Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Ritva-Liisa Orvasto & Janne Lepola Turun kaupunki, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Esitys opetusalan valtakunnallisessa koulutustapahtumassa Educassa, 28.1.2011
Taustaa (tutkimuksia) Lapselle lukeminen on todettu hyödylliseksi tulevan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kannalta. Pelkkä lukeminen ei kuitenkaan ole avain monipuolisempaan ymmärtämiseen. Tärkeässä roolissa on lukutilanteen vuorovaikutuksellisuus. On vahvaa näyttöä, miten ymmärtämistaitojen vastavuoroisella opettamisella pienryhmässä voidaan tukea heikoimpien oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja (Lehtinen, Vauras ym., 1995; Palincsar & Brown, 1984). Tarinan ymmärtäminen edellyttää kielellisiä ja kognitiivisia taitoja, joita voidaan opettaa lapsille jo ennen koulun alkua (Paris & Paris, 2007). Dialogi-lukemisella eli keskustelevalla lukemistavalla on kyetty vaikuttamaan positiivisesti pienten (3-4-v.) lasten ymmärtämistaitojen, kuten sanavaraston kehittymiseen (Whitehurst ym. 1994). Sekä kotona että päiväkodissa tapahtuvan keskustelevan lukemisen hyödyt on havaittu suuremmiksi kuin pelkästään kotona tai ainoastaan päiväkodissa toteutettujen.
Narratiivin (tarinan) ymmärtäminen Tarinan ymmärtäminen edellyttää yksittäisten tapahtumien kuvailemisen ja muistamisen lisäksi päättelyä tapahtumien välisistä suhteista (Lynch, van der Broek, Kremer ym., 2008). Ymmärtäminen on seurausta siitä, miten yksilöt rakentavat merkitysyhteyksiä tapahtumien välillä. Yhteyksiä rakentava ja erittelevä puhe on tärkeä tarinan ymmärtämisen kannalta (kysymykset, sanojen merkitys, yhdistäminen lapsen kokemuksiin, päätelmät, ennakoinnit).
Satu esiopetuksessa Kielellisen tietoisuuden vahvistamisella keskeinen asema tuettaessa lasten lukemisvalmiuksia. Satujen kehityksellinen merkitys tunnustetaan Lapsi saa uusia elämyksiä ja aineksia omaan ajatteluunsa Tukee päättely- ja arviointitaitoja (Esiopetuksen OPS, 2000) Opettajat pitävät satujen lukemista tärkeänä lapsen kielen eri osaalueiden tukemisessa, tunne-elämän ja empatiakyvyn kehittämisessä (Fager, 2007) Selkeitä eroja kuitenkin esiintyy päiväkodin opettajilla ja lastenhoitajilla sekä heidän käsityksissään tarinan ymmärtämisestä että toiminnassaan luettaessa tarinoita lapsille (Luomaniemi, 2011).
Tehostetun sadunkäsittelyn tarve esiopetuksessa Huoli mekaanisen lukutaidon osaavista lapsista, joilla on puutteita luetun ymmärtämisessä; jääkö mekaanisen taidon oppimisen varjoon tärkeä oppimisen perustaito? Huoli satua vailla olevista lapsista; miten lisätä vanhempien ymmärrystä ja halukkuutta satujen lukemisen tradition ylläpitämiseen? Voiko vanhemmuutta tukea yhteisen tavoitteen suuntaisesti, jossa keskiössä on lapsi?
