1 1. YLEISTIEDOT TARKASTUKSESTA Kohde: Saramontie 77, 75500 Nurmes Kohteen pinta-ala: 247 m 2 (kerrosala) Kerrosluku: 2 Rakennusvuosi: 1990 Käyttötarkoitus: 1990 ravintola ja kokoustila. Myöhemmät mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset tarkistettava rakennusluvista. Arvion tilaaja: Omistushistoria: Kuntoarvion syy: Pohjois-Karjalan Ulosottovirasto Torikatu 36 A 80100 Joensuu Rakennus on rakennettu vuonna 1990 ravintola ja kokoustilaksi. Vuodesta 2004 lähtien kiinteistö on ollut loma-asuntona. Kiinteistön myynti. Tarkastuspäivät: 29.6.2016. Tarkastajat: Tarkastuksessa läsnä: Käytettävissä olleet asiakirjat: Jukka Kärkkäinen Riitta-Liisa Saastamoinen ja Piia Väkiparta. Pää-, LVIS ja rakennepiirustukset. Tarkastuksessa Tarkastuksessa käytetty apuna kosteusmittaria Gann Uni2 käytetyt pinta-anturina B50. apuvälineet: 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin) Rakennustapa: Perustamistapa: Perusmuurit: Paikalla rakennettu puurunkoinen rakennus. Betonianturat. Teräsbetoni. Alapohjarakenteet: Maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinärakenteet: Puurunko, jossa eristeenä mineraalivillaa. Julkisivupinnoite: Vaakapaneeli.
2 Ikkunat: 3 lasiset kiinteät eristelasi-ikkunat sekä osa avattavia MSE - ikkunoita. Ulko-ovet: Väliseinät: Kattomuoto: Vesikate: Lämmitysjärjestelmä: Lämmöntuotto: Ilmanvaihtojärjestelmä: Puukehysovet. Puurakenteiset. Harjakatto. Kolmiorimakate. Suorasähkö ja varaavat tulisijat. Sähkö ja puu. Koneellinen poistoilma. Kunnallistekniikka: Oma kaivo ja jätevesijärjestelmä. 3. TARKASTUMENETTELY Kuntoarvioraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntoarvio on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntoarvioijalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntoarvioraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntoarvion tekijää kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntoarvio koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta.
3 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä perusteet suoritetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Toimenpiteet on kirjoitettu lihavoituna ja kursivoituna. 4.1. Pihan rakenteet ja kunnallistekniikka Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla ja sen korkeusasema on hyvä. Syöksytorvien alle on asennettava sadevesikaivot, joista vedet johdetaan vähintään 3 metrin päähän rakennuksesta. Liian lähellä rakennusta kasvavat puut ja pensaat on poistettava. Suunnitelman mukaan rakennuksen ympärillä on salaojat ja routaeristeet. Vesi tulee omasta kaivosta. Vedessä on todennäköisesti rautaa, koska kalusteissa on ruostetta. Veden laatu kannattaa tutkia ja asentaa tarvittaessa suodatin. WC:n vedet menevät umpisäiliöön, jonka tilavuus on 5 m³ ja pesuvesille on rakennettu imeytyskenttä. Keittiön vesille on rasvanerotuskaivo. Jätevesijärjestelmän asetuksen mukaisuus on tarkistettava 15.3.2018. Valtioneuvosto on 26.3.2015 hyväksynyt asetuksen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäajan pidentämisestä. Siirtymäaikaa jatketaan kahdella vuodella 15. maaliskuuta 2018 asti. Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön tehtävien lievennysten valmistelu etenee. 4.2. Perustukset Perustukset on tehty betonielementeistä ja sokkeli on betonipinnalla, johon on upotettu luonnonkiviä. Elementtien väliset elastiset saumat ovat halkeilleet, joten saumaukset on uusittava. Maanpinta on pääosin viettävä rakennuksen seinustalta poispäin. Alapohjana on laatoitetuilla osilla maanvarainen betonilaatta, jonka alla on 120 mm polystyreenieristettä ja puulattioiden osilla maanvarainen betonilaatta, jonka päällä koolaus ja 125 mm mineraalivillaa. 4.3. Ulkoseinät Rakennuksessa on puurunkoseinät, jossa on eristeenä175 mm mineraalivillaa. Ulkoverhouksissa on pintahometta. Ulkoverhoukset on pestävä ja huoltomaalattava. Päätykuistin katon pyöreästä puusta tehdyt palkit ovat lahonneet päistään sateen vaikutuksesta, joten ne on uusittava. Päät on suojattava sateelta tai tehtävä lyhyempänä. 4.4. Ikkunat Ikkunat on huoltomaalattava ulkopuolelta. 4.5. Ulko-ovet Ulko-ovet on huoltomaalattava.
4 4.6. Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjaa pääsi tarkastelemaan ullakon kautta, jossa on toimiva tuuletus. Muualla yläpohjassa on eristeen ja vesikatteen välissä tuuletusrako räystäältä harjalle, jossa on harjatuuletus. Ullakolta tarkasteltuna ovat yläpohjan rakenteet pysyneet kunnossa. Ullakolla oleva viemärin tuuletusputki on eristettävä. Antenniputken kohdalta on valunut ullakolle hieman vettä. Putken tiiveys katteeseen on tarkistettava sekä on tarkistettava, että putken sisäkautta ei pääse vettä ullakolle. 4.7. Vesikatto Vesikatteena on kolmiorimakate, josta on nauloja noussut sekä pinta on paikoin kulahtanut. Vuotokohtia ei ollut havaittavissa. Bitumikermikatteen tekninen käyttöikä on 25-30 vuotta, joten sen uusinta alkaa olla ajankohtainen lähi vuosina. Räystäskourut ja syoksytorvet ovat kunnossa. Kattotikkaat on uusittava. 4.8. Asuintilat Kokoustila ja toimisto ovat olleet makuuhuoneina. Asuintilat ovat melko hyvässä kunnossa ja kaipaavat ainoastaan paikoin pintaremonttia. Puulattiat on hiottava ja pintakäsiteltävä. 4.9. Sauna, pesuhuoneet ja WC:t Alakerran toiseen WC:hen on rakennettu jälkeenpäin sauna ja toiseen WC:hen suihkutila. Nämä tilat on laatoitettu. Rakentamisen ajankohta huomioon ottaen, on laatoitusten alla todennäköisesti vesieristeet. Muissa tiloissa on vesieristeenä muovimatot. Pintakosteusmittarilla mitattaessa ei näissä tiloissa ollut havaittavissa poikkeuksellista kosteutta. 4.10. Kalusteet, varusteet ja tulisijat Kalusteet ovat kunnossa. rakennuksessa on varaava takka ja kaksipesäinen leivinuuni. Tulisijat ovat kunnossa. 4.11. Lämmitys Lämmityksenä on suorasähkö patterilla. Keittiössä ja alakerran pesutiloissa on lattialämmitys. Järjestelmä on toimiva. Sähkönkulutuksen kannalta on suositeltavaa uusia sähköpatterit nykyaikaisiin elektronisilla termostaateilla varustettuihin. 4.12. Vesi- ja viemärilaitteet Lämminvesivaraajat ovat ala- ja yläkerrassa ja niiden tilavuus on 220 litraa. Varaajien tekninen käyttöikä on n. 30 vuotta. Käyttövesijohdot ovat pintaan asennettua kupariputkea sekä suojaputkiin asennettua muoviputkea. Viemäriputket ovat muoviset. Järjestelmä on toimiva. 4.13. Ilmanvaihto Rakennuksessa on koneellinen poistoilma. Poistoilmalaitteita on kolme ja ne ovat katolla. Tuloilma on järjestetty eteisiin, joissa on tuloilman lämmittimet. Tuloilmaaukot oli suljettu ja tukittu villalla. Tuloilma-aukot on pidettävä aina auki. Makuuhuoneisiin on syytä asentaa korvausilmaventtiilit, jotta niiden ilmaa
5 saada myös vaihdettua. Sisäilman tulee vaihtua asuinhuoneistossa kerran 2 tunnin aikana. 4.14. Sähköjärjestelmä ja laitteet Sähköjärjestelmän ja laitteiden kunto on syytä tutkituttaa sähköalan asiantuntijalla ennen rakennuksen käyttöönottoa. 4.15. Palovaroittimet Asetuksen mukaan tulee asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohden olla vähintään yksi palovaroitin. Suositeltavaa on kuitenkin asentaa palovaroitin kaikkiin makuuhuoneisiin sekä ala- ja yläkerran eteisiin. 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA HOMEVAURIOT Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa ei ole saanut käyttää sideaineena asbestia. Kohteessa ei ollut havaittavissa asbestia sisältäviä materiaaleja. Kosteuden ja kosteusvaurioiden mahdollistamat homekasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä kohteessa ei kuitenkaan aistinvaraisesti ollut havaittavissa haitalliseen homekasvustoon viittaavia merkkejä. Asbesti- ja homekartoitusten tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. 6. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 7. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Rakennuksen peruskunto on hyvä ja kaipaa enimmäkseen huoltokorjauksia. Tärkeimpänä isompana korjauskohteena lähiaikoina on vesikatteen uusinta. Terveellisen sisäilman kannalta on tärkeää varmistaa tuloilman saanti kaikkiin asuintiloihin. Nurmeksessa 30.6.2016 Jukka Kärkkäinen Rakennusinsinööri