Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen Loppuraportti 1.12.2009 31.10.2011 Osastonhoitaja Hilkka Timonen Kehittäjätyöntekijä, th Miia Kauppila PaKaste suunnittelija Jaana Kupulisoja
Sisällysluettelo 2 TIIVISTELMÄ...4 Johdanto...5 1. Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittämisen lähtökohdat...6 2. Vastaanoton kehittämisen tavoite...8 3. Vastaanoton kehittämisen toteutus ja tuotokset...9 3.1. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto...10 3.2. Sairaanhoitajavastaanotot ja päiväohjelmien uusiminen...12 3.3. Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen...13 3.4. Tiimien muodostaminen...16 3.5. Päivystystoiminnan muutokset...17 3.6. Hoitopolkujen selkiyttäminen...18 3.7. Potilasjonojen hallinta...19 3.8. Kehittämisen tuki...20 3.9. Tiedotustoiminta...20 4. Kemin terveyskeskusvastaanoton kehittämisen arviointi...22 4.1. Arviointimittarit...22 4.2. Potilaskyselyt arvioinnin tukena...22 4.3. Työskentelyjaksot kehittämisen menetelmänä...23 5. Pohdinta...24
Kuviot: Kuvio 1. Kemin terveyskeskusvastaanoton kokonaiskehittäminen...9 3 Taulukko 1: Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönton vaikutuksia...11 Taulukko 2: Sairaanhoitajavastaanottojen ajanvarauksen pidentäminen...12 Taulukko 3: Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan aloittaminen...15 Liitteet Liite 1 SH / th erikoisvastaanoton työnsisällöt...27 Liite 2 Vastaanoton henkilökunnan koulutussuunnitelma kevät 2010 - kevät 2011...35
4 TIIVISTELMÄ Kemi oli vuosina 2009-2011 pilottikuntana PaKaste/Lappi/ Perusterveydenhuollon kehittäminen -osahankkeessa. Kemin terveyskeskusvastaanotolla oli jo pitemmän aikaa mietitty keinoja palvelun saatavuuden parantamiseksi. Kehittämisen tavoitteeksi Pa- Kaste -hankkeessa asetettiin toimintamallin muutos, johon kuuluu hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä. Henkilöstö ja johto tiedostivat tarpeen toimintatapojen muutokseen ja se edesauttoi suurienkin muutosten läpiviemisessä. Ensimmäisellä PaKaste työskentelyjaksolla keväällä 2010 kehittäjätyöntekijä teki kehittämissuunnitelman ja sen mukaisesti lähdettiin muun päivittäisen työn ohessa kehittämään ja muuttamaan Kemin terveyskeskusvastaanoton toimintaa käytännön tasolla. Seuraavat PaKaste työskentelyjaksot mahdollistivat vastaanoton oman työntekijän irrottamisen kehittämistyöhön ja tämä vaikutti merkittävästi kehittämisen etenemiseen ja henkilöstön sitouttamiseen siihen. Toisen työskentelyjakson aikana syksyllä 2010 otettiin käyttöön puhelinpalvelujärjestelmä ja sen myötä saatiin hoitajaresursseja vapautettua enemmän sairaanhoitajavastaanotoille. Päiväohjelmia muokattiin muuttuvaa toimintaa tukeviksi ja lääkäriomahoitaja työparitoiminta käynnistettiin. Samaan aikaan päiväpäivystyksen hoitajaresurssi muutettiin ostopalvelusta omana toimintana toteutettavaksi. Kolmannella työskentelyjaksolla jatkettiin vastaanottotoiminnan muutoksen jalkauttamista ja kuvattiin hoitopolkuja moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hoitopolkutyön lisäksi lääkäreiden ja hoitajien konsultaatioaikojen sisältöjä avattiin niistä saatujen kokemusten opastamina. Jotta pystyttiin vastaamaan toukokuussa 2011 voimaan astuneeseen uuteen terveydenhuoltolakiin, tehtiin pieniä muutoksia sairaanhoitajien päiväohjelmiin sekä asemien aukioloaikoihin.
