Hyvä vastaanotto Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Hyvä vastaanotto Perusturvakuntayhtymä Karviainen Työryhmä Ritva Räikkönen, Tarja Purje, Katri Loskin, Sari Riekkinen, Benita Lepistö, Anni Siren, Sari Strengell, Tuulia Saren-Heinonen, Anja Laurila Mikko Purhonen, Jenni Savolainen, Elina Mäkelä, Mia Jernfors

Tiivistelmä Suomen perusterveydenhuolto on viime aikoina ollut merkittävien muutospaineiden alla. Perusterveydenhuolto on kärsinyt toisaalta resurssipulasta, ja toisaalta sille on asetettu uusia tehtäviä väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) yhtenä tavoitteena on parantaa terveyspalveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Hyvä vastaanotto (Bra Mottagning) on yksi kehittämisohjelman hankkeista jo vuodesta 2010, ja sen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta terveydenhuollossa. Menetelmä on kehitetty Jönköpingin kehittämisyksikkö Qulturumissa Ruotsissa. Suomessa Kaste I - hankkeen aikana on viety läpi kuusi kierrosta ja 60 terveydenhuollon yksikköä on osallistunut 2/2010-5/2012 aikavälillä Hyvä vastaanotto- työskentelyyn. Kaudella 2012 2013 (Kaste II) hanketta hallinnoi Espoon kaupunki, ja työskentelyyn osallistuu 5 Hyvä vastaanotto kierrosta. Valtaosa osallistujista on ollut terveysasemia, tämän lisäksi mukana oli yksiköitä myös avoterveydenhuollon muista yksiköistä sekä erikoissairaanhoidosta. Hyvässä vastaanotossa terveydenhuollon yksiköt tarkastelevat kriittisesti oman yksikkönsä toimintaa keskittyen sisäisiin rutiineihin, työohjelmiin ja ajanvarauskirjoihin, puhelinrutiineihin sekä yksikön osaamisen hyödyntämiseen. Yksiköt mittaavat oman toimintansa sen hetkisen kysynnän, tarjonnan sekä niiden vaihtelun, asettavat yhteisiä tavoitteita liittyen saatavuuteen sekä toteuttavat konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistä prosessoidaan työseminaareissa, jossa merkittävässä osassa ovat hyvät esimerkit, jotka perustuvat muiden kokemuksiin ja onnistumisiin kehittämistyössä. Seminaarien välillä muutostyötä tehdään omassa toimipisteessä. 2

Sisällys 1. Karviaisen esittely... 4 2. Lähtötilanne Hyvä vastaanottoon mentäessä... 5 3. Ongelmat ja tavoitteet... 5 4. Toiminnan mittaaminen ja tulokset... 6 4.1. Suoritetut mittaukset... 6 4.2. Tulokset... 6 5. Työryhmät... 10 5.1. Hoitopolkujen kehittäminen... 10 5.2. Ajanvarauskirjojen muokkaaminen... 10 5.3. Hoidontarpeen arvion (HTA) kehittäminen... 11 5.4. Hoitosuunnitelman ottaminen käyttöön... 11 5.5. Hoitokirjeen ottaminen käyttöön... 11 6. Muita muutoksia vastaanottotoiminnassa... 12 7. Pohdinta... 12 8. Lopuksi... 14 3

