ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

Transkriptio

1 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu laskennalliseen kulutukseen energiakatselmuksen yhteydessä ja perustuu toteutuneeseen kulutukseen x erillisen tarkastuksen yhteydessä ja perustuu toteutuneeseen kulutukseen ET-luku Vähän kuluttava Paljon kuluttava 0 Rakennuksen ET-luokka Rakennuksen energiatehokkuusluku (ET-luku, kwh/brm²/vuosi): 55 Energiatehokkuusluvun luokitteluasteikko: Suuret asuinrakennukset Todistuksen antaja: ARE Oy Anssi Isola Todistuksen tilaaja: Asokodit Henrik Hämäläinen Allekirjoitus: Todistuksen antamispäivä: Viimeinen voimassaolopäivä: Energiatodistus perustuu lakiin rakennusten energiatodistuksesta (487/2007) ja annettuun ympäristöministeriön asetukseen energiatodistuksesta. Tämä energiatodistus on asetuksen lomakkeen 2 mukainen.

2 RAKENNUKSEN ENERGIANKULUTUS Energiatehokkuusluvun laskenta Lämmitysenergian kulutus * Kiinteistösähkön kulutus Jäähdytysenergian kulutus * Yhteensä Rakennuksen bruttoala Rakennuksen energiatehokkuusluku brm² 55 kwh/brm²/vuosi * Uudisrakennuksen energiankulutus lasketaan käyttäen RakMk D5 Liite säävyöhyke III (Jyväskylä-Luonetjärvi) mukaisia säätietoja. Toteutuneet energian ja veden kulutukset Kulutuskohde Kulutus Yksikkö Vuosi Lämmitysenergia Huoneistojen kokonaissähkö kwh 2008 sis. Lämmityssähkön Kiinteistösähkö Mitattu kiinteistösähkö kwh 2008 Jäähdytysenergia Kaukojäähdytys kwh Jäähdytyssähkö kwh Vedenkulutus Kokonaiskulutus 005 m³ 2008 Lämpimän veden kulutus m³ Toteutuneiden kulutusten muuntaminen energiatehokkuusluvun laskentaa varten Vertailupaikkakunta: Helsinki, Kaisaniemi Normaalivuoden lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla: 3989 Vuoden 2008 lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla: 3245 Paikkakuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään k2:,8 Lämmöntuottojärjestelmän hyötysuhde: Lämmin käyttövesi: 0,4*005*58=2336 kwh Takoilla (9 kpl) tuotettu lämpöenergia: 9*0,7*,5*300=2285 kwh Lämmityksen ostosähkön kulutus: 0660-(50*725)=6540 kwh Lämmitsenergian kulutus:,8*(3989/3245)*( )+2336=02000 kwh Kiinteistösähkö: 4886+(7*725)=0000 kwh Rakennuksen sisäilmasto sekä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä Painovoimainen ilmanvaihto Ulkoilmaventtiilit Koneellinen poistoilmanvaihto Tuloilman suodatus x Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto x Lämmöntalteenotto x Lämmönjakotapa: Suora sähkö, varaava takka Jäähdytys Ilmanvaihdon ilmavirrat on mitattu ja todettu riittäviksi vuonna Ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja tasapainotettu vuonna Ilmastoinnin kylmälaitteiden kunto ja energiatehokkuus on tarkastettu vuonna Lämmitysjärjestelmä on tasapainotettu vuonna

3 HUOMIOT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ulkoseinät ja ikkunat Asukkaiden mukaan asunnoissa tuntuu talvisin vedon tunnetta. Eristyksiä on suositeltavaa tutkia tarkemmin esimerkiksi lämpökameran avulla. Ikkunoiden ja ovien tiivistykset olivat tarkasteluhetkellä hyvässä kunnossa. Ylä- ja alapohja Tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Asukkaiden mukaan lämminvesivaraajien toiminnassa on ollut katkoksia. Joihinkin asuntoihin on vaihdettu uusi lämminvesivaraaja. Lämminvesivaraajien kuntoa tulee seurata ja tarpeen mukaan varaajia tulee uusia. Lämmityspattereiden (suora sähkö) termostaateissa on ollut vikoja. Kaikki sähköpatterit on suositeltavaa uusia käyttömukavuuden ja paloturvallisuuden lisäämiseksi.

4 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä Valaistus, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät KAIKKIEN TOIMENPITEIDEN YHTEISVAIKUTUS Arvioitu lämmitysenergian säästö Arvioitu kiinteistösähköenergian säästö Arvioitu jäähdytysenergian (kylmäenergian) säästö Rakennuksen energiatehokkuusluku kaikkien toimenpiteiden jälkeen Energiatehokkuusluokka kaikkien toimenpiteiden toteutuksen jälkeen 54 kwh/brm²/v D Lisämerkintöjä

5 Lisämerkintöjä Rakennustunnukset: N-000, N-0002, N-0003 ja N-0004 Osa lämmitysenergiasta tuotetaan asuntokohtaisilla varaavilla takoilla (9 kpl). Kukin asukas hankkii omat polttopuunsa, jolloin on mahdotonta selvittää kuluvan polttopuuntarkkaa kokonaismäärää. Laskelmissa on käytetty haastattelujen perusteella arvioitua määrää (,5 m3 / takka, vuosi). Kiinteistösähkömittarin lukeman voidaan olettaa pitävän sisällään ulkoalueen valaistuksen, autopistorasiat sekä yhteisen teknisen tilan valaistuksen ja lämmityksen. Kiinteistösähköön kuuluu lisäksi huoneistojen ilmanvaihdon kuluttama sähkö. Ilmanvaihdon sähkönkulutukselle käytetään arviota 7 kwh / brm2, vuosi. Asuntojen lämmityksen tehostamiseksi olisi suositeltavaa asentaa huoneistokohtaiset ilmalämpöpumput, joilla olisi mahdollisuus säästää lämmityssähkön kulutuksessa. Ilmalämpöpumppujen asentaminen edellyttää mahdollisten rajoitusten selvittämistä ennen asennuksia. Vaikka ilmalämpöpumppujen asentaminen pienentäisikin tarvittavan lämmityssähkön määrää, ei se vaikuta energiatehokkuuslukuun.