Johdanto 5 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke 1 toimi ajanjaksolla 1.3.2009 31.10.2011. Hankkeelle myönnettiin valtionavustusta kansallisen sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE 2 ). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastasi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKaste -hankkeen Lapin osiossa kehitettiin perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Perusterveydenhuollon osio 3 käynnistyi syyskuussa 2009. Jokaiselle Lapin kunnalle annettiin mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa PaKaste -hankkeen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat saivat määritellä hankkeen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste -hanke on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi perusterveydenhuollon suunnittelijat ovat olleet kuntien työntekijöiden tukena erityisesti pilottikunnissa. PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen -osahankkeessa toteutettiin kuntalähtöistä kehittämistä. Kemissä perusterveydenhuollon kehittämiskohteeksi muotoutui Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton toiminnan kehittäminen siten, että palvelujen saatavuus ja toimivuus sekä hoidon jatkuvuus on turvattu. Tämä edellyttää myös potilaslogistiikan selkiyttämistä päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä eli selkiytetään, mitkä potilaat ohjataan päivystykseen ja mitkä ajanvarausvastaanotolle. Kehittämistoimet kohdistuivat puhelinpalvelujärjestelmän uusimiseen, sairaanhoitajavastaanottojen kehittämiseen, lääkäri-omahoitaja työparimallin käyttöön ottoon, työnkuvien 4 ja työn päivittäisjohtamisen selkiyttämiseen sekä hoitopolkujen kirjaamiseen ja osaamisen kehittämiseen 5. 1 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste 2 http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste 3 http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/lappi/perusterveydenhuollon_kehittaminen 4 Liite 1. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajat erikoisvastaanoton työnsisällöt 5 Liite 2. Koulutussuunnitelma
1. Kemin terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittämisen lähtökohdat 6 Kemin kaupungin terveyspalvelujen vastaanottotoiminta on hajautettu kolmelle terveysasemalle (Sauvosaari, Syväkangas ja Karihaara). Päivystysvastaanotto toimii Länsi- Pohjan keskussairaalan tiloissa virka-aikana omana toimintana ja klo 16 jälkeen sekä viikonloppuna yhteispäivystyksessä. Päivystyksen lääkäripalvelut hankitaan ostopalveluina, päiväpäivystyksen hoitajan työpanos on ollut myös ostopalveluna, mutta syksystä 2010 lähtien se on toteutettu omana toimintana. Kemin terveyspalvelujen haasteena ovat korkeat erikoissairaanhoidon ja yhteispäivystyksen kustannukset, päivystysvastaanoton korkea käyttö, ajanvarausaikojen huono saatavuus sekä asiakkaiden hoidon huono jatkuvuus. Vastaanottotoiminnasta on edeltävinä vuosina tehty useita selvityksiä, mutta konkreettisia muutoksia ei ole päästy toivotusti toteuttamaan. Kehittämistä on toteutettu hanketyönä jo vuonna 2007 ja siitä on tehty Perusterveydenhuollon kehittämishankeen loppuraportti. Toukokuussa 2009 koko henkilöstön kehittämisiltapäivässä jatkettiin uuden toimintamallin visiointia ja päätettiin ryhtyä uuden toimintamallin selkiyttämiseen ja sen jälkeen sen jalkauttamiseen. Kemin kaupunki valittiin pilottikunnaksi mukaan PaKaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen -hankkeeseen. Hankkeen suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2009 starttikokouksella, jossa mietittiin Kemin mahdollisia kehittämiskohteita. Kehittäjätyöntekijäksi valittiin sairaanhoitaja Viena Hakso. Hän tuotti kevään 2010 PaKaste työskentelyjaksolla vastaanottotoiminnan kehittämissuunnitelman. Viitekehyksenä käytettiin Eija Peltosen (2009) väitöskirjassaan Toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa 6 kehittämää mallia. Suunnitelman pohjana käytettiin Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen (2007) loppuraporttia, kartoitettua henkilöstömäärää ja sen käyt- 6 http://www.uku.fi/vaitokset/2009/isbn978-951-27-1227-4.pdf
7 töä, sekä työyhteisöissä käydyissä arvokeskusteluissa esiin tulleita asioita. Kehittämissuunnitelman lisäksi kehittäjätyöntekijä kuvasi kunkin työntekijäryhmän päätehtävät, laati töiden priorisointilistan ja osaamisen kehittämistä tukevan koulutussuunnitelman 7. Suunnitelman pohjalta jatkettiin vastaanottotoiminnan kehittämistä ensin oman työn ohessa ja syksyllä 2010 palkattiin PaKaste jatkorahoituksella seuraavat kehittäjätyöntekijät. Kehittäjätyöntekijöiksi valittiin tuolloin terveydenhoitajat Miia Kauppila ja Pirjo Peltoperä, joilla on kokemusta sekä ajanvarausvastaanoton työstä että päivystävän sairaanhoitajan tehtävistä. Hankkeelta saatiin lisärahoitusta vielä kolmanteen työskentelyjaksoon, joka jaettiin kahteen osaan kesälle ja syksylle 2011. Kehittäjätyöntekijänä jatkoi terveydenhoitaja Miia Kauppila. 7 Liite 2. Koulutussuunnitelma
8 2. Vastaanoton kehittämisen tavoite Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittämisen kokonaistavoitteeksi asetettiin toimintamallin muutos, johon kuuluu hoidon jatkuvuuden turvaaminen sekä potilaslogistiikan selkeytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä. Kokonaistavoite jaettiin osatavoitteisiin: puhelinpalvelun uudelleen organisointi päiväohjelmien avaaminen ja laatiminen eri ammattiryhmille hoitajavastaanottojen tehostaminen lääkäri omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen tiimien muodostaminen sekä niiden sisällä vastuiden ja valtuuksien selkeyttäminen päivystystoiminnan hoitajien resursoinnin muuttaminen omaksi toiminnaksi osaamisen varmentaminen hoitopolkujen päivittäminen yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden toteuttamisen pohjaksi tehtiin kartoituksia työajan jakautumisesta eri tehtäviin. Samalla myös asetettiin tietyt tehtävät muiden edelle potilaiden hoidon turvaamiseksi. Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että toiminnan tehostamisen kautta vapautuisi vähitellen resursseja korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhtenä kirjaamattomana tavoitteena oli henkilöstön äänen esille saaminen. Henkilöstöä osallistettiin kehittämiseen aktiivisesti ja siten heidän osaamisensa ja mielipiteensä saatiin esille. Kehittämistyön edetessä tavoitteeksi määriteltiin kehittämistyön etenemisen osoittaminen henkilöstölle. Yhteisissä palavereissa selkeytettiin koko kehittämisaluetta ja annettiin tilannetiedotusta eri osa-alueiden etenemisestä. Lisäksi toiminnan tehostamista tavoitellaan perehdytyskansioiden laatimisella asemittain, yhteisen sähköisen tiedotuskansion perustamisella sekä päivystystoiminnan kehittämisellä.
9 3. Vastaanoton kehittämisen toteutus ja tuotokset Kemin terveyskeskusvastaanotolla saatiin toteutettua hankeaikana toimintamallin muutos, jonka tuloksia seurataan tulevaisuudessa pitemmällä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti kehittämistoimenpiteiden limittäistä toteuttamista. Moni asia eteni omalla aikataulullaan ja se aiheutti hämmennystä kehittämistyön etenemisen hahmottamisessa. Henkilöstön ajan tasalla pitäminen kehittämisen etenemisestä ja tulosten näkyväksi tekeminen oli haasteellista, mutta tarve muutokselle oli henkilöstölle ilmiselvä, joten motivaatio kehittämiseen oli hyvä. Tavoitteena toimintamallin muutos, hoidon jatkuvuus ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä Puhelinpalvelu järjestelmä hoitajat omissa työpisteissä paransi asiakkaiden yht. ottoa hoitajaresursin tehokas käyttö enemmän vast.ottoaikoja hoitajille Hoitajavastaanotto päiväohjelmat pitemmälle ajalle sh vo:lla tehtävänkuvien selkeyttäminen hoitopolkujen mallinnukset vastuut ja valtuudet omahoitajien ja asiantunt. hoitajien välillä Itsenäisen työn suunnitelmallisuus kasvoi Omahoitajalääkäri työpari työnjaon selkeyttäminen tehokas työajankäyttö hoidon jatkuvuus konsultaatiotuki hoitajalla koulutuksellinen hyöty paperilappu viestintä väheni nopeutti palvelun saantia Osaamisen varmistaminen Tiimien muodostaminen päiväohjelmien uusiminen tiimipalaverit tiimivastaavalla työnjohto tiedottaminen parantui viikottainen työn suunnittelu moniammatill. kehittäminen osaksi omaa yötä Päivystystoiminta omaksi toiminnaksi 1.11.10 alk. työnjako tiimiytyminen potilaiden ohjautuminen ajanvaraus/ päiv. selkiytyi tehostanut yhteistyötä päiv. ja ajanvar. vo:n välillä -> pot:n asioiden hoito parantunut Yhteiset palaverit (kehittäjätiimi, hoitajapalaverit, keh.ip:t, tiimipalaverit) Tilaratkaisut Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaiken toiminnan ja kehittämisen taustalla ovat arvot, jotka ohjaavat toimintoja V A S T U U T J A V E L V O L L I S U U D E T Kuvio 1. Kemin terveyskeskusvastaanoton kokonaiskehittäminen