1. Karviaisen esittely Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä Länsi-Uudellamaalla. Kuntayhtymän väestöpohja on noin 37 800 asukasta. Henkilökuntaa kuntayhtymän eri tehtävissä on n. 450 henkilöä. Kuntayhtymän toiminnan järjestäminen perustuu elämänkaarimalliin. Karviainen on jaettu palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten palvelujen linja. Perusturvakuntayhtymän palvelualueella toimii kaksi terveysasemaa: Vihdin kunnan alueella Nummelan terveysasema sekä Karkkilan kaupungin alueella Karkkilan terveysasema. Nummelan terveysaseman väestöalueeseen kuuluu n. 28 600 henkilöä, Karkkilan terveysaseman väestöalue on 9 200 henkilöä. Molemmilla terveysasemilla päivystyksen lääkäripalvelut hoitaa yksityinen palveluntuottaja, hoitohenkilökunta on kuntayhtymän omassa palveluksessa. Karkkilan terveysasemalla on käytössä työparityöskentely -malli, työpareja on viisi. Tämän lisäksi Karkkilan terveysasemalla toimii osa-aikaisena sisätautien erikoislääkäri, liikuntalääketieteeseen perehtynyt yleislääkäri, diabeteslääkäri sekä diabeteshoitaja. Päivystyksessä työskentelee kolme sairaanhoitajaa. Työparisairaanhoitajilla on lisäksi myös erityisvastuualueita kuten hengityselinsairaudet, osteoporoosi, reumataudit, Marevan-hoito, aikuisväestön ehkäisy, joita he hoitavat oman parityöskentelyn rinnalla. Karkkilassa työskentelee sairaanhoitajien lisäksi yksi vastaanottohoitaja, joka palvelee asiakaspalvelutehtävissä. Nummelassa vastaanottotyöhön on varattu 14 lääkärin resurssi ja terveysasemalla toimii 13 sairaanhoitajaa, joista kaksi toimii diabeteshoitajana. Lisäksi Nummelassa on kuusi vastaanottohoitajaa (terveyskeskusavustajia tai lähihoitajia). Loput sairaanhoitajista toimivat päivystyksessä sekä hallinnollisissa tehtävissä. Nummelassa sairaanhoitajilla on samoja erityisvastuualueita kuin Karkkilassa. Myös lääkärit ovat voineet vaikuttaa omaan työnkuvaansa hankkimalla erikoisosaamista oman mieltymyksensä mukaan (reumataudit, naistentaudit, diabetes jne.). Heidän lisäkseen asemalla työskentelee osa-aikaisina sisätautien erikoislääkäri, diabetekseen erityispätevyyden omaava yleislääkäri, korvatautien erikoislääkäri sekä psykiatri. Karviaisessa molempien terveysasemien hoitotyötä johtaa yksi osastonhoitaja, hänen lisäkseen terveysasemilla on vastaavat hoitajat. Lääkäreiden esimies on johtava ylilääkäri, avoterveydenhuollon ylilääkäri toimii operatiivisena johtajana. Karviaisella on oma työterveyshuollon yksikkö, joka tuottaa palvelut Karviaisen työntekijöille sekä paikallisille yrityksille. Työterveyshuollossa toimii kolme lääkäriä. Karviaisen ikäihmisten palvelulinjalla työskentelee 2 lääkäriä osastotyössä sekä ikäihmisten palvelulinjan ylilääkäri. 4

2. Lähtötilanne Hyvä vastaanottoon mentäessä Karviaisen alueella lääkäritilanne oli Karkkilan terveysasemalla ollut edeltävästi ajoittain hyvinkin heikko, mutta kevään 2013 aikana lääkärimiehitys oli saatu normaalistumaan ja lääkäripaikat täytettyä. Karkkilan terveysasemalla on ollut hoitajien suhteen etenkin päivystyksen sairaanhoitajien osalta, millä on ollut merkittävää vaikutusta koko työskentely-yhteisön dynamiikkaan sekä ilmapiiriin. Nummelan terveysasemalla lääkärimiehitys on ollut pääsääntöisesti hyvä ja sairaanhoitajien kohdalla vaihtelua on ollut vähemmän kuin Karkkilassa. Nummelassa työhön on vaikuttanut ja tulevina vuosina vaikuttaa henkilöstön runsas vaihtuminen eläköitymisen myötä. Lisäksi sairaanhoitajien vakanssimäärä suhteessa väestöön on ollut aliresursoitu, ja tämä on näkynyt kiireettömien ajanvarausaikojen riittämättömyytenä hoitotyössä. Terveysasemilla on ennen Hyvä Vastaanoton alkua ollut käytössä takaisinsoittojärjestelmä, jonka käytettävyys on ollut alkeellinen. Tästä syystä puhelujen läpipääsyn kanssa on ollut ongelmia molemmilla terveysasemilla. Nummelassa kahden erillisen numeron vuoksi kiireelliseen numeroon vastaamisessa on ollut viivästymistä, sen sijaan kiireettömiin puheluihin vastausprosentti on ollut hyvä (98% tasolla). Karkkilassa on ollut käytössä sama numero kiireellisille sekä kiireettömille asioille, joka on aiheuttanut ruuhkautumista puhelinvastaamisessa. Karviainen on suhteellinen uusi kuntayhtymä, vanhastaan molemmilla terveysasemilla ovat vahvat omaleimaiset työskentelytavat. Myös kaupunkien sosioekonomiset rakenteet ovat erilaiset, mikä heijastuu palvelutarpeeseen. Hoitokäytäntöjen muokkaaminen yhtenäisemmäksi on keskeinen kehittämisen osa-alue, samoin hoitopolkujen tunnistaminen ja käyttäminen on havaittu puutteelliseksi. Toisaalta monet prosessit, mm Marevan hoitopolku, on ollut hyvä ja toimiva. Vuoden 2012 loppupuolella e-reseptin käyttöönotto on ollut hyvin nopea ja kattava. Vain hyvin harvoja paperisia reseptejä liikkuu terveysasemilla. 3. Ongelmat ja tavoitteet Yhdeksännen kierroksen ensimmäinen Hyvä vastaanotto seminaari pidettiin Riihimäellä tammikuussa 2013. Seminaarin työskentelymallien avulla kehittämiskentiksi nimettiin lääkärien kiireettömien aikojen riittämättömyys (jonot kiireettömälle vastaanotolle jopa yli 6 vk) sekä lääkärien työpohjien sekavuus, puhelinsaatavuuden heikko taso etenkin kiireellisen hoidontarpeen arviossa. Myöhemmissä seminaareissa asetettiin kehittämisen kohteiksi viisi keskeistä osa-aluetta, joihin on syksyn 2013 aikana keskitetty. Seminaarityöskentelyn alkuvaiheissa pohdittiin myös mahdollisuutta siirtää Nummelassa yksi lääkäri ns. konsulttilääkäriksi, jonka työnkuvaa pohdittaisiin hankkeen edetessä. Kehittämisohjelman konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin pääsy lääkärin kiireettömälle vastaanotolle kaksi viikkoa (14 vuorokautta) pääsy hoitajan kiireettömälle vastaanotolle kaksi kolme vuorokautta puhelinsaatavuuden parantaminen 5

4. Toiminnan mittaaminen ja tulokset 4.1. Suoritetut mittaukset Kolmannen vapaan ajan (T3) mittaaminen alkoi viikolla kuusi molemmilla terveysasemilla. Seurantaa varten molemmilla terveysasemilla mittaus on toteutettu erikseen sekä lääkärien että sairaanhoitajien osalta. T3- mittausta jatketaan edelleen viikoittain. Tasapainolaskuriin liittyvä mittaus toteutettiin 2 viikon jaksossa 8.4. 19.4 sekä lääkäreille että hoitajille sisältäen myös kysynnän ja tarjonnan mittaamisen. Lääkäreiden osalta mittaus on toistettu 21.10.2013 viikon jaksona. Kyseisenä aikana mitattiin työajan jakautumista, ei kysyntää ja tarjontaa. Viimeisimmän mittauksen tulokset eivät teknisistä syistä ole käytettävissä. Tämän lisäksi henkilökunnalle tehtiin työtyytyväisyysmittaus keväällä 2013. 4.2. Tulokset T3-aika on lähtökohtaisesti ollut korkea molemmilla terveysasemilla. Useassa mittauspaikassa 42 vuorokautta määritetään maksimiajaksi ja sen ylittäviä vuorokausia ei erikseen ilmoiteta. Karviasen mittaus on suoritettu koko ajan merkitsemällä todellinen T3-aika. Lääkäreillä mediaanilla kuvattu jonotusaika kertoo hyvin kokoyksikön toiminnoista, koska asemilla työskentelee kokeneita haluttuja lääkäreitä, joiden vastaanotolle jonotetaan omasta tahdosta, vaikka nopeammin olisi aika tarjottavissa. Lääkäreiden osalta molemmissa yksiköissä T3-aika näyttää syksyllä 2013 lupaavan laskevalta, ottaen huomioon että varsinainen kehitystyö eri työryhmissä on vasta kehitysasteella. Karkkilan piikki sairaanhoitajien alkusyksyn T3- ajassa osuu pitkän työloman alkamiseen sekä työntekijöiden vaihtumiseen. Nummelassa väliaikainen piikki liittyy sairaanhoitajien lomien kasaantumiseen sekä sijaisten puutteeseen (kuvat 1,2,3 ja 4). Kuva 1. Karkkilan lääkärien T3-aika 6

