Uusimmat metsävaratiedot

Transkriptio

1 Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

2 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj. ha eli 86 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 20,3 milj.ha Puuntuotannon metsämaata 18,4 milj. ha FAO:n määritelmän mukaista metsää 22,2 milj. ha, siitä suojeltua 13 %

3 Yksityismetsien osuus puustosta 71 % Osuudet metsätalousmaan alasta Osuudet puuntuotannon metsämaan alasta Osuudet puuntuotannon metsämaan puustosta

4 Puuston kokonaistilavuuden kehitys Puuston kokonaistilavuus 2,4 miljardia kuutiometriä Lisäystä edellisestä inventoinnista 151 milj.kuutiometriä Erityisesti mäntyä ja koivua Lisäystä 1920-lukuun verrattuna 971 milj.kuutiometriä Kaikilla puulajiryhmillä

5 Puuston vuotuisen kasvun (milj.m 3 ) kehitys Viime vuosina hakkuut ja luontainen poistuma on ollut 72 % puuntuotannon maan metsien kasvusta

6 Kasvun lisäystä selittää soiden ojitus - Yli puolet suoalasta ojitettu - Ojitettua suota 4,6 milj. hehtaaria - Lisäksi ojitettua kangasta hehtaaria - Ojitetuista soista 61 % turvekangasvaiheessa

7 Soiden osuus metsämaasta ja puustosta neljännes Soiden osuus metsämaasta ja metsämaan puustosta lähes neljännes: merkitys puuntuotannossa kasvaa

8 Kasvun lisäystä selittää metsien ikärakenne Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa luvun jälkeen uudistetut metsät ovat nyt hyvän kasvun vaiheessa

9 Kasvun lisäystä selittää puuston keskitilavuuden nousu Erityisesti Etelä-Suomessa metsämaan puuston keskitilavuus on noussut - Vajaatuottoisten metsien vähentäminen - Poimintahakkuista luopuminen

10 VMI5 ja VMI6: vajaatuottoiset metsät omana kehitysluokkanaan eli vähäpuustoisimmat metsät puuttuvat keskiarvoista

11 Puuntuotannon metsämaan kehitysluokat VMI10 ja VMI11 Varttuneiden kasvatusmetsien osuus kasvanut 25 %:sta 30 %:iin

12 Metsien rakenteen muuttuminen: puulajisuhteet Kuusen yleisyys uudistamisessa: pienistä taimikoista 57 % kuusivaltaisia, kun nuorissa kasvatusmetsissä kuusen osuus on 18 %

13 Puuston laatu tulevaisuudessa? Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja (133 kpl/ha) selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä (195/kpl/ha) Nuorissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja lähes yhtä paljon kuin uudistuskypsissä metsissä keskimäärin, mutta metsikkökohtainen vaihtelu suuri -> kaikki eivät säily päätehakkuuseen saakka

14 Metsänhoidollinen tila Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella suurempi kuin viimeisen 10 vuoden taimikonhoitoala Ensiharvennusmahdollisuus tulevalla 10-vuotiskaudella 1,9-kertainen edelliseen 10-vuotiskauteen verrattuna Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria

15 Vakavat tuhot harvinaisia Vakavia tuhoja kuitenkin vain 3 %:lla puuntuotannon metsämaasta Yksittäisistä tuhonaiheuttajista merkittävin hirvi Yhden ajankohdan poikkileikkaus: jo korjatut tuhot eivät näy tuloksessa

16 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Pystyssä olevan lahopuuston määrä lisääntynyt 2000-luvun alussa Maapuun määrä näyttäisi vähentyneen

17 Lahopuuston kehitys Etelä- ja Pohjois-Suomessa Lisäystä Etelä-Suomessa, vähennystä Pohjois-Suomessa

18 Maapuun kehitys Pohjois-Suomessa laholuokittain Pohjois-Suomessa havaittu maapuun määrän väheneminen suurinta pehmeimmissä maapuissa - muutokset mittauskynnyksessä? - pirstaloituminen hakkuissa?

19 Käyttökelpoista kuollutta puuta mitattu ensimmäisistä inventoinneista lähtien Etelä-Suomessa luonnonpoistumapuuta yli kaksinkertaisesti 1930-luvun tilanteeseen verrattuna, Pohjois-Suomessakin lisäystä lukuihin verrattuna

20 Kiitos!