Tehtävä 9. (pienryhmissä)

Transkriptio

1 Tehtävä 9. (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 191 Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutkimustaitojen tarpeellisuudesta työelämässä ja näiden näkemysten yhteys tutkimusmenetelmien oppimisessa koettuihin vaikeuksiin sekä motivaatiopohjaiseen suuntautumiseen oppimistilanteessa

2 Kuvio 1. Millaisia tuloksia saatiin tutkimustaitojen tarpeellisuudesta? Miten tulokset voidaan argumentoida (perustella) Kuviossa 1 annettujen tietojen pohjalta? Mitä tietoja annetaan tekstissä mutta ei kuviossa? 193 Kuvio 1. (s. 125) Millaisia tuloksia saatiin tutkimustaitojen tarpeellisuudesta? Kurssin alussa ( N=46) Kyllä-vaihtoehdon rastitti 46%, epäröiviä oli 50%, vain kaksi opiskelijaa (4%) valitsi vaihtoehdon Ei. Kurssin lopussa (N=33 s. 124) Kyllä-vastanneita oli 52%, Ehkä-vastauksen valinneita 48%. ALKU LOPPUmittaus ja muutoksen tarkastelu ei sisälly tutkimusongelmaan 194 2

3 Pylväskuvio perustuu %-jakaumiin, jotka muodostettu ennen kurssia ja kurssin jälkeen saaduista vastauksista Kuviossa 1 esitetään Uskotko tarvitsevasi tutkimusmetodologian ja tilastotieteen taitoja työelämässä? Alkumittaus Loppumittaus Kyllä 46% (21) 52% (17) Ehkä 50% (23) 48% (16) En 4% (2) % 100% n = 46 n = 33 Kyllä -ryhmästä (n=21) 4 (20%) vaihtoi kantansa, - ryhmästä (n=23) 6 (28%) vaihtoi kantansa Kyllä sai +2. Alkumittaus n=46, josta poistettiin 2 Ei -valintaa tehnyttä. 11 opiskelijaa 44:stä (25%) katosi kurssin aikana. Loppumittaus n=33. ( Kadonneiden valinnat alkumittauksessa?) 195 Tehtävä (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 196 3

4 Taulukko 1. Millaisia tuloksia saatiin koetuista vaikeuksista? Mikä on keskijen (esim. 2.72) takana oleva asteikko eli mikä on selitettävän muuttujan skaala ja sen minimi- ja maksimi? Mitä min. ja max. tarkoittavat? Mitä Taulukon 1 keskit kertovat? Miten tulokset voidaan argumentoida (perustella) Taulukossa 1 annettujen tietojen pohjalta? Mitä tietoja annetaan tekstissä mutta ei taulukossa? 197 Taulukko 1. (s. 126) Koetut vaikeudet Kyllä Ka = 2.72 Kh = 0.46 Ka = 3.04 Kh = 0.40 t- t = * p < 0.05 N = 43 n 1 + n 2 2 = 41 (yksi puuttuva tieto) 198 4

5 Taulukko 1. (s. 126) esittelee vaikeuksien kokemista kurssin alussa ja lopussa Kyllä - ja -ryhmässä (ei liity tutkimusongelmaan) Mitä taulukon luvut (esim. 2.72) kertovat? Koetut vaikeudet -summamuuttujan keski Koetut vaikeudet -summamuuttuja (21 väittämää, jossa 1= TäysinEriMieltä 5=TäysinSamaaMieltä) Yksittäisten väittämien vastaukset (1, 2, 3, 4, 5) laskettu yhteen (min=21, max=105) ja jaettu 21:lla, jolloin min=1, max=5. Mitä suurempi keski, sitä enemmän samaa mieltä eli sitä enemmän tarkasteltua ominaisuutta (koetut vaikeudet) 199 Taulukko 1. Millaisia tuloksia saatiin koetuista vaikeuksista? Opiskelijat, jotka olivat epävarmoja [ ] tarpeellisuudesta, kokivat enemmän vaikeuksia kuin ne opiskelijat, jotka näkivät tutkimustaidot tarpeellisina. (s. 126) Niillä opiskelijoilla, jotka uskoivat tarvitsevansa tutkimustaitoja [ ], koetut vaikeudet vähenivät opintojakson aikana. Epävarmoilla koetut vaikeudet eivät vähentyneet tai lisääntyneet kurssin aikana