Kuva 2. Nummelan lääkärien T3-aika Kuva 3. Karkkilan hoitajien T3-aika 7

Tid (angiven redovisningstidsenhet) Kuva 4. Nummelan hoitajien T3-aika Balanssimitauksissa lääkäreiden osalta todettiin negatiivinen balanssi ja suhteutettuna yksiköiden kokoon kysyntään voitaisiin vastaamalla luomalla jokaiselle lääkärille 2 vastaanottoaikaa lisää viikossa (kuva 5). Kuvassa 6 näkyy selvästi suunnittelussa tapahtuva vastaanottotyön ja puhelinaikojen aliresursointi, ja toisaalta tarkempi tarkastelu osoittaa ajanvarauspohjien suunnittelussa olevan tyhjää koulutusten, kokousten ja toimistoajan suunnittelussa. Kuva 5. Balans efterfrågan / planerad kapacitet Saldo 350 300 250 200 150 316 0 0 Balanslinje 295 Övr Mott Grupp Int. 100 Ext. 50 0-50 Efterfrågan -22 Plan. Kapacitet Balansli nje 8

Tid (angiven redovisningstidsenhet) Kuva 6. 250 200 150 100 Plan Kap Utfall 50 0 lvo puh päiv toim kok res kons pois neuvkouluthtauko palv vos matka ksh Kuva 7 osoittaa sairaanhoitajille suunnitellussa mittauksessa hyvän tasapainon kysynnän ja tarjonnan välillä ottaen huomioon mittaukseen osuneen äkillisen sairaanhoitajan poissaolon, joka näkyy tarkemmassa analyysissä (kuva 8). Kuva 7. Balans efterfrågan / planerad kapacitet Saldo 300 250 0 0 Balanslinje Övr Mott 200 Grupp 150 100 50 0-50 258 Efterfrågan -5 253 Plan. Kapacitet Int. Ext. Balansli nje 9

Kuva 8. 250 200 150 100 Plan Kap 50 0 shvo puh inr kons res toim pois tauko shpäiv kok matka ryhmä Työtyytyväisyyskysely toteutettiin kertaluonteisena kyselynä, ja arvosteluasteikko oli välillä 1-5 (1 tyytymättömin - 5 tyytyväisin), Koko henkilöstön työtyytyväisyyden keskiarvo oli 4 (melko hyvä). 5. Työryhmät Syyskuun seminaarin jälkeen mittausten antamalla pohjalla päädyimme fokusoimaan kehitystyötä hoitopolkujen kehittämiseen, ajanvarauskirjojen muokkaamiseen, hoidontarpeen arvion kehittämiseen, hoitosuunnitelman käyttöönottamiseen sekä hoitokirjeen käyttöönottamiseen. Työryhmät ovat työskentelyn apuna käyttäneet PDSA-sykliä, jonka käyttöä oli seminaarin aikana opeteltu. 5.1. Hoitopolkujen kehittäminen Hoitopolut selkeyttävät hoidontarpeen arviota ja ovat tukena hoitosuunnitelmassa sekä uusien henkilöiden perehdyttämisessä. Ryhmä on kartoittanut syksyn aikana mitä hoitopolkuja on olemassa sekä mitä hoitopolkuja tarvitaan jatkossa kehittää. Merkittävä määrä hoitopolkuja on jo tuotettu vuokaavion malliin. Seuraava askel ryhmän kohdalla on miettiä, mihin olemassa olevat ja kehitettävät kirjataan jatkossa ja ovat helposti löydettävissä. (Intra? Yhteinen tiedostokansio?) Jatkossa tarkoituksena on kouluttaa henkilökunta hoitopolkujen käyttöön sekä niissä luotujen toimintatapojen noudattamiseen. 5.2. Ajanvarauskirjojen muokkaaminen Tavoitteena on ajanvarauskirjojen selkiyttäminen ja saada suunniteltu työ vastaamaan toteutunutta työtä. Ongelmana on ollut vääränlainen ajanvarauskirjan suojaaminen esim. ylimääräisiltä potilailta ylipitkillä ruokatunneilla, jotka ovat todellisuudessa olleet toimistoaikaa. Ajanvarauskirjojen muokkaamisen pohjana ovat balanssilaskelmat kevään ja syksyn lääkärien työn mittauksista, minkä pohjalta pyritään suunnittelemaan kiireettömän vastaanoton tarjonta. Toinen merkittävä asia on ajanvarauskirjojen kunnioituksen opettelua, jolloin ylimääräisiä aikoja ei laiteta lääkäreille ilman lupaa. Vuodenvaihteen jälkeen lääke-esittelyaikojen ajankohtia muutetaan kokousten yhteyden, jotta iltapäivät rikkonaisuus vähenisi. Alkusyksyllä on yhdessä lääkärien kanssa kokouksessa poh- 10

dittu kontrolliaikojen käytännön sopiminen mahdollisimman yhtenäiseksi. Yhteisesti on sovittu myös lääkärikokousten käytännön muuttamisesta siten, että samalla viikolla kerran kuussa oleva ns. suuren kokouksen (osuu tietojärjestelmäpäivityksen yhteyteen) kanssa ei tarvita enää toista viikoittaista lääkärikokousta. Lääkäreitä on erityisesti itse kannustettu kriittisesti arvioimaan omaa ajanvarauskirjaa: onko minulla kirja ajan tasalla, teenkö suunnitelman mukaisesti, onko minulla myös iltapäiväaikoja, annanko kerran kuussa vapautuva ylimääräisen kokousajan vastaanottokäyttöön. 5.3. Hoidontarpeen arvion (HTA) kehittäminen Ryhmä asetti tavoitteeksi tasalaatuisen hoidon tarpeen arvioon tekemisen ja potilaan pääsyn oikeaan aikaan oikeaan paikkaan (oikealle ammattihenkilölle). HTA lisää tasapuolisuutta ja potilasturvallisuutta ja antaa paremmat edellytykset toimia yhdenmukaisesti molempien toimipisteiden välillä. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja on luonut kirjallisen vuokaavion prosessista. Vuokaavion kehittämisessä on työyhteisöltä pyydetty kommentteja kaavion kehittämisessä. Kaavion toimivuutta testataan viikoilla 51 ja 52, testauksessa arvioidaan ohjautuvatko potilaat ohjeistuksen myötä oikealle henkilölle. Vuokaavio ohjaa myös ajanvarauksen yhteydessä tukeutumaan jo mahdollisesti olevaan hoitosuunnitelmaan. 5.4. Hoitosuunnitelman ottaminen käyttöön Ryhmän tavoitteena on saada hoitosuunnitelmat tehtyä kaikille asiakkaille ennen sähköistä potilasasiakirja-arkistoa. Tavoitteena on ohjata kirjaamaan suunnitelma oikeaan kohtaan rakenteellisessa Pegasoksessa. Tavoitteena on myös luoda riittävän tarkka suunnitelma, joka on yksiselitteinen potilaalle, hoitajille, lääkäreille ja joka helpottaa hoidontarpeenarviointia ja ohjaa potilaat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Toimiva hoitoketju parantaa saatavuutta ja lisää potilasturvallisuutta. Hoitosuunnitelma tehdään alussa jokaiselle pitkäaikaissairauden seurantakäynnille tai muulle kontrollikäynnille tulevalle potilaalle. Mikäli hoitosuunnitelmaa ei ole tehty, voidaan suorittaa ns. esikonsultaatio toimistoajalla, jossa olemassa olevien tietojen perusteella tehdään suunnitelma mahdollisia esivalmisteluja varten (labra, rtg, RR-seuranta, sokerimittauksen ohjaus jne.) Tavoitteen toteutumista mitataan esim. esikonsultaatioiden lukumäärän vähenemisellä. Syksyllä on tehty viikon koejakso, jossa pienellä henkilömäärällä testattiin esikonsultaatioiden toimivuutta hoidontarpeen arvion yhteydessä. Ryhmä pohtii sisällöllisesti hyvää hoitosuunnitelmaa ja koulutuksen avulla jalkauttaa sen tekemisen ja seuraamisen työyhteisöön. 5.5. Hoitokirjeen ottaminen käyttöön Ryhmä on luonut tavoitteeksi hoitokirjeen ottamisen (pääasialliseksi) viestintävälineeksi esim. vastausten antamisessa potilaille. Aikaisemmin vain muutamalla lääkärillä on hoitokirje ollut käytössä. Hoitokirjeen Tavoitteena vähentää hoitopuheluja ja korvata ne kirjevastauksilla. Ryhmä on pohtinut kenelle hoitokirje soveltuu ja kuinka informaatio potilaalle vastausten antamisesta kulkeutuu. Pohdittavana on myös ollut miten tiedonkulku potilaan tutkimusten valmistumisesta saavuttaa hoitavan / vastauksen antavan henkilön (lääkäri/hoitaja). Hoitokirjeestä on syksyn aikana tehty pienimuotoinen kokeilu, jonka yhteydessä on luoto uusi vastaanottomuoto (KIRJE). Osa lääkäreistä on ottanut kirjeen jo vakituiseksi työkalukseen puhelinaikoja korvaamaan. 11

