KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohderakennukset Matinkylä: As.Oy Maijanpolku, Espoo

Kerrostalon ilmastonmuutos - KIMU Kohderaportti Maijanpolku Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen, Sakari Pulakka VTT Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto Juha Salmi, Asuntotieto

2 (29) Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 1.1 Yleiskuvaus taloyhtiöstä...3 1.2 Perustiedot rakenteista...4 1.3 Perustiedot teknisistä järjestelmistä...4 1.4 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset...4 1.5 Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot...5 1.6 Työn tavoitteet...6 2 Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset...6 2.1 Tehdyt kuntotutkimukset...6 2.2 Sisäilmastokysely...7 2.3 Tulevaisuuden kysely...11 2.4 Lämpökuvaukset...11 3 Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi...15 3.1 Valitut Toimenpiteet...15 3.2 Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät...16 3.2.1 Energialaskelmat...16 3.2.2 Elinkaarikustannuslaskelmat...18 4 Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille...19 4.1 Energiankulutus...19 4.2 Elinkaarikustannukset...20 5 Toimenpidesuositukset...21 5.1 Yleistä...21 5.2 Rakennuksen vaippa...21 5.3 Talotekniikkajärjestelmät...22 5.3.1 Ilmanvaihto...22 5.3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät...23 5.3.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät...23 5.4 Yhteenveto toimenpiteistä...24 6 Korjaushankkeen toteutus...25 6.1 Korjaushankkeiden rahoituksesta taloyhtiöissä...25 6.2 Korjaushankkeen toteutustapa...26 Liite: Viestintä korjaushankkeessa...27

3 (29) 1 Johdanto 1.1 Yleiskuvaus taloyhtiöstä As Oy Maijanpolku (Elsankuja 3) sijaitsee Espoon Matinkylässä, joka on länsiväylän eteläpuolella, Kaitaan ja Haukilahden väliselle alueelle (kuva 1). Taloyhtiöön kuuluu kaksi erillistä kerrostalorakennusta. Tässä yhteydessä tarkasteltava talo 1 on valmistunut 1982, kuva 2. Rakennuksessa on kaksi porrasta ja kahdeksan asuinkerrosta sekä sisääntulokerros, jossa on yleiset tilat, kuten väestönsuojatilat, lämmönjakohuone, urheiluvälinesuoja, talousvarasto sekä pesula ja saunatilat. Kuva 1 As Oy Maijanpolun sijainti Matinkylässä. Kuva 2 As Oy Maijanpolku 1, talo 1 Tarkasteltavassa rakennuksessa on kaksi porrashuonetta. Yhtiön kerrostalojen tilavuus on 21505 m 3, kerrosala 6624 m 2 ja huoneistoala 5428 m 2. Rakennukset ovat yhtiön omistamalla

4 (29) tontilla. Asuntoja yhtiössä on yhteensä 88. Tarkasteltavan rakennuksen huoneistokoot olivat suuria, välillä 35-92,5 m 2. Huoneluku huoneistoa kohden on 1-4 h + k / kk. 1.2 Perustiedot rakenteista Rakennuksen perustukset ovat teräsbetonianturapalkkeja, jotka tukeutuvat kantavaan maapohjaan tai kallioon. Rakennuksen ulkoseinät ovat osin tiililaattapintaisia betonisandwichelementtejä. Ulkoseinien lämmöneristysvahvuus on noin 10 cm. Parvekkeet on tehty varsinaisen rakennuslinjan ulkopuolelle teräsbetonisilla pielielementeillä. Parvekkeet ovat lasitettuja. Rakennuksen välipohjien sekä yläpohjan kantavan betonirakenteen paksuus on 200 mm. Rakenne on ontelolaatta pintavalulla. Talon katto on loiva katto (ns. tasakatto) sisäpuolisilla vedenpoistoilla. Vesikatteena on bitumikermikate. 1.3 Perustiedot teknisistä järjestelmistä Lämmönjakojärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Talo on liitetty kaukolämpöön. Lämmin käyttövesi lämmitetään kaukolämmöllä. Talossa on ajalle tyypillinen lämpimän käyttöveden kiertojärjestelmä. Ilmanvaihto on toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona porraskäytäväkohtaisin poistoilmanvaihtokonein. KIMU-projektiin liittyvässä KIMULI-hankkeessa mitattiin tarkasteltavan rakennuksen kolmen eri huoneiston ilmanvaihdon määrät. Eri huoneistojen ilmanvaihtomäärissä on huomattavia eroja. Sähköjärjestelmästä ei ole tarkastettuja tietoja. 1.4 Tehdyt ja suunnitellut korjaukset Yhtiössä on tehty kuntotutkimuksia ja selvityksiä seuraavasti: - Parvekkeiden ja julkisivujen kuntotutkimus 2000, ins. tsto Lauri Mehto Oy - Kylpyhuoneiden lattioiden kuntotarkastus 2004, Matinkylän Huolto Oy Lisäselvitystarpeeksi on arvioitu seuraavat: - Laattajulkisivujen kuntotutkimus - Vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimukset - Lämmitysjärjestelmän kuntotutkimus - Hissien kuntotarkastus Vuoden 1992 jälkeen on rakennuksessa tehty seuraavat merkittävät korjaukset ja perusparannukset: - Ikkunapuitteiden huoltomaalaus 1992 - Liittyminen kiinteistöautomaatiojärjestelmään 1992 - Parvekelasien rakennuslupa 1993 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö 1993 - kellaritilojen huoltomaalaus 1994 - Jätekatoksen uusiminen 1994 - Patteriventtiilien uusiminen 1994 - Patteriverkoston perussäätö 1994

5 (29) - Käyttövesipattereiden venttiilien uusiminen 1994 - Sokkeleiden maalaus (talkoilla) 1994 - Kadunpuoleisten sisäänkäyntikatosten rakentaminen 1995 - Elementtisaumojen uusiminen 1996 - Ikkunapuitteiden huoltomaalaus (ei parvekkeet) 1998 - Pihanpuoleisten sisäänkäyntikatosten rakentaminen 1999 - Palovaroittimien asentaminen yleisiin tiloihin 1999 - Autopaikoitusalueen valaistuksen uusiminen 1999 - Savunpoistoikkunoiden asennus 2000 - Ilmastoinnin hätäpysäytyslaitteiden asennus2001 - Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin 2001 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö 2002 - portaan ilmanvaihtokoneen uusiminen 2002 - Lämmönvaihtimen uusiminen 2002 - HTV-kaapelitelevisioverkkoon liittyminen 2002 - Sähköisen huoltokirjan laatiminen 2003 - Parvekkeiden peruskorjaus ja parvekejulkisivun kunnostus 2003 - Vesikatteiden uusiminen 2004 - portaan saunaosaston peruskorjaus 2004 - Itäjulkisivun sokkelin vedeneristys 2004 - Salaojien painehuuhtelu 2004 - Eteläpäädyn pihan korjaus 2004 - Huoneistojen ja yleisten tilojen lukituksen uusiminen Exec-sarjaan 2005 - Korttelipihan peruskunnostus 2007 - Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja säätö 2007 - Energiatodistuksen laatiminen 2008 Lisäksi on korjattu ja uusittu kylpyhuoneiden lattioiden ja seinien vedeneristyksiä ja lattiakaivoja huoneistokohtaisesti. Yhtiön periaateohjelmassa on suunniteltu vuosille 2010-2013 tarpeen mukaan toteutettavat kylpyhuoneiden vedeneristysten uusiminen, ikkunapuitteiden huoltomaalaus, parvekeovien lasien uusiminen ja ovien huolto, sähköpääkeskuksen peruskunnostus sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö. Periaateohjelmassa vuosille 2014-2018 on esitetty tarpeen mukaan toteutettavat ikkunapuitteiden ja parvekeovien huoltomaalaus, porrashuoneiden huoltomaalaus ja ala-aulojen lattioiden uusiminen, kellaritilojen huoltomaalaus, laattajulkisivujen sekä vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus, ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö, hissien peruskunnostus ja elementtisaumojen uusiminen. Vuoden 2009 kunnossapidon periaateohjelman kustannusarvio on 38 000, 2010-2013 ohjelman kustannusarvio on 177 000 ja 2014-2018 424 000. 1.5 Lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot Kuntoarviosta tai muista käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmennyt rakennuksen pitkän ajan energiankulutus. Vuoden 2008 lämmön ominaiskulutus on ollut 42,3 kwh/m 3 /a. Rakennuksen lämmönkulutus on jonkin verran pienempi kuin vertailuryhmän rakennusten lämmönkulutus. Vuoden 2008 veden ominaiskulutus on ollut 148 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.

