Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Transkriptio

1 Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo

2 Metsälaki uudistui Miksi lakiuudistus? - Metsänomistajien tarpeet muuttuneet - Monitavoitteinen metsänomistus lisääntynyt: luonnonsuojelu, monimuotoisuus, virkistyskäyttö, maiseman- ja riistanhoito - Samanaikaisesti suuri osa metsänomistajista haluaa saada metsistään taloudellista tuottoa Metsälain toteutumista valvoo edelleen Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus 2

3 Tavoitteet Tärkeimmät tavoitteet samat kuin aiemmassa laissa: - Metsien kestävä käyttö - Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa Uudistuksen tarkoituksena on - Parantaa metsätalouden kannattavuutta - Selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa - Lisätä metsien monimuotoisuutta laajoilla alueilla - Metsänomistajilla mahdollisuus hoitaa metsiään hyvin omien tavoitteidensa mukaisesti Suomen metsäkeskus 3

4 Keskeisimmät muutokset Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: - Puulajivalinta vapaampaa - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa painopiste siirtyy uudistumistuloksen valvontaan Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Oikeusturvaa parannettu ja valvontaa selkiytetty määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat Suomen metsäkeskus 4

5 Muutokset uudistushakkuissa ja metsänuudistamisessa Uudistushakkuun ajankohta Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Erityistapauksia Suomen metsäkeskus 5

6 Uudistushakkuun ajankohta Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistamisvelvoite kuitenkin on: - jos avoin ala yli 0,3 ha - jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella - Perustamistoimenpiteet edellytetään jatkossakin Suomen metsäkeskus 6

7 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Hakkuualalla pitää olla vähintään 0,5 m pituinen taimikko Viljellyillä ja luontaisesti syntyneillä sama määräaika:10 25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä - Suomi jaettu neljään alueeseen: velvoite täyttyy eri aikoina Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta Hyväksyttyjen puulajien määrä on kasvanut Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää markkinakelpoisen puun tuottaminen (aiempi laki) Suomen metsäkeskus 7

8 Vähätuottoiset ojitetut turvemaat Vähätuottoiset suot ovat kitumaita eli runkopuun kasvu on alle 1 m³/ha/vuosi EI UUDISTAMISVELVOITETTA Hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa 20 runkoa/ha Suomen metsäkeskus 8

9 Muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä Kasvatushakkuiden toteuttamistavat - Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: * Ala- ja yläharvennukset: alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin asetuksessa säädettiin - UUTENA Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: - Sallitaan poiminta- ja pienaukkohakkuut, jotka olivat aiemmin erityiskohteita Metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettava toteuttamistapa Tasa- ja eri-ikäisrakeiselle kasvatukselle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäisrajat Suomen metsäkeskus 9

10 Tasaikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena tasarakenteisen ja tasaikäisen metsän käsittely uudistaminen (viljely/luontainen) taimikon varhaishoito taimikonhoito ensiharvennus alaharvennus, laatuharvennus muu harvennus alaharvennus, yläharvennus avohakkuu, siemenpuu- tai suojuspuuasento Eri-ikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena erirakenteisen ja eri ikäisen metsän käsittely lähtökohtana laaja runkolukujakauma (kaiken kokoisia ja ikäisiä puita) poistetaan pääosin valtapuita ja harvennetaan pienempien puiden ryhmiä v. välein jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ei erillisiä kehitysvaiheita pienaukkohakkuut läpimitta m (0,1-0,3 ha) Suomen metsäkeskus 10

11 Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate Suomen metsäkeskus 11

12 Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa luodaan eri-ikäisrakenne alikasvosta säästäen poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 12

13 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen rehevillä alueilla heinittyminen eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 13

14 Kasvatushakkuiden tekeminen Uudistamisvelvoite Uudistamisvelvoite syntyy kasvatushakkuussa, jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa vähimmäismäärät käsittelyalueella tai syntyy yli 0,3 ha:n aloja, joissa on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa. Käsittelyalueella tarkoitetaan metsikkökuviota tai kartalle rajattua aluetta, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä Suomen metsäkeskus 14

15 Hakkuiden vastuut - Metsänhakkaajan ja leimikkosuunnittelijan tekijänvastuu (7 ): nyt myös suunnittelijalla vastuu - Maanomistajan tai hallintaoikeuden haltijan valtuuttaman henkilön ilmoitusvelvollisuus: erityisen tärkeät elinympäristöt Suomen metsäkeskus 15

16 Puusto- ja maastovauriot Kasvatuskelpoisen puuston laatu määritelty aiempaa tarkemmin (VNA 5 ) Ehdottomat enimmäisrajat vaurioille Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurioprosentti ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 % Ajourapainaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää näitä rajoja: - 15 % kangasmaalla - 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 16

17 Muutokset erityisen tärkeiden elinympäristöjen (10 ) säännöksissä Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Suomen metsäkeskus 17

18 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet metsälailla suojeltaviin elinympäristöihin. - Ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus. Letot koko maassa eli myös Lapissa metsälailla suojeltuja. Muut elinympäristöt samat kuin aiemmassa laissa Suomen metsäkeskus 18

19 Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 eli poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen eli metsänomistajan omavastuun määrä Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa Tarkastellaan sekä tila- että elinympäristökohtaisesti Elinympäristöt jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 19

20 Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Käsittelyssä ei olennaisia muutoksia aiempaan lakiin, yksityiskohtia tarkennettu. Voidaan tehdä ominaispiirteitä säilyttäviä tai vahvistavia toimenpiteitä. Sallitaan esimerkiksi tietyt varovaiset poimintaluonteiset hakkuut ja muut varovaiset kättelyt, jos elinympäristö säilyy luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena Suomen metsäkeskus 20

21 Pienvedet Rehevät lehtolaikut Suoelinympäristöt Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden alusmetsät Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut aina puuston rakenne säilyttäen, ei raivausta puusto luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta puusto luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta, vain kun maa jäässä puuston rakenne säilyttäen, vain kun maa jäässä ei erityisvaatimuksia ei erityisvaatimuksia ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta säilyttäen vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut Luontaisten puulajien viljely Yksittäiset kuokkalaikut Ominaispiirteitä vahvistavat toimenpiteet Suunnitelmallinetilan ennal- Luonnon- luonnonhoito listaminen Suomen metsäkeskus 21

22 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Poikkeuslupa (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä. Maanomistajalle tarjotaan ensisijaisesti korvausta Kemeran ympäristötuella. Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa Suomen metsäkeskus 22

23 Muutokset hallinnollisessa menettelyssä Metsänkäyttöilmoitus Poistuvat käytännöt Rikosoikeudellinen vastuu ja seuraamukset Muita tarkennuksia Suomen metsäkeskus 23

24 Poistuvat käytännöt Taimikon perustamisilmoitus Vakuusmenettely uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi poistunut. Vakuutta on vaadittu hyvin harvoin. Katselmusmenettely metsälaista - katselmustoimikunnan tekemä katselmus säilyy kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisissa tapauksissa Suojametsäalueilla toimenpiteiltä vaadittu erillinen hakkuu- ja uudistamissuunnitelma, sen sijaan on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskus 24

25 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä (aiemmin 2 vuotta) Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 :n kohteita Edellytykset: - Metsäkeskus on rajannut laajan tuhoalueen. - Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon Suomen metsäkeskus 25

26 Rikosoikeudellinen vastuu ja seuraamukset Metsärikkomuksena rangaistava (18 ) 1) metsänkäyttöilmoituksen teon laiminlyönti vastuu koskee maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden omaavan lisäksi (aiemmasta poiketen) myös hänen valtuuttamaansa 2) puunkorjuu 6 :n vastaisesti (= vaurioita aiheuttaen) 3) metsän uudistamisvelvoitteen (8 ) laiminlyönti 4) 10 :n elinympäristön käsittely säännösten vastaisesti, luvatta tai lupaehtojen vastaisesti 5) lainvastaisen leimikkosuunnitelman laatiminen, kun suunnitelman perusteella toteutetaan puunkorjuu 6) suojametsä- tai suoja-aluetta koskevien säännösten rikkominen Suomen metsäkeskus 26

27 Rikosoikeudellinen vastuu ja seuraamukset Metsärikoksena rangaistava (RL 48a ) 1)10 :n elinympäristön käsittely tahallisesti siten, että teko on omiaan vaarantamaan kyseisen elinympäristön ominaispiirteiden säilymistä 2) suojametsä- tai suoja-aluetta koskevien säännösten rikkominen Suomen metsäkeskus 27

28 Mikä muuttuu metsienkäsittelyssä? Metsienkäsittely säilynee nykyisen kaltaisena: - Nuorten kasvatusmetsien uudistaminen maltillista - Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus vallitsevaa jatkossakin - Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely ennallaan Monimuotoisuus jossakin määrin lisääntyy - Muuttunut metsienkäsittely lisää lahopuuta: tuulen kaatamat ja pystyyn kuolevat puut - Erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrä lisääntynyt Jos eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus yleistyy: - Metsien hyönteistuhojen ja lahovaurioiden riski kasvaa Korjuuvauriot tasarakenteisissa kasvatusmetsissä vähenevät: - Metsänomistajien tietoisuus oikeuksistaan - Metsäkeskuksen valvontaresursseilla vaikutusta Suomen metsäkeskus 28

29 KIITOS! Markku Remes edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo