Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Transkriptio

1 Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

2 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla? Lisätiedon lähteet 2

3 Lain tausta 3 Metsänomistajien tavoitteet monipuolistuneet - taloudellisten tavoitteiden ohella tai sijasta virkistys-, luonnonsuojeluja maisemanäkökohtia - monet tavoittelevat sijoitukselle ja investoinneille nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa - yhteiskunnan tavoitteet metsille ovat monipuolistuneet Monet metsänomistajat ovat kokeneet aiempien säännösten rajoittavan liikaa metsien monikäyttöä tai taloudellisesti perusteltua metsien käsittelyä - tarve metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle ja säätelyn purkamiselle Ilmastonmuutoksen myötä metsien terveyteen ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen tähtäävien metsänkäsittely- ja hoitokeinojen merkitys korostuu.

4 Metsälain tavoitteet 4 Tavoitteena on edelleen turvata metsien kestävään käyttöön perustuva hyvinvointi ja metsäluonnon monimuotoisuus. Laki muodostaa yhteiskunnan tavoitteiden ja kestävyyden näkökulmasta vähimmäisvaatimukset metsien hoidolle ja puunkorjuulle. Metsänomistajien monipuolistuneiden tavoitteiden nykyistä parempi huomioiminen, metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen, metsätalouden kannattavuuden parantaminen, säännösten selkeyttäminen ja viranomaistoiminnan tehostaminen. Yksi keskeisistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden turvaaminen nykyistä tehokkaammin - tavoitteena positiivisia vaikutuksia laajoille pinta-aloille.

5 Toimintaympäristö 5 Toimintaympäristön muutokset Ilmastonmuutokseen varautuminen: monimuotoisten, erirakenteisten sekametsien on katsottu olevan kestävämpiä ja sopeutuvan paremmin muuttuvaan ilmastoon kuin yhden puulajin tasarakenteisten metsien. Ilmaston muuttuessa tärkeimpiä keinoja metsien hoidossa ovat kasvuympäristöön sopivan puulajin ja sen alkuperän valinta metsää uudistettaessa, sekametsien suosiminen ja metsänkäsittelyn monipuolistaminen. Kannattavalle metsätaloudelle ja toimiville puumarkkinoille paremmat edellytykset nykyaikaisessa toimintaympäristössä.

6 Mikä muuttui? I 6 Uudistus- ja kasvatushakkuiden toteuttamista koskevat säännökset: - uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuivat; metsän saa uudistushakata milloin tahansa, vaikka ensiharvennuksen sijasta - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan päätettävissä (ala-/yläharvennus) - metsän kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena (poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut) sallituksi Uudistamisvelvoitteen muodostumisen jälkeen - perustamistoimenpiteiden toteuttamisen sijaan laissa määritellään vaadittavan taimikon aikaansaaminen

7 Mikä muuttui? II Uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi vaadittava taimikko - sijainnista riippuen vuoden aikana riittävän tiheä, väh. 0,5 m, tasaisesti jakautunut, sallittua puulajia - sallittujen puulajien valikoima laajentui: jatkossa uudistamisessa sallitaan lähes kaikki kotimaiset puulajit, muiden puulajien käyttö perusteltava erikseen metsänkäyttöilmoituksessa - hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turv la, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla 7 Uudistamisvelvoite vähätuottoisilta ojitetuilta soilta poistui - puuntuotannollisesti vähätuottoisella ojitetulla turvemaalla, jolla runkopuun vuotuinen kasvu on alle kuutiometrin hehtaaria kohden - käsittelyalueelle on kuitenkin jätettävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa väh. 20 runkoa/ha

8 Mikä muuttui? III Metsänomistajan, suunnittelijan ja hakkaajan vastuut määritelty selkeämmin - toimijoiden oikeusturva paranee, mutta vastuu kasvaa - leimikkosuunnitelman tekijä vastaa siitä, että leimikkosuunnitelma on tämän lain mukainen Korjuuvaurioiden määrälle selkeät rajat (Valtioneuvoston asetuksessa) Metsälakirikkomuksen määrittely tarkentuu: syyksiluettavuus edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta - ottaa huomioon, että olosuhteet metsissä ovat hyvin vaihtelevat: törkeän huolimattomuuden arvioiminen perustuu kokonaisarvosteluun 8

