Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
|
|
|
- Kalevi Haavisto
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
2 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
3 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
4 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
5 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
6 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
7 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
8 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
9 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
10 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
11 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
12 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
13 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
14 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
15 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
16 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
17 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta
18 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Mitä puukaupassa sovitaan
Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
Monimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain
Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila
Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman
Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin
Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen
Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta
Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta Metsätieteen päivä 29.10.2013 Tieteidentalo, Helsinki Metsälaki Metsälain
Uudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
kannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet
Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea
Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
Perustietoa metsänomistajalle
Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita
Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus Petäjävesi 11.11.2015 Juha Hiltunen Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita Kuvata kaavoituksen
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki
- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana
Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat
Omistusmuotona yhteismetsä
Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
Elinvoimaa metsistä -seminaari
Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota
Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?
Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot
METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi
METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.
METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA
METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoitusta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsälaissa (1093/1996). Metsänkäyttöilmoituslomakkeita
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
Teppo Rantanen, Biolan Group
Sammaleen keruun periaatteet Teppo Rantanen, Biolan Group Näitä periaatteita olivat laatimassa Biolan Group, Kekkilä Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsähallitus, MTK, Turveruukki Oy ja Vapo Oy Sammaleen käyttö
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
Tervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti
KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka
Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-
METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk
METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040 Mikko Ikonen Työn esittely 31.1.2019 urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018121321455 Työn tavoite Tutkia metsätalousvaikutusten arviointia kaavoituksessa
Metsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa
Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op
1/ 9 METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Kasvupaikat, kasvi- ja puulajit 3 op Metsänhoito (uudistaminen, kasvatus) 3 op Metsänkäsittelyratkaisut ja luonnonhoito 3 op Metsän mittaus 1 op Metsätalouden
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
Lieksan seurakunta metsänomistajana
Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien
Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,
Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka, 21.9.2018 Veikko Iittainen, Metsänomistajien palvelupäällikkö Suomen metsäkeskus Metsään.fi-palvelun
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
Metsänhoitosuositukset
Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa
Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa
Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta
Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta Virpi ja Veikko Vesisenaho Keski-Suomen Saarijärveltä jakoivat omia kokemuksiaan Metsosta ja metsätalouden ympäristötuella toteutetusta
Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla
Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) 3.10.2012 Eero Mikkola, Metla Puukaupan toimivuuden ja kehittämiskohteiden selvitys 2012 Mikä tässä puukaupassa on noin
METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä
METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI 18.3.2017 Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä Metsänomistajan vaihtoehdot: Ei muutoksia nykytilanteeseen Tilan myynti Tilan vaihto yhteismetsäosuuksiin
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
METSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
HE 218/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta
HE 218/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsälakia. Ehdotuksen mukaan metsänomistajalle säädettäisiin
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,
KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI
Metsänomistajat KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI MUISTILISTA UUDELLE KUOLINPESÄLLE 1 Perunkirjoitus on tehtävä 3 kk:n kuluessa kuolemasta. Me neuvomme ja tarvittaessa laadimme perukirjan. 2 Metsäomaisuuden
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer
Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan