Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Transkriptio

1 Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

2 Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja sen tehtävät Metsälainsäädäntö Metsäsertifiointi Hyvän metsänhoidon suositukset Paikkatieto kulttuuriperintökohteista Metsien käytön neuvonta Metsäluonnon hoito

3 Läänin metsälautakunnista Suomen metsäkeskukseksi Metsäkeskus saman katon alla

4 LÄÄNIN METSÄLAUTAKUNNAT perustetaan Suomen itsenäistymisen jälkeen 1917 METSÄKESKUKSET Keskusmetsälautakunnat muuttuvat Metsäkeskuksiksi 1991 Metsäkeskukset maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen 1996 SUOMEN METSÄKESKUS 2012 Metsäkeskus jaetaan Julkiset palvelut -yksikköön ja Metsäpalvelut -liiketoimintayksikköön Julkisten palvelujen keskusyksikkö perustetaan Lahteen 13 aluetta jatkaa toimintaansa keskusyksikön koordinoimana Ensimmäinen valtakunnallinen metsien inventointi alkaa (1922) Metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki (1928) Laki metsänviljelyn edistämisestä (1946) Metsänhoitolautakunnat muuttuvat piirimetsälautakunniksi (1968) Piirimetsälautakunnat ja Keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyvät metsälautakunniksi (1987) Metsäverolainsäädännön uudistuksessa siirrytään puun myyntitulojen verotukseen (1993) Uusi metsälaki (1997) Kansallinen metsäohjelma 2010 (1998) FFCS-sertifiointi käynnistyy (1999) Laki Suomen metsäkeskuksesta (2012) Metsätietojärjestelmä -laki (2012)

5 Metsäalan edistäjä Metsäkeskus JULKISET PALVELUT KUNNAT JA MAAKUNNAT METSÄTEOLLISUUS METSÄPALVELUYRITTÄJÄT METSÄN- OMISTAJAT OPPILAITOKSET JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET PUUTUOTETEOLLISUUS

6 Metsätalouden edistämispalvelut Metsien käytön ohjaus Metsän- ja luonnonhoidon koulutus- ja neuvontapalvelut Asiantuntijapalvelut luonnonhoidossa luonnonhoidon suunnittelu METSO ohjelman toteutus Metsätalouden ympäristötuki Luonnonhoitohankkeet Metsään.fi -asiointipalvelu metsänomistajille Metsän- ja luonnonhoidollisten näyttökokeiden tutkintopalvelu Luonnonhoitokortin ja hyvän metsänhoidon näyttötutkinnot Aluekehityshankkeet metsätalouden sekä luonnonhoidon edistämiseksi; Skogens kulturarv i Kvarkenregionen (SKAIK)

7 Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä

8 1 Lain tarkoitus Metsälainsäädäntö Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. 2 Soveltamisala Metsän hoitamisessa ja käyttämisessä on tämän lain lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolain (295/1963) 1, 4, 5 ja :ssä, luonnonsuojelulain 5 a, 9, 29 35, 39, 42, 47 49, 55, 56 ja 57 a :ssä sekä 10 luvussa taikka muussa laissa säädetään. Luonnonsuojelualueen perustamisesta, alueen liittämisestä luonnonsuojelualueeseen ja luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta säädetään luonnonsuojelulaissa. ( /822)

9 Metsälainsäädäntö 4 a ( /822) Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa ajantasaista suunnitelmaa, joka on laadittu usealle vuodelle. Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä koskevien säännösten vastaisia. Metsäsuunnitelman ajantasaisuudesta, sisällöstä ja tarkistamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 3 Metsäsuunnitelma Metsälain 4 a :ssä tarkoitettuun metsäsuunnitelmaan on sisällytettävä: tiedot metsälain 10 :ssä tarkoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä muut maan- ja metsänkäytön rajoitteet.

10 Metsälainsäädäntö 6 Hakkuu erityiskohteissa Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. 7 Metsän hakkaajan vastuu Metsän hakkaajan tulee puustoa hakatessaan ja muita siihen liittyviä toimenpiteitä tehdessään osaltaan huolehtia siitä, että hakkuussa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä noudatetaan tämän lain säännöksiä.

11 Metsäsertifiointi Metsäsertifiointiin kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen sisältyy myös erilaisia laatujärjestelmän elementtejä. Kriteerien ja seurannan avulla varmistetaan, että metsien kestävän käytön perusteet toteutuvat. Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Kriteeri 6: Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Uusiin metsäsuunnitelmiin sisällytetään puuntuotannollisten tekijöiden lisäksi tiedossa olevat luontokohteet ja muinaisjäännökset (muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, joista on olemassa luotettavat sijaintitiedot) ja otetaan huomioon metsien muita käyttömuotoja metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Kriteeri 24: Metsänomistajien osaamista edistetään

12 Hyvän metsänhoidon suositukset Kulttuuriarvot ja metsätalous Metsissämme on runsaasti kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niistä yleisimpiä ovat asuinpaikat, haudat, tervahaudat ja maailmansotien aikaiset linnoitusrakennelmat. Osa kiinteistä muinaisjäännöksistä on selvästi nähtävillä, mutta usein ne ovat näkymättömissä sammaleen ja muun kasvillisuuden alla. Muinaismuistolailla turvataan kiinteät muinaisjäännökset. Kohteiden metsän käsittelyä suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä museovirastoon. Mikäli töiden aikana paljastuu muinaisjäännös, tulee menetellä samoin. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti turvata muita tilan kulttuurikohteita ottamalla ne huomioon metsän käsittelyssä. Muinaismuistoa tai sen suoja-aluetta ei saa vahingoittaa. Puiden ja pensaiden kaataminen sekä hakkutähteiden poistaminen kohteiden päältä on yleensä jopa suositeltavaa, kunhan niiden yli ei ajeta hakkuukoneilla eikä metsätraktoreilla. Maanmuokkauksessa, kantojen korjuussa, metsätien teossa ja ojituksissa kohteet kierretään.

13 Hyvän metsänhoidon suositukset Hakkuut monimuotoisuuden, maiseman tai monikäytön erityiskohteilla Hakkuukohteella voi olla erityistä merkitystä alueen poikkeavan kulttuurihistorian takia, tai alueen puusto on suoja esimerkiksi tuulta tai melua vastaan. Erityiskohteen hakkuussa voidaan kaadettavat puut valita toisin kuin tavanomaisessa kasvatus- tai uudistushakkuussa (poiminta-, pienaukko-, väljennys-, tavallista voimakkaampi hakkuu, kasvupaikalle erikoinen poistettava tai jätettävä puulaji).

14 Paikkatieto kulttuuriperintökohteista Metsäkeskus Museovirasto Muinaisjäännösrekisteri Metsänhoitoyhdistykset Puunostajat - UPM - Stora Enso - Metsä Group - Vapo - Biowatti - Harvestia - Sahat - ym. -- ym.

15 Paikkatieto kulttuuriperintökohteista Metsäalan toimijoita runsaasti Leimikkosuunnittelun resurssien rajallisuus Erilaiset paikkatietojärjestelmät Inventointitietojen kattavuudessa eroja Tilarakenne ja maanomistus vaihtelevat Muinaisjäännöskohteiden laajuus vaihtelee Vaikeasti maastossa havaittavat kohteet Metsätalouden ympärivuotisuus, lumipeite Maastomerkinnän puuttuminen

16 Metsien käytön neuvonta Metsänomistajakunta laaja-alainen, mutta historiaa ja perinteitä kunnioitetaan. Maanomistajan metsässä tapahtuva henkilökohtainen neuvonta on tavoitellun lopputuloksen kannalta parasta. Tarjolla uusia mahdollisuuksia ja kanavia tehdä neuvontaa jokaiselle jotakin.

17 Metsäluonnon hoito Asiantuntijapalvelut luonnonhoidossa Luonnonhoidon suunnittelu METSO ohjelman toteutus Metsätalouden ympäristötuki Luonnonhoitohankkeet Hanketyö on luonteva tapa lähestyä metsänomistajaa ja monimuotoisuutta voidaan säilyttää laaja-alaisemmin

18 Kulttuuriperinnön suojelu KIITOS!