6 (29) Vuoden 2008 kiinteistösähkön ominaiskulutus oli 3,69 kwh/m 3 /a. Kulutus on vertailuryhmään verrattuna ollut samaa suuruusluokkaa.. 1.6 Työn tavoitteet Tämän selvitystyön tavoitteina on kartoittaa kiinteistön tilaa ja tuottaa erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja taloyhtiössä tehtävien kiinteistön ylläpitoon ja tehtäviin peruskorjauksiin tarvittavien päätösten helpottamiseksi. Kiinteistön ylläpidon tarkoituksena on pitää rakennusten palvelukyky ennallaan tai toisaalta ylläpidon minimoinnilla sallitaan kiinteistön palvelukyvyn aleneminen, toivottavasti tietoisena päätösten seurauksista. Peruskorjausten tarkoituksena on parantaa palvelukykyä tietoisella kertapanostuksella. Tavoitteena tässä selvityksessä on tarkastella edellä esitettyjä vaihtoehtoja lähinnä lämmitysenergian kulutuksen ja sisäolosuhteiden näkökulmasta. Teknis-taloudellisesti olisi järkevä vaihtoehto käyttää rakennuksen tietty palvelukyky teknisen käyttöikänsä loppuun, mutta usein korjaustarvetta koetaan mm. esteettisten syiden, käytettävyyden heikkenemisen tai vanhanaikaistumisen takia. Esimerkiksi asuinhuoneistoissa peruskorjauksia tehdään 20 30 vuoden eli noin sukupolven välein, ja peruskorjausten yleisimpänä syynä on vanhanaikaistuminen. 2 Lähtötilannetta tarkentavat selvitykset ja niiden tulokset 2.1 Tehdyt kuntotutkimukset Tehdyt kuntotutkimukset liittyvät vesi- ja viemärijärjestelmään, kylpyhuoneisiin sekä julkisivuihin. Kuntotutkimukset ajoittuvat vuosille 2000-2004. Vesi- ja viemärijärjestelmien tutkimuksista oli käytettävissä ainoastaan kuvauspöytäkirjat, joiden perusteella ei ole havaittavissa erityisen kiireellistä korjaustarvetta. Putkistojen kuntoa ei voi arvioida ilman vesiputkistoille tehtävää tutkimusta. Asiakirjojen perusteella rakennuksessa ei ole ollut putkivuotoja. Rakennusajankohdan perusteella erityisiä putkistosaneeraustarpeita ei odoteta olevan ainakaan ennen vuotta 2020, mutta putkistojen kuntotutkimus on syytä tehdä. Lämmönjakoputkiston osalta on todennäköistä, että putkistoilla elinkaarta on jäljellä 10-20 vuotta. Julkisivujen kuntotutkimuksessa ehdotetut julkisivujen korjaustoimenpiteet ja parvekkeiden perusparannus on tehty. Uudet korjaustoimenpiteet ajoittuvat yli kymmenen vuoden päähän. Kuntotutkimuksen ja korjaustoimenpiteiden ajankohdan perusteella nykytilanteen tutkiminen tulee ajankohtaiseksi tällä vuosikymmenellä. Kylpyhuoneiden korjaukset ajoittuvat huoneistokohtaisesti pitemmälle aikajänteelle, ja valitun korjausperiaatteen mukaisesti ne tullaan toteuttamaan tarveharkinnan perusteella. Rakennuksen nykytilasta ei ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa, ja kun otetaan huomioon rakennuksen ikä, tulisi korjausohjelmien pohjaksi tehdä kuntotutkimukset julkisivujen, ikkunoiden, vesi- ja viemärijärjestelmien osalta sekä kartoittaa sähkö- ja tietoliikennejärjestelmien uusimisen tarve.

7 (29) 2.2 Sisäilmastokysely Taulukossa 1 on esitetty taloyhtiössä tehdyssä asukaskyselyssä ilmenneet keskeiset sisäilmaongelmat. Taulukossa on verrattu kohderakennusta koskevaa 26 vastausta koko tutkimuksen kuuden kohteen 115 vastaukseen. Taulukko 1. Taloyhtiössä tehdyssä sisäilmastokyselyssä ilmenneet keskeiset ongelmat. Vastaajia Osuus % Vertailu, Osuus % vastaajia Vaihteleva huonelämpötila 4 15 22 19 Lattioiden kylmyys 10 38 39 34 Kostea ilma 1 4 4 3 Tunkkainen ilma 8 31 26 23 Riittämätön ilmanvaihto talvella 3 12 13 11 Riittämätön ilmanvaihto kesällä 5 19 21 18 Havaittava pöly tai lika pinnalla 5 19 26 23 Heikko valaistus tai häikäisy 0 0 3 3 Ulkoa tuleva melu 6 23 15 13 Muu 8 31 25 22 Kohderakennuksessa koettiin vertailuaineistoa merkittävästi ongelmallisempana tunkkainen sisäilma ja ulkoa tuleva melu. Kuvissa 3-10 on vertailtu kohderakennuksesta saatuja erilaisia sisäolosuhdetta koskevia vastauksia koko tutkimuksenaineistoon. Kuva 3. Lämpötilat talvelle (1 = liian lämmintä, 5 = Liian viileää)

8 (29) Kuva 4. Lämpötilat kesällä (1 = liian lämmintä, 5 = liianviileää) Kuva 5. Vetoisuus talvella (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisa)