Seitsemän minuuttia sadulle Tavoitteena on tukea lapsen Tarinan kerrontaa, tuottamista Tarinan ymmärtämistä: päättelytaitoja Kielellisen muistamisen tukeminen Myönteistä oppimisminäkuvaa ja motivaatiota Perheen osallisuutta ja vanhemmuutta Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta
Satu menee kotiin Vanhempainilta Sadun käsittely ryhmän kanssa Satu luetaan kotona Satu luetaan uudelleen Opettaja kirjaa vastaukset ja tarinan Lapset piirtävät Opettaja tekee satuun liittyvät kysymykset Vanhempainvartit (tarinavihko) Lapset kertovat sadun opettajalle Tiedon siirto kouluun Lukukausi päättyy Lukukausi alkaa Interventiot
Tutkimus: koe- ja kontrolliryhmät Ketkä osallistuivat? Koeryhmä: Pienennetty esiopetusryhmä, 12 lasta (5 t., 7 p.). Neljällä havaittu tehostetun tuen tarvetta, maahanmuuttajataustaisuus 3 lapsella. Vertaistetut kontrollilapset: 12 lasta valittiin 140 seurantalapsen joukosta. Lasten tarinan ymmärtämisen taitoja on seurattiin 4 v., 5 v. ja kahdesti esiopetuksen aikana. Viivästetty kontrolli: 11 luokkatoveria 1. luokan keväällä Esikoulun opettaja, lastenhoitaja ja vanhemmat/perhe.
(Pilotti)tutkimuksen asetelma Esiopetus-syyskuu Esiopetus-joulukuu Esiopetus-huhtikuu 1. luokka-maaliskuu Alkumittaukset välimittaus loppumittaus viivästetty Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=10 Kontrolliryhmä n=12. Valittu 140:stä seurantalapsesta Lähtötasoltaan heterogeeninen ryhmä vertaistettu: Kontrolliryhmä n=12 Luokkatoverit n=10 -Kuullun ymmärtämisen -Ohjeiden ymmärtämisen -Kirjaintiedon - (mamu-taustan) suhteen.
Mitä arvioimme? Esiopetusvuosi: Alku-, väli- ja loppuarviointi Tarinan ymmärtämistaidot ja tuottaminen Kuullun ymmärtäminen Kuvakertomuksen ymmärtäminen Kielelliset taidot ja lukemisvalmiudet Ohjeiden ymmärtäminen Fonologinen tietoisuus Kirjaintietoisuus (sanojen lukeminen) Opettajan näkemys lasten motivaatiosta Vanhempien ja lasten kokemukset esiopetuskokeilusta Lasten haastattelu: KIINNOSTUKSEN kohteet Kyselyt koelasten vanhemmille (syksy-kevät) (lasten kertomat sadut ja piirrokset) 1. luokan kevät (maalis-huhtikuu) Kuullun tarinan ymmärtäminen Lukemisen sujuvuus & tarkkuus Luetun ymmärtäminen (Satuhetki: tarinan tuottaminen)
Miten? Menetelmät Kuullun ymmärtäminen Vauras ym. (1994: Diagnostiset testit 2) Kuvakertomuksen ymmärtäminen Paris & Paris (2003); Lepola ym. (2009) Puhe ja kieli-lehti. Korkman ym. (2000): Nepsy; vaikeutuvien ohjeiden ymmärtäminen Motivaatio tarinankäsittelytilanteissa: Opettajan näkemys Tehtäväsuuntautuneisuus (5 väittämää, alpha >.80) Lapsi kuuntelee keskittyneesti tehtävien tekoon liittyviä ohjeita Lapsi nauttii tarinan käsittelyhetkestä Välttämissuuntautuneisuus (5 väittämää, alpha >.92) Lapsi ei pidä tehtävien tekemisestä Lapsi sanoo usein, ettei hän varmaan muista tai osaa tarinasta mitään Lasten haastattelu: kiinnostuksen kohteet esikoulussa Kuinka paljon pidät sadun kuuntelemisesta? Voit kertoa sen minulle näin... iloinen surullinen naama
pistemäärä Tulokset: Koeryhmän ymmärtämistaitojen kehittyminen tehostetun sadunlukemisen aikana pistemäärä 10 Kuullun ymmärtämisen kehittyminen 16 Kuvakertomuksen ymmärtämisen kehittyminen 8 6 4 2 0 8 6,42 5,08 4,67 3,42 2,75 Vapaa kerronta (maks. 9) Vihjeistetyt kys. (maks. 12) syyskuu marraskuu huhtikuu 14 12 10 8 6 4 2 0 13,33 12,75 11,42 4,92 4,75 3,42 Vapaa kerronta (maks. 6) Päättelytaidot (maks. 20) syyskuu marraskuu huhtikuu * Tilastollisesti merkitsevää muutosta ryhmän keskiarvoissa kaikissa ymmärtämisen osatehtävissä. Enemmän positiivista muutosta kuullun ymmärtämisessä. ** Positiivinen muutos näkyi vihjeistettyihin kysymyksiin vastaamisessa jo välimittauksessa, mutta vapaassa kertomassa muutos tuli esille vasta loppumittauksessa.
Kirjaintieto Vihjeistettyjen kysymysten pisteet (max 12p.) Jarkon ja Iidan ymmärtämistaitojen kehityspolut 12 10 8 6 4 2 9 5 5 3 2 9 8 Lapsi 1 (T) Lapsi 2 (H) Lapsi 3 (H) Iida 4 (H) Lapsi 5 (T) Lapsi 6 (H) Lapsi 7 (T) Lapsi 8 (T) Lapsi 9 (H) Lapsi 10 (H) Lapsi 11 (H) Jarkko 12 (H) 0 Alku Välimittaus Loppumittaus Iidan kuullun ymmärtämisen taidot olivat keskitasoa seurannan alussa. Jarkon taidot olivat ryhmän heikoimmat seurannan alussa. Iidan ohjeiden ymm. oli parempi ja oppimismotivaatio suotuisampi (tehtäväsuuntautuneisuus > välttämissuuntautuneisuus) kuin Jarkolla. Lukemisvalmiudet: Iida oppi lukemaan talven aikana. Jarkon kirjaintieto alkoi kehittyä vasta keväällä. 6/12 oppi lukemaan esikoulukevään aikana. 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 19,1 16,8 10,3 10 2 0 Alku Välimittaus Loppumittaus Iida Jarkko Ryhmä (n=12)
Vanhempien ja lapsen kokemuksia Iida (31 satuhetkeä, ka=28, kh=5,4) Alku: Iida piti esikoulun eri toiminnoista tosi paljon (haastattelu) Satujen lukemisesta 5/5 Vanhemmat: odotamme innolla, koska tulee satu ja mistä se mahtaa kertoa Lapsi kuuntelee mielellään satuja Välimittaus: kiinnostus satujen kuunteluun esikoulussa oli korkea 5/5. Ymmärtämistaidot kehittyivät syksyn aikana Tarinan sisältöön liittyvät kysymykset Vapaa kerronta (kuvakertomus) Kuvien järjestäminen (kuvakertomus, 4/4 p.) Ohjeiden ymmärtäminen Oppi lukemaan 2-tavuisia sanoja välimittaukseen mennessä. Loppu: Motivaatio satujen kuunteluun säilyi korkeana Satujen kuuntelu kotona myös mielipuuhaa Työtapa: erittäin hyvä, lähentää lapsen ja aikuisen sekä koko perheen lukuhetkiä, edistänyt kiinnostusta satuihin. Lapselle lukeminen lisääntynyt 1-3:sta 4-6:een kertaan viikossa. Jarkko (19 satuhetkeä) Alku: Vanhempien mukaan aloitti esikoulun innokkaasti. Jarkko piti itse esikoulun toiminnoista aika paljon, mutta ei pitänyt ollenkaan satujen kuuntelemisesta. Vanhemmat: toivon sen kehittävät lapseni muistia ja sitä kautta löytämään sanat sekä oppimaan uusia sanoja ja niiden merkityksiä. Pitää joskus satujen kuuntelemisesta kotona Välimittaus: Jarkon oma kiinnostus satujen kuuntelemiseen kasvanut. Välttämismotivaatio vielä hallitseva. Ymmärtämisen taitojen kehitys näkyi, mutta pidemmällä aikavälillä: syyskuu huhtikuu. Tarinan sisältöön liittyvissä kysymyksissä Päättelytaidoissa Ei kehitystä muistivaraisessa kerronnassa Loppu: kiinnostus satujen lukemiseen laski (1/5) Vanhemmat: satujen kuuntelu kuuluu mielipuuhiin Työtapa: hyvä juttu vanhempien mielestä. Vanhemmat ajattelivat että oppimistavoitteita ei saavutettu kokonaan: varmaan olisi ollut enempi hyötyä jos Jarkko olisi vain useammin voinut osallistua Lapselle lukeminen lisääntynyt: 1-2 kertaa kuukaudessa 4-6:een kertaan viikossa.
