Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Transkriptio

1 Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila Niklas Björkqvist

2 Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet, joissa on erityisiä monimuotoisuus-, maisema- tms. arvoja, joiden säilyminen edellyttää peitteisyyden ylläpitoa Erityishakkuu, liukuva uudistamisvaihe Säästöpuuhakkuu Väljennyshakkuu Pienaukkohakkuu Erirakenteistava hakkuu

3 Huom! Kaavio tarkastelee peitteisyyttä käsiteltävässä metsikössä; vrt. tilanne maisematasolla

4 Erityishakkuita kannustetaan käyttämään tavanomaisten hakkuumenetelmien ohella Virkistyskäytön erityiskohteissa kuten retkeilyalueilla, virkistys- ja maisemametsissä sekä kaavoituksen erityiskohteissa Monimuotoisuuden erityiskohteissa kuten ekologisien yhteyksien ja monimuotoisuuden erityisalueiden käsittelyssä ja ympäristöarvometsissä Porotalouden erityiskohteilla Metson soidinpaikoilla Tavoitteena kohteen erityisarvon ylläpito tai lisääminen metsätaloustoimien ja kohteen muiden maankäyttötavoitteiden hyvä yhteensovittaminen 4

5 Väljennyshakkuu kiertoaikaa pidentäen Hakkuu ylläpitää puuston elinvoimaisuutta ja parantaa maisemaa Edistää luontaista uudistumista Toteutuksessa pyritään lisäämään metsän rakenteellista vaihtelua, vältetään kaavamaisuutta Kuva Virpi Poutanen 5

6 Säästöpuuhakkuu Erityiskohteissa säästöpuita jätetään tavanomaista enemmän Määrää vaihdellaan (5-50 m3/ha) kohteen mahdollisuuksien ja tavoitteiden mukaan Kyse säästöpuuhakkuusta, kun tavoite vähintään 20 m3/ha Kuvat Lauri Karvonen (ylhäällä), Erkki Hallman

7 Pienaukkohakkuiden periaate Vaiheittain toteutettavin pienaukkohakkuin metsikön rakenne pyritään muodostamaan erirakenteiseksi metsämosaiikiksi Maanmittauslaitos 1/MML/13 Metsähallitus 7

8 Pienaukkohakkuun toteutustapa Kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia aukkoja, reunoja pehmentäen Pohjois-Suomessa ylärajana 1 ha, Etelä-Suomessa 0,5 ha Tarvittaessa kevyt muokkaus Yleensä luontainen uudistaminen, tarvittaessa viljely Kuvat Lauri Karvonen (ylhäällä), Niklas Björkqvist 8

9 Erirakenteistava hakkuu ensisijaiset kohteet P-Suomessa karujen maiden, erirakenteiset männiköt Viljavan maan männikkö tai lehtipuusto, jonka alla kuusialikasvos E-Suomessa ensisijaisesti kuusivaltaiset metsät, joissa jo on erirakenteisuutta ja alikasvosta Korvet, soistuneet kankaat Kuvat Lauri Karvonen

10 Erirakenteistavan hakkuun toteutus Puukohtainen ajattelutapa Poistetaan suurimpia puita, harvennetaan pienten puiden ryhmiä, taimiryhmille tehdään tilaa Hakkuutapaa vaihdellaan Melko voimakas hakkuu yleensä suositeltavaa > m2/ha Männyn ja koivun menestyminen edellyttää aukkoisuutta (> 5 aaria) Kuva Matti Koivula 10

11 Isojärvi - toteutetut toimenpiteet Maanmittauslaitos 1/MML/13 Metsähallitus 11

12 Kokemuksia Pienaukkohakkuut Suunnittelu ja merkitseminen maastoon työlästä -> hakkuun toteuttajalle enemmän vastuuta Puut haalittava laajalta alueelta -> välialueen harvennuksella hehtaarikohtainen kertymä kasvaa -> kahden eri hakkuutavan yhdistäminen nykyisellä taksarakenteella ei ole sujuvaa Hakkuukierrossa viimeisissä hakkuissa puusto hyvin vanhaa -> aloitus jo kasvatusmetsävaiheessa vanhimmista osista, hakkuiden väliajan lyhentäminen alussa/lopussa Toteutuksesta saattaa muodostua kaavamainen reikäjuusto -> pienaukoille luonnollisia rajoja pinnanmuodoista, kasvupaikoista ja kasvillisuudesta Laserinventoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen -> mikrokuvioinnista valmiit pienaukkojen rajaukset 12

13 Laserinventoinnin mahdollisuudet 13

14 Kokemuksia Erirakenteistavat hakkuut Kohteet olleet usein alaharvennettuja -> korjuuolosuhteet hyvät -> poistetun rungon keskijäreys harvennukseen verrattuna suuri -> kuljettajat omaksuneet hyvin hakkuutavan Näkymä poikkeaa ensimmäisen käsittelyn jälkeen varsin vähän tavanomaisesta harvennuksesta 14