Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 1/7 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen asuinpinta-ala: n. 159 m2 (ei tarkistusmitattu) Kerrosluku: Rakennusvuosi: 2001 Käyttötarkoitus: 1+ kellarikerros osin Asuinrakennus Tarkastuspäivä: 14.7.2015 Tarkastaja: Tilaaja: Tarkastushetken olosuhteet: Käytettävissä olleet asiakirjat: Käytettävissä olevat välineet: Rajaukset kohteessa: Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan Varsinais-Suomen ulosottovirasto Puolipilvinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa +18 C. Sisäilman suhteellinen kosteus 55 % RH lämpötilassa + 21 C. Kohteen piirustuksia. Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T (porareikämittauksiin), tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri vikavirtasuojatesterillä. Ei mainittavia esteitä tarkastuskohteissa.
Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 2/7 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Perustamistapa Paalutettu. Perusmuurit Harkko- ja betonirakenteisia Alapohjarakenteet Betonia. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne. Julkisivupinnoite Puhtaaksi muurattu tiiliverhous ja osittain lautaverhous. Väliseinät Puurankarakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen. Välipohja Betonirakenteinen. Kattomuoto Harjakatto. Vesikate Tiilikuvioinen pelti, aluskatteena kudosvahvistettu muovi. Lämmitys- Vesikeskuslämmitys öljyllä. järjestelmä Lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä. Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Kunnallistekniikka Kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä. Suoritetut korjaukset Ei ole tehty merkittäviä korjauksia. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi vaikutusta rakennuksen rakenteiden toimivuuteen ja rakennus noudattaa aikakautensa yleistä hyväksyttyä ja vallinnutta rakennustapaa, ainoastaan lähinnä lämmöneristysten paksuusvaatimukset ovat jonkin verran kiristyneet rakennuksen rakentamisajankohdan jälkeen. Rakennuksen yleiskunto on sen iän huomioiden pääosin melko hyvä. Lähivuosina rakennus edellyttää myös iän mukanaan tuomia lähinnä ulkopuolen puuosien huoltomaalaus- ja muitakin ylläpitotarpeita, joihin tulee varautua. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat kulkeutua kellariin ainakin, mikäli salaojien toiminta jostain syystä häiriintyy tilapäisesti tai kokonaan. Salaojien toimivuutta ei voitu täysin todeta, salaojien toimivuus olisi hyvä varmistaa kaivamalla nurkissa tiettävästi olevat salaojakaivot esiin ja ainakin puhdistaa niiden sakkatila. Perustuksessa jonkin verran pinnoituksen uusimistarvetta lähinnä kahdella sivulla. Ulkoverhouksen liikuntasauma osin saumaamatta. Lumiesteet tulisi olla räystäillä, mikäli mm. terassin ovia käytetään talvella, muuallakin voisi olla tarvetta, vaikka ei ole alun perin vaadittukaan. Vesikatteen kunnon tarkistus ja puhdistus yleisesti vuosittain, kuten myös rännien puhdistus. Vesikatteessa lähinnä leikatuissa kohdissa ruosteläikkiä, suositeltavaa paikkamaalata.. Savupiipulle johtava kattosilta olisi suositeltavaa asentaa. Yläpohjan lämmöneristeen suositeltava lisäys ainakin lähivuosina. Yläpohjassa hiirien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti syksyisin. Ullakkotilassa eristämätön poistoilmaputki, olisi suositeltavaa eristää. Asuintiloissa ja wc:ssä lattialaatoitus on muutaman laatan osalta irti alustastaan ja tulee varautua kiinnittämään uudelleen, mikäli laattojen saumaukset irtoavat, mitä ei kuitenkaan nyt havaittu. Öljysäilön tarkastuttamistarve (vähintään 10 vuoden välein). Ilmanvaihtokanavien nuohous on suositeltava toimenpide vähintään 10 vuoden välein, tällöin järjestelmän ilmamäärät myös aina säädetään.
Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 3/7 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa 1910-90. Sinisen asbestin (krokidoliitti) käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, myyminen ja käyttö kiellettiin v. 1994. Ehjät, asbestia sisältävät pinnat eivät aiheuta haittaa terveydelle. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa ei enää ole saanut käyttää asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruos-tuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omis-tajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuk-sessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turval-lisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.
Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 4/7 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tar-kastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määritel-täessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Sinkitty, pinnoitettu peltikate 50 5 7 20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput 50-100 5-10 5-10 (Nuohous kerran vuodessa) Ikkunat (puuikkunat) 50 1 3 3-10 (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-ulko-ovet 40 5 5-15 (Lähinnä huoltomaalaus) Lattiakaivot 50 3 15-50 Kevytöljykattilat varusteineen 25 (Uusimistarve, mm. tehokkuuden parantamiseksi) Paisunta-astiat 15-20 3-5 15 20 (Uusimistarve) Öljysäiliöt, sisätiloissa 50-100 10 Ainakin metallisäiliöt tarkastutettava 10 v välein Pesutilat; sauna, ph ja kph 5-20 1 3-10 (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys 20-40 5 20-30 Puujulkisivut, ulkopuuosat 50 3 5-10 (Huoltomaalaustarve n. 5-10 vuoden välein) Rapatut ulkoseinät (perustus) 30-50 5 15-20 Räystäskourut 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä 50 10 30 (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Ulko-ovet (puu) 30-50 5 5 12 (Huoltomaalaus, muu suojakäsittely) Vesijohdot, kupari 30 10 10-30 Vesijohdot, muovi 50 10 40-50 Viemärikaivot 40 3 10 Viemäriputket, muovi 50 10 25-50 Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n. 5-10 vuoden välein. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Iv-kojeen suodattimet tulee puhdistaa säännöllisesti, yleensä ainakin puolivuosittain. Raportin lopussa 18 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa 24.7.2015 Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh.0500 940984, Mulloskuja 2, 21420 LIETO
Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 5/7 Kuva 1 Kattovesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin ja pitää rännikaivot puhtaina roskista Kuva 2 Omistajan kertoman mukaan salaojakaivot pitäisi olla nurkissa, mutta ovat jääneet runsaan täytön takia melko syvälle, koska ei löydetty pitkällä piikilläkään Kuva 3 Rakennuksen vierusta tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan kohdistuvaa kosteusrasitusta Kuva 4 Perustuksen pinnoitteessa on paikoin vähän korjaustarvetta, mutta pinnoitus on vielä pääosin ehjä Kuva 5 Rakennuksen julkisivut ja ikkunat ovat melko hyvässä kunnossa pääosin, mutta mm. puuosien huoltomaalauksesta tulee huolehtia säännöllisesti Kuva 6 Tiiliverhouksen liikuntasauma on jäänyt osin saumaamatta, suositeltavaa saumata
Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 6/7 K 7 Vesikate on vielä toimiva, mutta tulee tarkastaa ja puhdistaa ainakin vuosittain, kuten rännitkin (ainakin keväisin ja syksyisin), sekä huoltaa tarpeen mukaan Kuva 8 Erityisesti sisätaitteiden puhtauteen tulee kiinnittää huomiota, koska roskat voivat patoutuessaan aiheuttaa jopa vuotoja Kuva 9 Leikatun pellin paikoin ruostuneet kohdat on suositeltavaa paikkamaalata K 10 Yläpohjarakenteet ovat pääosin kunnossa, mutta lämpöeristystä olisi mahdollista parantaa sellupohjaisella puhallusvillalla, myös hiirien torjunnasta tulee huolehtia erityisesti syksyisin, myös orava on joskus päässyt yläpohjaan Kuva 11 Ilmanvaihdon poistoputki tulisi eristää yläpohjassa, koska on vuotanut kondenssivettä ämpäriin Kuva 12 Kellarissa on paljon tavaraa, mutta mm. seinissä ei näkyviltä osin havaittu merkkejä mahdollisesta liiallisesta kosteudesta, joten sillä perusteella salaojitus on toiminut hyvin ainakin tähän asti
Omakotitalo Jousitarha 5, Turku 7/7 Kuva 13 Pesutiloissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä merkittäviä vaurioita Kuva 14 Mm. wc:n lattialaatat ovat paikoin irti alustastaan, mutta tästä ei ole merkittävää haittaa niin kauan, kun saumaukset vain pysyvät ehjinä ja laatat muuten paikoillaan, kuten muuallakin isot lattialaatat Kuva 15 Keittiössä kaapisto on hyvin lähellä takkaleivinuunia, mutta se on hyväksytty lopputarkastuksessa, eikä kuumuus näytä vioittaneen kaappeja Kuva 16 Lämpöputkiston jakotukkien alle lattialle olisi suositeltavaa asentaa kosteushälyttimet mahdollisen vuodon varalle, koska osa niistä on paikoissa, joihin vain harvoin katsotaan Kuva 17 Asuintiloissa ei havaittu merkittäviä rakennetai kosteusvaurioita,. Kuva 18 eikä myöskään normaalista poikkeavaa asumisen aiheuttamaa kulumista