P5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.

Transkriptio

1 Aritmeettinen keskiarvo Ka KA Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko x N i 1 N x i x s SD ha HA Kh KH Vaihtelu keskiarvon ympärillä Käytetään empiirisessä tutkimuksessa Vähintään välimatka-asteikko s N i 1 ( x i x) N

2 Keskihajonnan yleisiä ominaisuuksia s 0 mitä suurempi s:n arvo, sitä enemmän havaintoarvot ovat hajallaan aritmeettisen keskiarvon ympärillä erikoistapaus: s = 0 eli ei hajontaa vaan kaikki havaintoarvot ovat samoja 194 Tehtävä 9. (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 195 2

3 Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutkimustaitojen tarpeellisuudesta työelämässä ja näiden näkemysten yhteys tutkimusmenetelmien oppimisessa koettuihin vaikeuksiin sekä motivaatiopohjaiseen suuntautumiseen oppimistilanteessa. 196 Kuvio 1. Millaisia tuloksia saatiin tutkimustaitojen tarpeellisuudesta? Mitä Kuvio 1 kertoo? Mitä tietoja annetaan tekstissä mutta ei kuviossa? 197 3

4 Kuvio 1. (s. 125) Millaisia tuloksia saatiin tutkimustaitojen tarpeellisuudesta? Kurssin alussa ( N=46) Kyllä-vaihtoehdon rastitti 46%, epäröiviä oli 50%, vain kaksi opiskelijaa (4%) valitsi vaihtoehdon Ei. Kurssin lopussa (N=33 s. 124) Kyllä-vastanneita oli 52%, Ehkä-vastauksen valinneita 48%. ALKU LOPPUmittaus ja muutoksen tarkastelu ei sisälly tutkimusongelmaan 198 Pylväskuvio perustuu %-jakaumiin, jotka muodostettu ennen kurssia ja kurssin jälkeen saaduista vastauksista Kuviossa 1 esitetään Uskotko tarvitsevasi tutkimusmetodologian ja tilastotieteen taitoja työelämässä? Alkumittaus Loppumittaus Kyllä 46% (21) 52% (17) Ehkä 50% (23) 48% (16) En 4% (2) % 100% n = 46 n = 33 Kyllä -ryhmästä (n=21) 4 (20%) vaihtoi kantansa, - ryhmästä (n=23) 6 (28%) vaihtoi kantansa Kyllä sai +2. Alkumittaus n=46, josta poistettiin 2 Ei -valintaa tehnyttä. 11 opiskelijaa 44:stä (25%) katosi kurssin aikana. Loppumittaus n=33. ( Kadonneiden valinnat alkumittauksessa??) 199 4

5 Tehtävä (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 200 Taulukko 1. Millaisia tuloksia saatiin koetuista vaikeuksista? Mikä on keskiarvojen (esim. 2.72) takana oleva asteikko eli mikä on muuttujan skaala ja sen minimi- ja maksimiarvo? Mitä min. ja max. tarkoittavat? Mitä Taulukon 1 keskiarvot kertovat? Mitä tietoja annetaan tekstissä mutta ei taulukossa? 201 5

6 Taulukko 1. (s. 126) Koetut vaikeudet Kyllä Ka = 2.72 Kh = 0.46 Ka = 3.04 Kh = 0.40 Testisuureen arvo t-arvo t = * p < 0.05 Vapausasteet N = 43 n 1 + n 2 2 = 41 (yksi puuttuva tieto) 202 Kahden riippumattoman keskiarvon eron testaaminen t x s n 1 x 2 s n 2 2 t-testisuure noudattaa t-jakaumaa vapausastein df = n 1 + n

7 Hypoteesit H 0 : Ryhmän 1 ja ryhmän 2 keskiarvoissa ei ole eroa H 1 : Ryhmän 1 ja ryhmän 2 keskiarvoissa on eroa H 0 : T = P H 1 : T P 204 t-testin taustalla Studentin t-jakauma Kriittinen arvo + Kriittinen arvo Hyväksymisalue 0 Hylkäämisalue Hylkäämisalue 205 7

