Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Transkriptio

1 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu

2 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan kasvatushakkuiksi. Kasvatushakkuissa jäljelle jäävälle puustolle on asetettu minimi pohjapinta-ala, joka vaihtelee alueittain ja kasvupaikoittain. Kasvatuskelpoiseksi puuksi katsotaan puu, jonka latvus on elinvoimainen, rinnankorkeusläpimitta on väh. 7 cm, ja jossa ei ole vaurioita. Puulajin on lukeuduttava sallittuihin lajeihin.

3 Kasvatuskelpoisen puuston määrä hakkuun jälkeen

4 Metsälain muutoksetuudistushakkuut Jos erirakenteisen metsän hakkuu alittaa kasvatushakkuille vaaditun pohjapintaalaperusteisen alarajan, katsotaan hakkuu uudistushakkuuksi. Uudistushakkuun järeys- ja ikärajat poistuivat. Uudistamisvelvoite koskee alaa, joka on kooltaan yli 0,3 ha.

5 Metsälain muutoksetuudistamisvelvoitteet Taimikon tulee olla keskipituudeltaan vähintään 0,5 metriä. Aikaraja on Etelä-Suomessa 10 vuotta. Vähimmäistaimitiheys on havupuuvaltaisissa taimikoissa tainta/ha, ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa tainta/ha. Taimien tulee olla tasaisesti jakautuneet.

6 Metsälain muutoksetsallitut puulajit Kasvatettaviksi puulajeiksi hyväksytään männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera ja saarni. Puulajeille ei ole enää määritelty tarkkaa kasvupaikkavaatimusta. Hieskoivua voidaan kasvattaa pääpuulajina turv la, soistuneilla kankailla ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muualla hieskoivu on sallittu täydentävänä puulajina. Etelä- Suomessa sitä saa olla 20% kokonaistaimimäärästä.

7 Erirakenteinen metsänkasvatus Erirakenteisessa metsänkasvatuksessa kasvatetaan samaan aikaan taimia, kuitupuita ja tukkipuita. Metsä pyritään pitämään jatkuvasti peitteellisenä. Runkolukujakauman 150 tulee olla laskeva, 100 eli taimia ja pieniä 50 puita on eniten. 0 Runkoja/ha 200 Lpm- luokka

8 Erirakenteisen metsän puuntuotos 8 7 Eri-ikäinen Viljely Yläharvennus Alaharvennus Harsinta 6 9 Tilavuuskasvu m3/ha/v Tilavuuskasvu m3/ha/v Metlan ERIKA-kokeet 15 v. vs. viljelykuusikko (MOTTI, Tapion suositus) Metlan Vessarin käsittelykokeet 8-11 v. "jatkuva kasvatus "= yläharvennus, alaharvennus ja määrämittaharsinta (Lähde ym. 2002) Lähde: Sauli Valkonen

9 Erirakenteisen metsän hakkuutavat Valmiiksi erirakenteisissa metsissä poiminta- ja pienaukkohakkuut Erirakenteistavat hakkuut: - Kasvatushakkuina väljennyshakkuu ja yläharvennus - Uudistushakkuina siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, verhopuuhakkuu, kaistalehakkuu

10 Poimintahakkuu Tavoitteena on säilyttää metsän runkolukujakauma j- käyrän muotoisena, eli laskevana. Hakkuussa poistetaan pääasiassa suurimpia tukkipuita, joiden arvokasvu on pieni. Kasvu keskitetään arvoltaan vähäisiin puihin, joilla on suuri arvokasvu. Huonokuntoiset ja vialliset puut poistetaan ja pienempien puiden ryhmiä harvennetaan. Hakkuussa luodaan samalla otolliset olosuhteet taimettumiselle. Voidaan tehdä vuoden välein.

11 Poimintahakkuu Soveltuu parhaiten kuusikoihin. Ei tulisi toteuttaa alueilla joilla on juurikääpää. Sekametsä antaa korkeamman tuoton, sekä edistää uudistumista. Säästöpuita suositellaan jätettäväksi, kuten tasarakenteisessa metsänkasvatuksessa.

12 Lähde: metsaforest.fi

13 Huomioitavaa poimintahakkuusta Hakkuu suunnitellaan metsän rakenteen mukaisesti. Hakkuuta voidaan keskittää niihin kohtiin, joissa on eniten tukkipuuta. Hakkuu tulee suorittaa voimakkaasti jos metsä ei ole taimettunut riittävästi, tai jos halutaan lisätä lehtipuiden uudistumista. Jotta hakkuu on kannattavaa, tulee hakkuukertymän olla ainakin 90 m 3 /ha. Vaatii tarkempaa korjuun suunnittelua kuin hakkuut yleensä.

14 Taimettuminen erirakenteisessa metsässä Metlan ERIKA- tutkimuksen mukaan taimia syntyy riittävästi, mutta taimettuminen on epätasaista ja suuri osa pienistä taimista kuolee. Metsä on hakattava harvaksi, jotta taimet säilyisivät elossa ja kasvaisivat hyvin. Rehevillä mailla heinittyminen voi haitata taimettumista. Valopuulajien taimet eivät menesty kuusikossa.

15 Poimintahakkuiden puunkorjuusta Poimintahakkuut onnistuisivat parhaiten miestyönä, mutta korjuu olisi liian kallista ja hidasta. Poimintahakkuissa poistetaan järeitä tukkipuita, joten koneiden on oltava isoja. Korjuuvaurioiden määrä kasvaa koska poimintahakkuu toteutetaan joka vuosi. Tutkimusten mukaan 10-15% puista vaurioituu korjuun yhteydessä. Juurikääpäriski on suuri toistuvien hakkuiden takia. Juurikääpää leviää myös alikasvokseen. Sitä voi torjua ainoastaan talvihakkuin ja lisäämällä biologista torjunta-ainetta. Hakkuun onnistuminen riippuu paljolti hakkuukonekuskin ammattitaidosta. Hakkuun korjuukustannukset ovat harvennusten luokkaa.

16 Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuulla voidaan uudistaa vaiheittain vanhaa kuusi- ja mäntymetsää, sekä luoda erirakenteinen taimikko. Pienaukot voidaan uudistaa luontaisesti tai viljellen. Pienaukkojen on todettu uudistuvan hyvin luontaisesti. Myös valopuulajit voivat menestyä pienaukoissa. Taimettuminen kestää yleensä kuusella 5-10 vuotta ja männyllä 1-3 vuotta. Pienaukkotaimikot kehittyvät hitaammin kuin istutustaimikot (ero 5-10 vuotta).

17 Pienaukkohakkuun toteutus Pienaukon koko, muoto ja sijoittelu vaihtelevat tilanteen ja tavoitteiden mukaan. Pienaukoin käsiteltävä alue voi olla yhteensä 20-50%. Pienaukon koko voi olla 0,1-0,5 hehtaaria. Huom! Metsälain uudistamisvelvoite koskee yli 0,3 ha:n aloja. Ilmansuunnalla ei ole huomattu olevan merkitystä taimettumiselle tai taimien kasvulle. Pienaukkojen välialueet on suositeltavaa harventaa taimettumisen edistämiseksi.

18 Pienaukkohakkuun jäljelle jäävän puuston lakiraja Käsittelyalueen jäljelle jäävän puuston pohjapinta-alaa koskee kasvatushakkuille määritelty raja, eli Etelä-Suomen kuusikoissa 10 m2/ha. Piirros: Juha Varhi

19 Lähde: metsaforest.fi

20 Erirakenteistavat hakkuut Väljennyshakkuin ja yläharvennuksin voidaan saada luontainen uudistuminen alulle. Uudistushakkuilla (verhopuu- suojuspuu- ja siemenpuuhakkuin) voidaan uudistaa metsä kerralla, kun maapohja on helposti taimettuvaa. Syntyvästä taimikosta voidaan kasvattaa erirakenteinen metsä. Hyvä lähtökohta erirakenteisen metsän kasvatukselle ovat jo valmiiksi hieman erirakenteiset metsät, jotka ovat taimettuneet (erityisesti suomaat ja soistuneet kankaat), sekä lehtipuuston tai männiköiden alikasvoskuusikot.

21 Kuusen suojuspuuhakkuu, 50 m 3 Kuva: Tiina Ojansivu

22 Kuusen suojuspuuhakkuu, 50 m 3 /ha Kuva: Tiina Ojansivu

23 Erirakenteisen metsänkasvatuksen hyötyjä Metsä säilyy peitteisenä maisemahyödyt, monikäyttöhyödyt (virkistyskäyttö, marjastus, sienestys ja luontomatkailu), mahdolliset hyödyt metsäkanalinnuille ja monimuotoisuudelle. Ei uudistamis- ja taimikonhoitokustannuksia.

24 Erirakenteisen metsänkasvatuksen ongelmakohtia Metsä ei uudistu. Syynä voivat olla liian tiheä puusto, heinittyminen rehevillä aloilla, tai maanmuokkauksen puuttuminen. Uudistuminen on hyvin vaihtelevaa ja epätasaista. Taimien kasvu voi olla heikkoa. Suurin osa taimista voi kuolla. Hakkuussa tuhoutuu taimia.

25 ..ja muita haasteita Erirakenteiseen metsänkasvatukseen liittyy enemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä. Puunkorjuun onnistuminen Koneenkuljettajan ammattitaito! Riittääkö tulevaisuudessa kantavia talvikelejä? Juurikääpäriski on suuri, eikä sitä voi saada pois erirakenteisesta metsästä. Mikä on metsänkasvatuksen kannattavuus pitkällä aikavälillä?

26 Kiitos! Kuva: Tiina Ojansivu