9 (29) Kuva 6. Vetoisuus kesällä (1 = liian seisova ilma, 5 = liian vetoisaa Kuva 7. Lämpöviihtyvyys yleisesti talvella (1 = tyytyväinen, 5 = tyytymätön)

10 (29) Kuva 8. Lämpöviihtyvyys kesällä (1 = miellyttävä, 5 = epämiellyttävä) Kuva 9. Ilman laatu talvella (1 = hyvä, 5 = huono)

11 (29) Kuva 10. Ilman laatu kesällä (1 = hyvä, 5 = huono) 2.3 Tulevaisuuden kysely Asunto-osakeyhtiön asukkaiden toiveita ja käsityksiä tulevista kehitystarpeista kartoitettiin kyselyllä. Asukkaat asettivat seuraavat lausumat tärkeysjärjestykseen kyselyssä. - Taloyhtiön tulee minimoida tekniset viat ja rikkoutumiset painottamalla voimakkaasti ennakoivaa korjaustoimintaa. (teknisiä järjestelmiä korjataan ja uusitaan selvästi ennen niiden arvioitua elinkaaren päätä). 46 % vastaajista. - Taloyhtiön tulee optimoida korjaustoimintaa korjaamalla / uusimalla teknisiä järjestelmiä ennalta arvioidun elinkaaren lopussa (riski teknisistä vioista ja rikkoutumisista ja niistä aiheutuvista asumishaitoista hyväksytään). 42 % vastaajista. - Taloyhtiön korjaustoiminnassa tulee suorittaa vain välttämättömät vika- ym. korjaukset. 4 % vastaajista. - En osaa sanoa / ei vastausta. 8 % vastaajista. 2.4 Lämpökuvaukset Tarkasteltavan kohteen ulkoseinärakenteet lämpökuvattiin ulkopuolelta, kuvat 11-24. laämpökuvaus ei osoittanut suuria puutteita. Lämpökuvauksen perusteella voidaan kuitenkin todeta seuraavaa: - Sisäänkäyntikerroksen ulkoseinät ovat ylempien kerrosten seinien eristyksiä huonommat - Elementtien saumojen tuuletus on toimiva - Elementeissä on eristyskerroksen paksuudessa paikallista vaihtelua - Elementtien nostokoukut muodostavat säännölliset kylmäsillat elementteihin

12 (29) Kuva 11.: Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 12. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 13. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 14. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu

13 (29) Kuva 15. Maijanpolku, talo 1. Itäjulkisivu Kuva 16. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 17. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 18. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty

14 (29) Kuva 19. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 20. Maijanpolku, talo 1. Pohjoispääty Kuva 21. Maijanpolku, talo 1. Länsijulkisivu Kuva 22 Maijanpolku, talo 1. Länsijulkisivu

15 (29) Kuva 23. Maijanpolku, talo 1. Eteläpääty Kuva 24. Maijanpolku, talo 1. Eteläpääty. 3 Toimenpiteet energiatalouden ja sisäilmaston parantamiseksi 3.1 Valitut Toimenpiteet Taulukossa 2 on esitetty tarkasteltavat korjauskonseptit ja niihin liittyvät tärkeimmät lähtötiedot. Näitä lähtötietoja ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot, ikkunoiden auringonsäteilyn läpäisykertoimet, rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava n 50 -luku ja lämmön talteenoton tuloilman lämpötilasuhde. Lähtötilanne kuvaa tämän hetkistä tilannetta taloyhtiössä. Ulkoseinän lisälämmöneristäminen 100 millimetrillä on ajateltu tehtävän nykyisen ulkoseinärakenteen päälle. Tapaus, jossa ulkoseinän lämmöneristyksen paksuus on 300 mm, edellyttää julkisivun purkamista, lämmöneristeen vaihtamista uuteen ja uuden julkisivuverhouksen tekemistä. Ikkunaremontin tapauksessa olemassa olevat 3-lasiset ikkunat vaihdettaisiin hyvin lämpöä eristäviin ikkunoihin, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Poistoilman lämmön talteenotto tarkoittaa koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamista olemassa olevan koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tilalle. Näiden vaippaan ja ilmanvaihtoon liittyvien korjausten lisäksi on arvioitu putkiremontin yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Näitä on oletettu olevan huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle, vettä säästävät vesikalusteet ja oikein mitoitetut vesijohtojen painetasot. Taulukko 2. Toimenpideyhdistelmät energiatehokkuuden parantamiseksi.

