Maantieselvitys. HAMK Maantieselvitys. Loppuraportti

Maantieselvitys HAMK Maantieselvitys Lppuraprtti

1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki ikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai saa siitä ei saa kpiida tai jäljentää missään mudssa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

1 Yhteystiedt PL 500 (Jaaknkatu 3) 01621 Vantaa Ktipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 3311 Faksi 010 33 26730 www.pyry.fi Pöyry Finland Oy

Sisältö 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 FORSSAN SEUDUN LOGISTINEN ASEMA... 5 2.1 FORSSAN SEUDUN TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKYTEKIJÄT... 5 2.2 HUMPPILA ECO AIRPORT & LOGISTIC CENTRE TOIMINTAMALLIN MAHDOLLISUUDET... 7 2.3 LOGISTIIKKAKESKUS-BENCHMARKING, SUURI HANKE KESKI-EUROOPASSA: LEIPZIG/HALLE LENTOKENTÄN LOGISTINEN KESKITTYMÄ... 10 2.4 ENVITECH-YRITYSALUE... 12 2.5 FORSSAN SEUDUN YHTEYDET METROPOLIALUEELLE... 13 3 MAANTIEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA... 15 3.1 VALTATIE 2... 15 3.1.1 Perustiedt ja tien liikennemäärät... 15 3.1.2 Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet... 15 3.2 VALTATIE 10... 16 3.2.1 Perustiedt ja tien liikennemäärät... 16 3.2.2 Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet... 16 3.3 VALTATIE 9... 19 3.3.1 Perustiedt ja tien liikennemäärät... 19 3.3.2 Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet... 19 3.4 MUUT SUUNNITTELUALUEEN KESKEISET TIET... 19 3.4.1 Kantatie 52... 19 3.4.2 Kantatie 54... 20 3.4.3 Seututiet 282 ja 284... 20 3.5 VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET, ERIKOISKULJETUSREITIT... 20 3.6 TIESUUNNITTELU JA HANKKEIDEN ARVIOINTI... 22 3.6.1 Liikennejärjestelmä ja keskeiset vastuut... 22 3.6.2 Tiehankkeiden ja -investintien arviinti... 24 3.7 YHTEENVETO SUUNNITTELUALUEEN TIEYHTEYKSISTÄ JA NIIDEN KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ... 27 4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 29 4.1 FORSSAN SEUDUN MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 29 4.2 FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISEN KANNALTA KESKEISET TULEVAISUUDEN MAANKÄYTÖN ALUEVARAUKSET. 32 4.3 FORSSAN SEUDUN MAANKÄYTTÖÄ RAJOITTAVAT TEKIJÄT... 34 4.4 MAANTIELIIKENTEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT... 35 4.4.1 Henkilöliikenteen CO 2 -päästöt... 35 4.4.2 Tavaraliikenteen CO 2 -päästöt... 36 4.5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUUNNITTELUALUEEN MAANKÄYTÖSTÄ JA YMPÄRISTÖSTÄ... 37 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 38

2 TIIVISTELMÄ Tämä Frssan seudun maantieliikenteen kehittämistä kskeva selvitys liittyy Hämeen ammattikrkeakulun Frssan yksikön hallinnimaan VELOG Vetvimaa lgistiikasta hankkeeseen, jnka tavitteena n vaikuttaa Frssan seudun lgistiikkaratkaisujen kehittämiseen. Selvitystyö n sidksissa syksyllä 2010 esiteltävään Hämeen liitn uuteen maakuntakaavaan. Työ liittyy läheisesti myös Envitech yritysalueen kehittämiseen sekä uuteen Humppila EcAirprt -lgistiikkakknaisuuteen. Tämän työn keskeisinä tavitteina n saada kknaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökhdat humiiden, ideida sitä, kuinka Frssan seutu visi paremmin linkittyä metrplialueeseen ja lisätä yhteistyötä metrplialueen ja Frssan seudun välillä sekä laatia kehittämisehdtuksia Frssan seudun lgistisen aseman vahvistamiseksi. Selvityksessä tdettiin suunnittelualueen tieyhteyksien kapasiteetin levan nykyisille liikennemäärille riittävä. Laajille perusparannustimenpiteille ei siten le välitöntä tarvetta. Envitech- ja EcAirprt -alueiden kehittämisen mukanaan tumaan raskaan liikenteen mahdlliseen lisääntymiseen lisi kuitenkin hyvä varautua ennakkn. Tdennäköisimmäksi pullnkaulaksi mudstuu valtatie 2 Humppilasta pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta myös valtateillä 9 ja 10 n investintitarpeita. Frssan seudulla n merkittäviä maankäyttöön liittyviä rajitteita kuten maisemallisesti arvkkaita alueita, rakennettuja kulttuuriympäristöjä, phjavesialueita ja Natura-alueita, jtka tulee ttaa humin tieinvestinteja suunniteltaessa. Liikenteen päästöt eivät suunnittelualueen liikennemäärillä mudsta merkittävää ngelmaa. Frssan seudun vuteen 2025 ulttuvassa elinkeinstrategiassa painpistealueeksi n valittu eklgisuus ja vihreä lgistiikka, jka tteutuu j nykyisin jssain määrin Envitech-alueella. Yritysten sijittumisessa tietylle alueelle lgistinen timivuus ja sijainti n tärkeä tekijä. Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre -timintamalli tukee yritysten sijittumisen lgististen edellytysten kehittämistä ja siten seudullista kehitystä. Muita merkittäviä tekijöitä vat mm. työviman saatavuus sekä kunnan npea yrityksiin liittyvä päätöksentek. Frssan alueen selkeitä etuja vat hyvä saavutettavuus eri suunnista ja khtuulliset etäisyydet Sumen suurimpiin kaupunkeihin sekä useisiin merkittäviin satamiin. Frssan seudun ja pääkaupunkiseudun välisten yhteyksien parantamiseksi ja kanssakäymisen lisäämiseksi tarvitaan paitsi infrastruktuuri-investinteja, myös ajatustenvaihta ja alueen tehkasta mielikuvamarkkinintia. Mm. Envitech-alueelle vi kehittyä ympäristöliiketiminnan klusteri ja siihen liittyvää merkittävää liiketimintaa, jllin alueen yrityksille syntyy lunteva tarve tehdä yhteistyötä paitsi HAMK:n, myös Aaltylipistn huippusaamisen kanssa. EcAirprt hanke taas visi tunnustella yhteistyötä ja työnjakmahdllisuuksia Helsinki-Vantaan lentaseman kanssa etenkin lentrahdin salta. Frssaan vitaisiin hukutella pääkaupunkiseudulta myös tilaa vievää yritystimintaa, kska maan hinta n seudulla merkittävästi alhaisempi, tilaa n käytettävissä ja alueen kunnilla n yhteinen tahttila uusien yritysten saamiseksi seudulle.

3 1 JOHDANTO Maantieselvitys liittyy Hämeen ammattikrkeakulun Frssan yksikön hallinnimaan VELOG Vetvimaa lgistiikasta hankkeeseen, jka tteutetaan vusina 2009-2011. VELOG hankkeen tavitteena n vaikuttaa Frssan seudun lgistiikkaratkaisujen kehittämiseen. Frssan seutuun kuuluvat Frssa, Humppila, Jkiinen, Tammela ja Ypäjä. Alueen lgististen yhteyksien kehittämistyön tulksena syntyy päättäjille päätöksenten tueksi tutkimustieta seudun rautatie-, maantie- ja lentliikenteen lgistisista kehittämistarpeista. Tämä työ kskee Frssan seudun maantieliikenteen kehittämistä. Selvitystyö n sidksissa Hämeen liitn uuteen maakuntakaavaan, jka esitellään syksyllä 2010. Työ liittyy läheisesti myös Humppila EcAirprt lgistiikkakknaisuuteen. Selvityksen lähtökhtana vat tulevaisuuden kasvutavitteet ja valmistautuminen tulevan rautatieyhteyden, eklgistiikka-alueen ja lentkentän asettamiin vaatimuksiin eklgisesti kestävin ratkaisuin. Tämän työn keskeiset tavitteet vat: 1) Saada kknaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökhdat humiiden. 2) Saada uusia ideita siitä, kuinka Frssan seutu visi paremmin linkittyä metrplialueeseen ja lisätä yhteistyötä metrplialueen ja Frssan seudun välillä. 3) Saada kehittämisehdtuksia siitä, kuinka Frssan seudun lgistista asemaa vidaan vahvistaa. Tässä tetaan humin Frssan seudun mahdllisuudet kk Etelä-Sumen lgistisena palvelukeskuksena tulevaisuuden timintaympäristössä ja yhtenä merkittävänä kehittämiskhteena valtakunnallisesti. Frssan seudun merkittävät tieyhteydet n esitetty seuraavassa kartassa. Työssä tarkasteltujen valta-, kanta- ja seututeiden khdalle n merkitty tienumer.

4 Kuva 1. Frssan sijainti keskeisen tieverkn suhteen sekä työssä tarkastellut tieyhteydet. Frssan seudun lgistista asemaa n arviitu etenkin tulevaisuuden näkökulmasta keskeiset kehityshankkeet kuten Frssan Envitech ja Humppilan EcAirprt. Kyseiset hankkeet n humiitu myös tieverkstn kehittämistarpeiden arviinnissa. Tarkastelussa ei teta kantaa hankkeiden tteutettavuuteen, vaan keskitytään arviimaan tilannetta visin mukaisen timinnan tteutuessa. Selvityksen vat tteuttaneet Pöyry Finland Oy:n lgistiikan, liikenteen, ympäristövaikutusten ja maankäytön asiantuntijat maaliskuun ja kesäkuun 2010 välisenä aikana. Hankkeen prjektipäällikkönä Pöyry Finlandilla n timinut Jarkk Rantala ja muut työhön sallistuneet asiantuntijat vat Mark Nyby, Heli Knttinen, Art Rutsalainen, Juha Nurmi, Juha Riihiranta ja Lauri Suikki.

