1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Taloussuunnitelman laatimista ovat tänä vuonna erityisesti vaikeuttaneet talousarviorakenteen muutokset. Uuden talousarviosuosituksen mukaan toiminnat on jaettu kohderahoitteisiin ja budjettirahoitteisiin. Toisaalta omista päätöksistä johtuen on tilalaitos erotettu erilliseksi taseyksiköksi, jolloin entiset sisäiset menot ja tulot ovat muuttuneet ulkoisiksi. Kaukolämpötoiminnan rakenteellinen muutos vähentää sekä tuloja että menoja yli 5 miljoonaa euroa. Nämä muutokset ovat vaikeuttaneet erityisesti vertailtavuutta aiempiin vuosiin. Teknisiä vaikeuksia merkittävämpää on kuitenkin yleinen talouden epävarmuus. Orastava kasvu on taittumassa ja uuden laman pelko on todellinen. Uuden hallituksen päättämä tilapäinen valtionosuuksien alentaminen tuskin osoittautuu kovin lyhytaikaiseksi. Yhdistymisavustus 2,1 miljoonaa euroa jää pois vuonna 2012. Naantalin erityisvahvuuksia ovat pitkään olleet jatkuva väestönkasvu, suhteellisen vahva huoltosuhde, tiivis yhdyskuntarakenne sekä poikkeuksellisen suuret yhteisövero- ja satamatulot. Tänä päivänä näistä erityisvahvuuksista on jäljellä satamatulot. Yhteisöverot ovat lisääntyneet, mutta hyvinäkään vuosina niiden suhteellinen painoarvo kaupungin taloudessa tuskin enää yltää aiemmalle tasolle. Väestörakenteen nopea ikääntyminen näkyy jo hidastuvana palkkaverotulojen kasvuna ja lisääntyneinä menoina palveluissa. Talousarviossa vuosikate paranee 8 miljoonaan euroon, mutta poistojen kasvaessa jää tulos kuitenkin 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin verojen kokonaiskertymän arvioidaan nousevan ensi vuonna 6,7 prosenttia, josta tuloveroprosentin korotus 0,5 prosenttiyksiköllä vaikuttaa 2,9 prosenttia. Valtionosuudet kasvavat 7,3 prosenttia. Toimintakate kasvaa 3,5 prosenttia tilinpäätösennusteesta. Henkilöstömenoissa on varauduttu 2,6 prosentin kasvuun tehdyn raamisopimuksen ja henkilöstösuunnitelman edellyttämien lisäysten perusteella. Suunnittelukauden nettoinvestointimenoja (36,2 M ) on karsittu toimielinten esityksistä (50,3 M ). Talousarviovuoden 2012 osalta toimielinten esityksistä on paloaseman lisäksi vähennetty 3,4 miljoonaa euroa. Noin 9,1 miljoonan euron nettoinvestointiohjelma sisältää vuodelta 2011 siirtyvien kohteiden uudelleenbudjetointia 1,6 miljoonaa euroa. Tämä johtaa vuonna 2012 noin 1,1 miljoonan euron lisävelkaantumiseen. Paloasemahanke ei sisälly talousarvioon. Sen toteuttamistavasta tehdään avustusten perusteella eri päätös. Talouden tasapainottaminen velkaantumisen pysäyttämiseksi on välttämätöntä. Verojen ja valtionosuuksien lisäksi on tulopohjaa vahvistettava maksujen ja muiden tulojen kautta. Tämä edellyttää uutta asemakaavoitusta kaavoitussopimuksineen, tonttimyynnin lisäämistä ja muiden kuin kaupungin omassa käytössä olevien kiinteistöjen osittaista myymistä. Suunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kääntyy vuonna 2015 laskuun. 1
2 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Kuntalain 65 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi vahvistetaan talousarvioksi. Investointi- ja henkilöstösuunnitelma sekä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt taloussuunnitelman lähtökohdat ja ohjeelliset raamiluvut. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetyn puitelain 7 :n velvoite asumisen, liikenteen, maankäytön ja kuntarajat ylittävien palvelujen suunnittelussa koskee Turun kaupunkiseudulla Naantalia yhdessä seitsemän muun kunnan kanssa. Sittemmin mukaan on tullut myös muita seudun kuntia siten, että suunnittelu on nykyisin koko kaupunkiseudun kattavaa. Laissa edellytetty kaupunkiseutusuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.8.2007. Seudullisia hankkeita valmistellaan kuntien sopiman päätöksentekomallin mukaisesti ylimpänä elimenä kuntakokous. Hankkeista osa on jo tullut päätöksentekovaiheeseen. Kaupunginvaltuusto on 8.2.2010 hyväksynyt Tulevaisuuden Naantali asiakirjan, johon on kirjattu kaupungin strategiset tavoitteet. 2
