Vahvuudet sosioemotionaalisten taitojen oppimisen lähtökohtana

Samankaltaiset tiedostot
Avaimet onnistuneeseen nivelvaiheeseen erityistä tukea tarvitsevalla nuorella. Oulu

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Vahvuuksia tunnistamalla käyttäytymisen ja tunteiden hallintaa koulussa

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Kolmiportainen tuen malli ja sen soveltaminen suomalaiseen kouluun. Hannu Savolainen

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Positiivisuuden kautta ratkaisuja käyttäytymisen pulmiin

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Coaching-ohjelma 2013

MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Opetushenkilöstö Punkaharju

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

klo Jokivarren koulu Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Mitä arvioidaan ja milloin?

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA


Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Transkriptio:

Vahvuudet sosioemotionaalisten taitojen oppimisen lähtökohtana E R I T Y I S O P E T U K S E N K A N S A L L I S E T K E H I T T Ä M I S P Ä I V Ä T 2012 K R I S T I I N A L AP PAL AI N E N I T Ä - S U O M E N Y L I O P I S T O ( J O E N S U U ) kristiina.lappalainen@uef.fi / www.iske-verkosto.info

Sosiaalinen taitavuus opitaan, tunteet otetaan hallintaan sosio-emotionaalisten taitojen oppiminen on keskeinen lapsuuden, nuoruuden ja yli koko elämänkaaren ulottuva kehitystehtävä (Denham ym. 2003)

1. ITSESÄÄTELY JA TUNNETAIDOT Tunteiden tunnistaminen ja säätely, empatia, impulssien hallinta vrt. aggressiivisuus 2. SOSIOKOGNITIIVISET TAIDOT Havainnot ja tulkinnat, toisen asemaan asettuminen, tavoitteiden ja ratkaisujen suotuisuus, seuraamusten ennakointi ja arviointi SOSIOEMOTIONAALINEN TAITAVUUS TAI KOMPETENSSI/PÄTEVYYS Poikkeus, 2011 3. SOSIAALISET TAIDOT Kommunikointi, kuunteleminen ja toisiin reagointi, aloitteellisuus, jakaminen, auttaminen, yhteistyö, assertiivisuus (asioiden esille nostaminen ja rajoista huolehtiminen) 4. KIINTYMYSSITEET JA OSALLISUUS Tyytyväisyys ikätoveri- ja perhesuhteisiin, yhteisöllisyyden ja kuulumisen kokemus (vrt torjunta, yksinäisyys) 5. MINÄKUVA, ITSETUNTO,ODOTUKSET JA USKOMUKSET en

Miksi sosioemotionaalisia taitoja tulisi arvioida ja opettaa? viime aikoina oppilaiden sosiaalisten ja tunne-elämän sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittämisen tarve on nostettu voimakkaasti esille koulumaailmassa oppilaan pedagogisen sekä sosioemotionaalisen hyvinvoinnin seuranta ja arviointi jäänyt suositusten tasolle sosioemotionaaliset taidot edistävät kouluun sopeutumista, mikä puolestaan motivoi koulunkäyntiin ja johtaa hyviin oppimistuloksiin (esim. Pulkkinen, 2003)

Miksi sosioemotionaalisia taitoja (2) sosioemotionaaliset kehittymistarpeet ovat tutkimusten mukaan yhteydessä ainakin viidenlaisiin ongelmiin myöhemmin elämässä (Kavale & Forness,1996): 1) koulu- ja oppimisvaikeuksiin (mm. lukivaikeudet, matematiikan oppimisvaikeudet, koulumenestys, poissaolot, luokalle jääminen, koulun keskeyttäminen) 2) minäkäsityksen, itsearvostuksen ja itsetunnon ongelmiin 3) toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn ongelmiin 4) tunne-elämän vaikeuksiin/ongelmiin (mm. masentuneisuus, ahdistuneisuus, vetäytyminen sosiaalisista suhteista) 5) käyttäytymisen häiröihin/sosiaalisiin ongelmiin (aggressiivisuus, tarkkaavaisuuden ongelmat, antisosiaalisuus)

Sosioemotionaalisia taitoja vahvuuksien kautta ISKE -verkostohankkeessa (www.iske-verkosto.info) on kokeiltu ja kehitetty vahvuuksia tukevia, positiivisia menetelmiä opettajien käyttöön sosioemotionaalisiin ongelmiin puuttumiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Vahvuudet ja niiden tunnistamisen tärkeys Pedagogisena ohjenuorana käytännön opetustyössä on nostettu esille oppijoiden vahvuuksien tunnistamista ja opetuksen ja kasvatuksen rakentamista niiden ympärille esim. OPS Vahvuus on esim. kyky, taito osaamisalue, joka voi olla joko jo näkyvää erinomaisuutta, osaamista tai vielä piilossa olevaa potentiaalia Lapselle muodostuu jo hyvin varhain käsitys omista vahvuuksistaan, kyvyistään/kyvykkyydestään

Vahvuudet ja minäkäsitys Palautteen ja itsetuntemuksen perusteella muodostetut käsitykset itsestä toimivat ohjaavina odotuksina suunnaten oppilaiden toimintaa niille aloille, joilla he tuntevat itsensä vahvoiksi ja joista he odottavat jatkossakin saavansa positiivista palautetta minäkäsitys vahvistuu, itseluottamus lisääntyy

Vahvuudet ja motivaatio Motivaationäkökulmasta koetut vahvuudet suuntaavat odotuksia eli vahvuuksien ja kykyjen osoittaminen motivoi sekä kannustaa oppilaita

KTA -arviointiväline Käyttäytymisen ja Tunteiden Vahvuuksien Arviointiasteikko (KTA) 52 (alakoulu) / 57 (yläkoulu) vahvuuksiin liittyvää väitettä 4-portainen asteikko (erittäin hyvin ei lainkaan)

KTA -arviointiväline Kaikki väittämät positiivisia tuoden esille oppilaan käyttäytymisen, tunteiden ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä vahvuuksia, osaamista, itsetuntemusta ja luottamusta: koulussa kotona Oppilaan vahvuuksia arvioivat: Oppilas itse (yli 11-vuotiaat) Opettaja Vanhempi

KTA vahvuusalueet 1. Vahvuus ihmissuhteissa Kun teen jotain väärää, pyydän anteeksi 2. Vahvuus perheenjäsenenä Teen asioita yhdessä perheeni kanssa 3. Vahvuus itsensä kanssa Uskon itseeni 4. Vahvuus koulussa Olen tarkkaavainen koulussa 5. Vahvuus tunne-elämän hallinnassa Jos joku loukkaan tunteitani, niin kerron sen hänelle 6. Ammattiuran valinnan vahvuus (YLÄKOULU) Tiedän, mitä haluaisin tehdä elämänurakseni

ESIKOULU KTA-arviointiväline 42 väitettä, 4 -portainen asteikko (erittäin hyvin ei lainkaan) 3-6-vuotiaiden lasten vahvuuksien arviointiin (noin 10 min) arvioitsijoina toimivat päiväkodin ammattilaiset/lastentarhanopettajat, esikoulun opettajat, vanhemmat sekä muut lapsen tuntevat ammattilaiset kaikki väittämät positiivisia tuoden esille havaittavissa ja arvioitavissa olevia käyttäytymisen, tunteiden ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä vahvuuksia, osaamista sekä kouluvalmiuksia

ESIKOULU KTA:n neljä vahvuusaluetta: Tunteiden säätely esim. hallitsee vihansa muita kohtaan Perheeseen kuuluminen esim. osoittaa positiivista vuorovaikutusta perheensä kanssa Sosiaalinen itseluottamus esim. osaa puolustaa itseään Kouluvalmiudet esim. kohdistaa huomion tehtäviinsä

Missä tilanteissa KTA:ta käytetty? Luokanopettajan/ Luokanvalvojan työväline oppilaan tuntemus keskustelunpohjaa asenne-, motivaatio-, ym. ongelmissa Vanhempain vartit oppilaan tuntemus Kehityskeskustelut opettaja, oppilas, vanhemmat uutta tietoa vanhemmille lapsesta vanhempien käsitys lapsen vahvuuksista voi olla erilainen

Missä tilanteissa KTA:ta käytetty? Oppilashuoltotyö vahvuuksien löytäminen kolmiportaisen tuen seurantalomakkeisiin, oppimissuunnitelmiin ja HOJKSeihin Perheneuvola tietoa oppilaan asenteista, minäkuvasta, vahvuuksista, motivaatiosta tietoa perhesuhteiden toimivuudesta ja vuorovaikutuksesta Opinto-ohjaajien ja kuraattorien työväline tulevaisuuden suunnitelmat oppimispolut

Joensuun esimerkki Kehitelty ydinsisältöjä pohdittaessa: havainnointiin perustuva arviointilomake eskari & 1.- 2.luokat mm. itsesäätely- ja tunnetaidot yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sosiaaliset taidot työskentelytaidot lapsen/oppilaan vahvuudet ja keskeiset kehittymistarpeet Kouluun siirtymävaiheeseen Terveiset koululle-lomake

Vahvuudet ovat tiedostettuja taitoja, kykyjä ja ominaisuuksia, joita jokainen voi halutessaan kehittää edelleen ISKE-hankkeessa Kerätään seuranta-aineistoa KTA:lla: 2., 4. ja 7.luokkalaisten itsearvio, opettajan arvio ja vanhempien arvio. Käännetty PreBERS eli vahvuusarviointi esikouluun ja koulun aloitusvaiheeseen. Pilotoidaan hankkeen aikana. Tässä arviointivälineessä ei oppilaiden itsearviointia vaan vain vanhempien ja opettajan arviot. Pyritään julkaisemaan sekä KTA(BERS) että ESIKOULU- KTA (PreBERS) normeerattuna mahdollisimman pian (PSkustannus). Suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä opettajien kanssa KTA:n ja PreBERS:n käyttömahdollisuuksia sekä interventioita tukea oppilaiden sosio-emotionaalista kehitystä (esim. Varkaus, Leppävirta). Esim. kehitetään ja kokeillaan yhdysvaltalaista School Wide Positive Behavior Support strategiaa, jossa sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä tuetaan kolmiportaisen tukimallin mukaisesti.