5 2 FORSSAN SEUDUN LOGISTINEN ASEMA 2.1 Frssan seudun tulevaisuuden kilpailukykytekijät Frssan seudun lgistista sijaintia ja sen tulevaisuuden kehitysnäkymien arviintia sekä Frssan seudun timimista Etelä-Sumen lgistisena palvelukeskuksena vidaan tarkastella jk nykyisen kehityksen tai tulevaisuuden visiiden perusteella. Maaliskuussa 2010 julkaistussa rautatieselvityksessä tarkasteltiin Frssan seudun nykyisiä kilpailukykytekijöitä, siihen liittyviä mahdllisuuksia sekä tunnistettiin haasteita. Vaikka tämän selvityksen liikenneinfrastruktuuriin liittyvässä tarkastelussa painpiste n llut nykyisiin liikennemääriin, väestöön ja elinkeinrakenteeseen sekä niiden kehitysarviihin perustuvassa tarkastelussa, myös tulevaisuuden visiihin perustuvien ratkaisujen vaikutuksia n arviitu ttamatta tarkemmin kantaa niiden tteutettavuuteen. Tteutuessaan näiden kehityshankkeiden merkitys seutukunnalle ja kk Etelä-Sumen lgistiselle järjestelmälle tulisi lemaan merkittävä. Keväällä 2010 julkaistussa Ell-hankkeen raprtissa (Hlma & Kajander 2010) n tarkasteltu alueellisen kilpailukyvyn elementtejä sekä lgistiikkaa sana alueellista kilpailukykyä. Alueellista kilpailukykyä vidaan tarkastella sekä alueen kykynä synnyttää, hukutella ja ylläpitää timintaa, jka lisää alueen taludellista hyvinvintia että yritysten sijittumis- ja investintipäätösten näkökulmasta. Glbalisaati n jssain määrin muuttanut alueellisia kilpailukykytekijöitä ja niiden paintuksia. Lgistiikka n kuitenkin tdettu yhdeksi tärkeimmistä yritysten sijittumispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä, jka n tdettu useissa selvityksissä (mm. Keskuskauppakamari 2009). Usein tällä tarkitetaan hyvää tieinfrastruktuuria ja yleensäkin hyviä liikenneyhteyksiä yritysten tarpeiden mukaisesti tärkeimmille markkina-alueille, satamiin, lentkentille ja muihin lgistisiin slmupisteisiin. Alueelliseen kilpailukykyyn liittyy leellisesti alueen imag. Kilpailukyvyn kehittämisen lisäksi leellista n alueen markkininti, mutta kuten Hlman ja Kajanderin raprtissa tdettiin, kilpailukykyä ei vida rakentaa tyhjästä, vaan aidista alueellisista kilpailu- ja vetvimatekijöistä. Alueellista kilpailukykyä luvat esimerkiksi timiva infrastruktuuri, hyvä elinkeinrakenne ja verkstt, alueen hukuttelevuus elinympäristönä, työviman saatavuus sekä innvaatikapasiteetti. Viimeisin tekijöistä viittaa siihen, että tyypillisesti ylipistkaupungit n kettu kilpailukykyisimmiksi seuduiksi. Frssan seudulla n mnipulinen kulutusjärjestelmä ammatillisesta kulutuksesta ammattikrkeakulun petustarjntaan, mutta jnkin ylipistyksikön saaminen vähintään prfessuurin mudssa alueelle lisi seudun innvaatiympäristön kehittämisen kannalta merkittävä tekijä. Hlman ja Kajanderin (2010) selvityksen mukaan alueellinen kilpailukyky vi saada alkunsa myös sattuman kautta. Sillin esimerkiksi yksittäisen yrityksen sijittumispäätös vi aiheuttaa psitiivisen kehityksen kierteen käynnistymisen. Sattumaan vi myös vaikuttaa aktiivisella elinkeinplitiikalla sekä etsimällä jatkuvasti uusia mahdllisia timijita perustuen seutukunnan tunnistettuihin vahvuusalueisiin. Frssan seudulla n aktiivisesti etsitty uusia timialja ja tukijalkja uuden kasvun phjaksi, jista vat situksena vuteen 2025 ulttuva elinkeinstrategia ja Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre knsepti, jtka mlemmat sittavat ennakkluultnta pyrkimystä löytää uusia menes-

tysalueita Frssan seudulle. Tällaisilla avauksilla vidaan edistää myös sattuman tteutumisen tdennäköisyyttä, jka saltaan generisi uutta elinkeintimintaa ja kehitystä Frssan seudulle. Frssan seudun vuteen 2025 ulttuvassa elinkeinstrategiassa strategisiksi timialiksi n määritelty ympäristö ja energia, hyvinvinti, vihreä lgistiikka ja teknlgia, jihin liittyy timialja leikkaavina timenpidealueina saaminen, tutkimus ja tutekehitys, kansainvälisyys, palveluliiketiminta ja luva talus, yhteistyö pääkaupunkiseudun kanssa sekä alueellinen yhteistyö. Ympäristöteknlgiasta ja siihen liittyvästä yritystiminnasta yhdistettynä vihreään lgistiikkaan n mahdllista rakentaa Frssan seudulle timialakknaisuus, jsta n mahdllisuus kehittää kansainvälisesti tunnettu tute seutukunnalle ja siten uusi merkittävä kilpailukykytekijä seutukunnalle ja sen vetvimaisuuden kasvattamiselle. Ympäristötimialan lisäksi Frssan seudun vahviksi timialiksi n tunnistettu elektrniikka-, metalli-, elintarvike-, hyvinvinti- sekä rakennustutetimialat. Muita tunnistettuja vahvuuksia seutukunnan alueella vat hevstalus, Agrplis, elektrniikkaklusteri, sekä tietliikenteen, graafisen alan ja elintarviketellisuuden saaminen. Alueella n myös tekstiilialan saamista, jlle ei tällä hetkellä le näkyvissä hyödyntäjää. Sama tilanne n rakennustellisuuden ja erityisesti betnialan saajien suhteen. Frssan seudulla n laadittu erilaisia visiita ja suunnitelmia lgististen rakenteiden ja liikenneinfrastruktuurin kehityksestä, jtka vat humattavasti edellä mainittua kasvuennusteisiin perustuvaa tarkastelua tavitteellisemmat. Siten tässä maantieselvityksessä tarkastellaan lgistista sijaintia ja palvelurakennetta tarjuspyynnön mukaisesti myös tulevaisuuden visiiden näkökulmasta. Lgistiikan kehityksen näkökulmasta Frssan seudulla n kaksi keskeistä kehityshanketta ja visita, Envitech alueen kehitys ja Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre. Envitech alueen kehitys perustuu Frssan seudun elinkeinstrategian tavitteisiin kehittää Frssan seudulle vihreän lgistiikan ja ympäristöliiketiminnan klusteri, jka tisi yhden kasvavan ja elinvimaisen timialan Frssan seudulle, mudstaa tdennäköisesti alueelle sijittuvista timijista ja timinnista riippuen hyvinkin kuljetusintensiivistä timintaa. Frssan seudun vahvuuksia n hyvä lgistinen sijainti Etelä-Sumen alueella ja hyvät mahdllisuudet kehittää liiketimintaa, jka vaatii paljn tilaa. Myös seudulla havaittavissa leva kehitysmyönteisyys ja aktiivinen uusien vahvuusalueiden etsiminen edesauttavat Frssan seudun myönteistä kehitystä. Esimerkiksi knseptitua ajharjitteluun ja elämysmatkailuun liittyvää keskusta n selvitetty eri pulilla Etelä- ja Keski- Sumea ja tällaiseen timintaan Frssan seudulla n tarjta hyvät edellytykset. Frssan seudun saavutettavuus n tällaisten knseptien näkökulmasta erittäin hyvä. Klusterien mututuminen n yksi alueellisen kilpailukyvyn kehittymisen näkökulma. Eklgisuuden ja vihreän lgistiikan ympärille n mahdllista kehittää tdellinen klusteri, mutta mikäli Humppila EcAirprt & Lgistic Centre (HEA)-knsepti tteutuu, n mahdllista löytää muitakin timialja, jiden ympärille saattaa kehittyä timintjen keskittymistä siten, että vidaan puhua klusterista. Tyypillisesti klusterien mudstumisessa alueellisellakin taslla perustana vat laajat työvimamarkkinat ja vahva innvaatikulttuuri, jten tästä näkökulmasta Frssan seudulla riittää haasteita tulevaisuuden kehityksen suhteen. 6

2.2 Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre timintamallin mahdllisuudet Lgistiikka n tdettu useissa tutkimuksissa ja erilaisissa selvityksissä yhdeksi tärkeimmistä alueen vetvimaan vaikuttavista tekijöistä, kun yritykset tekevät timintjen sijittumiseen liittyviä päätöksiä. Keskuskauppakamarin elkuussa 2009 julkaiseman selvityksen mukaan liikenneyhteydet n arviitu yritykselle spivan työviman saatavuuden jälkeen tiseksi tärkeimmäksi sijittumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Lgististen tekijöiden painarvn kasvaminen yritysten sijittumiseen vaikuttavana vetvimatekijänä pultaa Frssan seudun saavutettavuuden kehittämistä ja myös lgistiikka-alueen kehittämistä. Tisaalta n myös muistettava, että liiketiminnassa kysyntä lu tarjntaa ja kapasiteettia eli riittävien perusedellytysten tteutumisen jälkeen alueelle sijittuvat timijat ja niiden palvelutarjnta luvat tdellisen perustan esimerkiksi lgistiikkakeskusalueen tteutumiselle ja timintamallille. Siihen vidaan vaikuttaa etsimällä tisiaan täydentäviä timijita, jtka yhdessä luvat kattavan ja myös kansainvälisesti kiinnstavan palvelukknaisuuden, jka siten parantaa kk Frssan seutukunnan vetvimaisuutta lgistiikan näkökulmasta tarkasteltuna. HEA knseptin lgistiikka-alueen suunnittelun lähtökhtana n riittävän suuren yksikkökn varmistaminen, jka mahdllistaa keskitettyjen ja kustannustehkkaiden ratkaisujen tteutumisen. Hankkeen aiemmissa selvitysvaiheissa n tunnistettu, että kaupan ja tellisuuden yritykset vat pyrkineet pistamaan mia varastja ja siirtyneet käyttämään lgistiikkaperaattreiden terminaali- ja muita lgistisia palveluja sekä niiden mudstamia kknaisia lgistisia järjestelmiä. Timinnan vlyymin kasvu tarjaa mahdllisuuden timiala- ja asiakaskhtaisten ratkaisujen ja palvelumallien tarjamiseen sekä tehkkaiden hjausjärjestelmien kehittämisen tukemaan kustannus- ja energiatehkasta timintamallia. Siten HEA Lgistic Centerin terminaalirakenteeksi n kaavailtu yli 100 000 m2 ja 11 m krkeita terminaalitilja. Lähtökhtana vat lunnllisesti alueelle sijittuvien lgistiikkaperaattreiden ja muiden timijiden tarpeet, mutta perusajatuksena leva suuren yksikkökn mahdllistamasta tiljen, työvälineiden ja resurssien justavasta ja tehkkaasta käytöstä vastaa tulevaisuuden timintaympäristössä kilpailukykyistä timintamallia. Lgistiikka-alueen ei tarvitse rajittua pelkästään lgistiikka-alan timijihin, vaan siitä vidaan kehittää business park tyyppinen kaupan ja tellisuuden yrityksille hukutteleva sijaintipaikka. Kuitenkin n sutavaa, että alueelle sijittuvien yritysten timintamallit vat sellaisia, että multimdaalisuuteen perustuva lgistiikkakeskusalue spii alueelle sijittuvien yritysten lgistisiin tarpeisiin ja mahdllisuuksien mukaan myös tukee yritysten liiketimintaa. Sijittuminen alueelle tulee lla suunnitelmallista siten, että eri kuljetusmutja ja niiden välisiä siirtmahdllisuuksia hyödyntävät timijat sijaitsevat ptimaalisesti alueen timinnan tehkkuuden kannalta tarkasteltuna. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella j nykyisessä tilanteessa. Kuten hankkeen aiemmissa kehitysvaiheissa n tdettu, alueen vahvuutena n sijainti keskeisesti Sumen väestön ja elinkeintiminnan painpisteen suhteen. Suuret kaupungit ja useat hyvän laivafrekvenssin tarjavat satamat sijaitsevat nin 100 km säteellä Humppilan lgistiikka-alueelta. Lgistiikka-alueen timintamallin kehittämisen haasteena n hyvästä liikenteellisestä sijainnista hulimatta alueen man väestö- ja yritysptentiaalin rajallisuus verrattuna suurempiin nin 100 km säteellä sijaitseviin kaupunkeihin. Tisaalta kk hankkeen tteutuksen perustaa ei le suunniteltukaan paikallisen kysynnän tai 7

Sumen nykyisen lgistiikkamarkkinan uusjan varaan, vaan tteutuessaan se tulee syntymään uuden tellisen timinnan ja glbaalin lgistiikan perustalle. Lentkenttä- ja lgistiikkakeskusknseptin tteutus edellyttää jnkin suuren timijan sijittumista alueelle, jka tarvitsee paljn timitilaa lentkentän läheisyydessä. Mahdllisuudet sijittua lentkentän kiittien välittömään läheisyyteen vat lemassa levilla lentkentillä nykyisin hyvin rajalliset ja siten tällaiset timinnalliset ja tilatarpeet mudstavat yhden merkittävän perustan kk HEA knseptin suunnitelmalle ja tteutukselle. Frssan seudun yksi vahvuus n eklgisuuden hella spivuus kaikelle tilaa vievälle timinnalle. Yhtenä visina nkin lentrahdin salta timia lentkenttäparina Helsinki- Humppila. Yksikköliikenne ja siitä erityisesti knttiliikenne n kasvava kuljetusjärjestelmä kansainvälisessä tavaraliikenteessä, jnka rli vain vahvistuu hankinta- ja markkina-alueiden sekä tutantrakenteiden glbalisituessa. Knttikuljetusjärjestelmän etuna n sveltuvuus useaan kuljetusmutn sekä terminaalikäsittelyjen helppus ja tehkkuus. Tutetta kuljetettaessa samassa kuljetusyksikössä kk kuljetusketjussa myös tutteen vauriitumisherkkyys vähenee, kun tutteeseen khdistuvat käsittelykerrat vähenevät. Glbaalissa tavaraliikenteessä knttiliikenteeseen liittyy tyypillisesti merikuljetus ja siten tällaisia lgistiikkakeskusknsepteja kehitettäessä satamayhteydet vat keskeisessä asemassa. Sumessa n eri suunnitteluvaiheissa useita sisämaasatama knsepteja sisältäviä lgistiikkakeskushankkeita, jssa satama timii läpivirtausterminaalina ja varsinainen kntitus ja tavaran käsittely tapahtuu sisämaaterminaalissa. HEA lgistiikkaalueella n mahdllisuudet myös asemitua tällaiseen timintamalliin, mikäli alueelta n hyvät liikenneyhteydet knttiliikennettä harjittaviin satamiin. Humppilan tapauksessa merkittävimmät knttisatamat vat Helsingin Vusaari ja Rauma. Muun yksikköliikenteen salta Turun ja Naantalin satamilla n merkittävä rli Sumen kansainvälisessä kuljetusjärjestelmässä. Haasteena tsin n Frssan seudun generimien tavaravirtjen vähäisyys. Siten tämän tavitteen tteutuminen edellyttää niin krkealukkaisen ja innvatiivisen timintamallin sekä timijakknaisuuden lumista, että tällainen useaa satamaa palvelevan lgistisen keskittymän käyttö ja asema vat perusteltuja varsinkin kun tetaan humin, että lähiseudulle n suunnitteilla useita vastaavia hankkeita. Tampereen kaupunkiseudulle suunnitellaan vastaavaa timintamallia, Turussa kehitetään Lgicity-aluetta lentkentän ympärillä ja Helsingin seudulla n j lemassa timiva lgistinen rakenne. Tisaalta vidaan tdeta, että pelkän sumalaisen lgistisen järjestelmän tarkastelulla tai materiaalivirtjen hjaamisella uuden knseptin kautta tuskin löydetään perusteluja HEAknseptin tteuttamiselle. Tteutuksen nkin perustuttava asemitumiseen glbaaliin lgistiseen järjestelmään sekä aivan uudenlaiseen paljn tilaa vaativaan liiketimintaan, jlle Frssan seutu tarjaa hyvän sijittumispaikan. 8

Yksi leellinen kysymys n se, mitä HEA:n lgistiikkakeskukselta vaaditaan, jtta se visi timia sana eurppalaista lgistiikkakeskusverksta. Vaikuttavia tekijöitä vat ainakin: 1) Aasian lentliikenteen ptentiaalin hyödyntäminen. Aasian merkitys markkina- ja hankinta-alueena n merkittävä ja tulee kasvamaan edelleen, jka yhdistettynä Sumen hyvään lgistiseen sijaintiin Aasian ja Eurpan välisessä lentliikenteessä tu mahdllisuuksissa. Sumessa ruuhkatn ilmatila verrattuna Keski- Eurppaan ja siten hyvä sijaintipaikka Aasian lentliikenteen ja lentrahdin perinnille. 2) Alueelle sijittuvat timijat ja linkittyminen glbaalien lgistiikkaperaattreiden verkstihin. Vaikka yritysten sijittumispäätöksiin vidaan jssain määrin vaikuttaa aktiivisella elinkeinplitiikalla sekä hukuttelemalla alueella j levien vahvjen timialjen piiriin kuuluvia yrityksiä, sattumalla n usein suuri rli. Tämä jhtuu siitä, että alueelle vi syystä tai tisesta etablitua yritys, jka timii psitiivisena esimerkkinä muille sijittumisratkaisuja miettiville yrityksille. 3) Saavutettavuus eri kuljetusmudilla. Miten eri kuljetusjärjestelmät timivat HEA:n näkökulmasta, kustannustehkkuus, npeus ja timinnan laatu? 4) Kiinnstavat tavaravirrat. Mitkä taht käyttävät HEA:n palveluja tai timivat sana knseptia, mitkä vat timijiden markkina- ja hankinta-alueet, mihin saadaan tasapainiset kuljetusvirrat? 5) Kansainvälisesti kiinnstava tute, brändi, mudstaa yhden merkittävän vetvimatekijän lgistisessa verkstssa ja siten lu perustaa asemitumiselle eurppalaiseen ja glbaaliin lgistiikkakeskusverkstn. Miten asemidaan, millä palvelutarjnnalla, kenelle ja miksi juuri tämä knsepti? Vihreä lgistiikka, timitusketjujen energiatehkkuus ja lgistiikan hiilijalanjäljen pienentäminen vat keskeisiä lgistiikan kehitykseen vaikuttavia suuntauksia, jiden vidaan lettaa levan hyvin pitkän aikavälin painpistealueita jhtuen siitä, että ilmastnmuutskeskustelu n kasvanut ja huli elinympäristömme tulevaisuuden kehityksestä n aita. Siten vidaan tdeta, että valittu strategia keskittyä vihreän lgistiikan kehittämiseen lu saltaan perustaa kk Humppila EcAirprt & Lgistic Centre hankkeelle ja myös tämän selvityksen khteena leva Frssan seudun maantieyhteyksien kehittämisnäkökulma ja siten kk lgistiikka-alueknseptin tteutettavuuden tukeminen vat tältä sin perusteltuja kehittämistavitteita Frssan seudun alueellisessa kehittämistyössä. 9 Tärkeää tällaisen hankkeen kehittämisessä n, että edetään mahdllisimman vahvalla perustalla ja kehitetään hanketta usealla alueella, jka lisää kiinnstusta hanketta khtaan ja siten edistää hankkeen knkreettista tteutettavuutta. Oleellista n tahttilan määrittely, alueen vetvimatekijöiden tunnistaminen ja pyrkiminen jhdnmukaisesti vahvuuksien vahvistamiseen edelleen erilaisin timenpitein.

10 2.3 Lgistiikkakeskus-benchmarking, suuri hanke Keski-Eurpassa: Leipzig/Halle lentkentän lgistinen keskittymä Suuren lukan vertailuhankkeena n tarkasteltu Leipzig/Halle lentkenttäalueen lgistista keskittymää (Mitteldeutsche Airprt Hlding 2010a). Leipzig/Halle lentkentän ja samaan Mitteldeutsche Airprt Hlding-knserniin kuuluvan Dresdenin lentkentän lgistinen sijainti n erinmainen (vrt. allaleva kuva). Lisäksi j lentkentän läheisyydessä n suunnittelualueeseen verrattuna suuri väestöphja: Leipzigin hallintpiirissä 1 n 998 000 asukasta, jsta Leipzigissä 515 000 ja edelleen kk Saksin savaltissa 4 173 000 asukasta. Lisäksi khtuullisen lähellä sijaitsevat Pulan Wrclavin seudun tellisuuskeskittymä sekä Tsekin perinteiset tellisuusalueet, jten Leipzig/Hallen lentkentän lgistiikkakeskittymällä vidaan arviida levan erittäin suuret ja myös tulevaisuuden kehityksen kannalta ptentiaaliset markkinat. Kuva 2. Leipzig/Hallen ja Dresdenin lentkenttien sijainti (Mitteldeutsche Airprt Hlding 2010a) Lentasema-alueen tunnuslukuja verrattuna sumalaisiin lentasemiin (v. 2009): - Laskeutumiset: n. 30 000 / vusi [Helsinki-Vantaa, kaupallinen 85 500; Tampere- Pirkkala, kaupallinen 5 700; Turku, kaupallinen 5 200] - Lentmatkustajia: n. 2,4 M / vusi [Helsinki-Vantaa: 12,6 M; Tampere-Pirkkala: 0,6 M; Turku: 0,3 M] - Rahtia: 524 000 t / vusi [Helsinki-Vantaa: 122 000; Tampere-Pirkkala: 860; Turku: 6 900] Lentasema-alueen syntymisen ja kehittymisen taustalla n paitsi Mitteldeutsche Airprt Hlding yhtiö, myös Saksin ja Saksi-Anhaltin savaltiiden jatkuva kehittämisplitiikka. Kehittämisplitiikan menestyksen ansista lentkenttäalueelle n saatu useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä kuten Prsche, BMW, DHL, BASF, Bayer, Karstadt-Quelle, Infinen, AMD ja Siemens-Mtrla. 1 Hallintpiirillä tarkitetaan tässä termiä Direktinsbezirk.

Lentasema-alue työllistää tällä hetkellä lähes 5 000 henkeä ja jkaisen uuden työpaikan n arviitu luvan maakunnallisesti 2,6 välillistä työpaikkaa. Saksassa n arviitu miljnan uuden lentmatkustajan tai 100 000 rahtitnnin luvan lentasema-alueelle n. 1 000 uutta työpaikkaa. 11 Lentasema-alueen infrastruktuurista vidaan nstaa esiin kaksi kiitrataa, npean junaliikenteen rata ja asema, mttritie sekä lähijunaliikenteen rata ja asema. Infrastruktuuri-investinteihin n käytetty vudesta 1990 alkaen n. 1,3 miljardia eura. Lentasema-alue esitetään seuraavassa kuvassa. Olemassaleva Rakenteilla / Valmis Laajennuspti Kuva 3. Leipzig/Hallen lentkenttäalue (Mitteldeutsche Airprt Hlding 2010a) Vastaavanlaajuiselle hankkeelle tuvat Sumen lissa haastavuutta mm. Saksan vahvempi aluehallintrakenne sekä laajempi väestöphja. Tämän mittakaavan hankkeen tteutuminen Sumessa edes vaiheittain edellyttäisi kiinnstuneiden asiakasyritysten ja riittävän vlyymin lisäksi mittavia infrastruktuuriinvestinteja. Merkittävät infrastruktuuri-investinnit edellyttävät valtintaluden nykytilanteessa varsin usein myös yksityisen rahan mukaantula esimerkiksi PPPhankkeena.

12 2.4 Envitech-yritysalue Frssa Envitech n mnipulinen ympäristösaamisen keskittymä, jnka alueella timii niin ympäristöalan yrityksiä kuin julkisia rganisaatiita. Alue tarjaa ympäristöhulln ratkaisuja kierrätykseen, jätteiden käsittelyyn ja uusiraaka-aineiden hyödyntämiseen tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen mudssa. Useita kierrätystimintja Sumessa, Eurpassa ja jpa kk maailmassa n käynnistetty ensimmäisenä Envitech-aluella. Alue n Sumen markkinajhtaja lasinkierrätyksessä ja sillä n merkittävä asema valtakunnallisesti mm. sähkö- ja elektrniikkarmun, pilaantuneen maan ja bijätteen käsittelyssä. Ympäristöteknlgiaan, -knsultintiin ja -palveluihin liittyvä liiketiminta n seudulla vahvassa kasvussa. Yhteisössä n mukana myös tutkimusta, kulutusta ja aluekehitystä tteuttavia rganisaatiita. Envitech -alue sijaitsee Frssan keskustasta lunaaseen Kiimassun alueella nin kilmetri Jkiistentien eteläpulella. N Pri Jkiistentie (yt 2804) Frssa Jkiinen Kiimassuntie Envitech vt 2 Helsinki Kuva 4. Envitech alueen sijainti suhteessa Frssan keskustaan. Alueen timijat vat määritelleet yhdessä vuteen 2015 asti ulttuvan Envitechstrategian, jnka sa-alueet vat: 1. Yritystiminnan kasvattaminen 2. Ylivimaiset liiketiminnan tukitiminnt 3. Frssa Envitech -yhteistiminta 4. Osaamisen lisääminen

5. Infrastruktuurin kehittäminen 13 Envitech alueen tavitteena n lla Sumen vetvimaisin ympäristöliiketiminnan keskittymä vuteen 2015 mennessä. Kyse n vihreän lgistiikan knseptista, jka perustuu erilaisten jätelajien tehkkaaseen käsittelyyn ja uusikäyttöön. Siten Envitech ja HEA hankkeet tukevat tisiaan kehitettäessä energia- ja ektehkkaita timintamalleja sekä niihin liittyviä lgistisia järjestelmiä, jilla n mahdllisuus kehittyä valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kknaisuudeksi. 2.5 Frssan seudun yhteydet metrplialueelle Hankkeen yksi tarkitus n llut tarkastella erilaisia näkökulmia siitä, miten Frssan seutu visi nykyistä paremmin linkittyä metrplialueeseen sekä lisätä yhteistyötä metrplialueen ja Frssan seudun välillä. Metrplialueyhteyksiä vidaan tarkastella lgistisen palvelukeskusajatuksen kautta, työssäkäyntialueen laajentamisena ja siten Frssan seudun vetvimaisuuden kasvamisena asuinalueena, liikenneyhteyksien näkökulmasta sekä innvaatiympäristön kehittymisen kannalta. Työssäkäyntialueen laajentumisen näkökulmaa tarkasteltiin edellisessä rautatieselvityksessä. Rautatieyhteyden rakentaminen ja tieverkn parantaminen pääkaupunkiseudun suuntaan varmasti lisäävät pendelöintiä alueiden välillä, mutta tistaiseksi ei le näkyvissä sellaisia tekijöitä, jtka laajentaisivat työssäkäyntialuetta ja lisäisivät pendelöintiä merkittävästi nykyisestä. Ilmastnmuutskeskustelu ja ympäristötietisuuden kasvu sekä ympäristövaikutusten humin ttaminen kulkumutvalinnissa vi tsin lla sellainen tekijä, jnka perusteella nykyinen tilanne muuttuu. Tällaista kehitystä vitaisiin edistää kehittämällä jukkliikennettä esimerkiksi linja-autlippuyhteistyön kehittämisellä HSL-alueen kanssa siten, että Matkahulln tai liikennöitsijän kuukausi- tai matkakrttiin visi lisätä HSL-vyöhykkeitä siten, että kknaisuudesta tulisi käyttäjälle nykyistä edullisempi ja justavampi. Tinen vaihteht jukkliikenteen palvelutasn kehittämisessä n syöttöliikenteen perinti siten, että Frssan ympäristökunnista lisi synkrnitu ja taattu vaihtyhteys Helsingin pikavurliikenteeseen. Työssäkäyntialueen laajenemista pääkaupunkiseudulta ja pendelöinnin kasvun yksi perustekijä n Frssan seudun vetvimatekijät ja alueellisen kilpailukyvyn parantaminen, jita käsiteltiin luvussa 2.1. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ei yksin riitä, vaan perustana tulee lla alueen hukuttelevuus asuinpaikkana ja elinkeinelämän sijaintipaikkana. Tätä kehitystä vidaan tukea tie- ja rautatieyhteyksiä kehittämällä sekä jukkliikenteen palvelutasn kehittämishankkeilla. Frssan seudun timiminen lgistisena palvelukeskuksena n pulestaan mnitahinen kysymys, jnka tulevaisuuden kehityksestä vidaan mudstaa mnta kehitysvaihtehta. Nykyisellään Frssan seutuun liittyvät tavaravirrat, alueen asukasmäärä ja elinkeinrakenne ei tarja suuria edellytyksiä lgistisen aseman vahvistamiseen, vaikka Frssan seudun lgistinen sijainti n hyvä. Alue n hyvin saavutettavissa eri suunnista, Frssa sijaitsee nin 100 km säteellä Sumen suurimmista kaupungeista, alueelta n hyvät yhteydet useaan Etelä- ja Länsi-Sumen Sumen kansainvälisen kuljetusjärjestelmän kannalta leelliseen satamaan. Periaatteessa lgistiikkarakentaminen n siirtymässä Helsingistä kauemmaksi ja tällä hetkellä painpiste n Kehä III:n mudstamalla

vyöhykkeellä. Myös vt3 Tampereelle saakka ja vt4 Lahteen saakka mudstavat nykyisin hyvin vetvimaiset vyöhykkeet lgistiikkatimintjen sijittumiseen. Vt1:een liittyen Turun LgiCity n kasvamassa merkittäväksi lgistiikkakeskittymäksi. Siten Frssan seudun n löydettävä kknaan uusia kilpailukykytekijöitä, mikäli halutaan kehittyä lgistiseksi palvelukeskukseksi pääkaupunkiseutuun ja Etelä-Sumen alueeseen liittyen. Ympäristöteknlgian kehittäminen Frssan seudun kärkihankkeeksi, jlla n j hyvä perusta Envitech alueella n yksi mahdllisuus krstaa Frssan seudun asemaan tämän erikisalueen keskeisenä saamis- ja palvelukeskuksena. Humppila Ec Airprt & Lgistic Centre n tinen merkittävä alueellinen kehittämishanke, jka tteutuessaan mudstaa perusteita laajemman alueen lgistisena palvelukeskuksena timimiselle. HEA knseptille n perusteet löydyttävä muusta kuin nykyisen Etelä-Sumen tai myös kk Sumen lgistisen järjestelmän uudelleensijittamisesta ja rakenteellisesta muutksesta, kuten tarkasteltiin luvussa 2.2. Tteutuessaan visi tteutua lentrahdin salta lentkenttäpari Helsinki-Humppila ja tällaisella knseptilla Frssan seutu linkittyisi eurppalaiseen lgistiikkakeskusten verkstn. Tässä selvityksessä ei le tarkasteltu tarkemmin HEA hankkeen tteutumisen edellytyksiä eikä alueen knseptintia, vaan se n llut eri sa-alueiden tarkasteluissa yhtenä tteutuessaan tulevaisuuden kehittymiseen vaikuttavana ja alueen vetvimaisuutta lisäävänä tekijänä. Innvaatiympäristön kehittäminen tdettiin luvussa 2.1 yhdeksi tärkeäksi alueen vetvimaisuutta lisääväksi ja alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Tämä tarjaa myös hyvät mahdllisuudet nykyistä tiiviimpään linkittymiseen metrplialueeseen. Innvaatiympäristön perustana n hyvä ja alueen elinkeinelämän tarpeisiin vastaava kulutusjärjestelmä, jta Frssan seudulla löytyy hyvin ammatillisesta kulutuksesta ammattikrkeakulun kulutustarjntaan. Alueellista kilpailukykyä tarkasteltaessa ylipistkaupungit n tdettu vetvimaisiksi alueiksi juuri hyvän innvaatiympäristön vuksi. Siten Frssan seudullekin lisi hyvä alueellisen kilpailukyvyn kehittämiseksi saada ylipisttasn petusta ja tutkimusta ainakin prfessuurin mudssa. Envitech alue tarjaa hyvän perustan kehittää ympäristöteknlgiasta tdellista klusteria Frssan seudulle ja siihen liittyen yhteydet Aalt-ylipistn alan huippututkimukseen tukisi seudun innvaatiympäristön kehittämistä sekä samalla tiivistäisi yhteyksiä metrplialueen kanssa. 14

15 3 MAANTIEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN FORSSAN SEUDULLA 3.1 Valtatie 2 3.1.1 Perustiedt ja tien liikennemäärät Valtatien 2 pituus n 227 km (Vihdin Paljärvi Prin Mäntylut). Tie erkanee valtatiestä 1 Paljärvellä. Tie timii pääyhteytenä pääkaupunkiseudulta Satakuntaan sekä siin Hämettä, Pirkanmaata ja Phjanmaata. Tie n myös vaikutusalueensa yhteys Helsingin, Prin ja Rauman satamiin. Frssasta n valtatie 2:n kautta Helsingin keskustaan 110 km ja Vusaaren satamaan 125 km. Prin suunnassa Frssan ja Prin keskustan etäisyys n 130 km ja Frssan ja Mäntyludn sataman 150 km. Vt 2:n suunnittelualuetta lähimmät Liikenteen autmaattisen mittausjärjestelmän (LAM) mittauspisteet sijaitsevat Humppilassa ja Karkkilan phjispulella Rautamäessä. Humppilan LAM-pisteen keskimääräinen vurkausiliikenne (KVL) n vusina 2006-2009 vaihdellut 3 900 ja 4 500 ajneuvn välillä. LAM-pisteen hittava liikenne n suurimmillaan kesäkuukausina (KVL n. 5 000 ajneuva), jllin raskaan liikenteen suus n pienimmillään eli 10-12 %. Muullin raskaan liikenteen suus KVL:stä n nin 20 %, mikä pultaa tielle jäljempänä esitettyjä kehittämistimenpiteitä. Liikennemäärien kehitystrendi n llut laskeva, mikä jhtuu etenkin vunna 2009 tapahtuneesta raskaan liikenteen vähenemisestä. Kyseistä vähenemistä vidaan kuitenkin pitää lyhytaikaisena taluselämän häiriönä. Rautamäen LAM-pisteessä KVL n vusina 2006-2009 vaihdellut 4 800 ja 5 200 ajneuvn välillä, jsta raskaan liikenteen suus n 10-15 %. 3.1.2 Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet Vusina 2006-09 n tteutettu valtatie 2:n perusparannushanke. Perusparannus n käsittänyt 16 erillistä kknaisuutta sisältäen mm. 5 eritasliittymän rakentamisen tai parantamisen, 5 hituskaistaparin rakentamisen sekä useiden liittymien parantamisen tai prrastamisen. Vunna 2009 valmistuneen perusparannushankkeen parannuskhteet vat kuitenkin painttuneet Frssan phjispulelle, vaikka valtatien eteläsassa sijaitseva khde 16 (2+2 kaistainen hituskaistatie välillä Paljärvi Nummela, n. 5 km) likin varsin merkittävä parannus. Frssan eteläpulisten parantamistimenpiteiden vähäisyys mudstaa edelleen haitan Frssan ja pääkaupunkiseudun väliselle tavaraliikenteelle.

Vuden 2030 tavitetilassa Vihdin ja Karkkilan alueille n esitetty kiireellisyyslukkaan I kuuluvia parannustimenpiteitä (Tiehallint 2007, Hämeen liitt 2008b): 1. vaihe: Nykyisten hituskaistjen muuttaminen keskikaiteelliseksi, hituskaistapari Nummelan ja Vihdin välille sekä Karkkilan eteläinen eritasliittymä sekä liittymä-, kevyen liikenteen ja yksityistiejärjestelyt (kustannusarvi 7 M ) 2. vaihe: 2+2-kaistainen tie Nummela Karkkila, eritasliittymät, meluntrjuntaa, kevyen liikenteen järjestelyjä (kustannusarvi 47 M ). Näiden suunnitelmien lisäksi Karkkila-Humppila yhteysvälin parantamisesta n laadittu tiesuunnitelma, jka li tukkuussa 2010 lausuntkierrksella. Parannuskhteita n ensisijaisesti esitetty yhteysvälille Karkkila-Lukku (20 km), sen jälkeen yhteysvälille Lukku-Frssa. Esitetyt parannustimenpiteet vat tien leventäminen, liittymien parantaminen, riista-aidat sekä jyrkkien luiskien liventaminen nykyisten nrmien mukaisiksi. 16 Tiesuunnitelman timenpiteiden tavitteena n liikenneturvallisuuden parantaminen sekä npeusrajitusten nstaminen / säilyttäminen tasssa 100 km/h. Lukku-Frssa välillä n paineita alentaa nykyistä npeusrajitusta (100 80 km/h). Uusia hituskaistasuuksia vidaan suunnitella vasta myöhemmin. Tiesuunnitelman mukaisille parantamistimenpiteille n esitetty rahitusta lisätalusarvissa, mutta sitä ei le myönnetty. 3.2 Valtatie 10 3.2.1 Perustiedt ja tien liikennemäärät Valtatie 10:n pituus n 167 km (Turku Tuuls) ja sen kautta n yhteys edelleen Lahteen ja Kuvlaan vt 12:n kautta. Vt 10 n surin yhteys Turusta Lahden ja Kuvlan suuntaan. Yhteysväli Hämeenlinna- Lahti n erityisen merkittävä. Frssasta n vt 10:n kautta Turkuun 90 km ja tisaalta Hämeenlinnaan 55 km, Lahteen 125 km ja Kuvlaan 190 km. Vt 10:n suunnittelualuetta lähin LAM-mittauspiste n Tammelassa n. 10 km Frssasta itään. Pisteen KVL n 4 700 5 200 ajneuva, jsta raskasta liikennettä n heinäkuuta lukuunttamatta 15-20 % (heinäkuussa n. 12 %). 3.2.2 Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet Valtatie 10:n perusparannustimenpiteet käsitellään alla kahdessa sassa, jtka vat Turku Hämeenlinna ja Hämeenlinna Tuuls Lahti. Turun ja Hämeenlinnan välille n esitetty pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jnka tavitetila n vudessa 2030 (Tiehallint 2007). Timenpiteiden kiireellisyyslukka n II III (Hämeen liitt 2008b) tai III (Varsinais-Sumen liitt 2008).