2.1 KONSERNI Kuntalain 13.2 1. kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntaliiton keväällä 2011 julkaisema kunnan talousarvion laadintaa ohjaava suositus ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti: Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Kaupungin voimassa oleva strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.2.2010 ja nykyinen konserniohje 28.2.2011. Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia ohjaavana viitekehyksenä. Konserniohjeen perusteella on käynnistetty Naantalin Energia Oy:n, Naantalin Vuokratalot Oy:n ja Naantalin Matkailu Oy:n toimintaohjeen päivitys ja ne on tarkoitus saattaa voimaan kevään 2012 aikana. Keskeisten operatiivisten yhtiöiden osalta on toimintaohjeluonnoksiin keskustelupohjaksi luonnosteltu yhtiöittäin seuraavia tavoitteita - Naantalin Energia Oy: yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, mahdollisimman korkeaan osingonmaksuun. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin taloussuunnitelmassa vuosittain. Osatavoitteina on tarkoitus täsmentää kantaa sähkön siirtohinnoittelun tasoon ja sähkönmyyntitoiminnan sekä urakointiliiketoiminnan kannattavuuteen - Naantalin Matkailu Oy: yhtiölle on tarkoitus asettaa tavoitteeksi huolehtia palveluista, joista keskeisiä ovat leirintäaluetoiminta, vierasvenesataman hoito, matkailuneuvonta matkailumarkkinointi sekä toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toimialan strate- 3
gian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Lähtökohtana on, että toiminta on mitoitettava vuosittain päätettävään ostopalvelusopimukseen - Naantalin Vuokratalot Oy: yhtiön toiminnan tavoitteet olisivat mm. mahdollisimman korkea käyttöaste, mahdollisimman vähäiset luottotappiot ja omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset. Yhtiön tulee maksaa kohtuullinen tuotto kaupungin yhtiöön sijoittamille varoille, mikä tuotto on korkeintaan 5,68 %. Lisäksi yhtiö halutaan velvoittaa seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja tekemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Edelleen yhtiö olisi velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista ohjaavien suunnitelmien valmisteluun. Kaupungin henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2012 on esitetty controller-nimikkeellä virkaa, jonka haltijan tehtäviin tulee sisäisen tarkastustoiminnan ohella kuulumaan kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ja talouden seuranta sekä juokseva raportointi. 4
3 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 3.1 Kunnan alue 3.2 Ympäristö 3.3 Väestö ja työllisyys Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Naantali rajoittuu Turun, Länsi- Turunmaan (1.1.2012 alkaen Parainen) ja Raision kaupunkeihin sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntiin. Kaupungin pinta-ala on 355 km², josta maa-pinta-alaa 279 km 2. Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin Naantaliin vuoden 2011 alusta lukien. Liitoksen myötä kaupungin asukasluku kasvoi runsaat 150 asukasta ja pinta-ala 50 km 2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen koko hallintoon. Vuoden 2011 alussa Naantalin asukasluku oli 18 807. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 263 henkeä. Kaupungin osuus Turun seutukunnan väestöstä on 6,1 %. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v 19 64 v 65 74 v yli 74 v Yhteensä 31.12.19 90 1 307 2 554 9 038 1 081 642 14 662 1995 1 484 2 663 9 650 1 261 796 15 854 2000 1 505 2 692 10 278 1 307 961 16 743 2005 1 399 2 866 10 924 1 408 1 191 17 788 2007 1 387 2 897 11 034 1 532 1 267 18 117 2008 1 430 2 878 11 156 1 629 1 298 18 391 2009 1 417 2 852 11 216 1 730 1 329 18 544 2010 1 407 2 866 11 263 1 877 1 394 18 807 Lähde: Tilastokeskus Talousarvion laadinnan ohjeellisena asukaslukuarviona on käytetty 18 920 asukasta vuoden 2012 alkaessa. 5
Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen hallitun väestönkasvun. Kasvu, joka perustuu sekä muuttovoittoon että syntyneiden enemmyyteen, vaikuttaa kaikkiin ikäluokkiin. Lisäksi vanhimpien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Siksi hyvän palvelutason ylläpitämiseksi on varauduttava oikea-aikaisiin ratkaisuihin kaikilla palvelusektoreilla niin sivistys-, sosiaali- kuin tekniselläkin toimialalla. Kaupunginvaltuuston toimikaudekseen vahvistamaan Naantali-strategiaan on kirjattu periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Täydentäviä keskeisiä linjauksia sisältävät myös mm. strateginen yleiskaava, elinkeinopoliittinen ohjelma ja matkailustrategia. Työllisyystilanne on kaupunkiseudun kehitystä seuraten heikentynyt myös Naantalissa. Vuoden 2010 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 7,3 %. Turun seudulla jatkuvan rakennemuutoksen johdosta on pelättävissä, että tilanne edelleen heikkenee. Kaupunki on laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti pyrkinyt omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta. 3.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. Kaupungin valmisteilla oleva strateginen yleiskaava tavoittelee hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. 6
4 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Hallinto Alueen asukkaiden tekemän esityksen mukaisesti Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin Naantaliin vuoden 2011 alusta. Kaupungin asukasmäärä kasvoi liitoksen johdosta runsaalla 150:llä ja pinta-ala 50 km 2 :llä. Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan alkuvuodesta 2010 hyväksytyn strategian linjausten mukaisesti. Kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen voimassaolo päättyy vuoden 2011 lopussa. Turun kaupunkiseudun yhteistyö jatkuu uudistetulla päätöksentekojärjestelmällä, jossa elinkeinoasiat on erotettu Turun seudun kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelukeskus Potkurin hoidettavaksi. Seudulliset palvelut sekä asumisen, liikenteen ja maankäytön seudullinen päätöksenteko tapahtuu kuntakokouksessa, jossa edustettuna ovat seudun kuntin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kaupungin- ja kunnanjohtajat. Seudullisessa yhteistyössä on toteutettu ja valmisteilla useita hankkeita. 4.2 Henkilöstö Kaupungin työyhteisöissä tehdään monipuolista ja yhteiskunnallisesti arvostettua työtä. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattimaisesti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja sekä samalla vahvistaa henkilöstön työelämän laatua. Henkilöstöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat Tulevaisuuden Naantali-strategiaan. Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toimivat henkilöstösuunnittelun, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin painopistealueina. Tavoitteiden käytäntöön viemisessä korostuvat esimiestyö, kehityskeskustelut sekä vuorovaikutus esimiesten ja henkilöstön välillä. Henkilöstöstrategian mukaiset päämäärät ja kehittämiskohteet ovat: 1) Palvelumuutoksen edellyttämän henkilöstömäärän ja palveluverkon turvaaminen 2) Osaava henkilöstö 3) Hyvä työnantajaimago 4) Sosiaalisen pääoman turvaaminen 5) Kannustava palkitsemisjärjestelmä 6) Tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu 7) Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 8) Avoimen yhteistoiminnan hengen noudattaminen 7
Johtamisen oikeudenmukaisuus on keskeinen työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiehen tavassa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta mitataan Kunta10- tutkimuksen avulla. Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa jatketaan edelleen. Pääpaino työterveyshuollossa on kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toiminta kohdennetaan erityisesti riskiryhmiin. Varhaisen tukemisen malliin on kehitetty uusia seurantaraportteja ja toimintaa kehitetään edelleen. Ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamista tuetaan edelleen kaupungin ikäohjelman avulla. Nuorenpien ikäluokkien pysyttäminen ja motivoiminen, erilaisuuden ja eriikäisyyden hyödyntäminen ovat keskeisiä henkilöstöstrategian mukaisia haasteita, jotka edellyttävät uudenlaisia johtamis- ja työskentelytapoja. Osaaminen on tärkeä työkalu palvelujen kehittämisessä. Henkilökunnan ammattitaidon kehittämistä tuetaan koulutus- ja henkilöstöpolitiikan keinoin. Henkilöstölle tarjotaan edelleen mahdollisuuksia monipuoliseen ammattitaitoa syventävään täydennyskoulutukseen sekä tarpeen tulleen uudelleen koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen suomia mahdollisuuksia käytetään aikaisempien vuosien tapaan hyväksi sekä täydennyskoulutuksessa että henkilöstön uudelleensijoitustoiminnassa. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu keskitetyn koulutuksen kautta. Esimiehille kohdennettu viides johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutusohjelma päättyy vuonna 2012. Sähköisen rekrytoinnin edistäminen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoprojekti ovat vuoden 2012 keskeisimmät kehittämiskohteet. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty käyttötalousosassa tehtäväalueilla henkilöstöhallinto ja palkkahallinto. Henkilöstöstrategian pohjalta laaditaan erillinen toimenpidesuunnitelma vuodelle 2012. 8
5 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Naantalin strategia on hyväksytty valtuustossa 8.2.2010. Se sivuaa talouden hallintaa seuraavin määrityksin: - kaupungin talous turvataan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja väestönkasvulla (edellytysten luonti, verojen ja maksujen oikea taso) - toiminnan tuottavuutta parannetaan - talouden tasapaino: toiminnan taloudellisuus kehittyy - tuloveroprosentti tarkoituksenmukaisen kilpailukykyisellä tasolla - toimintatuottojen pitäminen ajan tasalla - vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä. Määritykset talouden osalta poikkeavat edellisen strategian sisällöstä sanallisesti merkittävästi. Osittain myös voi arvioida tavoitteiden muuttuneen. Uudesta määrittelystä on myös jätetty pois viittaukset merkittäviin kaupungin maksutulolähteisiin. Määritelmän viimeistä lausetta vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä ei pidä tulkita vuonna 2008 alkaneen talous- ja rahoituskriisin synnyttämäksi vaan sen lähtökohtana on ollut voimakas investointiohjelma. Kansainvälisen talouskriisi ja euroalueen omat talousongelmat vaikuttavat edelleen hyvin voimakkaasti Euroopan ja Suomen talouksiin. Lokakuun lopulle tultaessa näyttää siltä, että euromaat olisivat löytämässä Kreikan talousongelmiin yhteisen ratkaisun, millä yritetään estää ns. domino-efektiä. Kuntien taloustilannetta helpottaa jossain määrin se, että hallitus aikoo jatkaa kahdella vuodella yhteisöveron korotettua jako-osuutta. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalin talouden peruselementeissä on se, että kaupunki ei enää saa yhteisöverotuottoja poikkeuksellisen paljon verrattuna kunnallisveroon. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Naantalin verolajeittaisten jako-osuuksien kehitys. Jako-osuus on Naantalin hyväksi maksuun pantavan veromäärän suhde koko maan vastaavaan maksuunpanoon. Yhteisöveron jako-osuus nousee nyt hieman ylöspäin ja sen uskotaan olevan muutaman vuoden kohonneella tasolla. Kun 2012-2013 ryhmäosuus on myös tilapäisesti korkeammalla, osuus muutos hyvään kohtaan. Kiinteistöverotuksen puolella laajentuneen kaupungin kehitys on ollut melko tasainen. 9
0,0080 0,0070 JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero 0,0020 0,0010 0,0000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuoden 2010 verotuksen ennakkotiedoissa kaupungin kehitys on ollut yli keskiarvon ansiotulojen osalta. Ansiotulolajeittain tarkasteltuna on valitettavaa, että palkkatuloissa muutos oli alle koko maan muutoksen koko maa 2,4 % ja Naantali 2,0 %. Kesällä 2011 julkaistu em. tulokehitystilasto osoittaa keskeisten ansiotulolajien osalta koko maassa keskimäärin 3,1 prosentin kasvua, kun Naantalissa kasvu oli 3,8 %. Oheinen taulukko kertoo Naantalin tuloveroprosenttihistoriaa ja suunnitelmaa. Taulukossa on Naantalin nimellinen ja efektiivinen veroprosentti sekä koko maan nimellinen tuloveroprosentti (kursiivi = ennakollinen). 2008 2009 2010 2011 2012 Tuloveroprosentti koko maa 18,54 18,59 18,97 19,17 19,25 Tuloveroprosentti Nli 16,81 16,50 17,25 17,25 17,75 Efektiivinen veroaste Nli 13,50 13,03 13,42 13,33 13,55 Tuloveroprosentin ja efektiivisen prosentin ero on seuraava - tuloveroprosentti on valtuuston vahvistama tuloveroprosentti, jonka mukaan verovelvollinen maksaa veroa siitä tulon osasta, joka jää jäljelle vähennysten jälkeen - efektiivinen veroprosentti kertoo, kuinka suuri lopullisen kunnallisveron määrä on suhteessa kaikkiin veronalaisiin tuloihin eli kuinka suuri osa kaikista veronalaisista tuloista muuntuu tulo- ja verovähennysten jälkeen kunnan verotuloksi. Kaupunginhallituksen ehdotus on laadittu kaupunginvaltuuston päättämien veroprosenttien mukaan. Tuloveroprosentti on 17,75 % (korotusta 0,5 %-yksikköä) ja kiinteistöveron osalta keskeisiin prosentteihin tuli korotusta 0,05 %-yksikköä. Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 50,3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen ehdotus vuosille 2012 2015 päätyy kauden lopussa 45,1 miljoonan euron lainamäärään. Koko maan asukaskohtainen velkamääräennuste on kääntynyt jyrkkään nousuun. 10
Suunnitelmassa oletetaan seudullisen kaukolämpötoiminnan siirtyvän seudullisen ratkaisun mukaan Turku Energialle. Sataman mahdollista yhtiöittämistä selvitetään. Konserniyhtiöihin liittyen oletetaan Naantalin Energia Oy:n jatkavan nousujohteisesti osingonmaksua (oletus 500 000 euroa) ja Naantalin Vuokratalot Oy:n maksavan kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle (arvio NVT:n osalta vuodelle 2012 noin 60 000 euroa). Kuntaliitosavustusta ei enää saada, mutta vv. 2009 2013 kaupunki saa valtionosuuden vähenemisen korvausta noin 500 000 euroa vuodessa. Kuntaliitokseen liittyvien em. tuloerien lakkaaminen on otettu huomioon kauden tuottoarvioissa, samoin verotuloennusteessa em. kuntien yhteisöveron ryhmäosuuden tilapäisesti korotettu taso (27,87 %-yksikköä 2012-2013) ja sen palautuminen tasolle 22,87 %-yksikköä vuodesta 2014 alkaen. Valtionosuusuudistus 2010 aiheutti epävarmuutta vuoden 2011 ja samalla koko kauden verorahoituksen kokonaisuuden arvioimisessa. Vuosi sitten edelleen noudatettu varovaisuus antoi 2011 mahdollisuuden nostaa valtionosuustuottoa runsaalla puolella miljoonalla eurolla edelleen voimakkaasti lisääntyneiden menotarpeiden osittaiseksi kattamiseksi. Käsillä olevan suunnitelmakauden valtionosuuksiin on valtakunnan tasolla ensin tehty kustannustason oikaisut ja sen jälkeen, liittyen hallitusohjelmaan, valtionosuuksien leikkauksia. Kunnallisveron veropohja perustuu 2010 verotuksen ennakkotietoihin. Yhteisöverotuotoissa on jako-osuutta nostettu. Suunnitelmavuosina yhteisöveron jako-osuutena on käytetty vuoden 2012 jako-osuutta. Veronsaajille jaettavana kertymänä on käytetty Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota. 11
Erikoissairaanhoidon menomääräraha on perinteisesti yksi vaikeimmin ennustettava kohde, mutta nyt sen rinnalle ovat nousseet lastensuojelun ja vanhustenhuollon määrärahatarpeen ennustaminen. Vanhainkodin laajennus- ja peruskorjattujen tilojen tultua täysimääräisesti käyttöön odotetaan ostopalvelujen käytössä laskevaa kehitystä. Käyttötalouden tehtäväalueiden TA11-sarakkeessa on määräraha- ja tuloarviomuutokset mukana valtuuston 10.10. pitämään kokoukseen asti. Suunnitelmakauden verotuloennuste ja lyhyt historia tilitysperusteisesti on oheisen taulukon mukainen. Vuoden 2011 luku eroaa vähäisesti osavuosiraportti 2:n luvusta. TILIVUOSI 2010 2011** 2012** 2013** 2014** 2015** Kunnallisvero 55 165 56 698 59 867 63 136 65 955 68 300 Muutos % 6,9 2,8 5,6 5,5 4,5 3,6 Yhteisövero 6 046 6 413 7 590 8 170 7 182 7 182 Muutos % -8,8 6,1 18,4 7,6-12,1 0,0 Kiinteistövero 4 698 4 937 5 362 5 423 5 482 5 545 Muutos % 45,4 5,1 8,6 1,1 1,1 1,1 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 65 909 68 048 72 820 76 729 78 620 81 027 Muutos % 7,2 3,2 7,0 5,4 2,5 3,1 Valtionosuuslaskelmaan sisältyvä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on laskettu näiden lukujen ja valtakunnallisten tämänhetkisten verotuloennusteiden mukaan. Telakan työllisyys ja sen seurausvaikutukset ovat jo pitkään varjostaneet Turun seutukunnan kehitysennusteita. Lokakuussa 2011 tilanne on hieman valoisampi, koska telakka on ilmoittanut uusista tilauksista kuluneen vuoden aikana. Naantaliinkin välillisesti hyvin voimakkaasti vaikuttava öljyn tuontihinta kääntyi voimakkaaseen laskuun syksyllä 2008. Tällä hetkellä tilanne on palautunut tuosta jyrkästä muutoksesta, mutta kansainvälinen talous reagoi edelleen varsin nopeasti muutoksiin, koska talouskriisiin ei ole vielä löytynyt luottamusta herättävää ratkaisua. Kotimaassa on edessä tiivis neuvottelukierros työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Työnantaja- ja työntekijäin keskusjärjestöt tekivät ns. raamisopimuksen, jonka pitävyys tarkastellaan marraskuun lopulla. Kunta-alan VES- ja TES sopimukset ovat voimassa kuluvan vuoden loppuun. Kuntiin kohdistuvan vaatimuksen palvelujen järjestämisestä ei voida sanoa kevenevän. Samaan aikaan kun palveluja osoitetaan yhä laajemmalle joukolle, niin palvelujen järjestämisvastuuta valtion, kuntien ja mahdollisesti muiden toimijoiden kesken muutetaan, joten luotettavaa arviota ei voi helposti tehdä. Isona trendinä kuntapuolella on lisääntyvä palveluosto, mistä merkittävä osa on kuntasektorin sisäistä palveluostolisäystä eli palveluostoa sairaanhoitopiireiltä. Tämän lisäksi myös toimintojen yhtiöittäminen on yleistynyt. 12
Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2014, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta, joka tehdään kolmeksi vuodeksi. Kaikki suunnitelman vuodet ovat ennusteessa alijäämäisiä alijäämän kuitenkin pienentyessä kauden loppua kohden. Suunnitelmavuosille on muihin tuottoihin merkitty melko mittava tuottotaso-odotus. Tämä perustuu käyttöomaisuuden myyntivoittojen kotiuttamiseen esim. ns. keskustan rakennemallin alueelta. Vesihuollossa on otettu huomioon Turun Seudun Vesi Oy:n vedentoimituksen alkaminen joulukuussa 2011. 13