pistemäärä Oppimismotivaation kehittyminen tarinankäsittelytilanteissa: Opettajan näkemys 5 4 Opettajan arvio lasten motivaation kehittymisestä tarinankäsittelytilanteissa Tehtäväorientaatio Välttämisorientaatio 3,37 3,38 3 2 2,33 3,1 2,3 1,98 Opettajan mukaan ryhmän lasten tehtävään suuntautuva motivaatio nousi ja tehtäviä välttelevä motivaatio laski esiopetusvuoden aikana. 1 syyskuu marraskuu huhtikuu Opettaja arvioi, että positiivinen muutos lasten osallistumisessa ja sitoutuneisuudessa tapahtui esikoulu-syksyn aikana.
pistemäärä, maks. 21 Työtavan vaikuttavuus I Koe- ja kontrollilasten kuullun ymmärtämistaitojen kehittyminen esiopetusvuoden aikana Vapaa palautus, maks. 9 p. 20 18 16 14 Kuullun ymmärtämisen kehittyminen (Aika x ryhmä: ei tilastollista merkitsevyyttä) Koeryhmä (n=12) Vertaistetut kontrollit (n=12) 9 8 7 Kuullun ymmärtämisen kehittyminen Muistivarainen kerronta (Aika x ryhmä: F (1, 22) = 20,2, p <.01) 12 10 8 6 12,25 10,67 7,75 7,83 syyskuu huhtikuu Esiopetusvuosi 6 5 4 3 2 1 5,67 2,75 4,83 4,17 Koeryhmä (n=12) Vertaistetut kontrollit (n=12) Koe- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu syyskuu huhtikuu Esiopetusvuosi tilastollisesti merkitsevää eroa kuullun ymmärtämisen kehittymisessä. Koeryhmän lapset saavuttivat kontrolliryhmän lasten taitotason tarinan muistivaraisessa kerronnassa. 0
Työtavan vaikuttavuus II Koe- ja kontrollilasten kuvakertomuksen ymmärtämistaitojen kehittyminen esiopetusvuoden aikana pistemäärä, maks. 20 tarinan elementit, maks. 6 20 18 Päättelytaidot: aika x ryhmä: p = 0.54 6 5 Kuvatarinan keskeisten tapahtumien muistaminen: 16 4 14 3 12 2 10 8 syyskuu huhtikuu Koeryhmä (n=12) Kontrolliryhmä (n=12) 1 0 syyskuu huhtikuu Koeryhmä (n=12) Kontrolliryhmä (n=12) Koeryhmän lasten päätelmien tekemisen taidoissa näkyi orastavaa kehittymistä verrattuna kontrolliryhmän lapsiin. Sen sijaan kuvatarinan tapahtumien muistamisessa ei havaittu eroa koe- ja kontrollilasten välillä.
Miten tehostettuun satujenlukemiseen esiopetuksessa osallistuneet lapset suoriutuivat 1. luokan keväällä? Kuullun ymmärtäminen: Vapaa kerronta Vaikeutuvien ohjeiden ymmärtäminen: TS-oppilaiden kuullun ymm. taidot olivat hieman alakuloisempia kuin luokkatovereiden, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu. TS-oppilaiden kielellisten ohjeiden ymm. taidot olivat vähintään samantasoisia kuin luokkatovereiden. Sanojen lukemisen sujuvuudessa ei havaittu eroa ts-oppilaiden ja luokkatovereiden välillä.
Johtopäätökset 7 minuuttia sadulle -työtavan vahvuudet Vanhempien motivaatio = lapsen motivaatio Tärkeä, miten vanhempi osoittaa olevansa kiinnostunut Opettaja saa tietoa, miten lapsi käsittelee kuulemaansa ja ymmärtää hänelle luettua tarinaa. Dialogisuus, joka mahdollistuu lapselle tehtyjen kysymysten ja lapsen vapaan kerronnan avulla (= yhteinen jaettu kokemus) Toistuvuus: tutustuttaa lapsen työtapaan Koko lukuvuoden ajan jatkuva työtapa ohjaa lasta prosessoimaan ja keskustelemaan kuulemastaan (oppimistaitojen harjoittelu) Työtavan heikkoudet Yksilösadutus (lapsen vapaa kerronta) vie aikaa ja resursseja, jos käytettävissä on vain yksi aikuinen. Selkokielisten satujen tarve etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla. Tarinan juonta tukevien avainkuvien puuttuminen.
Työtavan kehittely Työtapa Jatkokertomus (Orvasto & Levola 2010: Pyry ja Pouta. Tammi) käsikirja menetelmästä ja siihen liittyvä satumateriaali avainkuvineen ja kysymysosioineen mahdollistavat menetelmän käyttöönoton myös isossa ryhmässä. Selkokielisen materiaalin työstäminen Piirrosten hyödyntäminen ja ymmärtämisstrategioiden opettaminen kuvastrippien avulla (Luomaniemi, Lepola & Salmela 2010) Tuloksista Koeryhmässä kuullun ja kuvakertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyivät ja yksilölliset erot kaventuivat. Opettajan näkemys lasten motivaatiosta muuttui vähitellen positiivisemmaksi. Tulos kertoo vuorovaikutteisten työtapojen toimivuudesta. Vanhempien motivoituminen satujen lukemiseen kotona ja myönteiset kokemukset. Tulokset viittaavat siihen, että satujen säännöllinen lukeminen lisääntyi
Työtavan vaikuttavuus 7 minuuttia sadulle työtapa tuki lähtötasoltaan heterogeenisen esiopetusryhmän kuullun ymmärtämistaitojen kehitystä, mutta työtavalla ei havaittu olevan selkeää lisäarvoa. Koelasten päätelmien tekemisen taidot kehittyivät verrattuna kontrollilapsiin. Tehostettuun satujen lukemiseen osallistuneiden lasten kielen ymmärtämisen taidot ja sanojen lukemisen sujuvuus olivat ikätovereiden tasoisia 1. luokan keväällä. Varhainen ymmärtämisen tuki ei siis näytä ehkäisevän peruslukutaidon kehitystä.
The role of inference making skills in the development of listening comprehension from the age of 4 to 6 years Lepola, Niemi, Laakkonen, Silvén & Lynch (in preparation) Time 1 (4-year-olds) Time 2 (5-year-olds) Time 3 (6-year-olds).45.39 Päättelytaidot Kuullun tarinan ymmärtäminen.30.22.28 Päättelytaidot (24%).28.25 Kuullun tarinan ymmärtäminen (39%).41.17 Kuullun tarinan ymmärtäminen (45%).42.45.28.35.50.39 Sanavarasto: tuottava.29.14 Sanavarasto: tuottava (32%) Työmuisti: lauseiden toist. Figure 2. Path analyses for the final Model 2. Standardized path coefficients are estimated by Amos (amount of variance explained is displayed in parenthesis). All paths displayed as solid lines are significant at p <.05.
Satu lievittää. Luen satua; oppituntien levottomat seuraavat kaikkein innokkaimmin silmät tapillaan. Oppituntien keskittyjät tuntuvat kuuntelun ohessa punovan omia ajatuksiaan, piirtelevän piirroksiaan rentoutuvat. Molemmat tarvitsevat lisää satuja. Unohdan opetussuunnitelman, hyppään parin lukukappaleen yli. Satu lievittää openkin stressiä. (Eevi Kaasinen)