Kehittämissuunnitelman 1.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: 17 Turku-Liet: Tien alkusa Turussa kadusta yleiseksi tieksi, liittymien kanavinnit, liikennevalja, jukkliikennejärjestelyjä, taajamiin melusujauksia (3 M ) Liet-Frssa: Phjavesisujaus, liittymäjärjestelyjä ja siltjen peruskrjauksia (3 M ) Frssan taajama: Tiesuuden kevyt parantaminen tteutettu vt 2:n kehittämishankkeen yhteydessä Frssa-Hämeenlinna: Riista-aidat, tasliittymien parantaminen, valaistus, hituskaistalle keskikaide, 4 uutta hituskaistaa, rinnakkaistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä (10 M ). Kehittämissuunnitelman 2.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: Turku-Liet: Vt 10 ja Vt 9 yhdistäminen Liedn itäpulella (30 M ) tai vaihtehtisesti Liedn hikulkutie (50 M ) Liet-Frssa: Tien leventäminen 10,5 metriin, siltjen parannuksia, kt 52 eritasliittymä Jkiisilla (15 M ) Frssan taajama: Liittymä- ja kaistajärjestelyjen täydentäminen sekä melusujauksia (10 M ) Frssa-Hämeenlinna: Tien leventäminen 10,5 metriin, siltjen parannuksia, Perähuhdan (kt 54) eritasliittymä (15 M ). Kehittämissuunnitelman lisäksi kesällä 2009 n käynnistetty valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palveleva kehittämisselvitys Jkiisten, Frssan ja Tammelan kuntien alueella. Työn tulksista järjestetään palaveri kesäkuun 2010 lpulla, jllin selvitykseen saadaan viimeiset kmmentit. Työssä tullaan alustavasti esittämään vt 10:n nelikaistaistamista välillä Pellilän liittymä (Jkiinen) Tammela, eritasliittymiä (uuden itäisen kehätien pää Järvenpäässä, Kaukjärvi ja Autkeitaan eteläpuli) sekä jitakin muutksia Autkeitaan alueelle. Turun ja Hämeenlinnan välille n myös laadittu kehittämissuunnitelmaa tarkentava timenpideselvitys tiesuudelle Perähuhta-Hattelmala (kt 54 vt 3) (Tiehallint 2008). Kyseisen tiesuuden tarkennettuja tavitteita vat: väylän liikenteellisen palvelutasn ylläpitäminen tasssa C sisältäen pääsuunnalle viiveettömät liittymät, npeustastavitteen 100 km/h sekä kaksi hituskaistaa Hämeenlinnan ja Rengn välille (sijainti täsmennettävä) liikenneturvallisuuden parantaminen (mm. hirvieläinnnettmuuksien vähentäminen riista-aidin ja raivauksin, autmaattinen npeudenvalvnta) liittymien parantaminen (mm. nelihaaraliittymien pist sekä väistötiljen ja ikealle kääntyvien kaistjen lisääminen, varautuminen jihinkin eritasliittymiin) Hämeenlinnan ja Rengn sisäiselle liikenteelle pyritään järjestämään valtatiestä riippumattmat yhteydet yksityistieliittymien vähentäminen ja niiden laadun parantaminen raskaan liikenteen salta riittävä tien hittas sekä riittävästi pysäköinti- ja levähdyspaikkja tien leventäminen tavitepikkileikkaukseen 10,5 / 7,5 m, jsta päällysteen leveys 10 m erikiskuljetusten salta tilavaraus 7 m leveille, 7 m krkeille ja 40 m pitkille kuljetuksille kevyen liikenteen lsuhteiden parantaminen etenkin Hämeenlinnan ja Rengn välillä

jukkliikenteen lsuhteiden parantaminen mm. pysäkkijärjestelyihin; keskeisillä pysäkeillä tilaa saattliikenteelle ja liityntäpysäköinnille elinympäristö: vähennetään estevaikutusta, parannetaan yhteyksiä virkistysreiteille ja pidetään liikennemelulle altistuvien henkilöiden lukumäärä ennallaan Timenpideselvityksen 1. vaiheen timenpiteillä ylläpidetään valtatien 10 liikenneturvallisuutta nykyisillä npeustasilla. Keskeiset timenpiteet vat näkemien avartaminen, liittymien pienet turvallisuustimenpiteet sekä yksityisteiden liittymäjärjestelyt ja niihin liittyvät linja-autjen pysäkkijärjestelyt. 1. vaiheen kustannukset vat nin 0,05 M. 18 2. vaiheen timenpiteillä pidetään valtatien 10 palvelutas timivuuden ja liikenneturvallisuuden salta tavitteiden mukaisena ennen kuin tilavarauksina esitetyt raskaammat timenpiteet n tarve tteuttaa. Keskeiset 2. vaiheen timenpiteet vat yksityisteiden liittymien yhdistäminen, krvaavat rinnakkaistiejärjestelyt sekä linja-autpysäkkijärjestelyt, kevyen liikenteen yhteys Renk-Hämeenlinna, hituskaistjen ja hirviaitjen rakentaminen sekä liittymien turvallisuuden parantaminen erityisesti nelihaaraliittymissä. Timenpiteet edellyttävät pääsääntöisesti tiesuunnitelman laatimista. Tisen vaiheen kustannukset vat nin 7 M. Edellisten lisäksi Perähuhta-Hattelmala -tiesuudelle n katsttu maankäytön pitkän ajan kehittämisedellytysten ylläpitämiseksi mahdllisesti tarvittavia kehittämistimia kuten eritasliittymiä Hämeenlinnan ja Rengn taajamien khdalla sekä kt 54:n liittymässä. Näille timenpiteille ei le esitetty aikataulua ja niiden kustannukset vat nin 24 M. Hämeenlinnan ja Lahden välille valtateille 10 ja 12 n laadittu 2005 kehittämissuunnitelma (Tiehallint 2007) siten, että kehittämistimenpiteet painttuvat Hämeenlinnan läheisyyteen ja vt 12:lle. Tiesuudelle Hämeenlinna Lahti esitetään mm. keskikaiteellisia hituskaistja, useita eritasliittymiä sekä lyhyitä kaupunkimttritiesuuksia. Perusparannuksen kiireellisyyslukka n I (Hämeen liitt 2008b). Kehittämissuunnitelman 1.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: Hattelmala Ruununmylly: Nykyisten liittymien parantaminen, melusujaus, Hattelmalan phjavesisujaus, Kahilistn etl (7 M ) Ruununmylly Tuuls: Ohituskaistat (5 kpl), rinnakkaistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt, riista-aidat, valaistus, yksityisteiden etl:t, liittymien parantaminen (14 M ) Tuuls Kuknkivu: Ohituskaistat (6 kpl), nykyisten hituskaistjen kaiteistus, rinnakkaistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt, riista-aidat, Lammin ja Hämeenksken etl:t, yksityisteiden etl:t, liittymäjärjestelyt, phjavesisujaukset (28 M ) Kuknkivu Sramäki (kt 54): Keskikaide ja reunaympäristön pehmentäminen Kuknkivu Lahti (2 M ) Lahden khta (Sramäki-Jutjärvi): Uuden kaupunkimttritien rakentaminen ns. Launeen vaihtehdn mukaisesti. Sramäen, Nstavan, Okeristen, Nikulan, Launeen ja Kujalan eritasliittymät. Kaksi tunnelia, melusujauksia, kevyen liikenteen järjestelyjä (145 M ).

Kehittämissuunnitelman 2.vaiheeseen esitetään seuraavia timenpiteitä: 19 Hattelmala Ruununmylly: 4-kaistaistus, Vanajan, Katuman ja Katisten etl:t (25 M ) Ruununmylly Tuuls: Jatkuva hituskaistatie (2+1), eritasliittymät (3 kpl), rinnakkaistiejärjestelyt yms. (26 M ) Tuuls Kuknkivu: Jatkuva hituskaistatie (2+1), eritasliittymät (5 kpl), rinnakkaistiejärjestelyt yms. (37 M ) Kuknkivu Sramäki (kt 54): Nelikaistaistus välille Kuknkivu Sramäki nykyisellä paikalla (10 M ) Lahden khta (Sramäki-Jutjärvi): ei timenpiteitä 3.3 Valtatie 9 3.3.1 Perustiedt ja tien liikennemäärät Valtatie 9:n pituus n 665 km (Turku-Jyväskylä-Kupi-Jensuu-Niirala). Vt 9 sivuaa suunnittelualuetta Humppilassa ja tarjaa yhteyden suunnitellulta EcAirprt alueelta Turun ja Tampereen suuntaan. Tie n kk maan mittakaavassakin tärkeä pikittaisreitti ja yhdistää alueellisesti mm. Frssan ja Humppilan Varsinais-Sumen satamiin. Suunnittelualuetta lähin LAM-piste n Kylmäkskella, jssa KVL:n vaihtelut vat varsin suuria tammikuun 5 500 ajneuvsta kesälmakauden n. 8 700 ajneuvn. Raskaan liikenteen suus n talvella 11-12 % ja heinäkuussa vain n. 8 %. 3.3.2 Tteutetut ja suunnitellut perusparannustimenpiteet Turun ja Tampereen välisellä tiesuudella tien kapeus sekä tiheässä levat tasliittymät yhdessä kasvavien liikennemäärien kanssa aiheuttavat ngelmia mm. ktimaan ja vientikuljetusten timitusvarmuudelle. Lisäksi suudella n vain vähän turvallisia hituspaikkja. Perusparannustimenpiteiden kiireellisyyslukka n II-III (Hämeen liitt 2008b) tai III (Varsinais-Sumen liitt 2007). Limaan ja Knhn väliselle tiesuudelle n esitetty seuraavia timenpiteitä: 1. vaihe: Keskikaiteelliset hituskaistat (7 kpl) ja nykyisen kaiteistaminen (1 kpl), rinnakkaistiejärjestelyt, riista-aidat, phjavesisujaukset, liittymäjärjestelyt, sillat, tievalaistus, Kankaan etl:n parantaminen (20 M ). 2. vaihe: Keskikaiteelliset hituskaistat (3 kpl) välille Järviö-Knh, tien leventäminen hituskaistasuuksien välisiltä suuksilta (8 M ). 3.4 Muut suunnittelualueen keskeiset tiet 3.4.1 Kantatie 52 Kantatien 52 pituus n 111 km (Tammisaari - Jkiinen) ja se tarjaa yhteyden suunnittelualueelta Saln ja Hangn satamaan. Tien suurimmat kehittämistarpeet vat Saln khdalla (hitustietarve) sekä tien phjissassa (yhteysväli Smer Jkiinen). Ku-

vaavaa tien kunnlle sen phjissassa n, että frssalaiset käyttävät ensisijaisesti st 282:aa päästäkseen kt 52:lle. 20 Tien kehittämisen kiireellisyyslukka n III (Varsinais-Sumen liitt 2007). Kehittämistimenpiteenä n esitetty Smer-Jkiinen -yhteysvälin parantamista uuden linjauksen avulla. Kustannusarvi n 10 M eikä parantamiselle le esitetty aikataulua. Lisäksi vt 10:n ja kt 52:n liittymä muutettaisiin eritasliittymäksi sana vt 10:n kehittämisen 2.vaihetta. 3.4.2 Kantatie 54 Kantatien 54 pituus n 95 km (Hllla - Tammela) ja se tarjaa vaihtehtisen yhteyden Frssasta Lahden ja Kuvlan suuntaan. Kt 54 n etenkin raskaan liikenteen susima reitti vt 10 / vt 12-yhdistelmän sijaan. Kantatiellä 54 n palvelutas-ngelmia etenkin Lpella ja Hausjärvellä. Tien parantamisesta n tehty tarveselvitys, jnka mukaan kehittämisen kiireellisyyslukka n I. Tisaalta Hämeen liitt (Hämeen liitt 2008b) pitää kehittämisen kiireellisyyttä lukkien II III arvisena. Kehittämistimenpiteinä n esitetty liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, hituskaistja ja phjavesisujauksia. 3.4.3 Seututiet 282 ja 284 Seututien 282 pituus n n. 30 km (Smern phjissa kr Frssa/Tammela). Seututie n sa surinta reittiä Frssasta Saln suuntaan ja sen phjissaa n kunnstettu viime vusina. Seututien 284 pituus n n. 40 km (Frssa Urjala) ja se n yleisesti käytetty iktie Tampereen suuntaan. Seututien kehittämisestä ei löydetty tieta. 3.5 Vaarallisten aineiden kuljetukset, erikiskuljetusreitit Frssan seudun läpi kulkee merkittäviä vaarallisten aineiden kuljetusreittejä. Sköldvikin öljynjalstamlta lähtevä kuljetusreitti haarautuu Riihimäellä kahteen saan, jsta Frssan seudun läpi kulkeva reitti jatkaa länteen kantatietä 54 ja valtatietä 10 pitkin valtatielle 2. Reitti kulkee mm. Riihimäellä ja Lpella merkittävillä phjavesialueilla (kuva 5). Envitech alueeseen liittyvät kehittämissuunnitelmat saattavat tteutuessaan tuttaa merkittäviä määriä vaarallisiksi aineiksi lukiteltavia kuljetuksia. Esimerkiksi biplttaineen tutantn liittyvän laitksen tai vastaavan vimalaitksen tutantn saattaa liittyä merkittäviä määriä vaarallisten aineiden kuljetuksia.

Suunnittelualueen erikiskuljetusreittejä tutkitaan tarkemmin kesän aikana valmistuvassa valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palvelevassa kehittämisselvityksessä Jkiisten, Frssan ja Tammelan kuntien alueella. 21 Erikiskuljetusreittien salta seudun eräs pullnkaula n vt 10:llä sijaitseva Haapajen silta, jka ei kestä yliraskaita kuljetuksia. Tämän vuksi tietyt erikiskuljetukset judutaan ajamaan Jkiisten keskustan kautta. Erikiskuljetukset vat erityisesti knepajatellisuuden kannalta tärkeä kuljetussegmentti ja useassa tapauksessa jpa timinnan edellytys. Erikiskuljetustiminnan asiakastarpeita tarkastelevassa selvityksessä (Rantala et al. 2007) tdettiin, että Sumessa vidaan perida erittäin suurikkisilla erikiskuljetuksilla ja se n yksi merkittävä kilpailukykytekijä sumalaiselle teknlgiatellisuudelle. Erityisesti tällä n merkitystä sisämaassa timivalle tellisuudelle ja usein kansainvälisissä erikiskuljetusketjuissa reunaehdt määritetään khdemaan tieverkn minaisuuksista ennemmin kuin Sumen tieverklta. Tisaalta tämä vidaan nähdä myös siten, että hyvin timivat erikiskuljetukset vat yksi sumalaisen teknlgiatellisuuden timinnan perusedellytys. Frssan seudun kannalta erityisesti vt2 n merkittävä erikiskuljetusten kuljetusreitti ja sekä Prin että Rauman satamat vat merkittäviä prjektikuljetuksiin erikistuneita satamia, jihin liittyviä erikiskuljetuksia peridaan myös Frssan seudun alueella. Kuva 5. Vaarallisten aineiden kuljetukset ja phjavesialueet (Hämeen liitt 2008c).

3.6 Tiesuunnittelu ja hankkeiden arviinti Tiesuunnittelu ja hankkeiden arviinti vat lähes vakimutisia prsesseja, jtka etenevät seuraavissa khdissa esitetyn mukaisesti. Suunnitteluprsessin leellisten vaiheiden tunnistaminen n leellista tehkkaan vaikuttamisen mahdllistamiseksi. 22 3.6.1 Liikennejärjestelmä ja keskeiset vastuut Tieverkst n sa liikennejärjestelmää 2. Liikennevirastn perustamisen myötä krstuu liikennejärjestelmänäkökulma, jlla tarkitetaan liikennejärjestelmän kehitykseen vaikuttavaa eri sapulten timintaa sillin, kun niissä pyritään ttamaan humin timinnan ja päätösten merkitys liikennejärjestelmän kannalta. Käsite ei siis rajaudu tiettyihin tehtäviin, vaan kyse n ennen kaikkea timintatavasta. Liikennejärjestelmätyö taas viittaa eri timijiden yhteiseen suunnitteluun, sallistumiseen ja muuhun yhteistyöhön sillin, kun tavitteena n liikennejärjestelmän kknaisuuden kehittäminen. Liikennejärjestelmätyö vi kskea mm. maankäytön, liikenneväylien pidn tai liikennepalvelujen suunnittelua. Liikennejärjestelmätyö n siten liikennejärjestelmänäkökulmaa suppeampi käsite ja rajautuu eri sapulten yhteisen timintaan, kun taas liikennejärjestelmänäkökulma käsite pitää sisällään myös eri tahjen man timinnan. (Tiehallint 2008c) Seuraavassa taulukssa kuvataan tärkeimpien liikennejärjestelmään vaikuttavien saalueiden valmistelu- ja päätöksentekvastuu sekä mahdllinen valtinhallinnn hjausjärjestelmä. 2 Liikennejärjestelmä mudstuu liikenneinfrastruktuurista ja -palveluista ja niitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä (kaikki liikennemudt eli tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne). (Tiehallint 2008c).

