avattiin niiden merkitys kaupunkikuvalle. Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (Jarmo Tihmala 2012) Joensuun ruutukaavakeskustaa käsittelevä liikennesuunnitelma on laadittu keskustan osayleiskaavan osaselvitystyönä. Suunnitelmassa on kartoitettu keskustan liikennejärjestelmän kehittämismalleja. Mallien pohjalta on muodostettu periaatteet ja toimenpiteet, joilla keskustan liikenteellisiä olosuhteita voidaan parantaa. Koulukatu Yläsatamakatu risteysaluetta on esitetty kehitettäväksi toteuttamalla risteykseen kiertoliittymä. Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Joensuun keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys keskustan pääkatuverkostolta. Laskennat tehtiin sekä tasolaskentana 2 metrin korkeudelle maanpinnasta että ns. julkisivulaskentoina ohjearvomäärittelyn mukaisesti ekvivalenttimelutasoina klo 7-22 ja 22-7 väliselle ajalle. Mitoittavana ovat päivämelutasot. 8

15 9 2 TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa liikennesuunnitelmassa esitetyn liikenneratkaisun toteuttaminen Koulukadun ja Yläsatamakadun risteykseen. Koulukadun ja Yläsatamakadun liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Muutos parantaa keskustan liikenteellisen kehän joustavuutta sen luoteiskulmassa. Uusi liittymäjärjestely tarvitaan liikenteen lisääntyessä ja sen toteutus ajoittuu liikenteen tarpeiden mukaan. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Yläsatamakadun ja Koulukadun kiertoliittymällä mahdollistetaan osaltaan Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa liikennesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen ruutukaavaalueella. Liittymäratkaisulla vastataan myös liikenteen lisääntymisen tarpeisiin. Liikennesuunnitelmassa esitetyt kiertoliittymät keskustan kehällä (Rantakatu, Suvantokatu, Koulukatu, Yläsatamakatu) mahdollistavat kehän toimimisen siten, että sen tärkeimmissä liittymissä voidaan kääntyä kaikkiin suuntiin. Tällä voidaan turvata erityisesti liikekeskustan saavutettavuus. Samalla kiertoliittymät mahdollistavat pääkatujen poikkileikkauksen kaventamisen, mikä antaa tilaa kevyen liikenteen väylille ja mahdollistaa mm. Rantakadulla ja Koulukadulla nykyistä turvallisemmat, keskisaarekkeelliset suojatieylitykset. Katualueeseen rajoittuvien, kaavan myötä alaltaan pienentyvien, tonttien rakennusoikeudet ja kerrosluvut päivitetään vastaamaan jo rakennettua tilannetta.

16 Voimassa oleva asemakaava Asemakaavamuutos Tontin pinta-ala 1559 m m 2 (-101 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,1 Rakennusoikeus 1403 k-m k-m 2 Rakennettu 1432 k-m 2 Kellarikerroksen ala n. 170 m2 Kerrosluku Tontin pinta-ala 2193 m m 2 (-27 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,12 Rakennusoikeus 1974 k-m k-m 2 Rakennettu 2066 k-m 2 Kellarikerroksen ala n. 350 m2 Kerrosluku Tontin pinta-ala 3067 m m 2 (-83 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,95 e = 1,293 Rakennusoikeus 2914 k-m k-m 2 Rakennettu 2959 k-m 2 Kellarikerroksen ala n. 964 m2 Kerrosluku Tontin pinta-ala 1602 m m 2 (-102 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,282 Rakennusoikeus 1442 k-m k-m 2 Rakennettu 1442 k-m 2 Kellarikerroksen ala n. 485 m2 Kerrosluku Tontin pinta-ala 1585 m m 2 (-18 m 2 ) Tonttitehokkuus e = 0,9 e = 1,213 Rakennusoikeus 1426 k-m k-m 2 Rakennettu 1426 k-m 2 Kellarikerroksen ala n.474 m2 Kerrosluku

17 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Kaavamuutosalue koostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta AL ja asuinkerrostaloalueesta AK. Kiertoliittymän mahdollistamiseksi katualuetta on laajennettu aiemman kaavan mukaisille korttelialueille, jolloin tonttien pinta-alat ovat pienentyneet. Kaavaratkaisussa ei ole puututtu aiemman kaavan mukaisiin rakennusaloihin. Kaavassa osoitetut rakennusten kerrosluvut on päivitetty vastaamaan jo rakennettujen kerrostalojen kerroslukua. Rakennusoikeudessa on huomioitu aiempien ns. maanpäällisten kellarikerrosten kerrosala. Myös myymälä-, liike-, toimisto-, ja kokoontumistilojen enimmäisosuus kokonaiskerrosalasta on säilytetty voimassa olevan kaavan mukaisina. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Asemakaavamuutos mahdollistaa kiertoliittymän toteuttamisen Koulukadun ja Yläsatamakadun risteysalueelle. Risteysalueen ja Koulukadun muutokset muuttavat kaupunkikuvaa. Ruutukaavalle ominainen risteysten samankaltaisuus rikkoutuu tällä kohtaa. Keskustan liikenteellinen kehä korostuu Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavamuutos on osaltaan edistämässä sujuvaa liikennettä keskustan kehällä ja sitä kautta sillä on positiivisia yritysvaikutuksia liikekeskustalle. Liikenteen sujuvoittaminen keskustan kehällä tekee keskustassa asioimisesta sujuvaa ja houkuttelevaa. Kaavan mahdollistama kiertoliittymän rakentaminen ja Koulukadun liikenteelliset muutokset työllistävät rakennusalan yrityksiä Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintijärjestelyihin Koulukatu ja Yläsatamakatu ovat osa ns. keskustan kehää, jolle ohjataan keskustan läpiajoliikenne, keskustaan saapuva asiointiliikenne ja pysäköintilaitoksista poistuva liikenne. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen katujen risteykseen.

18 Sirkkalan silta ohjaa suuren osan keskustaan saapuvasta liikenteestä kulkemaan Yläsatamakadun kautta. Tämän johdosta Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksestä on muodostunut aiempaa vilkkaampi ja se ruuhkautuu hetkittäin. Liikennemäärien ennakoidaan kasvavan myös tulevaisuudessa, jolloin ruuhkautuminen kasvaa. Liittymän ruuhkahuippu on hallittavissa kiertoliittymällä selvästi sujuvammin verrattuna nykyiseen valo-ohjaukseen. Yläsatamakadun liikennemäärä on nykyisin n ajon./vrk (huhtikuu 2015) ja sen ennustetaan kasvavan n ajoneuvoon/vrk vuoteen 2030 mennessä. Koulukadun liikennemäärä on nykyisin n ajon./vrk (huhtikuu 2015) ja sen ennustetaan kasvavan n ajoneuvoon/vrk vuoteen 2030 mennessä. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavahanke ei lisää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta, joten vaikutukset ovat positiiviset. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Ei merkittäviä vaikutuksia. Tekniset verkostot ovat valmiiksi olemassa. Katujen ja teknisen huollon verkkojen peruskorjaukset yhteen sovitetaan alueella. 12 Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke on kaupungin strategioiden mukainen. Kaavan mahdollistamat liikenneratkaisut edistävät strategian päämäärää lisätä pyöräilyä, kävelyä ja parantaa joukkoliikenteen toimivuutta. Hanke tukee kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta.

19 13 4 TOTEUTUS 4.1 KAAVAN TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kuva 4: Katusuunnittelmaluonnos Koulukadun ja Yläsatamakadun uudesta risteysjärjestelystä. 4.2 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kiertoliittymän rakennussuunnitelmat voidaan hyväksyä kaavan saatua lainvoiman. Suunniteltu liittymä voidaan rakentaa, kun se on liikenteellisesti tarpeen. Asuntotonteilla rakennuslupaa voidaan hakea, kun kaava on saanut lainvoiman. Kiinteistönomistaja päättää rakentamisen ajankohdasta.

20 14 5 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaavahanke käynnistyi kaupungin omasta aloitteesta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin keskiviikkona klo Kaupunkirakenneyksikössä, osoitteessa Muuntamontie 5. Tilaisuudessa oli 6 henkilöä. Kaavamuutoksesta jätettiin 3 lausuntoa. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteenä 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 3 viikkoa kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Nähtävillä oloajasta kuulutetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2016 aikana. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kalle Sivén Kartat: Kaija Kinnunen

21 Työ nro 1670 Liite 2, 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K O U L U K A T U - Y L Ä S A T A M A K A T U K I E R T O L I I T T Y M Ä O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin I kaupunginosan kortteleiden 10 ja 18 osia, II kaupunginosan kortteleiden 11 ja 19 osia sekä katualueita. Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee Koulukadun ja Yläsatamakadun risteyksessä. Katujen liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, joka edellyttää nykyistä katualuetta enemmän tilaa. Muutos parantaa keskustan liikenteellisen kehän joustavuutta sen luoteiskulmassa. Uusi liittymäjärjestely tarvitaan liikenteen lisääntyessä ja sen toteutus ajoittuu liikenteen tarpeiden mukaan. Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin omasta aloitteesta.

22 Liite 2, 2 / 4 Suunnittelutilanne Joensuun keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaava on tullut osittain voimaan Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja asuinkerrostalojen aluetta (AK). Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat ( ), ( ) ja ( ), Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on pääosin liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK, AL, ALK). Alueella ei ole voimassa MRL 53 mukaisia rakennuskieltoja. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva voimassa oleva asemakaava ja asemakaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, elinkeinotoimintaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavahankkeista kertovassa kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt alkuvuodesta Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestetään klo kaupunkirakenneyksikössä (Muuntamontie 5). Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internetsivuilla ( Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee loppuvuodesta 2015.

23 Liite 2, 3 / 4 Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikköön, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelussa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh sähköposti kalle.siven@jns.fi Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:

24 Liite 2, 4 / 4 Asemakaavaprosessi

25 Liite 3, 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K o u l u k a t u - Y l ä s a t a m a k a t u a s e m a k a a v a m u u t o s O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

26 Liite 3, 2 / 3 1 Sisällysluettelo 1. CARUNA ESPOO OY FORTUM POWER AND HEAT OY JOENSUUN VESI... 2

27 Liite 3, 3 / CARUNA ESPOO OY Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa oheisen liitekartan mukaisesti. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnos. ja ehdotusvaiheissa. 2. FORTUM POWER AND HEAT OY Vastine: Sähkönjakeluverkosto huomioidaan suunnittelussa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa lausunnon antaminen on mahdollista. Kiertoliittymää suunniteltaessa ja rakennettaessa on otettava huomioon risteysalueella olevat kaukolämpöputket ja kaivot. Vastine: Olemassa olevat tekniset verkot otetaan huomioon alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. 3. JOENSUUN VESI Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumisja arviointisuunnitelmaan.