8 Käytetyt merkitsevyystasot Tilastollisesti erittäin merkitsevä, jos p *** (0.1%) *** Tilastollisesti merkitsevä, jos < p 0.01 ** (1%) ** Tilastollisesti melkein merkitsevä, jos 0.01 < p 0.05 * (5%) * Tilastollisesti suuntaa antava, jos 0.05 < p Taulukko 1. (s. 126) esittelee vaikeuksien kokemista kurssin alussa ja lopussa Kyllä - ja -ryhmässä (ei liity tutkimusongelmaan) Mitä taulukon luvut (esim. 2.72) kertovat? Koetut vaikeudet -summamuuttujan keskiarvo Koetut vaikeudet -summamuuttuja (21 väittämää, jossa 1= TäysinEriMieltä 5=TäysinSamaaMieltä) Yksittäisten väittämien vastaukset (1, 2, 3, 4, 5) laskettu yhteen (min=21, max=105) ja jaettu 21:lla, jolloin min=1, max=5. Mitä suurempi keskiarvo, sitä enemmän samaa mieltä eli sitä enemmän tarkasteltua ominaisuutta (koetut vaikeudet) 207 8

9 Taulukko 1. Millaisia tuloksia saatiin koetuista vaikeuksista? Opiskelijat, jotka olivat epävarmoja [ ] tarpeellisuudesta, kokivat enemmän vaikeuksia kuin ne opiskelijat, jotka näkivät tutkimustaidot tarpeellisina. (s. 126) Niillä opiskelijoilla, jotka uskoivat tarvitsevansa tutkimustaitoja [ ], koetut vaikeudet vähenivät opintojakson aikana. Epävarmoilla koetut vaikeudet eivät vähentyneet tai lisääntyneet kurssin aikana. 208 Taulukko 1. (s. 126) Kaksi riippumattomien ryhmien t-testiä 1. testi: Alkumittaus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 2. testi: Loppumittaus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 1. testi Kyllä Koetut vaikeudet alussa (y) Ka = 2.72 Kh = 0.46 Ka = 3.04 Kh = 0.40 Testisuureen arvo t-arvo t = * p < 0.05 Vapausasteet N = 43 n 1 + n 2 2 = 41 (yksi puuttuva tieto) Ryhmän Kyllä keskiarvo (2.72) pienempi kuin ryhmän keskiarvo (3.04). Kyllä -ryhmässä vähemmän vaikeuksia. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05). Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (koettuja vaikeuksia), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta 209 9

10 Taulukko 1. (s. 126) 2. testi Kyllä Koetut vaikeudet lopussa (y) Ka = 2.58 Kh = 0.39 Ka = 2.96 Kh = 0.40 Testisuureen arvo t-arvo t = * p < 0.05 Vapausasteet N = 33 n 1 + n 2 2 = 29 (kaksi puuttuvaa tietoa) Ryhmän Kyllä keskiarvo (2.58) pienempi kuin ryhmän keskiarvo (2.96). Kyllä -ryhmässä vähemmän vaikeuksia. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) Ryhmässä Kyllä koetut vaikeudet alussa ka = 2.72, kh = 0.46 ja koetut vaikeudet lopussa ka = 2.58, kh = 0.39 koetut vaikeudet vähenivät (sanotaan tekstissä), mikä testi? Ryhmässä koetut vaikeudet alussa ka = 3.04, kh = 0.40 ja koetut vaikeudet lopussa ka = 2.96, kh = 0.40 koetut vaikeudet eivät vähentyneet tai lisääntyneet (sanotaan tekstissä), mikä testi? (EI LIITY TUTKIMUSONGELMAAN) 210 Tehtävä (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora

11 Millaisia tuloksia saatiin tilanneorientaatioista? Mikä on keskiarvojen (esim. 3.23) takana oleva asteikko eli mikä on riippuvan muuttujan skaala ja sen minimi- ja maksimiarvo? Mitä min. ja max. tarkoittavat? Mitä taulukon 2 keskiarvot kertovat? KUINKA MONTA TESTIÄ TAULUKOSSA ESITETÄÄN? 212 Taulukko 2. (s. 126) vastaajien orientoituminen oppimistilanteessa: kolme erillistä kahden riippumattoman ryhmän t-testiä Kolme Tilanneorientaatio -summamuuttujaa Tehtäväorientaatio Sosiaalinen orientaatio Minää puolustava orientaatio Kukin 4 väittämää (Likert), jossa 1= TäysinEriMieltä 5 = TäysinSamaaMieltä Yksittäisten väittämien vastaukset (1, 2, 3, 4, 5) laskettu yhteen (min=4, max=20) ja jaettu 4:llä, jolloin min=1, max=5. Mitä suurempi keskiarvo, sitä enemmän samaa mieltä eli sitä enemmän tarkasteltua ominaisuutta

12 Taulukko 2. Millaisia tuloksia saatiin tilanneorientaatioista? [ ] opiskelijat, jotka näkivät tutkimustaidot tarpeellisina [ ], arvioivat olevansa tehtäväorientoituneempia ja vähemmän minää puolustavasti orientoituneita [ ] kuin ne opiskelijat, jotka eivät olleet varmoja tutkimustaitojen tarpeesta [ ]. (s. 126) Sosiaalisen orientaation osalta ryhmät eivät eronneet toisistaan. 214 Taulukko 2. (s. 126) Kolme riippumattomien ryhmien t-testiä 1. testi: Tehtäväorientaatio, verrataan ryhmiä Kyllä ja 1. testi Kyllä Tehtäväorientaatio (y) Ka = 3.23 Kh = 0.76 Ka = 2.66 Kh = 0.63 Testisuureen arvo t-arvo t = 2.67 * p < 0.05 Vapausasteet N = 43 n 1 + n 2 2 = 41 (yksi puuttuva tieto) Ryhmän Kyllä keskiarvo (3.23) suurempi kuin ryhmän keskiarvo (2.66). Kyllä -ryhmässä enemmän tehtäväorientaatiota. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05). Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (tehtäväorientaatio), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta

13 Taulukko 2. (s. 126) 2. testi: Sosiaalinen orientaatio, verrataan ryhmiä Kyllä ja 2. testi Kyllä Sosiaalinen orientaatio Ka = 1.99 Kh = 0.73 Ka = 1.99 Kh = 0.71 Testisuureen arvo t-arvo Vapausasteet t = N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä ja ryhmän keskiarvo sama (1.99) eli ei eroja sosiaalisessa orientaatiossa. 216 Taulukko 2. (s. 126) 3. testi: Minää puolustava orientaatio, verrataan ryhmiä Kyllä ja 3. testi Kyllä Minää puolustava orientaatio Ka = 2.18 Kh = 0.89 Ka = 2.66 Kh = 0.66 Testisuureen arvo t-arvo t = 2.66 * p < 0.05 Vapausasteet N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä keskiarvo (2.18) pienempi kuin ryhmän keskiarvo (2.66). Kyllä -ryhmässä vähemmän minää puolustavaa orientaatiota. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (minää puolustava orientaatio), 5 = TäysinSamaa Mieltä eli paljon ominaisuutta

14 Tehtävä (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 218 Millaisia tuloksia saatiin oppisuuntautuneisuudesta? Mikä on keskiarvojen (esim. 3.95) takana oleva asteikko eli mikä on riippuvan muuttujan skaala ja sen minimi- ja maksimiarvo? Mitä min. ja max. tarkoittavat? Mitä taulukon luvut kertovat? Mitä tietoja annetaan tekstissä mutta ei taulukossa?

15 Taulukko 3. vastaajien oppisuuntautuneisuus: kaksi kahden riippumattoman ryhmän t-testiä Kaksi erillistä Oppisuuntautuneisuus -summamuuttujaa Syväsuuntautuneisuus Pintasuuntautuneisuus Kummassakin 4 väittämää (Likert), jossa 1= TäysinEri Mieltä 5=TäysinSamaaMieltä Yksittäisten väittämien vastaukset (1, 2, 3, 4, 5) laskettu yhteen (min=4, max=20) ja jaettu 4:llä, jolloin min=1, max=5. Mitä suurempi keskiarvo, sitä enemmän samaa mieltä eli sitä enemmän tarkasteltua ominaisuutta 220 Taulukko 3. Millaisia tuloksia saatiin oppisuuntautuneisuudesta? [ ] opiskelijat, jotka näkivät tutkimustaidot tarpeellisina [ ], arvioivat olevansa syväsuuntautuneempia kuin arvioivat ne opiskelijat, jotka eivät olleet varmoja tutkimustaitojen tarpeesta [ ]. (s. 126) Pintasuuntautuneisuudessa ero ryhmien välillä oli ainoastaan lähes merkitsevä, ja koska reliabiliteetti oli alhainen ( = 0.58), tulos on ainoastaan suuntaa antava jatkotutkimukselle

16 Taulukko 3. (s. 127) Kaksi riippumattomien ryhmien t-testiä 1. testi: Syväsuuntautuneisuus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 1. testi Kyllä Syväsuuntautuneisuus (y) Ka = 3.95 Kh = 0.71 Ka = 3.36 Kh = 0.54 Testisuureen arvo t-arvo t = 3.13 ** p < 0.01 Vapausasteet N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä keskiarvo (3.95) suurempi kuin ryhmän keskiarvo (3.36). Kyllä -ryhmässä enemmän syväsuuntautuneisuutta. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.01) Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (syväsuuntautuneisuus), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta. 222 Taulukko 3 (s. 127) 2. testi: Pintasuuntautuneisuus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 2. testi Kyllä Pintasuuntautuneisuus Ka = 2.89 Kh = 0.71 Ka = 3.23 Kh = 0.58 Testisuureen arvo t-arvo t = p = 0.09 Vapausasteet N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä keskiarvo (2.89) pienempi kuin ryhmän keskiarvo (3.23). Kyllä -ryhmässä vähemmän pintasuuntautuneisuutta, mutta ero on tilastollisesti vain suuntaa antava lähes merkitsevä (p = 0.09). Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (pintasuuntautuneisuus), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta

17 Johtopäätökset Saadut tulokset sidotaan teoriataustaan: Aiemmat tulokset saivat vahvistusta tutkimustaitojen tarpeellisuudesta (s. 127): yli puolet opiskelijoista oli alussa epäröiviä tutkimustaitojen tarpeesta. (Vrt. mm. Tynjälä, Helle & Murtonen 2002; Linn & Greenwald 1974) Epäröivät kokivat enemmän vaikeuksia tutkimustaitojen oppimisessa kuin ne, jotka olivat varmempia tutkimustaitojen tarpeesta. (Vrt. mm. Murtonen & Titterton 2004; Murtonen & Lehtinen 2003; Gal, Ginnsburg & Schu 1997) 224 Opiskelijat, jotka eivät olleet varmoja tutkimustaitojen tarpeesta, arvioivat olevansa vähemmän tehtäväorientoituneita ja enemmän minää puolustavasti orientoituneita kuin [ ] varmempia tutkimustaitojen tarpeesta. (Vrt. mm. Olkinuora & Salonen 1992) Samansuuntainen tulos pinta- ja syväsuuntautuneisuudessa. (Vrt. mm. Entwistle & Ramsden 1982; Marton & Säljö 1976) Pohdintaa Luotettavuus: pintasuuntautuneisuuden reliabiliteetti alhainen sen suhteen emme voi tehdä päätelmiä. (s. 127) otos pieni tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. (s. 128) HUOMIO: ovatko esitetyt -kertoimet alkumittauksesta, oliko tilanne sama loppumittauksessa? ei käy mistään ilmi

18 Suunnataan tulevaan, millaisia jatkotutkimustarpeita, mitä jäi tutkimatta olisiko mahdollista vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen laatuun muuttamalla heidän käsityksiään tulevasta työstään. (s. 128) opettajien tulisi tutkia omien opiskelijoidensa käsityksiä tutkimuksesta ja alan tulevista työtehtävistä. Tutkimustaitojen opetusta tulisi linkittää muihin opiskelusisältöihin ja todellisiin tilanteisiin, Tutkimustaitojen oppimisen problematiikka tulisi huomioida myös opetussuunnitelmatasolla. Vaikeuksiin lieneekin vaikea vaikuttaa laajassa mittakaa- Helsingin vassa yliopisto yksittäisten opintojaksojen tasolla