Taulukk 1. Tärkeimpien liikennejärjestelmään vaikuttavien sa-alueiden valmistelu- ja päätöksentekvastuu sekä valtinhallinnn hjausjärjestelmä (perustuu lähteeseen Tiehallint 2008c). 23 Osa-alue Suunnittelu ja päätösten valmistelu Päätöksentek Maankäytön edellytykset (kaavitus) Kuntien ja maakuntaliittjen virkamiehet Kuntien ja maakuntien luttamusmiehet Maankäytön tteutuminen Yritykset Yritykset Kuntien virkamiehet Kuntien luttamusmiehet Kuntien liikenneinfran hit, Kuntien virkamiehet Kuntien luttamusmiehet - ylläpit ja kehittäminen Valtin ist kehittämishankkeet Maanteiden hit, ylläpit ja kehittäminen Muu linja-autliikenne Päätöksenteka hjaava valtinhallinnn hjausjärjestelmä MRL:n mukainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä - LVM, Liikennevirast Hallitus (eduskunta) Liikennepliittinen selntek ja siihen liittyvä kehittämishjelma, valtin talusarvin valmistelu Liikennevirast, ELYkeskukset Liikennöitsijät ELY-keskukset (liikenneluvat, stt ja seutulippurahitus) Kuntien virkamiehet (stt ja seutulippurahitus) Liikennevirast, ELYkeskukset Liikennöitsijät ELY-keskukset (liikenneluvat, stt ja seutulippurahitus) Kuntien virkamiehet (stt ja seutulippurahitus) Pysäköinti(plitiikka) yms. Kuntien virkamiehet Kuntien luttamusmiehet - Vertus ym. taludellinen hjaus Kulkuvälineitä kskevat hjeet ja nrmit Liikenteeseen liittyvä infrmaati, valistus, mainnta VM, LVM Hallitus (eduskunta) - EU, LVM, TraFi, ym. EU, hallitus (eduskunta) - Yritykset, valtin väyläviranmaiset, Liikenneturva, kunnat ym. Yritykset, valtin väyläviranmaiset, Liikenneturva, kunnat ym. Matka- ja kuljetuspäätökset Liikkujat, kuljetusten tilaajat - LVM:n hallinnnalan suunnittelujärjestelmä (suunnittelu, hjelminti ja rahitus, tulshjaus) LVM:n hallinnnalan rahitus ja tulshjaus Tiehallinnn liikennejärjestelmätyötä n llut liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi myös mm. sallistuminen maankäytön suunnitteluun (viranmaisneuvttelut, kaavalausunnt ja liikenneselvitykset), liikenneturvallisuusyhteistyö, jukkliikenteen suunnittelu, ympäristövaikutusten arviintiprsessit, kuntien ja muiden tahjen kanssa laadittavat yhteiset esisuunnitelmat ja -selvitykset sekä liikennejärjestelmän suunnittelua palvelevien tietjen kkaminen eri tahjen käyttöön. (Tiehallint 2008c) - Liikennevirastn ja ELY-keskusten perustamisen myötä Tiehallinnssa tehtyä liikennejärjestelmätyötä tehdään nykyisin mm. Liikennevirastn liikennejärjestelmäsastlla (kehittäminen) ja tiesastlla (tienpit / investinnit) sekä maakunnallisissa ELYkeskuksissa. Esimerkiksi valtatie 2:n suunnittelu n siirretty Uudenmaan ELYkeskukseen, mutta aiemmista suunnitteluvaiheista tietävät henkilöt vat Hämeen tiepiirin peruina Pirkanmaan ELY-keskuksessa.

24 3.6.2 Tiehankkeiden ja -investintien arviinti Tieinvestinteja arviidaan systemaattisella menettelyllä, jta kutsutaan tieinvestintien hankearviinniksi. Hankearviinti n päätöksenten apuväline ja sa hankkeen suunnittelua. Hankearviinnilla tutetaan lemassa levia aineistja hyväksi käyttäen tieta tiehankkeiden vaikutuksista hjelminti- ja investintipäätösten tausta-aineistksi sekä maankäytön suunnittelua varten. (Tiehallint 2008d) Hankearviinnin tulee lla yhdenmukainen, läpinäkyvä ja tistettava siten, että arviinnin tekijälle jää myös vapautta maan harkintaan ja innvatiiviseen sveltamiseen. Yhdenmukaisesti laaditun kannattavuuslaskelman rinnalla esitetään myös vaikuttavuuden määrällinen ja laadullinen arviinti. Hankearviintiprsessiin kuuluu myös jälkiarviinti, jnka tarkituksena n saada lisätieta hankkeiden vaikutuksista sekä kehittää tiensuunnitteluprsessia ja samalla tieinvestintien hankearviintia. (Tiehallint 2008d) Hankearviintihjeistus täydentää kk suunnitteluprsessin hjeistusta. Hankearviinnin suhde muuhun tiesuunnitteluun esitetään alla levassa kuvassa. Kuva 6. Tiehankkeiden arviintihje ja muu suunnittelun hjeistus. (Tiehallint 2008d) Suunnittelualueen valtateiden salta vidaan tdeta, että niille n laadittu yleis- ja tiesuunnitelmatasisia dkumentteja. Esitetyt tiehankkeet sveltuvat siten tiehankkeiden arviintiprsessiin mahdllisen täydentävän suunnittelun jälkeen.

Tiehankkeiden arviintiprsessi etenee seuraavan kuvan mukaisesti. Kuvaan n merkitty punaisella erityisesti ne khdat, jihin Frssan seudulla ja maakuntaliitlla n pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä mahdllisuus vaikuttaa kaavituksella, elinkeinplitiikalla ja muilla timenpiteillä siten, että investintirahituksen saaminen myös tieinvestinteihin n helpmpaa. 25 Kuva 7. Tiehankkeiden arviintikehikk. (Tiehallint 2008d)

26 Tiehankkeiden eteenpäinvieminen edellyttää valtintaluden nykyisessä tilassa ja valtin budjettirahituksen painpisteen llessa viimeaikaisten kannanttjen perusteella siirtymässä investinneista kunnssapitn tdennäköisesti myös muiden sapulten kuin valtin rahitusta. Esimerkiksi Public-Private-Partnership (PPP) mallia n j svellettu suurissa tiehankkeissa. PPP-mallissa suunnittelusta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta vastaava työyhteenliittymä suunnittelee ja tteuttaa tietyn väylähankkeen sekä vastaa kyseisen väylän hidsta ja kunnssapidsta tietyn ajan, esimerkiksi 20-30 vutta. Valti taas maksaa työyhteenliittymälle krvausta, jka perustuu yleensä kyseistä väylää käyttävien ajneuvjen lukumäärään. Työyhteenliittymällä n siten kannustin tteuttaa väylä tai sia siitä mahdllisimman npeasti. Ylläpitvelvitteen taas ajatellaan estävän liialliset säästöt väylän rakenteissa, kska työyhteenliittymä jutuu maksamaan krvausta valtille sillin, kun väylä ei le svitulla tavalla käytettävissä.

27 3.7 Yhteenvet suunnittelualueen tieyhteyksistä ja niiden kehittämistimenpiteistä Suunnittelualueen tieverklle n esitetty useita kehittämissuunnitelmia, jtka esitetään ktusti seuraavassa kuvassa. Kiireisimpiä vat vt 2:n kehittäminen Helsingin suuntaan sekä vt 10 / vt 12-yhteyden kehittäminen. Kuva 8. Suunnittelualueen tiestölle esitetyt parannukset. Keskeisiä tiestön välityskykyä ja/tai liikenneturvallisuutta lisääviä timenpiteitä vat: Keskikaiteelliset hituskaistat (2+1); edellyttävät npeusrajitusta 100 km/h, riittävää liikennemäärää (KVL > 6000 ajneuva), merkittävää raskasta liikennettä sekä hitusnäkemien puutteellisuutta. Ohituskaistat vat tarpeellisia etenkin mäkisessä maastssa npeusrajitusalueella 100 km/h, jllin raskaan liikenteen hittaminen vi lla vaikeaa. Js raskasta liikennettä n vähän, hitustarvettakaan ei juuri synny. Nelikaistaistaminen jk mttritieksi tai 2+2 kaistaiseksi hituskaistatieksi, jka n mttritietä edullisempi, spii maisemaan mttritietä paremmin ja jlle vidaan pikkeuksellisesti sallia myös vähäliikenteisiä tasliittymiä. Tien leventäminen (esitetty vt 2, vt 9 ja vt 10) Liittymäalueiden parantaminen (mm. kääntyvien suuntien lisäkaistat) (vt 10) Riista-aitjen rakentaminen (vt 10)

Suunnittelualueen teistä vt 2 n vain hieman vähäliikenteisempi kuin esimerkiksi vt 15:n yhteysväli Ktka-Kuvla (KVL 5900-7300 / raskas liikenne 870-1100), jka parannetaan Liikennepliittisen selnten mukaisesti vuden 2011 jälkeen keskikaiteelliseksi hituskaistatieksi. 28 Tinen vertailukhde n vt 6 yhteysvälillä Taavetti-Lappeenranta (KVL 8000-11000 / raskas liikenne 1400-2100), jka parannetaan 27 km matkalta nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi valtatieksi. Liikennemäärien ja hituskaistjen suunnitteluhjeen (Tiehallint 2003) perusteella näyttää ilmeiseltä, että suunnittelualueen valtateillä vt 2, vt 9 ja vt 10 havaitut liikennemäärät lisivat j nykyisellään lähes riittäviä hituskaistasuuksien rakentamiseen. Ohituskaistasuudet edellyttävät merkittävää raskasta liikennettä, mikä tteutuukin etenkin vt 2:n ja vt 10:n salta. Js Frssan seudulle syntyisi lgistista timintaa, jka generisi pitkällä aikavälillä alueen valtateille tasaisesti jakautuvan n. 500 raskasta ajneuvn / vrk lisäliikenteen, 2+1 kaistaiset hituskaistasuudet lisivat varsin perusteltuja. Kyseisiä hituskaistasuuksia vidaan myöhemmin pidentää tai laajentaa 2+2 kaistaisiksi, mikä malta saltaan vähentää investintiriskiä.

29 4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 4.1 Frssan seudun maankäytön kehittämisen lähtökhdat Frssan seudulla n vimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, jka sai lainviman 28.12.2007, kun krkein hallint-ikeus (KHO) anti päätöksensä kaavasta jätetyistä valituksista. Maakuntakaavassa n sitettu Frssan seudun taajamien kasvusuunnat. Kuva 9. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Häme 2030 maakuntasuunnitelman (Hämeen liitt, maakuntavaltuust 28.11.2005) mukaan Frssan seudun väestö ja työpaikkjen määrä pysyy nykyisellä taslla vusina 2010-2030.

Taulukk 2. Frssan seudun väestö, työvima ja työllisyys 2000-2030. 30 Kuva 10. Frssan seudun maankäytön kasvualueet. Myös Tilastkeskuksen ennuste väkiluvun kehityksestä Frssan seudulla n hyvin maltillinen. Seuraavan 30 vuden aikana väkimäärä kasvaisi ennusteen mukaan kk seudulla nin kahdella tuhannella asukkaalla, jllin seudulla lisi vunna 2040 yhteensä hieman yli 37 000 asukasta.