16 (29) Vaihtoehto Toimenpiteet 1 Lähtötilanne 2 Lisäeristys US 100mm 3 Lisäeristys US 100mm, YP 80 mm 4 Lisäeristys US 100mm + LTO80% 5 US eristys 300mm 6 US eristys 300mm + lisäeristys YP 80m 7 IK 0,80 8 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm 9 IK 0,80 + lisäeristys US 100mm, YP 80mm 10 IK 0,80 + US eristys 300mm 11 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm 12 IK 0,80 + US eristys 300mm + lisäeristys YP 80mm + LTO80% 13 IK 0,80 + US eristys 300mm + LTO80% 14 IK 0,80 + LTO80% 15 LTO80% Merkinnät: US = ulkoseinä; YP = yläpohja; IK = ikkuna LTO = ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde. Lisäksi tehtiin seuraavat oletukset: - Ikkuna-ala on 15 % lattiapinta-alasta - Ilmanvaihto alkutilanteessa on 0,4 1/h - Ilmanvaihdon ilmavirtoja kasvatetaan vastaamaan ilmanvaihtoa 0,5 1/h 3.2 Parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointimenetelmät 3.2.1 Energialaskelmat Energialaskelmat toteutettiin nykypäivän dynaamisella simulointityökalulla IDA Indoor Climate and Energy 4.0. Tällä työkalulla on mahdollista tarkastella laskennallisesti rakennuksen energiankulutusta sekä sisäilmastoa. Kohderakennuksesta luotiin kolmiulotteinen malli (kuva 25). Simuloinnissa laskentavyöhykkeet muodostettiin asuntokohtaisesti, jossa kylpyhuone muodosti oman erillisen vyöhykkeen, ja jokainen asuinkerros mallinnettiin erikseen. Asuinkerroksista mallinnettiin erikseen yhteensä kolme kerrosta: ylin, alin ja keskimmäinen. Tämän lisäksi porraskäytävät ja kellari mallinnettiin omina vyöhykkeinään. Taulukossa 3 on esitetty eri laskentatapaukset ja niiden tärkeimmät laskentaparametrit. S 2.0 m f1 N f4 f2 f3e f3d f3b f3a f3c Kuva 25. Rakennuksen simulointi 3D-malli ja yhden asuinkerroksen vyöhykejako Simuloinneissa käytettiin säätietoina Helsingin vuoden 1979 tuntitason säätietoja, jotka vastaavat voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 (2007) säätietoja.

17 (29) Tilojen lämmityksen asetusarvona käytettiin asuinhuoneille 22 C, kylpyhuoneille 23 C ja porraskäytäville ja kellarille 20 C. Sähkölaitteista ja valaistuksesta tuleva lämpöenergia vastaa Sisäilmastoluokituksen (2008) ohjearvoja. Tämä tarkoittaa sähkölaitteiden ja valaistuksen vuotuisena lämpöenergiana, joka tulee huonetilaan, eli 22,8 kwh/asunto-m 2. Asukkaiden määrä kerrostalossa on 80 eli keskimäärin 31 asunto-m 2 henkeä kohden. Lämmitysjärjestelmä mallinnettiin ideaalisena, ja lämmönjaon ja luovutuksen aiheuttamat häviöt otettiin huomioon hyötysuhteiden avulla. Tilojen lämmitykselle käytettiin hyötysuhteen arvoa 0,81 ja lämpimälle käyttövedelle 0,86. Itse kaukolämpölaitteiston hyötysuhteena käytettiin arvoa 0,97. (Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 Ohjeet 2012 luonnos 28.9.2010) Ilmanvaihdon määräksi oletettiin painovoimaisella ilmanvaihdolla 0,4 1/h ja korjauskonseptin on koneellisella tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmällä 0,5 1/h. Rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaavana n 50 -lukuna käytettiin kaikissa laskentatapauksissa arvoa 1,0 1/h. Koneellisen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan kaukolämmöllä. Mahdollisella putkiremontilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä oletettiin saatavan aikaan 20 prosentin säästö kokonaisvedenkulutuksessa. Alkutilanteessa kokonaisvedenkulutuksesta arvioitiin olevan 40 prosenttia lämmintä vettä. Putkiremontin jälkeen lämpimän käyttöveden osuudeksi oletettiin 45 prosenttia kokonaisvedenkulutuksesta. Taulukko 3. Laskentaparametrit US YP AP IK Ikkunan auringonläpäisy Ilmavuotoluku n 50 Lämmön talteenoton hyötysuhde W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K - / - 1/h % 1 0,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-2 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-3 0,22 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-4 0,22 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0 80 5 0,14 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-6 0,14 0,23 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0-7 0,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-8 0,22 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-9 0,22 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-10 0,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-11 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0-12 0,14 0,23 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0 80 13 0,14 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0 80 14 0,45 0,39 0,40 0,80 0,38 / 0,32 1,0 80 15 0,45 0,39 0,40 2,00 0,69 / 0,58 1,0 80

18 (29) 3.2.2 Elinkaarikustannuslaskelmat Energiakorjausten elinkaariedullisuuden analysointi perustuu eurooppalaiseen menetelmäkehitykseen 1. Elinkaarikustannuslaskelmat muodostuvat seuraavista osista: Hankintakustannukset (pääomakustannukset, investointikustannukset) Purkukustannukset Rahoituskustannukset Huoltokustannukset Kunnossapitokustannukset Lämmitysenergiakustannukset Sähköenergiakustannukset Ympäristökustannukset Jäännösarvo Hankintakustannukset kattavat rakennuttajan kustannukset, rakennuskustannukset ja rakennuksen luovutuksen edellyttämät kustannuserät. Laskelmissa otetaan huomioon tekijät, jotka aiheuttavat eroja eri vaihtoehtojen välille. Purkukustannukset kattavat rakenteiden sekä laitteiden ja järjestelmien purkamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Rahoituskustannukset aiheutuvat rahoituksen kustannuksista valitulla laskenta-ajalla. Rahoituskustannuksiin sisällytetään myös esim. lyhytaikaiset lainajärjestelyt ja uudelleenjärjestelyt. Huoltokustannukset aiheutuvat suunnitelluista huoltotöistä. Huoltokustannuksiin vaikuttavat valittu järjestelmä, huollon laatutaso sekä huoltoyhtiön veloitusperiaatteet ja toimintatavat. Toiset järjestelmät vaativat usein tapahtuvaa huoltoa, kun taas toiset järjestelmät toimivat pitkiäkin aikoja ilman erityistä huolenpitoa. Huollon laadulla on merkitystä, sillä hyvä huolto korjaa investoinneissa syntyviä puutteita. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat suunnitelluista tai muutoin välttämättömiksi todetuista kunnossapitotoimista. Niillä pyritään estämään rakennuksen kulumista. Talotekniikan osalta kunnossapitokustannusten arvioimiseen vaikuttavat huomattavasti laitteiden käyttöympäristö ja kunnossapidon taso. Kunnossapitoon luetaan myös kaikki pienimuotoiset ennakoimattomat korjaukset. Lämmitysenergiakustannukset aiheutuvat tilojen lämmityksestä ja käyttöveden lämmityksestä. Rakennustasoisissa tarkasteluissa määritetään eritellyt lämmityskustannukset, jotka perustuvat lämmitystapaan ja energiantuottajan arvioituihin tai todennettuihin kulutuksiin. Sähköenergiakustannukset aiheutuvat kiinteistösähköstä, käyttäjäsähköstä sekä talotekniikan laitteista ja järjestelmistä. Jäähdytysenergiakustannukset sisältyvät yleensä erittelemättöminä sähköenergiakustannuksiin. Tehdyssä elinkaarikustannusvertailussa kuluttajasähköä ei kuitenkaan ole otettu huomioon 1 Common European model for life cycle costing. http://ec.europa.eu/enterprise/construction/compet/lifecyclecosting/ en.htm

19 (29) Ympäristökustannukset sisältävät mm. mahdolliset korjausrakentamista edeltävät maaperän puhdistuksen ja suojauksen kulut sekä purku- ja kierrätyskulut elinkaaren päättyessä. Hankinnalla (investoinnilla) voi pitoajan päättyessä olla jäännösarvo. Jäännösarvoerot otetaan huomioon vaihtoehtojen vertailussa, jos laskentajakso on lyhyempi kuin käyttöikä, ja vaihtoehtojen välillä on laskennallisia käyttöikäeroja. Nykyarvomenettelyssä summataan laskentajaksolla eri vuosina tehtävien toimenpiteiden kustannukset nykyhetkeen joko suoraan nykyisin hinnoin. Laskentakoroksi valitaan yleensä ennakoitu yleinen kustannustason nousu. Laskelmassa inflaation taso, energian hinta ja sen nousu, sekä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden kestävyys joudutaan ennakoimaan. 4 Laskentatulokset eri toimenpidevaihtoehdoille 4.1 Energiankulutus Taulukossa 4 on eri laskentavaihtoehdoilla saadut laskennalliset lämmitysenergian kulutukset sekä saavutettava energiansäästö perusvaihtoehtoon verrattuna. Tulosten mukaan 50 % energiansäästö tilojen lämmitysenergiasta saavutetaan seuraavalla laskentatapauksen 13 toimenpideyhdistelmällä: - Ikkunoiden U-arvo 0,80 W/m 2 K - Ulkoseinän lämmöneristys 300mm mineraalivillaa - Yläpohjan lisälämmöneristys 80 mm - Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde 80 % Yläpohjan lisälämmöneristäminen ei ole tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä. Sen vaikutus on noin 2 %, mutta vesikatekorjausten yhteydessä lisäeristäminen on mielekästä.. Taulukko 4. Energiansäästötoimenpiteiden vaikutus rakennuksen lämmitysenergiantarpeeseen suhteessa perustilanteeseen. Laskentatapaus Kaukolämpö kwh/rm 3 /a Säästö % 1 43 2 39 8,4 3 39 9,5 4 27 37,5 5 38 11,2 6 38 12,3 7 38 11,7 8 34 20,3 9 34 21,3 10 33 23,1 11 33 24,2 12 20 53,0 13 21 52,1 14 25 41,4 15 30 29,5.

20 (29) 4.2 Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannuslaskenta perustuu kiinteistössä välttämättä tehtävien kunnostustöiden ja energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kustannuseroon. Peruslaskelmassa huoneistokohtaisen (hajautetun) ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tehdään linjasaneerauksen yhteydessä, mikä tuo kustannussäästöjä itse asennustyöhön. Laskennassa oletetaan, että taloyhtiön oma rahoitus kattaa 40 % kustannuksista. Tämä sisältää mahdolliset energia-avustukset yms.. Rahoitusosuus on 60 % remontin hinnasta. Tälle osalle lasketaan rahoituskustannus 3 % reaalikorolla (nimelliskorko-inflaatio). Energian hinta oletetaan joko muuttumattomaksi, tai se nousee 4 % vuodessa. Laskentajakso on 20 vuotta. Laskentatulokset ovat taulukossa 5. Taulukko 5. Maijanpolku 1, elinkaarikustannukset ja takaisinmaksuaika. Esitetyt kustannukset sisältävät urakoitsijan katteen ja arvonlisäveron

21 (29) Laskentatulosten perusteella energian hinnalla on suuri merkitys energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden takaisinmaksuaikoihin. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen esitetyillä korjausratkaisuilla aiheuttaa nykyteknologialla 6 /m 2 lisän vastikkeeseen. 5 Toimenpidesuositukset 5.1 Yleistä Rakennuksen kunto on varsin hyvä, ja sitä on kunnossapitotoimenpiteiden ja -suunnitelmien perusteella hoidettu asianmukaisesti. Kuntotutkimus parvekkeiden ja julkisivujen osalta tehty vuonna 2000, ja tutkimustulosten perusteella esitetyt korjaustoimet on toteutettu. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei välittömiä korjaustarpeita ole todettu. Rakennuksen vesikate on uusittu vuonna 2004, ja sen käyttöikä ulottuu noin vuoteen 2025. Yleisesti ottaen kuntotutkimuksia rakennuksessa on tehty varsin vähän. Vesi- ja viemärijärjestelmän sekä julkisivun seuraavat kuntotutkimukset on suunniteltu tehtäväksi vuosien 2014-2018 välillä, joten suunnitelma noudattaa edellisissä tutkimuksissa ennakoitua kyseisten kohteiden jäljellä olevaa elinkaarta. Julkisivujen ja vesilaitteiden peruskorjausajankohta täsmentyy edellä mainittujen suunniteltujen kuntotutkimusten tulosten perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellisella poistolla varustettu, ja se on rakennusajalle tyypillinen ratkaisu. Energian käytön kannalta järjestelmä ei kuitenkaan ole tämän päivän suositusten mukainen. Uusien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiltä edellytetään lämmön talteenottoa ilmanvaihdon poistoilmasta, ja tällainen järjestelmä sisältää ilmanvaihtokoneen lisäksi erilliset tulo- ja poistoilmakanavat. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää kansallisia energiatehokkuusmääräyksiä myös korjausrakentamiseen. Tämän hetkisen käsityksen mukaan määräykset annetaan Suomessa 2013. 5.2 Rakennuksen vaippa Ulkoseinien peruskorjaus tulee julkisivun kunnon perusteella ajankohtaiseksi 10-30 vuoden kuluttua. Toisaalta korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiin liitettäneen kannustimia, jotka puoltavat korjausten aikaistamista. Kannustimien laadusta tai laajuudesta ei vielä ole tietoa. Rakennuksen ulkoseinien kunto on varsin hyvä. Ulkoseinien peruskorjaus tullee ajankohtaiseksi 10-30 vuoden kuluttua. Valittavissa on ainakin kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa korjausajankohta määräytyy sillä perusteella, että betonisandwich-elementtien ulkokuoressa todetaan tutkimuksin joko merkittävää rapautumista tai, että ulkokuoren betonin karbonatisoituminen ulottuu merkittävältä osin teräksien tasolle, ja teräkset alkavat ruostua. Edellä mainitut tapaukset liittyvät usein yhteen siten, että betoniterästen ruostumisen aiheuttama terästen laajeneminen aiheuttaa halkeamia. Edellä kuvatun tyypinvaurioiden alkuvaiheessa voidaan ulkoseinät lisälämmöneristää, ja rakentaa seinään uusi julkisivupinta. Tällä tavoin alkuperäinen ulkokuori saadaan aiempaa parempiin kosteus- ja lämpöolosuhteisiin, ja näin rapautuminen ja terästen korroosio estyy tai ainakin hidastuu.

22 (29) Toisessa vaihtoehdossa betonisandwich-elementtien ulkokuorien annetaan ikääntyä elinkaarensa päähän. Toisin sanoen toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun lujuustekniseltä kannalta ulkokuoret alkavat käydä vaarallisiksi. Tässä vaiheessa ulkokuorissa on vaurioita runsaasti ja ne puretaan. Myös lämmöneristyskerros puretaan siten, että rakenteesta jää jäljelle ainoastaan sisäkuori. Sisäkuoren ulkopinta tasataan ja ulkoseinä rakennetaan uudelleen sisäkuoresta lähtien. Tämä toinen vaihtoehto on investointikustannuksiltaan selvästi ensimmäistä vaihtoehtoa kalliimpi, mutta etuja ovat eittämättä myöhempi toteutettavuus ja se, että uudesta ratkaisusta voidaan tehdä täysin uusimmatkin rakennusmääräykset täyttävä tai haluttaessa jopa passiivitai 0-energiatason ratkaisu. Tässä vaihtoehdossa on myös mahdollista käyttää esivalmistettuja elementtejä korjaukseen. Menetelmässä huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kanavat voidaan reitittää lisälämmöneristyselementissä, mikä vähentää sisätöitä, nopeuttaa ilmanvaihtoremonttia ja vähentää kustannuksia erillisiin julkisivun ja ilmanvaihdon uusimisen urakointeihin verrattuna. Peruskorjaustarpeen hitaan aikataulun takia ikkunoiden uusimista kannattaa harkita kahdesta syystä. 1996 asennetut etuikkunat eivät ole kovin energiatehokas ratkaisu verrattuna 2010- luvun ikkunaratkaisuihin. Toisaalta ulkoseinien lisälämmöneristäminen tai julkisivurakenteen uusiminen edellyttänevät ulkonäkösyistä ikkunoiden siirtämistä seinän paksuussuunnassa. Karkeasti voidaan arvioida, että asennuksen tai ikkunan siirtämisen hinta on 50-100 % itse ikkunan hinnasta, jolloin uusiminen muodostuu taloudellisesti mielekkäämmäksi. Ulkoseinien lisäeristäminen johtaa aina tarkasteltavan kiinteistön tyyppisissä rakennuksissa myös räystäsrakenteen korjaamiseen. Vesikatteen uusimistarve ajoittunee 2020-luvulle, joten julkisivuun ja kattoon liittyvien toimenpiteiden yhdistäminen samanaikaisiksi voi olla kustannustehokasta. 5.3 Talotekniikkajärjestelmät 5.3.1 Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmien uusinnassa tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa erillisen KIMU-lisähankkeen puitteissa. Täysin keskitetyllä järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että lämmön talteenotolla varustetulla porraskäytäväkohtaisella ilmanvaihtokoneella tuotetaan ilmanvaihdon edellyttämät tulo- ja poistoilmavirrat porraskäytävään rajoittuviin huoneistoihin. Järjestelmään voi liittyä huoneistokohtaisia hiilidioksidipitoisuuksiin ja/tai kosteuksiin perustuvia säätöjärjestelmiä, jolloin järjestelmä toimii tarpeenmukaisesti. Olemassa olevan poistoilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen edellä esitetyn mukaiseksi edellyttää ainakin tuloilmaputkistojen rakentamista, mikä johtaa huomattaviin rakennusteknisiin toimenpiteisiin. Ns. välimuotojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa poistoilmajärjestelmään liitetään lämmönvaihdin, jossa poistoilman lämpö siirretään lämmönsiirtonesteeseen. Lämmönsiirtonesteen avulla lämpö siirretään huoneistokohtaisiin tuloilmakoneisiin. Toisin sanoen huoneistojen ulkoseiniin asennetaan tuloilmakoneet. Laitteistoon voidaan myös, kuten edellisessä järjestelmässä, erilaisiin parametreihin perustuvia säätöjärjestelmiä. Välimuotojärjestelmän rakentaminen edellyttää rakennusteknisiä toimenpiteitä, koska poistoilmalämmönvaihtimesta tulee johtaa nesteputkisto jokaiselle tuloilmakoneelle. Täysin hajautetulla järjestelmällä tarkoitetaan huoneistokohtaista ilmanvaihtoa, jossa jokaiseen huoneistoon asennetaan oma lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Joissakin tapauksissa voidaan poistoilmanvaihdon kanavia käyttää hyväksi. Järjestelmän asennus edellyttää huoneiston ulkoseinään tehtäviä tulo- ja poistoilmakanavien läpivientejä. Ulkoseinille