10 Työskentelyjaksoilla ja niiden välissä on muodostettu yhtenäisiä käytäntöjä potilasohjaukseen, hoidon tarpeen määrittelyyn ja toimenpiteisiin sekä sairaanhoitajan vastaanotolle terveyden edistämisen näkökulma huomioiden. Aukioloaikojen tarkistuksella pystyttiin vastaamaan uuden terveydenhuoltolain vaateisiin. Merkittävänä tuloksena ovat myös kehittämisjakson aikana aloitetut yhteistyön ja kehittämisen kannalta tärkeät yhteistyöpalaverit hoitajien kesken sekä erikseen moniammatilliset kehittämisiltapäivät. Näissä paneuduttiin kehitettäviin asioihin ja tehtiin arviointia sen hetkisistä käytänteistä. Lisäksi yhteistyöpalavereissa tehtiin päätöksiä muutoksista tai uusista toimintatavoista ja tiedotettiin kehittämistyön etenemisestä. 3.1. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Uudelleen organisoitu puhelinpalvelujärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2010. Puhelinpalvelujärjestelmän muutoksen seurauksena saatiin asemille pysyvät hoitajat ja työpisteissä kiertäminen lopetettiin. Sairaanhoitajat tekevät hoidon tarpeen arviointia puhelimessa vastaanottotoimintojen ohella. Puhelimeen vastaamisen aika on suunniteltu hoitajien päiväohjelmiin. Sairaanhoitajille järjestettiin omat työhuoneet, joihin puhelinjärjestelmät asennettiin. Toukokuussa 2011 voimaan astunut Terveydenhuoltolaki velvoitti mm. puhelinpalvelussa yhteydensaannin terveyskeskukseen viiden minuutin sisällä ja takaisinsoittopalvelusta takaisinsoitot tehtäväksi saman päivän aikana. Puhelinpalvelujärjestelmä on käytössä ei kiireellisessä ajanvarauksessa. Lisäksi toimii päivystyspuhelin. Vastaanottotoiminnan muutos saatiin toteutettua, kun hoitajien ei enää tarvinnut fyysisesti siirtyä keskitettyyn puhelinpalvelukeskukseen aina kukin vuorollaan, vaan puhelinpalvelu liikkui uuden järjestelmän myötä hoitajien päiväohjelmissa. Tämä mahdollisti hoitajaresurssien tehokkaamman käytön. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto ja uusien päiväohjelmien toteuttaminen oli edellytys toimintamallin muutokselle.
11 Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto on koettu mielekkääksi ja se on rauhoittanut terveysasemien toimintaa. Yhteydensaanti terveysasemille parani, sillä puhelinpalvelujärjestelmässä on takaisinsoittotoiminto, johon soittaja voi jättää yhteydenottopyynnön. Mikäli hoitajat eivät pysty vastaamaan puheluun ja soittaja on jättänyt yhteydenottopyynnön, hänelle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Puheluiden määrät ovat vähentyneet takaisinsoittopalvelun ansiosta. Ongelmitta ei puhelinpalvelujärjestelmää otettu käyttöön, mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto Edellytys toimintamallin muutokselle Puhelut kiertävät, ei hoitajat -> Enemmän hoitajia hoitotyöhön Puhelinaika jokaisen hoitajan päiväjärjestyksessä Yhteydensaanti terveysasemille parani Takaisinsoitto parantaa palvelua Puheluiden määrä vähentynyt Taulukko 1: Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönton vaikutuksia Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönoton myötä potilaiden soittoihin pystytään vastaamaan paremmin, jolloin mahdollisuudet hoidon tarpeen arviointiin ja ohjaukseen ovat parantuneet. Tämä on myös auttanut potilaslogistiikan selkiyttämisessä päivystyksen ja ajanvarausvastaanoton välillä, sillä potilaiden ei enää tarvitse mennä päivystykseen saadakseen yhteyden terveydenhuoltoon. Tavoitteena on ohjata potilaat päiväaikana ottamaan aina ensin yhteyttä ajanvarausvastaanotolle soittamalla, ellei vaiva ole selkeästi kiireellistä tai välitöntä hoitoa vaativa.
12 3.2. Sairaanhoitajavastaanotot ja päiväohjelmien uusiminen Hoitajien liikkuminen eri asemien välillä loppui, kun puhelut laitettiin kiertämään ohjelman keinoin. Tämä vapautti resursseja. Aikaisemmin eri terveysasemilla oli yksi sairaanhoitajan vastaanotto asemaa kohti. Toimintamallin muutoksen jälkeen asemien sairaanhoitajien vastaanotot lisääntyivät. Sauvosaaressa vastaanottoa pitää kolme sairaanhoitajaa, Karihaarasssa ja Syväkankaalla vastaanottoa pitää kaksi sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien aikoja on nyt paremmin kuntalaisten saatavilla. Sairaanhoitajien erimittaiset vastaanottoajat mahdollistavat perusteellisemman paneutumisen potilaan ongelmiin. Lyhyelle ajalle tullut potilas voidaan ottaa kontrolliin omahoitajan vastaanotolle myöhemmin, mikäli siihen huomataan tarvetta käynnin yhteydessä. Hoitajien uusiin päiväohjelmiin suunniteltiin konsultaatioajat yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Hoitajien päiväohjelmia tehtiin aiempaa pitemmälle ajanjaksolle, puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen tehtiin arviointi niiden toimivuudesta. Arvioinnin pohjalta tehtiin hieman tarkennuksia ja taas ohjelmat suunniteltiin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kun ohjelmat ovat pitemmälle aikavälille tehtyjä, niin se helpottaa ajanvarausta ja lisää hoidon jatkuvuutta. Sairaanhoitajavastaanottojen päiväohjelmat pidemmälle ajanjaksolle Sairaanhoitajien vastaanotoille pääsy helpottui helpompi varata suoraan aika heti eikä pyytää potilasta soittamaan myöhemmin uudelleen ajan pystyy antamaan jo edellisellä käynnillä -> hoidon jatkuvuus sekä omahoitajasuhteen muodostumista hoitajan ja potilaan välillä parani Taulukko 2: Sairaanhoitajavastaanottojen ajanvarauksen pidentäminen
13 Sairaanhoitajavastaanottojen lisäännyttyä on potilaille pystytty paremmin antamaan aika hoitajan vastaanotolle hoidon tarpeen arviointiin ja esimerkiksi lääkärivastaanotolle valmistautumiseen. Lääkärin ajankäyttö tehostuu, jos potilaan tilanne on ennalta sovittujen käytänteiden mukaisesti kartoitettu ja tarvittavat tutkimukset tehty. Jos lääkäriaikaa ei ole antaa ja potilaan asia vaatii lääkärin toimenpiteitä, mutta voidaan olettaa hoituvan lääkärin konsultaatiolla (esim. antibioottiresepti), voidaan potilas ottaa hoitajavastaanotolle ja hän konsultoi lääkäriä. Nämä vähentävät potilaiden ohjautumista päivystykseen. Sairaanhoitajavastaanotoilla arvioidaan resurssien puitteissa kuinka paljon potilas hyötyy yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta. Tarvittaessa potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jolla otetaan haltuun potilaan hoito ja varmistetaan hoidon jatkuvuus. Potilaan kokonaistilanne saadaan paremmin kartoitettua ja myös piilevät potilaan terveyttä ja toimintakykyä uhkaavat sekä terveyspalvelujen käyttöä lisäävät tekijät saadaan paremmin selville. Erityisesti paljon terveyspalveluita käyttäville potilaille tulisi tehdä pitkän aikavälin hoitosuunnitelma, johon kirjataan myös seuraava käyntikerta jo valmiiksi. Näin potilas tietää pääsevänsä tuolloin vastaanotolle. Tämän tavoitteena on vähentää päivystyksen runsasta käyttöä ensisijaisena hoitoon hakeutumisen vaihtoehtona. 3.3. Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan käynnistäminen Lääkäri-omahoitaja työparitoiminta käynnistettiin nimeämällä työparit. Kemissä toteutettavassa mallissa tavoitteena on, että hoitaja toimii potilaan hoidon koordinaattorina ja omahoitajana. Näin voidaan turvata potilaan hoidon jatkuvuus sekä hoitosuhde vaihtuvassa ja epävarmassa lääkäritilanteessa. Lääkäritilanteesta johtuen parien sopiminen oli hankalaa, mutta joitain asioita saatiin sovittua heti toiminnan alussa. Työnkuvia läpikäymällä selkiytettiin potilasvirtojen ohjautumista lääkärille tai hoitajalle. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden päiväohjelmiin varattiin yhteistä konsultaatioaikaa työpareille. Konsultaatioajalla hoitajilla on mahdollisuus osaamisen varmentamiseen ja kysyä lääkäriltä poti-
14 laan hoitoon liittyvistä asioista sekä laatia tarvittaessa yhteistyössä potilaalle hoitosuunnitelma. Osaamista vahvistettiin konsultaatiokäytänteiden lisäksi suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä ja esimerkiksi ostamalla koulutusta yhteispäivystyksen ylilääkäriltä. Lääkäri-omahoitaja työparimalli on lähtenyt hyvin käyntiin. Parit ovat alkaneet muodostua ja jokaiselle parille on tullut omia käytänteitä. Lääkäritilanteen helpottuessa on työparien muodostaminen ollut helpompaa. Lääkäreiden ja hoitajien ohjelmiin varattiin konsultaatio aikaa, jonka aikana hoitaja saattoi konsultoida lääkäriä potilaan ei kiireelliseen hoitoon liittyvistä asioista. Konsultaatioaikojen toimivuus on vähentänyt selvästi "kirjeenvaihtoa" hoitajien ja lääkäreiden välillä. Tämä toimii myös hoitajan osaamisen varmennuskeinona, koska lääkäri voi ohjeistuksen ja opastuksen keinon tukea hoitajan ammatillista kasvua. Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia yhdessä ongelmallisia potilasasioita. Toimintamallilla on lääkäreiden ja hoitajien mielestä saavutettu tavoiteltu yhteistyön muoto. Lääkäri-omahoitaja työparimallin toteutusta helpottaa, jos työtilat ovat vierekkäiset. Näin hoitajalla on mahdollisuus välittömästi konsultoida lääkäri, jos siihen tulee tarvetta sairaanhoitajavastaanoton aikana ja lääkäri voi tarvittaessa pyytää hoitajaa avustamaan ennalta suunnittelemattomassa toimenpiteessä. Sujuva yhteistyö edellyttää sovittuja käytänteitä välittömään konsultaatioon, jotta kummankaan työrauhaa ei tarpeettomasti häiritä. Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan myötä hoitajille on muodostunut enemmän vastuuta potilaan hoidosta ja yhteistyössä lääkärin kanssa on laadittu jo muutamia hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmien kirjaaminen potilastietojärjestelmään koetaan vielä vaikeana; tämä vaatii lisää harjoittelua. On myös mietittävä erilaisia toteuttamistapoja hoitosuunnitelman tekemiseen, sillä hoitosuunnitelman laatiminen helpottaa potilaan hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Myös terveydenhuoltolaki velvoittaa voimassa olevan hoitosuunnitelman, mikäli potilas haluaa pitkäaikaissairauteensa hoitoa
muulla kuin kotipaikkakunnallaan. 15 Lääkäri-omahoitaja työparimallin käynnistäminen Kokemukset työparitoiminnasta Sovitaan työparit Selkiytetään toimenkuvat Selkiytetään potilaiden ohjautuminen lääkärille ja/tai hoitajalle Varataan työparille konsultaatioajat päiväohjelmiin Sovitaan välittömien konsultaatiotarpeiden toteutus Osaamisen varmentaminen Työyhteisön yhteiset palaverit Hoitopolkujen tarkistaminen Tilaratkaisut Yhteisesti sovitut käytänteet tärkeät Konsultaatioaika varmistaa osaamisen ja antaa mahdollisuuden yhdessä pohtia potilaan kokonaistilannetta Lippu-lappu viestintä väheni Hoitajalle lisävastuuta potilaan hoidosta ja sen koordinoinnista Hoitosuunnitelma yhteistyössä Taulukko 3: Lääkäri-omahoitaja työparitoiminnan aloittaminen Lääkäri-omahoitaja työparimallin käyttöönoton merkitys potilaslogistiikan selkiyttäjänä tulee esiin mm siinä, että hoitajavastaanotoilla voidaan valmistella potilas lääkärin vastaanotolle ja siten säästää siihen kuluvaa lääkärin aikaa. Sairaahoitajavastaanotolle voidaan ottaa lääkärin hoitoa vaativia potilaita konsultaatiomahdollisuuden vuoksi, mutta tässä on tärkeää sopia kriteerit, mitkä lääkärin hoitoa tai toimenpiteitä vaativat asiat voidaan hoitaa konsultaatiolla. Esimerkiksi komplisoitumattomat aikuisten virtsatieinfektiot ja sinuiitit, joihin tarvitaan antibioottihoito, ovat sellaisia. Potilailla ei aina ole tietoa, mitkä asiat vaativat lääkärin hoitoa ja mihin riittää sairaanhoitajan antama hoito. Usein
16 potilas haluaa ajan lääkärille, mutta asia voidaan hyvin hoitaa myös hoitajan toimesta. Osaamisen kehittämisellä ja varmentamisella voidaan laajentaa sairaanhoitajavastaanotoilla itsenäisesti hoidettavien potilaiden ryhmää. 3.4. Tiimien muodostaminen Asemittain muodostettiin tiimit ja tiimeissä nimettiin tiimivastaavat. Tiimiytymisellä haluttiin tavoitteellisesti selkiyttää eri ammattiryhmien tehtävänkuvia, vastuita ja velvollisuuksia. Samalla vastuuta päivittäisjohtamisesta ja tiedon välittämisestä delegoitiin osastonhoitajalta tiimivastaaville ja osastonhoitajan aikaa vapautui mm kehittämiseen. Tiimipalaverit otettiin säännöllisesti pidettäviksi asemittain. Joka kuukausi on pidempi palaveri ja viikoittain pidetään ns. viikkopalaveri, jossa suunnitellaan viikon työt moniammatillisesti yhteistyössä ja käsitellään sillä hetkellä ajankohtaisia asioita. Tiimien toiminta on käynnistynyt hyvin ja jokainen on löytänyt paikkansa tiimissä. Toimintatapa koetaan toimintaa jäsentävänä ja selkeyttävänä. Toiminta on myös tehokkaampaa, kun jokainen tietää mitä tekee tai kuka tekee. Tiimivastaavien toiminta on jäsentänyt sekä parantanut tiedonkulkua tiimien ja osastonhoitajan välillä. Tiimipalavereiden myötä tiedonkulku on parantunut, ja ne koetaan hyvänä tiedotuspaikkana. Haittaa on aiheutunut vaihtuvasta henkilökunnasta, jolloin työtehtäviä on jouduttu muuttamaan. Suunnitteilla on sijaispankki tai vastaavaa toimintaa, jonka toivotaan ratkaisevan lyhytaikaisten poissaolojen aiheuttamaa haittaa päivittäistoiminnalle. Yhteistoimintaa tiimien välillä kehitettiin aloittamalla säännölliset hoitajapalaverit kerran kuukaudessa sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi kehittämisiltapäivät kahden kolmen kuukauden välein. Kehittämisiltapäivään ovat osallistuneet lääkärit, hoitajat sekä toimistohenkilökunta.