6 Taulukko 1. (s. 126) Kaksi riippumattomien ryhmien t-testiä 1. testi: Alkumittaus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 2. testi: Loppumittaus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 1. testi Kyllä Koetut vaikeudet alussa (y) Ka = 2.72 Kh = 0.46 Ka = 3.04 Kh = 0.40 t- t = * p < 0.05 N = 43 n 1 + n 2 2 = 41 (yksi puuttuva tieto) Ryhmän Kyllä keski (2.72) pienempi kuin ryhmän keski (3.04). Kyllä -ryhmässä vähemmän vaikeuksia. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05). Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (koettuja vaikeuksia), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta 201 Taulukko 1. (s. 126) 2. testi Kyllä Koetut vaikeudet lopussa (y) Ka = 2.58 Kh = 0.39 Ka = 2.96 Kh = 0.40 t- t = * p < 0.05 N = 33 n 1 + n 2 2 = 29 (kaksi puuttuvaa tietoa) Ryhmän Kyllä keski (2.58) pienempi kuin ryhmän keski (2.96). Kyllä -ryhmässä vähemmän vaikeuksia. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) Ryhmässä Kyllä koetut vaikeudet alussa ka = 2.72, kh = 0.46 ja koetut vaikeudet lopussa ka = 2.58, kh = 0.39 koetut vaikeudet vähenivät (sanotaan tekstissä), mikä testi? Ryhmässä koetut vaikeudet alussa ka = 3.04, kh = 0.40 ja koetut vaikeudet lopussa ka = 2.96, kh = 0.40 koetut vaikeudet eivät vähentyneet tai lisääntyneet (sanotaan tekstissä), mikä testi? (EI LIITY TUTKIMUSONGELMAAN) 202 6

7 Tehtävä (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 203 Millaisia tuloksia saatiin tilanneorientaatioista? Mikä on keskijen (esim. 3.23) takana oleva asteikko eli mikä on riippuvan muuttujan skaala ja sen minimi- ja maksimi? Mitä min. ja max. tarkoittavat? Mitä taulukon 2 keskit kertovat? Miten tulokset voidaan argumentoida (perustella) taulukossa 2 annettujen tietojen pohjalta? KUINKA MONTA TESTIÄ TAULUKOSSA ESITETÄÄN? 204 7

8 Taulukko 2. (s. 126) vastaajien orientoituminen oppimistilanteessa: kolme erillistä kahden riippumattoman ryhmän t-testiä Kolme Tilanneorientaatio -summamuuttujaa Tehtäväorientaatio Sosiaalinen orientaatio Minää puolustava orientaatio Kukin 4 väittämää (Likert), jossa 1= TäysinEriMieltä 5 = TäysinSamaaMieltä Yksittäisten väittämien vastaukset (1, 2, 3, 4, 5) laskettu yhteen (min=4, max=20) ja jaettu 4:llä, jolloin min=1, max=5. Mitä suurempi keski, sitä enemmän samaa mieltä eli sitä enemmän tarkasteltua ominaisuutta 205 Taulukko 2. Millaisia tuloksia saatiin tilanneorientaatioista? [ ] opiskelijat, jotka näkivät tutkimustaidot tarpeellisina [ ], arvioivat olevansa tehtäväorientoituneempia ja vähemmän minää puolustavasti orientoituneita [ ] kuin ne opiskelijat, jotka eivät olleet varmoja tutkimustaitojen tarpeesta [ ]. (s. 126) Sosiaalisen orientaation osalta ryhmät eivät eronneet toisistaan

9 Taulukko 2. (s. 126) Kolme riippumattomien ryhmien t-testiä 1. testi: Tehtäväorientaatio, verrataan ryhmiä Kyllä ja 1. testi Kyllä Tehtäväorientaatio (y) Ka = 3.23 Kh = 0.76 Ka = 2.66 Kh = 0.63 t- t = 2.67 * p < 0.05 N = 43 n 1 + n 2 2 = 41 (yksi puuttuva tieto) Ryhmän Kyllä keski (3.23) suurempi kuin ryhmän keski (2.66). Kyllä -ryhmässä enemmän tehtäväorientaatiota. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05). Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (tehtäväorientaatio), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta. 207 Taulukko 2. (s. 126) 2. testi: Sosiaalinen orientaatio, verrataan ryhmiä Kyllä ja 2. testi Kyllä Sosiaalinen orientaatio Ka = 1.99 Kh = 0.73 Ka = 1.99 Kh = 0.71 t- t = N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä ja ryhmän keski sama (1.99) eli ei eroja sosiaalisessa orientaatiossa

10 Taulukko 2. (s. 126) 3. testi: Minää puolustava orientaatio, verrataan ryhmiä Kyllä ja 3. testi Kyllä Minää puolustava orientaatio Ka = 2.18 Kh = 0.89 Ka = 2.66 Kh = 0.66 t- t = 2.66 * p < 0.05 N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä keski (2.18) pienempi kuin ryhmän keski (2.66). Kyllä -ryhmässä vähemmän minää puolustavaa orientaatiota. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (minää puolustava orientaatio), 5 = TäysinSamaa Mieltä eli paljon ominaisuutta 209 Tehtävä (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora

11 Millaisia tuloksia saatiin oppisuuntautuneisuudesta? Mikä on keskijen (esim. 3.95) takana oleva asteikko eli mikä on riippuvan muuttujan skaala ja sen minimi- ja maksimi? Mitä min. ja max. tarkoittavat? Mitä taulukon luvut kertovat? Miten tulokset voidaan argumentoida (perustella) taulukossa 3 annettujen tietojen pohjalta? Mitä tietoja annetaan tekstissä mutta ei taulukossa? 211 Taulukko 3. vastaajien oppisuuntautuneisuus: kaksi kahden riippumattoman ryhmän t-testiä Kaksi erillistä Oppisuuntautuneisuus -summamuuttujaa Syväsuuntautuneisuus Pintasuuntautuneisuus Kummassakin 4 väittämää (Likert), jossa 1= TäysinEri Mieltä 5=TäysinSamaaMieltä Yksittäisten väittämien vastaukset (1, 2, 3, 4, 5) laskettu yhteen (min=4, max=20) ja jaettu 4:llä, jolloin min=1, max=5. Mitä suurempi keski, sitä enemmän samaa mieltä eli sitä enemmän tarkasteltua ominaisuutta

12 Taulukko 3. Millaisia tuloksia saatiin oppisuuntautuneisuudesta? [ ] opiskelijat, jotka näkivät tutkimustaidot tarpeellisina [ ], arvioivat olevansa syväsuuntautuneempia kuin arvioivat ne opiskelijat, jotka eivät olleet varmoja tutkimustaitojen tarpeesta [ ]. (s. 126) Pintasuuntautuneisuudessa ero ryhmien välillä oli ainoastaan lähes merkitsevä, ja koska reliabiliteetti oli alhainen ( = 0.58), tulos on ainoastaan suuntaa antava jatkotutkimukselle. 213 Taulukko 3. (s. 127) Kaksi riippumattomien ryhmien t-testiä 1. testi: Syväsuuntautuneisuus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 1. testi Kyllä Syväsuuntautuneisuus (y) Ka = 3.95 Kh = 0.71 Ka = 3.36 Kh = 0.54 t- t = 3.13 ** p < 0.01 N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä keski (3.95) suurempi kuin ryhmän keski (3.36). Kyllä -ryhmässä enemmän syväsuuntautuneisuutta. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.01) Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (syväsuuntautuneisuus), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta

13 Taulukko 3 (s. 127) 2. testi: Pintasuuntautuneisuus, verrataan ryhmiä Kyllä ja 2. testi Kyllä t- Pintasuuntautuneisuus Ka = 2.89 Kh = 0.71 Ka = 3.23 Kh = 0.58 t = p = 0.09 N = 44 n 1 + n 2 2 = 42 Ryhmän Kyllä keski (2.89) pienempi kuin ryhmän keski (3.23). Kyllä -ryhmässä vähemmän pintasuuntautuneisuutta, mutta ero on tilastollisesti vain suuntaa antava lähes merkitsevä (p = 0.09). Vaihteluväli [1; 5], jossa 1 = TäysinEriMieltä eli vähän ominaisuutta (pintasuuntautuneisuus), 5 = TäysinSamaaMieltä eli paljon ominaisuutta. 215 Johtopäätökset Saadut tulokset sidotaan teoriataustaan: Aiemmat tulokset saivat vahvistusta tutkimustaitojen tarpeellisuudesta (s. 127): yli puolet opiskelijoista oli alussa epäröiviä tutkimustaitojen tarpeesta. (Vrt. mm. Tynjälä, Helle & Murtonen 2002; Linn & Greenwald 1974) Epäröivät kokivat enemmän vaikeuksia tutkimustaitojen oppimisessa kuin ne, jotka olivat varmempia tutkimustaitojen tarpeesta. (Vrt. mm. Murtonen & Titterton 2004; Murtonen & Lehtinen 2003; Gal, Ginnsburg & Schu 1997)

14 Opiskelijat, jotka eivät olleet varmoja tutkimustaitojen tarpeesta, arvioivat olevansa vähemmän tehtäväorientoituneita ja enemmän minää puolustavasti orientoituneita kuin [ ] varmempia tutkimustaitojen tarpeesta. (Vrt. mm. Olkinuora & Salonen 1992) Samansuuntainen tulos pinta- ja syväsuuntautuneisuudessa. (Vrt. mm. Entwistle & Ramsden 1982; Marton & Säljö 1976) Pohdintaa Luotettavuus: pintasuuntautuneisuuden reliabiliteetti alhainen sen suhteen emme voi tehdä päätelmiä. (s. 127) otos pieni tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti. (s. 128) HUOMIO: ovatko esitetyt -kertoimet alkumittauksesta, oliko tilanne sama loppumittauksessa? ei käy mistään ilmi 217 Suunnataan tulevaan, millaisia jatkotutkimustarpeita, mitä jäi tutkimatta olisiko mahdollista vaikuttaa opiskelijoiden oppimisen laatuun muuttamalla heidän käsityksiään tulevasta työstään. (s. 128) opettajien tulisi tutkia omien opiskelijoidensa käsityksiä tutkimuksesta ja alan tulevista työtehtävistä. Tutkimustaitojen opetusta tulisi linkittää muihin opiskelusisältöihin ja todellisiin tilanteisiin, Tutkimustaitojen oppimisen problematiikka tulisi huomioida myös opetussuunnitelmatasolla. Vaikeuksiin lieneekin vaikea vaikuttaa laajassa mittakaa- Helsingin vassa yliopisto yksittäisten opintojaksojen tasolla