Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus
Esityksen tavoitteita Kuvata kaavoituksen vaikutuksia metsätaloudelle Kuvata hakkuiden valvonta prosessia Kuvata, millaisia ongelmia kaava-aineistojen käyttöön liittyy Herättää ajatuksia, miten kaava-aineistojen käytettävyyttä voisi lisätä käytännön toiminnassa 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 3
Metsätalousmaa Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa (22,8 milj. ha) on metsää (metsä- ja kitumaata) Pohjois-Savossa sama suhde (1,3 milj. ha) Metsätalousmaata (metsä-, kitu- ja joutomaa, muu metsätalouden maa) on 86 prosenttia pinta-alasta, eli 26,2 milj. ha. Pohjois-Savossa n. 83 prosenttia (1,4 milj.ha) Hakkuupinta-ala vuodessa n. 727 000 ha (n. 3 % metsämaasta) Pohjois-Savossa n. 63 000 ha ( n. 5 % metsämaasta) Kantorahatulot vuodessa 1 700 M Pohjois-Savossa 127 M 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 4
Kaavojen merkitys metsätalouteen Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella tehty selvitys (Metla 2013): Yleiskaavojen peitto 19 % selvitetystä alueesta Metsä- ja kitumaasta keskimäärin 2,7 % suojeltu tai rajoitetun käytön piirissä Kaavoituksen vaikutuksesta rajoitetussa käytössä olevan alueen osuus nousee 5,5 %:iin Yksittäisen kunnan alueella jopa 17 %:iin Yleiskaavan käytönrajoitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän arviota n. 2 % Yksittäisen kunnan alueella jopa 7 % maisematyöluvan hakemisesta koetun vaikeuden takia vaikutus jopa neljännes 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 5
Metsälain soveltamisala (2 ) Sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta: 1) luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla muodostetuilla suojelualueilla, valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion omistamilla alueilla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai valtion maata hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti; 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella; 3) erämaalain (62/1991) mukaisilla alueilla muutoin kuin tämän lain 12 :n 1 momentin osalta; 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 6
Metsälain soveltamisala (2 ) 4) asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita; 5) alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi; 6) oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettuja alueita; 7) puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla. 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 7
Metsälain soveltamisala kaavoitetuilla alueilla Maakuntavaava M-, MT-, MU-, MYja V-alueilla Yleiskaava M, MU, MT, MY Asemakaava SLalue M, MU, MT, MY V, VL, VU, VR 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 8
Metsälain ja MRL:n suhde Metsälain alaisilla alueilla hakkuut arvioidaan metsälain perusteella Esim. Metsälain 15 :n neuvottelu tai 16 :n käsittelykielto vain metsälain perusteilla Lisäksi metsien hoidossa ja käytössä noudatettava, mitä muussa laissa säädetään metsälakia ja MRL:a sovelletaan rinnakkain Uudistamisen ristiriidoissa ratkaisu MRL:n mukaisesti Uudistamisvelvoite katsotaan täytetyksi, kun on toimittu maisematyöluvan mukaisesti Kaavoista aiheutuvien rajoitteiden huomioiminen neuvonnan kautta -> esim. maisematyölupa yhteys kaavoittajaan 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 9
Metsälain ja MRL:n suhde Jos metsälaki ei voimassa ei hakkuiden sääntelyä, ei metsänkäyttöilmoitus velvoitetta Kestävän metsätalouden rahoituslain tukia ei (yleensä) voi myöntää esim. luontokohteiden ympäristötuki Metsätuholaki ei voimassa 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 10
Ympäristötuki Maanomistaja voi hakea tukea elinympäristön säilyttämiseksi Tuki maksetaan kertakorvauksena 10 vuodeksi (vähintään 500 ) Tuki on verotettavaa tuloa Omavastuu 4 % kiinteistön puuston arvosta, maks. 3 000 Kohde jätetään luonnontilaan Sopimus tehdään metsänomistajan ja metsäkeskuksen välille Sopimus merkitään kiinteistörekisteriin Pohjois-Savossa viime vuosina n. 300-400 ha/v 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 11
Kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Oikeusvaikutteinen tai ei oikeusvaikutteinen Asemakaava 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 12
Kaavamerkinnät YM:n asetus kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Ei pakkoa käyttää Jos käytetään, käytettävä asetuksessa esitetyssä tarkoituksessa Voi täsmentää kaavamääräyksillä 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 13
Alueiden käyttötarkoitukset 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 14
Alueiden käyttötarkoitukset 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 15