17 Tiimitoiminnan aloitus Vastuu päivittäistoiminnan organisoinnista tiimivastaaville Tiimien viikkopalaverit Tiimien yhteiset hoitajapalaverit kerran kuussa Koko työyhteisön kehittämisiltapäivät joka toinen/kolmas kuukausi Hyödyt Osastonhoitajan aikaa jää mm kehittämiselle Tiedottaminen parantunut Töiden suunnittelu moniammatillisesti Yhteisistä asioita sopiminen parantunut Yhteiset käytänteet ja uudet ideat esille Taulukko 4: Tiimiytymisen vaikutuksia Tiedon kulun parantuminen ja asioiden yhteinen pohtiminen tiimi- ja hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä on parantanut ymmärrystä eri työtekijäryhmien työstä ja eri toimipisteissä toteutettavasta työstä. Erityisesti päivystyksen ja ajanvarausvastaanottojen toiminnan ja toimintojen seurausten näkyväksi tekeminen on parantanut potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaa. Samalla eri toimipisteissä työskentelevät ovat tulleet paremmin tutuiksi ja rohkeus kysyä asioita on kasvanut. Nyt eri toimipisteet nähdään paremmin yhtenä yhteisönä, jossa kaikkien tehtävä on huomioida eri osatekijät potilaiden saaman palvelun parantamiseksi ja töiden sujuvuuden lisäämiseksi. 3.5. Päivystystoiminnan muutokset Päivystystoiminta muutettiin Kemin terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi hoitajien osalta marraskuussa 2010. Aiemmin hoitajatoiminta toteutettiin ostamalla kahden sairaanhoitajan työpanos L-PKS:sta. Muutoksen jälkeen sairaanhoitajien työpanos tulee terveyskeskuksen omana toimintana. Lisäksi päivystystoimintaa kehitettiin aloittamalla päivystyksessä sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan. Tämän toiminnan mahdollisti
18 työnjakohankeen koulutus aiempana vuotena. Siihen osallistui Kemistä neljä hoitajaa. Hoitajaresurssi päätettiin ottaa ajanvarauksellisesta vastaanotosta. Päivystyksessä toimivilla hoitajilla on nyt tuntemusta vastaanottotyöstä ja perusterveydenhuollon organisaatiosta. Päiväpäivystyksen hoitajatoiminnan siirryttyä omaksi toiminnaksi on potilaiden ohjautuminen päivystyksen ja ajanvarausvastaanoton sekä erikoissairaanhoidon välillä lähtenyt selkiytymään. Päivystyksen hoitajien kokemus terveysasemien vastaanottotyöstä ja organisaation tuntemus helpottaa potilaiden ohjauksessa oikeaan paikkaan. Tämä selkiyttää potilaslogistiikkaa perusterveydenhuollon, yhteispäivystyksen sekä erikoissairaanhoidon välillä. 3.6. Hoitopolkujen selkiyttäminen Hoitopolkuja diabetes-, astma- ja reumapotilaalle avattiin ja kuvattiin QPR Process- Quid ohjelmalla yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena oli, että kaikki osaaminen saadaan esille, muutosprosessiin sitoudutaan, uusista käytänteistä tiedetään ja ne on yhteisesti sovittu. Hoitopolkujen kuvantamisella haluttiin myös selkiyttää eri ammattiryhmien välistä tehtävänjakoa, vastuita ja valtuuksia sekä selkiyttää potilaan hoitoprosessia. Hoitosuunnitelman ja kuvattujen hoitopolkujen keinoin hoitajalla on valmiudet potilaan hoidon koordinointiin. Tämän tuloksena potilaat saadaan palveltua tehokkaammin ja hoidon saatavuus paranee. Potilaille itselleenkin heidän oma tilanteensa ja liikkuminen eri palveluyksiköiden välillä tulee tutuksi. Selkeät hoitopolut ohjaavat myös potilaiden ohjautumista päivystyksen ja ajanvarauksen välillä. Uusia yhteistyökuvioita hiotaan eri sidosryhmien välillä tulevaisuudessa tiiviimmin. Sitä on aloitettu ottamalla suun terveydenhuolto kumppaniksi tyypin 2 diabetespotilaan hoitopolun suunnitteluun. Työn alla hankkeen loppuvaiheessa ovat asiantuntijahoitajien toimenkuvien selkeyttäminen ja heille lähetettävien potilaiden kriteereiden muodostaminen.
19 Hoitopolkujen avaaminen moniammatillisesti on selkiyttänyt potilaan saamaa hoitoa ja potilaiden ohjautumista omahoitajien, asiantuntijahoitajien ja lääkäreiden välillä. Hoitopolkujen kuvantaminen helpottaa ajanvarauksen toteuttamista vastaanotoilla. Kuvausten myötä vastanottoaikaa antava osaa ohjelmoida etukäteen tarvittavat tutkimukset ja varata ajan potilaan tilanteen mukaisesti lääkärille, asiantuntijahoitajalle tai omahoitajille. Tämä selkiyttää työnjakoa. Uudet työntekijät ovat kokeneet hoitopolkujen kuvantamisen työtä jäsentävänä sekä perehdytyksellisenä työvälineenä. 3.7. Potilasjonojen hallinta Työskentelyjaksojen aikana ja näiden välissä on avattu ja muodostettu kriteereitä potilaiden jonoon asettamisesta, erilaisista vastaanottoajoista, lääkärin konsultaatioajoista ja yleensä potilasohjauksesta. Kesällä 2011 päätettiin perustaa terveyskeskukseen Hoidon tarpeen arviointi jono. Sen tarkoituksena oli kartoittaa, paljonko lääkäriaikoja todellisuudessa tarvittaisiin. Samalla suunniteltiin jonon purkua ostopalvelulääkärien avulla syksyllä. Jonoon laitettiin kaikki lääkäriaikaa tarvitsevat potilaat, joille ei ollut tarjota aikaa lääkärin vastaanotolle. Jonoon laitettiin potilaita hoidon tarpeen arvioinnin perusteella sekä lääkärin vastaanottoa vaativat todistukset, joille terveyskeskuksen tulee järjestää aika kohtuullisessa ajassa. Jonoon laittaminen rauhoitti jonkin verran puhelujen määrää, koska nyt potilaan ei tarvinnut soittaa uudelleen aikaa kysyäkseen. Lääkäritilanne parani 1.9.2011 lähtien neljän lääkärin työpanoksen verran ostopalvelun kautta. Parantuneen lääkäritilanteen avulla jonoja on purettu ja ajanvarausvastaanotoille saadaan ohjattua päivystyksestä potilaita. Hoitotakuu potilaan hoidosta toteutuu.
3.8. Kehittämisen tuki 20 Koko kehittämishankeen ajan on toiminut ohjausryhmä, johon kuului sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen, vs. terveystoimen johtaja Tiina Okkonen, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskila (1.8.2011 asti), osastonhoitaja Hilkka Timonen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja terveydenhoitaja Miia Kauppila projektityöntekijä. Tämä ryhmä mahdollisti, ohjeisti ja tuki kehittämistoimintaa. Yhteistyökumppaneina kehittämisessä oli kehittäjätiimi, johon kuului lääkäri Heli Juntunen, lääkäri Maija-Riitta Hilke, lääkäri Sirpa Moilanen, sairaanhoitaja Monica Laajala, terveyskeskusavustaja Hannele Luukinen, kehittäjätyöntekijä Miia Kauppila sekä osastonhoitaja Hilkka Timonen. Osastonhoitaja Hilkka Timonen veti yhdessä avoterveydenhuollon ylilääkäri Jyri J. Taskilan kanssa kehittäjätiimin ja kehittämisiltapäivien palavereita. Myös henkilöstö on osallistunut kehittämistyöhön tiiviisti ja tiukasti kantaa ottaen hoitajapalavereissa sekä kehittämisiltapäivissä. Kehittäjätyöntekijä on myös aktiivisesti kysellyt henkilöstön mielipiteitä ja ideoita kehittämiseen liittyen päivittäisen työn lomassa. PaKaste -hankkeella oli pilottikunnassa oma ohjausryhmä, joka kokoontui kehittämisjaksojen aikana viisi kertaa. Niissä käytiin läpi kehittämistyön sen hetkisiä tilanteita ja asetettiin jatkotavoitteita. PaKaste perusterveydenhuollon suunnittelijan Jaana Kupulisoja on osallistunut ja antanut tukea eri palavereissa läsnäolollaan, toimimalla ajoittain sihteerinä, edesauttamalla keskustelun syntyä eri palavereissa sekä hankkinut tarvittaessa tietoa epäselvissä tilanteissa esim. lakipykälistä. 3.9. Tiedotustoiminta Säännöllisten työyhteisöpalaverien lisäksi tiedonvälityksen parantamiseksi on kehitteillä ATK -henkilön kanssa yhteistyössä sähköinen kansio, joka on kuvakkeena kaikilla työntekijöillä tietokoneen työpöydällä. Kansiosta tulevat löytymään helposti hoitopolut ja toi-