6. Muita muutoksia vastaanottotoiminnassa Karviasessa on laajempana kokonaisuutena menossa vastaanottojen kehittämishanke VOTKE 2012-2014, jonka puitteissa osallistuminen HVO- hankkeeseen käynnistyi. Muita osa-hankkeita ovat Sujuvasti sisälle eli Ilmoittautuminen ja asiakasohjaus terveysasemien sisällä. Mallikkaasti Marevania antikoagulanttihoidon prosessin ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi MBO hanke haltuun jo aikaisemmin tehdyn työn juurruttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa Asiakasvastaava auttaa hankkeessa palveluja eniten käyttävät potilaat ohjataan asiakasvastaavalle, joka koordinoi potilaiden hoitoa. Hanke toiminnan lisäksi elokuussa Nummelassa yhden lääkärin toimenkuva muutettiin konsultoivan lääkärin tehtäväksi. Hänen työnkuvansa luotiin ensisijaisesti hoitajien tarpeiden kartoituksen avulla. Kartoituksen jälkeen lääkärit saivat vaikuttaa myös työnkuvan luomiseen. Konsultoivan lääkärin tehtävänä on ensisijaisesti toimia terveysasemalla hoitajien hoidontarpeen arvion tukena ja antaa tukea sairaanhoitajille heidän tehdessään omaa listatyötä. Konsultoiva lääkäri on jalkautuva ja helposti lähestyttävä tuki hoitajien työskentelyssä. Kuluneen syksyn aikana on otettu käyttöön Nummelassa kiireettömän ajanvarauksen ja Karkkilassa koko vastaanottotoimintaa koskevan ajanvarauksen takaisinsoittojärjestelmä. Marraskuun lopussa terveysasemille asennetaan ja otetaan käyttöön itseilmoittautumisjärjestelmä (potilasvirranohjausjärjestelmä), jonka toivotaan vähentävän ruuhkaa terveyskeskusavustajien toimipisteissä. 7. Pohdinta Hyvä vastaanotto on tarjonnut erinomaisia työkaluja omien työyhteisöjen toiminnan arviointiin sekä keskeisten ongelma-alueiden nimeämiseen. Karviaisen Hyvä vastaanottohankkeen taakkana on ollut työryhmän vaihtuvuus kauden aikana. Ennen viimeistä seminaaria työryhmään siirtyi myös kesän lopussa työnsä aloittanut uusi avoterveydenhuollon ylilääkäri. Syyskuun seminaarin jälkeen toiminta terveysasemilla käynnistyi tehokkaana. Työryhmät keskittyivät tehtäviinsä tehokkaasti ja lokakuun alussa viisi ryhmää esittelivät työ-yhteisölle työnsä hedelmiä. Esittelytilaisuuden tarkoituksen oli tuoda esille kehityskohteita sekä auttaa henkilökuntaa ymmärtämään että todellisuudessa ryhmätyöt eivät ole erillisiä projekteja vaan nivoutuvat keskeisesti toisiinsa vaikuttaen koko vastaanoton toimintaan (kuva 9). Kuva 9. 12

Hoitosuunni telma Lääkärinajat Hoidontarpeen arvio SAATAVUUS Hoitokirje Hoito-polut Hankkeen alkuvaiheessa tavoitteeksi asetettiin lääkäreille kiireettömälle ajanvaraukselle pääsy kahdessa viikossa. Hankkeen aikana tavoitteeseen ei ylletty, mutta T3 mittauksissa tapahtui paranemista molemmissa toimipisteissä. Etenkin Karkkilassa kevään jälkeen tapahtui jo merkittävää paranemista T3- ajan ollen keskimäärin 21. Karkkilan parantunutta tilannetta selittää se että lääkärien resurssit ovat saatu täytettyä ja suurempia puutoksia ei ole ollut. Nummelassa T3 on vielä tavoitteisiin nähden liian korkea. Työryhmien luomista uusista toimintatavoista toivotaan löytyvän työkaluja ajan hallintaa. Toisaalta lääkärien työkirjoissa tapahtuu vasta vuodenvaihteen jälkeen muutoksia, jotka vähentävät iltapäivien pirstaleisuutta. ja toiminnan katkeamista. Balanssimittauksen tulosten mukaan vastaanottoresursseja on mitoitettu liian vähän, toisaalta kysyntään nähden kyse on kahdesta ajasta lääkäriä kohden viikossa. Tavoite olisi helposti saavutettavissa. Mittaus näyttää osoittavan sen että oheistoimintoihin on liikaa suunniteltu ajankäyttöä. Tätä muutostyötä hankaloittaa Karviaisen linja-malli, jossa lasten ja nuorten palvelulinjalle toimitetaan lääkäriresurssit laskennallisten lukujen perusteella. Tässä suhteessa linja-malli tuottaa hieman jäykkyyttä toimintojen resurssien ohjauksen senhetkisen tarpeen mukaan. Sairaanhoitajilla tavoitteeseen päästä kiireettömälle vastaanotolle on onnistuttu paremmin, vaikkakin vuoden aikana nimenomaan hoitajien resursseissa on ollut välillä merkittävää puutetta. Erityisesti Karkkilassa hoitajatyövoimassa on ollut vajetta, mutta siellä on tehty isoja hallinnollisia muutoksia toimintatavoissa (kuten hoitajien ajanvarauspohjia yhtenäistämällä ja puhelinaikoja porrastamalla). Karkkilassa viimeisten viikkojen sairaanhoitajien T3 aika on hienot neljä vuorokautta keskimäärin. Erittäin hyvään tulokseen on sairaanhoitajilla päästy myös Nummelan osalta. T3 on alkusyksystä ollut jopa tavoitteessa, mutta viime viikkojen aikana ei ole voitu tarjota vapaata aikaa välttämättä viikonkaan aikana. Uuden takaisinsoittojärjestelmän myötä on sekä Nummelassa että Karkkilassa päästy hyvin vastausprosentteihin. Sairaanhoitajat tuntuvat olevan tyytyväisiä uudesta työkalusta työn hallinnan kannalta. 13

Konsulttilääkäritoiminta elokuussa lähti hyvin toimimaan. Tyytyväisiä ollaan sekä hoitajien että lääkärien puolelta siihen, että toimenluvan rakentaminen lähti nimenomaan työntekijöiden tarpeista. Ensimmäisen kuukauden jälkeen hoitaja- ja lääkärikokouksissa käytiin arviokeskustelu työnkuvan toiminnasta ja etenkin hoitajilta tuli myönteistä palautetta siitä, että heidän ei tarvitse etsiä lääkäriä ongelmatilanteissa, vaan tietävät, kenen puoleen kääntyä. Toisaalta konsulttilääkäri on yksittäisissä tapauksissa toiminut varaihmisenä sairaustapauksissa, mutta tämä ei ole toiminnan tarkoitus eikä sitä juuri tässä muodossa ole käytetty. 8. Lopuksi Hyvä vastaan oton ydinajatus on tehdä tämän päivän työt tänään. Se ei ole meidän tavoite kuitenkaan ollut, vaan maltillisesti lääkärien vastaanottoaikojen tavoitteeksi asetettiin 14 vuorokautta kiireettömissä tilanteissa. Todellinen työ tavoitteen saavuttamiseksi on meillä Karviaisessa vasta hyvässä juoksussa. Merkittävä saavutus mielestämme on ohi virallisten tavoitteiden, että näillä moniammatillisilla taloja sekoittavilla ryhmillä pääsemme helpommin yhtenäistämään Karkkilan ja Nummelan terveysasemien toimintatapoja ja luomaan myös yhteishenkeä. 14