Rasteri- ja viivamerkinnät 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 16
Rasteri- ja viivamerkinnät 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 17
Maisematyölupa Kaava voimassa: Maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa Kaavan laatimisalue: Voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa Maisematyöluvan tarve metsätalouteen varatuilla alueilla? Metsälain eri-ikäishakkuut / 5 b :n hakkuut Metsänkäsittelyä rajoittava, aluevarauksia laajempi vaikutus vrt. Metla 2013 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 18
Metsälain muutos - hakkuutavat Uudistettu metsälaki voimaan 2014 alussa Hakkuiden osalta muutokset Uudistamiskriteerien poistaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut Uudistamismenetelmien vapaampi käyttö Luontainen uudistaminen tasavertaiseksi viljelyn kanssa Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut - ML 6 :n hakkuut ennen lain muutosta, nykyisin 5 b 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 19
Metsälain 5 b Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Tutkimus-, opetus- tai muussa erityiskäytössä oleva metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Erityiskohteissa toteutettavat käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa Miten eroaa eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuusta? 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 20
Poimintahakkuu Suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa Luodaan eriikäisrakenne alikasvosta säästäen Poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 21
Pienaukkohakkuu Metsään hakataan pieniä aukkoja (enint. 0,3 ha) ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Piirros:Juha Varhi 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 22
Eri-ikäisrakenteinen hakkuu Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin Suomen metsäkeskus 23
Hakkuiden valvonta Perustuu aiotuista hakkuista tehtäviin metsänkäyttöilmoituksiin Metsäkeskukseen 10 vrk ennen hakkuun aloittamista Poislukien kotitarvehakkuut, pienikokoisen puuston hakkuut, sekä sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuut, oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuut ja pienialaiset tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuut 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 24
Hakkuiden valvonta Metsäkeskus tarkastaa järjestelmistä hakkuu aikeen Metsälain mukaisuuden esim. metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, uudistamistoimenpiteet Muista laeista tulevia tiedossa olevia rajoitteita esim. liitooravakohteet, ls-lain lajit/luontotyypit Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kaavan rajoitukset -> neuvonta esim. maisematyöluvan hakemiseksi Metsänkäyttöilmoituksia vuosittain noin 100 000 kpl (P-Savossa noin 10 000 kpl) Tarkastukset perustuvat tiedossa olevaan aineistoon Paperisten aineistojen kattava hallinta mahdotonta 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 25
Käytettävät aineistot Peruskartat ja ilmakuvat Kiinteistötiedot Kuvioiden metsävaratiedot Syke aineistot Museoviraston aineistot Kaava-aineistot maakuntakaavan aluerajaukset ja yleiskaavojen ulkorajat Osalta kunnista saatu yleiskaavat paikkatietona käyttöön, osalta kunnan kotisivuilla osassa paperilla 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 26
Maakuntakaava 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 27
Yleiskaavat 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 28
Käytännön ongelmia Kaava-aineistot eivät (yleensä) paikkatietona järjestelmissä käytettävissä Kuntien nettisivuilla vaihtelevasti, osin paperikartoilla Aineistot sähköisinä ja kerääminen valtakunnalliseen palveluun? Kuntakohtainen jakelu? Kaavamerkintöjen ja määräysten vaihtelu Kunnittain, kaavoittain, etenkin vanhemmat? Ideoita merkintöjen yhtenäistämiseksi? Vaikutusten arviointi metsäelinkeinon näkökulmasta Kaavoissa käytettyjen selvitysten laadun vaihtelevuus Esimerkiksi metsälain 10 -kohteiden tulkinnat Rajoitteita epävarman tiedon pohjalta? 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 29
Käytännön ongelmia Päällekkäistä sääntelyä esim. 10 -kohteet, liito-oravat Maisematyöluvan herkkä vaatiminen Eri-ikäishakkuut, metsäsuunnittelu ja sopimukset, vapaaehtoisuus? Alueiden siirtyminen pois metsälain piiristä ei mahdollista puuttua ja neuvonta mahdollisuus heikko Aktiivista, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta on voitava harjoittaa myös kaava-alueilla - hyväkuntoiset ja hoidetut metsät kaikkien etu 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 30
Kiitos mielenkiinnosta. 16.4.2015 Suomen metsäkeskus 31