VARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN JA OPPIMISEEN

Transkriptio

1 VARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN JA OPPIMISEEN Tutkimusryhmä: Eira Suhonen, Alisa Alijoki, Mari Nislin, Marja Syrjämäki ja Jonna Kesäläinen Kasvatustieteellinen tiedekunta

2 Tutkimushankkeen keskeiset teemat Varhaiserityiskasvatus Erityispedagogiset interventiot ja menetelmät Erityisopetuksen merkitys varhaisessa puuttumisessa Inklusiivinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa Työhyvinvointi

3 Osahankkeet I ja II Tutkimushankkeen ensimmäisessä osahankkeessa, vuosina , seurattiin lasten kehityspolkuja erityisryhmissä (segregoituja ryhmiä 4, integroituja erityisryhmiä 20, jatkossa mukana vain integroidut ryhmät). Lisäksi arvioitiin ryhmien varhaiserityiskasvatuksen laatua sekä kartoitettiin menetelmiä ja interventio-ohjelmia, joita ryhmissä toteutettiin. Toisessa osahankkeessa, vuosina : Erityislastentarhanopettaja tavallisessa päiväkotiryhmässä: erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa (24 ryhmää) ja erityislastentarhanopettajan toimenkuvaa päiväkodeissa.

4 Lasten kehitys, oppiminen ja leikki integroiduissa erityisryhmissä ja eltoryhmissä FT, Dosentti, Eira Suhonen Väitöskirjatutkija, Jonna Kesäläinen Kasvatustieteellinen tiedekunta

5 TUTKIMUKSEEN OSALLISTUVAT LAPSET Elto-malli Erityisryhmät lapsia yhteensä tyttöjä poikia päätös erityisen tuen tarpeesta diagnoosien tiivistys kielelliset vaikeudet 31 säätelytaitojen vaikeudet 37 monivammaisuus 9 kielelliset vaikeudet 38 säätelytaitojen vaikeudet 57 monivammaisuus 26 vertaislapset 168 vanhempien koulutustausta yliopisto tai ylempi AMK äidit 32% isät 28% opistoaste/amk äidit 18% isät 20% ammattikoulu äidit 24% isät 21% ei jatkokoulutusta äidit 11% isät 13% yliopisto tai ylempi AMK äidit 29% isät 22% opistoaste/amk äidit 25% isät 19% ammattikoulu äidit 20% isät 25% ei jatkokoulutusta äidit 9% isät 14% lapsia mukana mittauksissa 1. mittaus mittaus mittaus mittaus mittaus mittaus 38

6 LASTEN KOGNITIIVINEN JA KIELELLINEN KEHITYS SEKÄ LEIKIN MUODOT KOGNITIIVISET TAIDOT 1. MITTAUS 2. MITTAUS 3. MITTAUS Integroidut ryhmät Integroidut ryhmät Integroidut ryhmät e-lapset (19) e-lapset (17) e-lapset (21) ka 5.43 ka 5.24 ka 5.80 kh 2.47 kh 2.68 kh 4.03 vertaislapset (16) vertaislapset (16) vertaislapset (17) ka 9.46 ka 9.05 ka kh 1.95 kh 1.76 kh 1.88 Elto-mallin lapset (22) ka 7.20 kh 1.88 Elto-mallin lapset (25) ka 8.73 kh 2.53 Elto-mallin lapset (27) ka kh 2.95 SANAVARASTO Integroidut ryhmät e-lapset (16) ka 5.50 kh 2.00 vertaislapset (10) ka kh 3.82 Integroidut ryhmät e-lapset (15) ka 5.00 kh 2.30 vertaislapset (16) ka 9.56 kh 2.58 Integroidut ryhmät e-lapset (16) ka 6.94 kh 3.73 vertaislapset (14) ka kh 2.87 Elto-mallin lapset (27) ka 5.70 kh 1.88 Elto-mallin lapset (24) ka 6.92 kh 2.65 Elto-mallin lapset (27) ka 7.52 kh 3.25 YHTEISLEIKKI Integroidut ryhmät e-lapset (21) ka 3.14 kh 1.34 vertaislapset (17) ka 3.99 kh 1.01 Integroidut ryhmät e-lapset (17) ka 3.35 kh 1.48 vertaislapset (17) ka 4.51 kh.52 Integroidut ryhmät e-lapset (15) ka 3.77 kh 1.41 vertaislapset (14) ka 4.79 kh.33 Elto-mallin lapset (25) ka 3.11 kh.92 Elto-mallin lapset (26) ka 3.88 kh.62 Elto-mallin lapset (26) ka 4.20 kh.81

7 Kognitiivisten taitojen kehittyminen Tarkasteltaessa taitojen kehittymistä lapset jaettiin kolmeen ryhmään (tässä esityksessä lyhenteet ): elto-lapset e-lapset integroitujen ryhmien erityistä tukea saavat lapset vertaislapset integroiduissa ryhmissä olevat lapset, joilla ei ole erityisen tuen tarvetta elto-lasten ja vertaislasten tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan e-lasten tulokset erosivat vertaislasten tuloksista (p<.001) e-lasten tulokset erosivat elto-lasten tuloksista (p=.001) Johtopäätös: integroiduissa erityisryhmissä e-lasten kognitiiviset taidot olivat heikommat kuin elto-lapsilla ja vertaislapsilla

8 Kielellisten taitojen kehittyminen Sanavarasto-testistä vertaislapset suoriutuivat kaikissa kolmessa mittauspisteessä tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin erityisen tuen tarpeessa olevat lapset. vertaislapset e-lapset p<.05 vertaislapset elto-lapset p =.001 Elto-lasten ja e-lasten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sanavarasto-testistä suoriutumisessa.

9 Leikin kehittyminen Leikkikäyttäytymisen-mittarista tarkastelimme tässä yhteydessä erityisesti yhteisleikin kehittymistä. Toistomittauksen tulos osoittaa, että vertaislasten yhteisleikki lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi enemmän suhteessa e-lasten (p<.05) ja elto-lasten yhteisleikkiin (p<.05). Kuitenkin, kun mittauskertoja tarkasteltiin kutakin erikseen, tulokset osoittivat, että lasten väliset erot yhteisleikissä vähenivät tarkastelujakson aikana.

10 Esiopetusikäiset lapset Esiopetusikäisillä kognitiiviset taidot alkumittauksessa eltolapsilla (N30) olivat paremmat tulokset kuin integroitujen ryhmien e-lapsilla (N26) (p<.05) Toisessa ja kolmannessa mittauksessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja Kielellisissä taidoissa ja yhteisleikissä esiopetusikäisillä elto lapsilla ja e-lapsilla ei ollut tuloksissa tilastollisesti merkitseviä eroja Johtopäätös: e-lapset hyötyivät saamastaan opetuksesta saavuttamalla elto-lasten tasoa, joiden taidot myös lisääntyivät esiopetusvuoden aikana

11 LASTEN KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISERITYISKASVATUKSEN / INKLUSIIVISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Alisa Alijoki, FT, Yliopistonlehtori Marja Syrjämäki KM, Yliopisto-opettaja, Väitöskirjatutkija VARHAISKASVATUKSEN JA VARHAISERITYISKASVATUKSEN TUTKIMUSRYHMÄ Helsingin yliopisto

12 Tutkimuksessa kartoitettiin lasten kehityksen tueksi käytettäviä menetelmiä 1. VARHAISERITYSKASVATUKSEN LAATU JA LASTEN KEHITYS JA OPPIMINEN INTEGROIDUISSA ERITYISRYHMISSÄ HELSINGISSÄ - 24 ryhmää, joista 20 integroitua - yleisimmät tuen tarpeet kielellisellä alueella ja lasten säätelytaidoissa - kyselyaineisto kaikista osallistuneista ryhmistä 2. ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA TAVALLISESSA PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ: ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN INKLUSIIVISESSA VARHAISKASVATUKSESSA - eltoryhmät : 24 ryhmää - kyselyyn vastasi 20 erityislastentarhanopettajaa

13 ENSIMMÄINEN OSAHANKE Interventio perustuu johonkin lasta koskevaan kehityskäsitykseen ja / tai tiettyyn teoriaan tai erityispedagogisen tutkimukseen (Hautamäki, 2009) Yleinen pedagoginen menetelmä menetelmät ja toimintatavat, joita yleisesti käytetään lapsiryhmissä ja jotka tukevat luonnostaan lapsen kehitystä (Alijoki, 2006)

14 ENSIMMÄINEN OSAHANKE Menetelmät Interventiot AAC-menetelmät Yleiset pedagogiset menetelmät Erityispedagogiset ohjelmat Erityispedagogiset Interventiot Pedagogiset menetelmät Pedagoginen sensitiivisyys Toistuvat toiminnat KUVIO 1 Erityislastentarhanopettajien mainitsemien menetelmien luokittelu

15 TULOKSIA / ENSIMMÄINEN OSAHANKE enemmän yleisiä pedagogisia menetelmiä kuin varsinaisia interventioita kielellisen kehityksen tukemiseen suunnattuja menetelmiä oli eniten

16 TOINEN OSAHANKE Kysyttiin erikseen interventioita ja yleisiä / muita pedagogisia menetelmiä: Erityispedagogisilla menetelmillä ja interventioilla tarkoitetaan erilaisia lapsen tai lapsiryhmän kanssa toteutettavia ohjelmia tai muita oppimistuokioita, joita toteutetaan säännöllisesti. Muilla toimintatavoilla / pedagogisilla menetelmillä tarkoitetaan arjessa toteutettavia pedagogisia ratkaisuja tai toimintamalleja (esim. lapsia tervehditään henkilökohtaisesti kätellen aamuisin, lasten kanssa käytetään kuvia/viittomia).

17 TULOKSIA / TOINEN OSAHANKE INTERVENTIOT, SÄÄNNÖLLISET OPPIMISTUOKIOT JA MUUT PEDAGOGISET MENETELMÄT kielellinen kognitiivinen motorinen emotionaalinen sosiaalinen interventiot säännölliset oppimistuokiot muut

18 Interventiot Kieli (Kili, Suujumppa, Kuttu, Kielellisen tietoisuuden harjoitukset) Kognitiivinen (Aistiharjoitukset, Kuttu) Motorinen (Kili, Psykomotoriikka, Vuorovaikutusleikki, Kadonnut avain, Suupoppi) Sosiaalinen ja vuorovaikutus (Vuorovaikutusleikki, Askeleittain, Eläinleikki, Piki) Emotionaalinen (Vuorovaikutusleikki, Askeleittain, Kadonnut avain, Piki, Nallekortit) Säännölliset oppimistuokiot Kieli (Kielikerho, Kerhot, Sadutus, Esiopetus) Kognitiivinen (Opetuskeskustelut, Kynätehtävät) Motorinen (Jumppa, Motoriikkakerho, Pelit, Liikuntaleikkikoulu ) Sosiaalinen ja vuorovaikutus (Satuhieronta) Emotionaalinen (Draama, Muskari, Mielipeili)

19 Muut pedagogiset menetelmät Kieli (kuvien käyttö, viittomat, verbalisointi, kielellinen tietoisuus) Kognitiivinen (oppihetket, verbalisointi, ohjaaminen ) Motorinen (sisällä liikkuminen, ohjaaminen, ulkona liikkuminen, siirtymät) Sosiaalinen ja vuorovaikutus (verbalisointi, vertaisvuorovaikutus, mallittaminen, myönteisyys) Emotionaalinen (aikuinen-lapsi vuorovaikutus, verbalisointi, ohjaaminen, kuvien käyttö) - eniten erilaisia interventioita KIELELLISEN ja KOGNITIIVISEN kehityksen, - eniten säännöllisesti oppimistuokioita MOTORISEN kehityksen ja - eniten muita pedagogisia menetelmiä EMOTIONAALISEN kehityksen alueilla

20 MUUT PEDAGOGISET MENETELMÄT

21 POHDINTAA Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe toi esiin yleisten pedagogisten menetelmien suuren osuuden lapsen tukemisessa Toinen vaihe vahvisti tämän tuloksen Erityisesti ilahdutti huomio oppimisympäristön ja vuorovaikutuksen tiedostamisesta lapsen kehityksen tuen elementtinä Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa on keskeistä tuen tarpeiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen sekä yleisten pedagogisten että erityispedagogisten elementtien kautta tärkeää tukea ja vahvistaa lapsen toimintamahdollisuuksia vertaisryhmässä (Alijoki et al. 2016)

22 ARVIOINTIA JA POHDINTAA KOKO TUTKIMUSHANKKEESTA Onko varhaiserityiskasvatuksen järjestämistavalla merkitystä lasten kehitykseen? Voiko sitä tutkia? Mitä ovat interventiot ja menetelmät varhaiskasvatuksessa? Ovatko varhaiserityiskasvatuksen interventiot ja menetelmät siirrettävissä varhaiskasvatukseen? Onko tarpeellista, että meillä on erilaisia malleja järjestää lasten varhaiserityisopetus MILLAINEN VARHAISERITYISKASVATUS LÄHTEE LASTEN TARPEISTA?