9 Miten muutokset näkyvät metsässä? 10 -kohteiden listaan lisättiin lähdekorvet, metsäkorte- ja muurainkorvet, käsittelylle selkeämmät reunaehdot - vältetään tahattomat metsälakirikkomukset ja rikkkomusepäilyt - monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet ja niiden ominaispiirteet säilyvät paremmin - luontokohteet tulee määritellä tarkemmin, metsänomistajalla (tai hakkuuoikeuden haltijalla) on edelleen oikeus saada metsäkeskukselta ennakkotieto suunnitellun hakkuualueen mahdollisista luontokohteista (maksuton metsänomistajalle) 9 Ennakkotieto elintärkeistä elinympäristöistä maksuttomana Metsäkeskuksesta (edelleen) Omaisuuden suoja nyt laissa: vähäiselle haitalle määritelmä ja määrä kohteen aiheuttama vähäinen taloudellinen menetys on pienempi kuin neljä prosenttia poikkeusluvan hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee, tai alle euroa, muuten korvausta

10 Eri-ikäisrakenteis- (jatkuva) kasvatus I 10 Metsän kasvattaminen jatkuvasti peitteisenä ja uudistaminen pienaukoilla sallitaan - pelkkinä kasvatushakkuina poiminta- ja pienaukkohakkuilla HUOM! kasvatushakkuustakin koituu uudistamisvelvoite, mikäli käsittelyalueelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät riitä täyttämään vaatimuksia - käsittelyalue tarkoittaa metsikkökuviota tai kartalle rajattua aluetta, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella - kasvatuskelpoisen puuston riittävästä laadusta, määrästä ja jakautumisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella Voi tietyissä tapauksissa olla perinteistä kasvatusta kannattavampaa. Kerroksellisuutta ja peitteisyyttä vaativat lajit hyötyvät (monimuotoisuus). Pienaukko- ja poimintahakkuu kts. seuraava sivu!

11 Eri-ikäisrakenteis- tai jatkuva kasvatus II PIENAUKKOHAKKUU Käytännössä pienialainen avohakkuu, enintään 0,3 ha, jotta käsitellään kasvatushakkuuna + Hakkuumäärien ja -tulojen tasoittaminen voi onnistua pienelläkin tilalla Metsä säilyy peitteisenä koko ajan Vaihtelevat, eri-ikäiset sekametsät kenties kestävämpiä ilmaston muuttuessa Jäljittelee luonnonmetsien häiriödynamiikkaa Pienaukoissa myös mänty ja koivu uudistuvat POIMINTAHAKKUU - Ei riittävästi tutkimustietoa käytettävissä, joten epäonnistumisen riskit suuremmat Hakkuun yksikkökustannus yleensä suurempi (pienempi saanto ellei käsittelyalue suuri) Reunametsän varjostus ja juuristokilpailu heikentävät uudistumista Käsittelyalalta hakataan valitut puut, yleensä isoimpia, sekä heikentyneet ja sairaat yksilöt 11 + Suurten puiden poiminnalla tulot ovat suuremmat Hakkuumäärien ja -tulojen tasoittaminen voi onnistua pienelläkin tilalla Metsä säilyy peitteisenä koko ajan Kerroksellisuutta ja peitteisyyttä vaativat lajit hyötyvät Vaihtelevat, eri-ikäiset sekametsät kenties kestävämpiä ilmaston muuttuessa - Ei riittävästi tutkimustietoa käytettävissä, joten epäonnistumisen riskit suuremmat Hakkuun yksikkökustannus yleensä suurempi (pienempi saanto ellei käsittelyalue suuri) Metsän uudistumiskyky heikkenee, ja metsä ränsistyy pitkällä aikavälillä Ei käy juurikäävän vaivaamilla alueilla Ei toimi valopuulajeilla (mänty, koivu)

12 Miten näkyy metsänomistajalle? I Lain asettamia vähimmäisvaatimuksia parempi metsäomaisuudenhoito on metsänomistajan mahdollisuus, kukin omien tavoitteidensa mukaisesti. Mahdollisuus metsien aiempaa monipuolisempaan ja aktiivisempaan hoitoon ja käyttöön. Mahdollisuus joustavampaan puunkorjuuseen, mikä mahdollistaa kustannussäästöjä sen toteuttamisessa. 12

13 13 Miten näkyy metsänomistajalle? II Oikeusturva paranee: uudessa laissa luontokohteet tulee määritellä tarkemmin, metsänomistajalla (tai hakkuuoikeuden haltijalla) on edelleen oikeus saada metsäkeskukselta ennakkoon tieto suunnitellun hakkuualueen mahdollisista luontokohteista (maksuton metsänomistajalle). Vähäistä suuremmasta, luontokohteelle jäävästä puustosta, mahdollisuus saada korvaus - korvaus, kun 10 mukaisten kohteiden käsittelyrajoitusten aiheuttama menetys on yli 3000, tai suurempi kuin neljä prosenttia ko. metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta.

14 14 Lisätietoa ja käytetyt taustamateriaalit Laki metsälain muuttamisesta (1085/2013) Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta (HE 75/2013 vp ) Eduskunnan vastaus 175/2013 vp hallituksen esitykseen Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö