METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

Transkriptio

1 METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio

2 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut alueet: Yleiskaava: maa- ja metsätalouteen (M) ja virkistyskäyttöön (V) osoitetut alueet Asemakaavan M-alueet Monikäytön huomioon ottaminen Virkistyskäyttö (ulkoilu, marjastus, sienestys ) Maisemanhoito: lähi- ja kaukomaisema Suomen metsäkeskus 2

3 Airi Matila Metsänomistajan tavoitteet Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Lähtökohtana metsän kasvatuksessa aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. 3

4 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa Suomen metsäkeskus 4

5 Siirtyminen tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseen Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa. Paksu kunttakerros Suomen metsäkeskus 5

6 Siirtyminen eri-ikäisrakenteiseen vaikeaa ja hidasta Suomen metsäkeskus 6

7 Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Valmiiksi erirakenteinen metsä kivennäismaalla -> helpompi jatkaa kehittämistä 7

8 Juha Varhi Puiden valinta hakkuussa: Poimintahakkuu Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista 8

9 Juha Varhi Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä 9

10 Juha Varhi Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti v välein. Säästöpuuryhmä 10

11 Maisemanhoito Pienaukkohakkuu Maisemaan vaikuttavat: pienaukkojen sijoittelu ja määrä kerralla pienaukoiksi hakattava osuus metsäalasta hakkuukertojen väliaikojen pituus. Jos tavoitteena pienentää maiseman muutosta hakkuita vasta, kun kookkaampaa puustoa aiemmilla pienaukoilla. välimetsää ei hakata kerralla. Hakkuun sopeuttamista maisemaan auttavat maaston luonnollisten muotojen/rajojen mukainen hakkuun rajaus aukon reuna-alueen harvennus Eri puulajit tuovat vaihtelua Suomen metsäkeskus maisemaan. 11

12 Juha Varhi Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen. 12

13 Juha Varhi Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. 13

14 Juha Varhi Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty vuotta edellisestä. 14

15 Juha Varhi Pienaukkohakkuu Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut vuotta. Tehdyt pienaukot taimettuneet. Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu. 15

16 Poimintahakkuu, kuusivaltainen Kuusivaltaiset metsät metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja)» Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapintaala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. 16

17 Suomen metsäkeskus 17

18 Suomen metsäkeskus 18

19 Suomen metsäkeskus 19

20 Suomen metsäkeskus 20

21 Suomen metsäkeskus 21

22 Suomen metsäkeskus 22

23 Suometsissä usein eri-ikäistä puustoa Suomen metsäkeskus 23

24 Siirtymävaihe turvemaalla Melko pitkälle muodostunut eriikäisrakenne -> helpompi jatkaa Suomen metsäkeskus 24

25 Suometsässä tehty poimintahakkuu Suomen metsäkeskus 25

26 Metsätalous kaava-alueella - metsäsuunnittelu Maisematyölupa (MRL 128 ): Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään: Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. (MRL 129 ) Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle Suomen metsäkeskus 26

27 Mikä on kohtuus? MRL 28.4, 39.4 ja 54.3 : Maakunta- yleis- tai asemakaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa MRL 14 : rakennusjärjestys - Toimenpiderajoitukset ja maisematyöluvat: Suomen metsäkeskus 27

28 Turhat maisematyöluvat? Metsänomistaja joutuu nykyisin usein hakemaan maisematyöluvan jokaiseen hakkuuseen yleiskaavaalueella (asemakaava-alueella), jossa edellytetään luvan hakemista Menettelyn haitat Metsänomistajille turhia kuluja Kunta päättää luvan maksullisuudesta (jopa 800 euroa/lupa) Voi rajoittaa hakkuita Metsänomistaja voi tarvita hakkuutuloja nopeasti Kunnilla ei korvausvelvoitetta, jos pääasiallisena käyttötarkoituksena maa- ja metsätalous Päätöksenteko hidastuu ja turhaa hallintotyötä Metsäteollisuuden puuhuolto vaikeutuu Suomen metsäkeskus 28

29 Mitä ratkaisuksi Vältetään maa- ja metsätalousalueiden (M) liittämistä kaavaan, ellei todellista tarvetta Metsäsuunnittelu hyväksytään kaavoituksessa tausta-aineistoksi: Metsäsuunnitelma on taustaselvitysaineistoa, jonka mukaisesti toimittaessa ei tarvita maisematyölupia, kun metsiä käsitellään suunnitelman mukaisesti * Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää (MRL 9 ) vrt. Luontoselvitykset: Selvitykset otetaan huomioon aluevarauksissa ja kaavamääräyksissä Riittävä selvitys ja sen huomioon ottaminen varmistaa kaavan etenemisen, vähentää jatkossa ongelmia ja lisäkustannuksia Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää luontoarvoja ja edistää alueiden kestävää käyttöä (Luontoselvitykset kaavoituksessa, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskustelu ) Suomen metsäkeskus 29

30 Jos maisematyölupaan tarvetta Metsäsuunnitelma hyväksytetään viranomaisella -> Lupa puuston metsänkäsittelyyn voimassa 10 vuoden ajan, kun toimitaan suunnitelman mukaisesti (MRL ) Hakkuut, maanmuokkaus, muu metsänkäsittely -> Poikkeaminen suunnitelmasta edellyttää uutta maisematyölupaa Suomen metsäkeskus 30

31 Metsäsuunnitelman sisältö - Tila- ja sijaintitunnukset - Kuviokohtaiset metsätiedot : Hakkuu- ja metsänhoitotyöt - Erityiset tärkeät elinympäristöt - Monimuotoisuuden edistämiselle tärkeät seikat - Tiet, vesistöt, rakennukset,yms. - yms Suomen metsäkeskus 31

32 Kiitos! Markku Remes